1955-07-16-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iKAUNOKIRIALUNEN VUKKOLEHTI)
1
LIEKKI, the only Finnish literary weefcly in Canada
PubUshed and printed by the Vapatis Publishing Company
Limited. l(K)>l(ȣbn Street W6st/Sudburyt Ontario
Rfegistered at. the Post Office D^artmenti Ofctawa lui
second class matter.
L i e ^ ilmestyy jokaisen viikon- lauantaina 12 siviiisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAVSHINNATs THDYSVALTOimN:
1 vuosikerta
6 kuukautta
S kuukautta
1 vuosikteta
6 kuukautta
$5iKr
. 2.75
. < SUOMEEN JA MUUAIXE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . . $ 3 L po
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. äalvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-^
väz^ $1.00 Vja kiitoa $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00'
JSrikoishinnat pysyvistä ilmoitt&sista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä nmicBU^tukätieen.
KiOkki Liddlle tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
KiliBtantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi>
tedi 100-102 Elxh Street West. Sudbury. Ontario.
Toimittaja: K. Salo. • /
Aaiamiehille myönnetään 15 prosentin, palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
SUDBUBiri ONTAEIO
Aseettomat
(Turkkilaisen runoilijan
Nasim Hikemin tervehdys
Helsingin rauhankokoukselle)
Viidestä maancsasta pitkä kulkue lähti.
Sen nähtiin kulkevan pohjoista kohti.
Sicilä oli kaupunki kaUioperustdla
metsien keskellä,
järvien vihreä kaupunki.
Kukaan heistä ei kantanut aseita,
jokaisen sydän löi uusia tak&ta,
elämälle tahtoi rakkaus sanella,
runsaus sen oli puhumaan valmis.
Yö oli valoisa, päivä taas lauha.
Sanaa ke takoivat is^kulta isku, ' •
alasimeen sydänten jokaista sanaa..
Mitä he sanoivat:
väkevämpi kuolemaa!
Siiom. / arno Pe nnanen.
Läpsi joi puhdistus-selvisi
ikulfie]^^
Bräiitfordista ilmoitettiin heinäkuun
5 pnä^ että Whitingien 2-vuö-f^
tiäs poika oli äitinsä ulkona ollessa
saanut käsiinsä Jonkinlaista puhdisr
tusainetta sisältävän pullon ja tyhjentänyt
sen vatsaansa. Poika vietiin
heti sairaalaani missä aine otettiin
pois hänen vatsastaan.
Viime lauantaina. julkaisi kautta maailman tunnettu
englantilainen filosofi ja Nobel-palkinnon saaja, 83-vuotias
lordi Bertrand Russell useiden kuuluisiihpien tiedemiesten
allekirjoittaman lausunnon atomiaseesta. Yhtenä tämän lausunnon
allekirjoittajana on lähes kolme kuukautta sitten
kuollut aikakautemme suurin fyysikko, prof. Albert Einstein,
joka antaessaan lausunnolle hyväksymisensä sanoi kirjees-'
sään: ,. ^ ;
'Voin sanoa, että tein suuren erehdyksen allefcir-joittaessani
presidentti Rooseveltille sen kirjeen, jossa kannatin
atomipommin valmistamista." Lausunnossaan, jonka
avulla tämä suuri tiedemies puhuu ihmiskunnalle haudan takaa,
hän haluaa hyvittää erehdyksensä ja estää sivistyksen ja
elämän tuhoamista maapallolta.
Viime lauantaina .Lontoossa lordi Russellin toimesta julkaistussa
tiedemiehen lausunnossa sanotaan mm.:
' ' E i ole epäilystäkään, etteikö H-pommisota tulisi
tuhoamaan suurkaupunkeja. Jos Lontoon, Niew Yorkin ja
Moskovan väestö hävitetään olemattomiin, kestää mahdollisesti
^vuosisatoja ennenkuin maailma selviää tästä iskusta.
