1950-03-04-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
\ieliatt-aisia
raaa
ia raiäa!,!:
1^ ain^rL
hyvin iv.
eripapenf
nrne Uti^
avat muoti j
harmini i
ja hjvJ
amerikla-j
Dtissa -^alii
ia. Mm
illä PrahiJ
että-sei-l
tyjen pelljj
tenmukaiij
3tainelo\uF
arvojn e
iis^kin ti,*}t
vasti. Ka.|5;^
esti. JurHi
Prahan sri
älattua m-on
on liV.
sihnäähivi-in
missä t-^i,^
yvin palj f^
utta kuite
dän iäyt\.
in halua..
Tshekys
leet. Ak
;oin. Saa:
3ta. Prai
«nsa. Era.
ni Anierik
leän sinb"'
eloisan V
iiiellyttd^'
[ameet LI
ormaalisi
ja
aan.
tiineet jo;
Ki
assa ja_^
'••tsekitirf-fl
i3y}'de5...
/aitseka:|*
joelleen %
srikässajil
litähdeni
jriRj A'L LISUUÖENHISTORIA
.[^TUNTEE muutamia kertojia, jot-
^ ov^at ^vuttaneet kuolemattomuuden
yhdeUä ainoaUa teoksella. WäMn kiiu-luu
Canadan ranskalainen Louis Hemoa.
ggn julkaisi parisenkymmentä vuotta
sitten roniaanin "Maria Chapdelaine",
joka on ilmestynyt suoneksi nimellä
'•Pohjolan tytär". Tuo -väkevä kuvaus
Canadan ranskalaisalueelta vangitsi Ib-misten
mielet kaikissa •kultttiörimaissa. ~
Kirjailija oli Canadaia muuttanut
ranskalainen työläinen, joka oli /koetta-nutaikaisemminMn
saada teoksia julkisuuteen,
mutta oU. ko;k-eput^
häynto toisen ;fäIkeen.•,^Hän-'.^ saanut
iloita, edes: läp-imurroslaan;. Isän. sortui.-.-
junan "alle;^eltaes'^a-;jala^- rataa'
pitkin metsätyoldristä toi^n. Mutta
"Maria Chapdelaine" jäi elämään heijastuksena
tiöestä, joka .lis^hkui hänes-
Kijän tapahtumat on f sip^ pieneen
ranskalaiseen uudisrmykajayhdis-
• kuntaan. Quebecin/, maakuntaan; _ Ollaan •
ankaran luonnon keskellä, valkoihoisten
maailman rajalla, peninkulman päässä
lähimmästä: rautaties^.^ Sidlä^ e
yksinkertaiset ja lujat &naiset kovaa
€!äraää> joiJka''täyttää tyo.^^^l^^^ on
taisteltava alituisen vihamielistä meloja
ankaria pakkastalvia vastaan.
Hemon osoittaa tuntevansa peigipoh-jin
uudisraivaajiensa elinehdot jä heitä
yn^äröivän karun maiseman, hän ei
elänyt suotta meidän' kesksmdes^n.
ESnen ihmisensä elävät lähellä maata ja
luontoa. Niin on tapahtumat sijoitettu
Aniodenaikojen vaihtumiseen. Lumen
sulaessa. ja jäiden repeillessä kohtaa
vanhan uudisraivaajan Chäpdelaineo
tjtär Maria Franqois Faraais'n, voimakkaan
metsästäjän ja kalastajan.