Äle tiedämme kuitenkin nyt, erikoisesti Bikinin kokeilujen
jälkeen, että ydinpommien tuho ulottuu paljon laajemmalle
kuin on otaksuttu. Valtavien vetypommien käyttäminen
sodassa tulisi vähitellen hukuttamaan maailman kuolettavaan
tuhkaan tai sateeseen — hyvin todennäköisesti hävittämään
kaiken inhimillisen elämän. On pelättävissä, että useiden
vetypommien käyttäminen aiheuttaa maailmanlaajuisen
kuoleman — äkillisen vain vähemmistölle, mutta enemmistölle
hitaan, kiduttavan tauteihin tuhoutumisen . .
Lordi Russell sanoi saaneensa tämän Einsteinin allekirjoittaman
lausunnon tämän suuren tiedemiehen kuoleman
edellisenä päivänä. ..
Prof. Einsteinin lausunnossa, joka on suuren ihmisen varoittava
huuto maailmalle, ei tehdä mitään käytännöllisiä
thdotuksia atomiaseiden laittomaksi tekemisestä, vaan jätetään
se hallitusten tehtäväksi, mutta lordi Russell esittää sen
maailman tiedemiesten konferenssin käsiteltäväksi.
Lordi Russell on myöskin lähettänyt lausunnon Neljän
Suuren, sekä Canadan ja Kiinan Kansantasavallan hallituksille.
]Maailman ihmisille olisi suuri onni, jos lordi Russellin
julkituoma ja prof. Einsteinin ja seitsemän tunnetun tiedemiehen
allekirjoittama vetoomus saisi sille kuuluvan huomion
tämän kuun lopulla kokoontuvassa Neljän Suuren neuvottelussa.
Neljän suuren neuvottelun suhteen on tällä kerralla
olemassa suurta toivorikkautta ja varmaankin kaikki
hyvää tarkoittavat maailman ihmiset toivovat, että aikakautemme
suurimman tiedemiehen prof. Einsteinin ja hänen
kahdeksan työtoverinsa vetoomus — joka Einsteinin kohdalta
tulee haudan takaa, olisi omiaan auttamaan^ sellaisen sopi-miuksen
syntymistä, joka poistaisi ihmiskuntaa uhkaavan
{hirvittävän -vaaran.
* • •
JMaailma vobi olla kauhis ja ihmiset onnellisia, jos joillakin
sellaisilla ihmisillä, jotka huolehtivat vain omasta hyvinvoinnistaan
— ylellisestä elämästään ja huvittelustaan —
ei olisi niin suurta määräämisvaltaa.
Kuinka on asiat esun. täällä Keski-Ontariossa. Täällä
KIRJEENVAIHTOA
i( -k -k
Aku — Ei ehtinyt tähän, mutta
seuraavaan.
UUa — Toinen nyt ja toinen seuraavalla
kerralla.
^ . M : , K a u n i s kiitos! Kyllä julkaistaan.
.. Hqksautus sen johdosta, että
eräs lukija on maininnut erään pitemmän
kirjoituksemme julkaistun ^
vuosia sitten- eräässä rtoisessa suomalaisessa
lehdessä. Olisi suotavaa,
että kun jotakin ennen julkaistua
lähetetään, niin se myöskin mainittaisiin.
<3isi luonto ihanaa, järvet kirkas- ja raikasvetisiä,
metsät vihreitä ja reheviä,
kukka- ja marjarikkaita. Niiii ei nyt
kuitenkaan ole asia ja vain siksi, että
silloin jc^kut ahnaat ihmiset saisivat
vähennnän voittoja entisten suurien rikkauksiensa
lisäksi.
Me tiedämme, että Copper Gliffin
ja Conistonin nikkelisulattimojen rikin
ja muiden myrkkyjen'kyllästämä savu
raiskaa joka vuosi metsien vihreyden,
tuhoaa suuren osan marjasadosta kymmenien,
jopa satojen mailien alueilta ja
polttaa kaiken autioksi erämaaksi lähiympäristöllä.