Tämä tuuluu niihin talonpöikiin, joissa
"laaja, koskematon "maa on herättänyt
uudelleen Mertolais- ja ieikkailunhalun
etäiset;'p>eritttävsistot'*i/..km':-'-te ^
ria-: itss-'ön:'uhkea ja^ käl&ss-^^hdoton..
pohjolan tytär. Franqois ©isoiltaa suosiotaan
Mariallei joka siitä lähtien uneksi
vain hänestä tietäen, ettalieidän liitostaan
tulisi enemmän kuin tavanomainen
ja arkinen. • ICesälE, Franqois'n palattua
pitkältä erämaamatkaltaan, he
tapaavat uudelleen ja sopivat karuin sanoin
avioliitosta. Sen jälkeen Franqois
lähtee uudelleen pohjoiseen palatakseen
vasta keväällä. Chapdelainen talossa
korjataan heinä ja elo. Tulee sateinen
syksy ja luminen pakkastalvi, mutta
Franqois'ta ©! kuulu mitään. Mutta
joulun jälkeen saapuu -hiesti, että Franqois
on sortunut lumikinoksiin Jossakin
kaukana suurissa metsissä yrittäessään
uhkarohkeasti tuUa talvisen erämaan;
ha&i; jouluksi .'Marian luo. .. - .
-. .'Nyt/alkaa .kertomus Marian • todelli-
:.• sesta suuruudesta,'.,Hän..tulee .-.lähelle -
sellaisia, suomalaisen kirjallisuuden voimakkaita
naishahmoja kuin Sally Sal-ftiisen
Katrinaa ja Sillanpään "Miehen
tien" Vönniston AJmaa. Hän ei ajattele
hetkeäk^n, että "hänen elämänsä on
lopussa ta! että maailman täytyy olla
hänelle murheenlaakso", vmkfca "suuri,
lämmin ja kirkas liekki on Impyiiyt koskaan
palaamatta".
Maria, lukee, järkyttyneenä-i^esirukouk- ,
• set • Fraaqo!s'n puolesta, lautta pian hän
, kuuntela' kahta kosijaa Lorenzoa "\'al- •
töihin" muuttanutta, hsmn ansaitsevaa
tehtaantyöläistä, joka tarjoaa hänelle
helpon elämän ja monenlaisia hu-
\ituksia suuressa kaupungissa, ja Eutro-pe
Cagnönia, oman seudun uudisraivaajaa,
joka tarjoaa vain aherrusta toisessa
puumajassa, toisella puoleksi raivatulla
palstalla. Maria tietää, mitä Eutropen
tarjous merkitsee:
"Hoitaa taloutta ja tavalliset askaret,
lypsää lehmät,, puhdistaa na-_:
vettä, kun mies on poissa, tehdä ehliä
peltotöitä, koska heitä on vain kaSisi
ja hän, Maria, on vahva. Viettää, il-•
lat rukin ääressä ja paikata vanhoja
^-aatteita., .Suoda itselleen toisinaan
kesällä puolen tumiin lepo—-sulattaa
talvella hengityksellään pieni ala läpinäkymätöntä
kuuraa ikkunaruudusta
ja katsella valkoiseift lumen putoamista
maahan ja metsään... Met-
^ — ——— aina vain metsä, läpitun-kematon.
vihamielinen, täynnä tu-hoatietäviä
salaisuuksia, puristuneena
heidän ympäriUeen kuin säälimätön
nyrkki, jonka puristusta pitäisi
saada v^ähitellen helliteljlöi, \'äMteI-len,
\mosi vuodelta, voittamalla joitakin
auranaloja joka kevät ja syksy,
vuosi vuodelta, halki koko pitkän ja
harmaan elämän."
Maria onkin jo päättänyt seurata Lorenzoa'
etäiseen lumoavaan elämään ja-kaupungin
•^'aloon, - mutta' ankaran itse-,
tutkistelun j ä i k i n hän havaitsee, ettei
voikaan irrota 'juuristaan,- niin kanissa
ja' kylmässä maassa kpiin ne ovatkin.
Hänien: raadannan uuvuttama äitinsä
kuolee, ^kin tuntuu kehoitta\'an häntä
• - jäämään, ^ • Eun' -hänen - veljensä . ke-eläneet,
seka totella sitä julkilausumatonta
käskyä, joka on syntynyt
heidän sydämis^n ja Joka meidän
on vuorostamme slirrettäi^ä lukuisiisi'
: lapsiin: Quebeckin' maakunnassa ei
mikä^ saa kuolla, ei'mikään muuttua."
•jan maalailevan tv^^^lin pohjaväri
- OB tumma ja syvä, mutta kirpeä ja dä«»'
vä, täynnä tuulla, . maaatuoksua, savua
ja pohjoisen maisemaa vahvoja vä«
rejä. Romaamn henki on osaksi vaa-hoillinen.
Siinähän ylistetaäa elä-m^,
"jossa mikään ei .saa kuolla, el mikääa
" muuttua". Mutta toisaalta kirja oa
^ ruumiillisen työn korkea' veisu. - Sen
föpi puhaltaa työniloa, .paalos, säve!^
. jonka Gorki löysi; työ ei ole, alentavaa
eikä tahraista, vaan uljasta jä nautin»
Veollisia, sen tekijä toteuttaa luovaa viet»
t^ääti. .Päähenkilö Maria Oiapdelaiii®
vään-tullen palaavat/inetsätyömaalla, ; : 1 ^ ^ ^ t 5 « ^ a i s £ i i kauniiksi vertaus^
hän.^antaa.-myöateisen lupauksen'uudis- kuvaksi'eraessaaa:suoraimjaisesti yksi-»
raivaaja^kosijallaan. • •:-Elämän <m -jat-kuttaya
sunista huolimatta.
o.
Kokonmsuutena' kirja on ylistyilau-lu
Canadan ranskalaisasiitukselle, ka-
.rulle, kylmällr-maalk, jossa .vanha 'rotu
on löytänyt nuoruutensa uudelleen, ja
kestäville, piihfcaille ihmisille, jotka vil-jevät
sitä. Ennen kuin Maria tekee
päätöksensä, hän on kuulevinaan Que-
Bedn maakunnan äänen lausuvan:
-,"Me saajiimme tänne-kolmesataa.
vuotta sitten ja olemme tänne jää-
; neet. ~- — Olemme tuoneet me-lölHstä:
elämäänsä. ^'Hänellä o'5i ^ sisaria
kaikkialla' maailmassa. •
—— oOo • • '
Q 0
ren tuolta puolen rukouksemme ja
laulumme: ne ovat yhä samat; Olemme
tuoneet rinnoissamme kotimaamme,
miesteii' sydämen,-.: ui jaan ja •lämpimän,
joka on yhtä altis säälille kuin
naurulle,-: kaikista sydämistä. Enhi'mil-lisimmän.-'-
Täällä^on kaikki• se, minkä-
olemme: tuoneet mukanamme, jumalanpalveluksemme,
Idelemme, hyveemme,
jopa h.eikkoutemmekiia
muöttuvat pyhiksi ja koskemattomiksi
ja säilyvät loppuun saakka.
Siitä syystä täjrtj^ jäädä siihen
maakuntaan, jonne isämme ovat jääneet
ja elää siellä niinkuin he ovat
m
ii
.1^
/
•N-N.
4
^vu.,.. ..u^^, ne^cos.t osaUtsttdvat UamiUonissa äsken pidettyyn 12. vuotuiseen jääkarmvaaliin. Karnevaalissa
oli tähtilMistelijoita Yhdysvalloista ja Englannista saakka. Vasemmalta mkealie Margaret Macfte,
hamara Halliday ja Jane Rohmer.
"Laki on ulinkuin se luetaan," sano-»
taan vanhassa sananparressa. Se pitä«»
(nee usein paikkansa, ei tietenkään aina.
Maailniassa eri tahoilla on voimassa
varsin kummia, jo vanhentuneita la»
keja ja näistä me nyt kerromme "pät-»
kän verran.".
Amerikassa on joukko tällaisia mer-kiUisiä
lakeja. Ei voi tietää "itkeeki^
niille vaiko nauraa."