Kaikki tämä voitaisiin estää,
myrkky eristää savusta, pitää luonto
kauniina ja välttää miljoonien dollarien
vuotuiset vahingot, jotka aiheutuvat
puiden, marjojen ja viljasatojen
pilaantumisesta ja tuhoutumisesta.
Tämän lisäksi tapahtuu kaikkialla
Canadassa sitä, että suurten teollisuuslaitosten
likaiset vedet pilaavat lukeA
mattomia järviä, hävittävät arvokkaimmat
kalat ja tekevät vedet jopa uintipaikoiksikin
kelpaamattomiksi. Kaikki
vain siksi, että .muutamat harvat saisivat
suurempia voittoja.
On selvää, että kaikkien tavallisten
ihmisten tulee entistä enemmän kiinnittää
näihin asioihin huomiota, ja korottaa
äänensä sen puolesta, että metsämme,
järvemme ja yleensä ihana luontomme
turvattaisiin ja siten varattaisiin
kaikille suuremmat mahdollisuudet
nauttia luonnon hyvyydestä. Ja edelleen,
että yleensä maan ja sen teollisuuksien
tuottamat suuret rikkaudet
käytettäisiin kansan hyvinvoinnin kohottamiseen,
K. S.
Vapauden ja vetjeyden ääni
Heinäkuun 4. pnä tuli kuluneeksi 100 vuoiia j
rikan suurimman demokraattisen runoilijan^ n jf/ ij-v
manin (1819—1892) runc^ieokscn ''Ruohonkorsia^
mestymisestä. Suomalainen kirjallisuusarvostdija j/
on om'stanut oheellisen kirjoituksen \Valt \V}iiij^
elämäntyölle. .
rA.\ILMAN rauhanvoimien suurta kohtaamista Hd?
^^gissä seuraa välittömästi merkkipäivä, jonka Maail
Rauhanneuvosto on ombtanut yhteiseksi koko maail
huomenna, heinäkuun 4- pnä tulee kuluneeksi sata v
amerikkalaisen klassikon^ Amerikan suurimman de
"tisen runoilijan Walt Whitmanin (eli vuosina IS19—ig
teoksen "Ruohonkorsia" (Leaves of Grass) ilmestymi
Vain kaikkein suurimpien, koko ihmiskunnan yhteisen
tuuriperinnön merkkiteosten kohdalla on vietetty teo'
syntymäpäivää. AVait Whitmaiiih ^'Ruohonkorsieft'' Tner'
päivä on sitä perustellumpi, kun tähän ainoaan ninoteöl
fcisältyy kokonainen elämäntyö, kokonainen maaildiauka
nms, voimakkaan eddläktvijän teko, joka ei ole jäänytA'
omalle maalleen merkitykselliseksi, vaan vaikuttaaut
maailinan nimiuteen ja demokraattiseen ajatteluun.
Amerikalle Wh1tmannierkita^^e^^
kansallista runoEijaa, joka oli vapautunut eurooppalaisista
tovista esikuvista, oli tödeUa i»nah aikakautensa ja oman
rikkalaisiBnlynipäristönsä ja muovaaäu ja
tulkki, Oleellista \Vhitman^ että
runous ja hänen omapJMSTO ovat siinä yhtä.
uutisräivaajasuvutt jälkeläisenä^^^^^h perinnöksi lujait
vitaalism suiitautuiriisen elämäj^ Mh osasi tarttua työ'>^
kiinni käsin jä aivoin, milloin latojana, milloin kirvesmi
nä, maanviljelijänä tai toimittajana. Välitön, tuore
elämään leimaa Whitmanin koko elämäkerran, myönt"
demokraattinen suhde ihmiseen. Hän sukelsi aikakau
amerikkalaiseen elämään,.hän viihtyi siinä ja nautti luo
ta ja ihmisistä kuin suuresta seikkailusta. Tältä
nousi vapauden julistus.