. . Tämä taasen johtuu siitä, että eri
pikkuvaltiot ovat aikoinaan säätäneet
itselleen • näitä lakeja • ja nyt eivät —>
pieteetti- ja nurkkapatrioottisista syistä
halua kumota niitä, vaan säilyttävät
. niitä kuin. .kaUpna. muistoina.
Länsi-Virginiassa on vieläkin voimas»
- sa laki, joka kieltää pitämästä liiaa
lyhyttä yöpaitaa. Yöpaidan pituus
on tarkalleen anäärätty asetuksissa ja
laki määrää rikkojaa vastaan nostettavaksi
syytteen siveettömyydestä!
Pohjois-Carolinan valtiossa taaseii
määrää laki, että 2 hengen huoneissa
hotelleissa on sänkyjen oltava tarkoiöf
määrätyn matkan päässä toisistaan. Välimatkaksi
on määrätty 2 jalkaa.
Massachusettsin valtiossa on liljojeni
poimiminen öiseen aikaan kielletty laiia
Icaikella ankaruudella. Päiväsaikaan on.
jokaisella oikeus poimia kieloja vaiklca
S3'^likaupalla!
Georgiassa on voimassa laki, joka antaa
potilaalle oikeuden syyttää hammas
lääkäriä tuskan tuottamisesta hampaan
poisotossa! Varmaankin on tämä johtunut
siitä,, etteivät-hammaspihdit laira
iaatimisaikoina tainneet olla aivan "nykyaikaisia"!
Michiganissa voidaan ihminen, joka
yllyttää intiaaneja sotapolulle tuomita
elinkaudeksi kuritushuoneeseen, jopa
määrätä hänet hirsipuuhunkin. Tämä
on tietenkin "muistoja" intiaanisotiem
aj^iit^-.
•Kansasissa voi saada pitkäaikaisen
vankeustuomion, jos vain "julkisesti syÖ
käärmeitä, sisiliskoja, skorppiooneja
taikka tuhatjalkaisia".
New Yorkin valtiosta .kieltää laki
golf-pelin harrastamisen sunnuntaisin.
Tästä laista johtuneekin se, että juuri
sunnuntaisin siellä pelataan golfia kaik-kaikkein
ahkerimmin!
" ' Pennsylvaniassa uhataan kovalla rangaistuksella
sitä, "joka ampuu häissä
kanuunalla."
Washingtonissa on sakon uhaffla kiel-
LAUAXTAIXA', MAALISKUUN 4 PÄIVÄNÄ, 1950 SIVU 3(
9-
f: i
11
Hi
'-k
l i i
l
'.f
iv
s,, s.
K
''m
k
'3,
tl
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 4, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-03-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500304 |
Description
| Title | 1950-03-04-03 |
| OCR text |
\ieliatt-aisia
raaa
ia raiäa!,!:
1^ ain^rL
hyvin iv.
eripapenf
nrne Uti^
avat muoti j
harmini i
ja hjvJ
amerikla-j
Dtissa -^alii
ia. Mm
illä PrahiJ
että-sei-l
tyjen pelljj
tenmukaiij
3tainelo\uF
arvojn e
iis^kin ti,*}t
vasti. Ka.|5;^
esti. JurHi
Prahan sri
älattua m-on
on liV.
sihnäähivi-in
missä t-^i,^
yvin palj f^
utta kuite
dän iäyt\.
in halua..
Tshekys
leet. Ak
;oin. Saa:
3ta. Prai
«nsa. Era.
ni Anierik
leän sinb"'
eloisan V
iiiellyttd^'
[ameet LI
ormaalisi
ja
aan.
tiineet jo;
Ki
assa ja_^
'••tsekitirf-fl
i3y}'de5...