Mutta ei vain amerikkalaiselta pohjalta. Tiedetään,
levottomasti elämää aistiva runoilija seurasi valppaasti'
kiinnostuneena aikakautensa tapahtumia, myös Euroo
suuria liikkeitä. Runoilijan kutsumuksensa löydettyään,
tapahtui verrattain myöhään — "Ruohonkorsien" ensim^
sen painoksen ilmestyessä hän oli 35-vuotias — XVhitman
selvittän5rt itselleen runoilijan tehtävän ihmisten veljey
julistajana ja rakentajana. "Ruohonkorsista" hari ni
cmaan mainitsi, ettei sen tehtävä ollut vaikuttaa väin
rikkaan, vaan maailmaan. uskoi, että kirjallisuus
"keino jonka avulla ihmiset voivat ilmaista itsensä to'
toisilleen veljinä". Amerikka oli se luonnollinen kansall'
pohja, jota ilman ei luovaa taidetta voi syntyä. Hän ta
synnyinmaansa elämää ja ihmisiä, mutta etsi uusia yapai
muotoja, pyrki runouteen, joka puhui ihmisille ihmisen kid
Eräässä kirjoituksessaan hän mainfitsi rakkaimman unel
sa olevan runojen ja runoilijain kansainvälisyyden, jokasi
lujemmin maapallon maita kuin kaikki sopimukset jä^di
maattiset teot.
Nämä 'Ruohonkorsien" runoissa ja eri kirjoitul
esiintyvät 'ajatukset tekevät ymmärrettäväksi, että ^
Whitmanin pääteos on kohotettu maailman rauhanvoimi
toimesta kansojen yhteisen demokraattisen kulttuunpe'
nön joukkoon, tämänvuotisten merkkipäivien, Cervante?
Schillerin, Mickiewiczin, H. C . Andersenin muistopäivien ri
nalle, Whitman oli synnynnäinen demokraatti ja huma
koko elämänasenteeltaan, hän oli sitä tietoisesti, maaf
katsomuksellisesti myös runoissaan ja kirjoituksissaan
seurasi aikansa vapausliikkeitä 1800-luvun puolhälin
roopassa ja heijasti runoissaan kansojen vapauspyrkimy
Hän kannatti kiihkeästi vapautta .ja riippumattomuuttanne
kotimaassaan kuin muualla maailmassa. Kansojen ystäv}?
den täytyi perustua tasavertaisuuteen, toistensa kunnioitu-miseen,
aivan samoin kuin demokratia yksityisessä maajsä
on mahdollinen vain näillä perusteilla.
RunoUija, joka julistaa ihmisten tasavertaisuutta,
tii vapautta ja riippiimättoniuutta ja joka itse elää
aatteidensa mukaan, on aniharvoin oman- aikansa s
Walt Whitmankaan ei saanut ymmärtämystä "R«
sien" ensipainoksen ilmestyessä. E i hän saanut ru
kustantajaakaan, vaan joutui latomaan ja painamaan
sen omin käsin. Hän ei pannut omaa nimeään näkyvun, j
ta varusti tämän 94-sivuisen kirjasen, joka sisälsi 12 "J^
omalla kuvallaan. Tuhannen kappaleen painoksesta
kaupaksi vain muutamia, kirjakauppiaat pelkäsivät -»^ J^.
dä, koska se oli niin "jumalaton" — joku sanomalehti j u ^
rärkästyneen hyökkäyskirjoituksenkip "irstaiden ajatutti
levittäjän teoksesta. Ja arvostelijat nauroivat.