/aitseka:|*
joelleen %
srikässajil
litähdeni
jriRj A'L LISUUÖENHISTORIA
.[^TUNTEE muutamia kertojia, jot-
^ ov^at ^vuttaneet kuolemattomuuden
yhdeUä ainoaUa teoksella. WäMn kiiu-luu
Canadan ranskalainen Louis Hemoa.
ggn julkaisi parisenkymmentä vuotta
sitten roniaanin "Maria Chapdelaine",
joka on ilmestynyt suoneksi nimellä
'•Pohjolan tytär". Tuo -väkevä kuvaus
Canadan ranskalaisalueelta vangitsi Ib-misten
mielet kaikissa •kultttiörimaissa. ~
Kirjailija oli Canadaia muuttanut
ranskalainen työläinen, joka oli /koetta-nutaikaisemminMn
saada teoksia julkisuuteen,
mutta oU. ko;k-eput^
häynto toisen ;fäIkeen.•,^Hän-'.^ saanut
iloita, edes: läp-imurroslaan;. Isän. sortui.-.-
junan "alle;^eltaes'^a-;jala^- rataa'
pitkin metsätyoldristä toi^n. Mutta
"Maria Chapdelaine" jäi elämään heijastuksena
tiöestä, joka .lis^hkui hänes-
Kijän tapahtumat on f sip^ pieneen
ranskalaiseen uudisrmykajayhdis-
• kuntaan. Quebecin/, maakuntaan; _ Ollaan •
ankaran luonnon keskellä, valkoihoisten
maailman rajalla, peninkulman päässä
lähimmästä: rautaties^.^ Sidlä^ e
yksinkertaiset ja lujat &naiset kovaa
€!äraää> joiJka''täyttää tyo.^^^l^^^ on
taisteltava alituisen vihamielistä meloja
ankaria pakkastalvia vastaan.
Hemon osoittaa tuntevansa peigipoh-jin
uudisraivaajiensa elinehdot jä heitä
yn^äröivän karun maiseman, hän ei
elänyt suotta meidän' kesksmdes^n.
ESnen ihmisensä elävät lähellä maata ja
luontoa. Niin on tapahtumat sijoitettu
Aniodenaikojen vaihtumiseen. Lumen
sulaessa. ja jäiden repeillessä kohtaa
vanhan uudisraivaajan Chäpdelaineo
tjtär Maria Franqois Faraais'n, voimakkaan
metsästäjän ja kalastajan.
Tämä tuuluu niihin talonpöikiin, joissa
"laaja, koskematon "maa on herättänyt
uudelleen Mertolais- ja ieikkailunhalun
etäiset;'p>eritttävsistot'*i/..km':-'-te ^
ria-: itss-'ön:'uhkea ja^ käl&ss-^^hdoton..
pohjolan tytär. Franqois ©isoiltaa suosiotaan
Mariallei joka siitä lähtien uneksi
vain hänestä tietäen, ettalieidän liitostaan
tulisi enemmän kuin tavanomainen
ja arkinen. • ICesälE, Franqois'n palattua
pitkältä erämaamatkaltaan, he
tapaavat uudelleen ja sopivat karuin sanoin
avioliitosta. Sen jälkeen Franqois
lähtee uudelleen pohjoiseen palatakseen
vasta keväällä. Chapdelainen talossa
korjataan heinä ja elo. Tulee sateinen
syksy ja luminen pakkastalvi, mutta
Franqois'ta ©! kuulu mitään. Mutta
joulun jälkeen saapuu -hiesti, että Franqois
on sortunut lumikinoksiin Jossakin
kaukana suurissa metsissä yrittäessään
uhkarohkeasti tuUa talvisen erämaan;
ha&i; jouluksi .'Marian luo. .. - .
-. .'Nyt/alkaa .kertomus Marian • todelli-
:.• sesta suuruudesta,'.,Hän..tulee .-.lähelle -
sellaisia, suomalaisen kirjallisuuden voimakkaita
naishahmoja kuin Sally Sal-ftiisen
Katrinaa ja Sillanpään "Miehen
tien" Vönniston AJmaa. Hän ei ajattele
hetkeäk^n, että "hänen elämänsä on
lopussa ta! että maailman täytyy olla
hänelle murheenlaakso", vmkfca "suuri,
lämmin ja kirkas liekki on Impyiiyt koskaan
palaamatta".
Maria, lukee, järkyttyneenä-i^esirukouk- ,
• set • Fraaqo!s'n puolesta, lautta pian hän
, kuuntela' kahta kosijaa Lorenzoa "\'al- •
töihin" muuttanutta, hsmn ansaitsevaa
tehtaantyöläistä, joka tarjoaa hänelle
helpon elämän ja monenlaisia hu-
\ituksia suuressa kaupungissa, ja Eutro-pe
Cagnönia, oman seudun uudisraivaajaa,
joka tarjoaa vain aherrusta toisessa
puumajassa, toisella puoleksi raivatulla
palstalla. Maria tietää, mitä Eutropen
tarjous merkitsee:
"Hoitaa taloutta ja tavalliset askaret,
lypsää lehmät,, puhdistaa na-_:
vettä, kun mies on poissa, tehdä ehliä
peltotöitä, koska heitä on vain kaSisi
ja hän, Maria, on vahva. Viettää, il-•
lat rukin ääressä ja paikata vanhoja
^-aatteita., .Suoda itselleen toisinaan
kesällä puolen tumiin lepo—-sulattaa
talvella hengityksellään pieni ala läpinäkymätöntä
kuuraa ikkunaruudusta
ja katsella valkoiseift lumen putoamista
maahan ja metsään... Met-
^ — ——— aina vain metsä, läpitun-kematon.
vihamielinen, täynnä tu-hoatietäviä
salaisuuksia, puristuneena
heidän ympäriUeen kuin säälimätön
nyrkki, jonka puristusta pitäisi
saada v^ähitellen helliteljlöi, \'äMteI-len,
\mosi vuodelta, voittamalla joitakin
auranaloja joka kevät ja syksy,
vuosi vuodelta, halki koko pitkän ja
harmaan elämän."
Maria onkin jo päättänyt seurata Lorenzoa'
etäiseen lumoavaan elämään ja-kaupungin
•^'aloon, - mutta' ankaran itse-,
tutkistelun j ä i k i n hän havaitsee, ettei
voikaan irrota 'juuristaan,- niin kanissa
ja' kylmässä maassa kpiin ne ovatkin.
Hänien: raadannan uuvuttama äitinsä
kuolee, ^kin tuntuu kehoitta\'an häntä
• - jäämään, ^ • Eun' -hänen - veljensä . ke-eläneet,
seka totella sitä julkilausumatonta
käskyä, joka on syntynyt
heidän sydämis^n ja Joka meidän
on vuorostamme slirrettäi^ä lukuisiisi'
: lapsiin: Quebeckin' maakunnassa ei
mikä^ saa kuolla, ei'mikään muuttua."
•jan maalailevan tv^^^lin pohjaväri
- OB tumma ja syvä, mutta kirpeä ja dä«»'
vä, täynnä tuulla, . maaatuoksua, savua
ja pohjoisen maisemaa vahvoja vä«
rejä. Romaamn henki on osaksi vaa-hoillinen.
Siinähän ylistetaäa elä-m^,
"jossa mikään ei .saa kuolla, el mikääa
" muuttua". Mutta toisaalta kirja oa
^ ruumiillisen työn korkea' veisu. - Sen
föpi puhaltaa työniloa, .paalos, säve!^
. jonka Gorki löysi; työ ei ole, alentavaa
eikä tahraista, vaan uljasta jä nautin»
Veollisia, sen tekijä toteuttaa luovaa viet»
t^ääti. .Päähenkilö Maria Oiapdelaiii®
vään-tullen palaavat/inetsätyömaalla, ; : 1 ^ ^ ^ t 5 « ^ a i s £ i i kauniiksi vertaus^
hän.^antaa.-myöateisen lupauksen'uudis- kuvaksi'eraessaaa:suoraimjaisesti yksi-»
raivaaja^kosijallaan. • •:-Elämän |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-04-03