Runoilija, joka oli löytänyt tehtävänsä ja sille
!un oman, uuden ilmaisun, vapaan ja epäsovinnaisen
muodon, ei tästä piitannut. Hän jatkoi runoilemistaan
massa vapaassa hengessä ja täydensi "Ruohonkorsia
vuodelta. Toisen painoksen hän vielä painoi itse, mu
1860 ilmestyneelle kolmanneUe painokselle, johon han^
132 uutta runoa, hän sai kustantajan. Amerikan P""
hyökkäsivät kuitenkin kiivaasti kirjaflijaa vastaan ja ^
näids
suösik
nohonkor
iooill
teot
lopuit"
SML 2
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 16, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-07-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550716 |
Description
| Title | 1955-07-16-02 |
| OCR text | iKAUNOKIRIALUNEN VUKKOLEHTI) 1 LIEKKI, the only Finnish literary weefcly in Canada PubUshed and printed by the Vapatis Publishing Company Limited. l(K)>l(»£bn Street W6st/Sudburyt Ontario Rfegistered at. the Post Office D^artmenti Ofctawa lui second class matter. L i e ^ ilmestyy jokaisen viikon- lauantaina 12 siviiisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAVSHINNATs THDYSVALTOimN: 1 vuosikerta 6 kuukautta S kuukautta 1 vuosikteta 6 kuukautta $5iKr . 2.75 . < SUOMEEN JA MUUAIXE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . . $ 3 L po ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. äalvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-^ väz^ $1.00 Vja kiitoa $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00' JSrikoishinnat pysyvistä ilmoitt&sista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä nmicBU^tukätieen. KiOkki Liddlle tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. KiliBtantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi> tedi 100-102 Elxh Street West. Sudbury. Ontario. Toimittaja: K. Salo. • / Aaiamiehille myönnetään 15 prosentin, palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I SUDBUBiri ONTAEIO Aseettomat (Turkkilaisen runoilijan Nasim Hikemin tervehdys Helsingin rauhankokoukselle) Viidestä maancsasta pitkä kulkue lähti. Sen nähtiin kulkevan pohjoista kohti. Sicilä oli kaupunki kaUioperustdla metsien keskellä, järvien vihreä kaupunki. Kukaan heistä ei kantanut aseita, jokaisen sydän löi uusia tak&ta, elämälle tahtoi rakkaus sanella, runsaus sen oli puhumaan valmis. Yö oli valoisa, päivä taas lauha. Sanaa ke takoivat is^kulta isku, ' • alasimeen sydänten jokaista sanaa.. Mitä he sanoivat: väkevämpi kuolemaa! Siiom. / arno Pe nnanen. Läpsi joi puhdistus-selvisi ikulfie]^^ Bräiitfordista ilmoitettiin heinäkuun 5 pnä^ että Whitingien 2-vuö-f^ tiäs poika oli äitinsä ulkona ollessa saanut käsiinsä Jonkinlaista puhdisr tusainetta sisältävän pullon ja tyhjentänyt sen vatsaansa. Poika vietiin heti sairaalaani missä aine otettiin pois hänen vatsastaan. Viime lauantaina. julkaisi kautta maailman tunnettu englantilainen filosofi ja Nobel-palkinnon saaja, 83-vuotias lordi Bertrand Russell useiden kuuluisiihpien tiedemiesten allekirjoittaman lausunnon atomiaseesta. Yhtenä tämän lausunnon allekirjoittajana on lähes kolme kuukautta sitten kuollut aikakautemme suurin fyysikko, prof. Albert Einstein, joka antaessaan lausunnolle hyväksymisensä sanoi kirjees-' sään: ,. ^ ; 'Voin sanoa, että tein suuren erehdyksen allefcir-joittaessani presidentti Rooseveltille sen kirjeen, jossa kannatin atomipommin valmistamista." Lausunnossaan, jonka avulla tämä suuri tiedemies puhuu ihmiskunnalle haudan takaa, hän haluaa hyvittää erehdyksensä ja estää sivistyksen ja elämän tuhoamista maapallolta. Viime lauantaina .Lontoossa lordi Russellin toimesta julkaistussa tiedemiehen lausunnossa sanotaan mm.: ' ' E i ole epäilystäkään, etteikö H-pommisota tulisi tuhoamaan suurkaupunkeja. Jos Lontoon, Niew Yorkin ja Moskovan väestö hävitetään olemattomiin, kestää mahdollisesti ^vuosisatoja ennenkuin maailma selviää tästä iskusta. Äle tiedämme kuitenkin nyt, erikoisesti Bikinin kokeilujen jälkeen, että ydinpommien tuho ulottuu paljon laajemmalle kuin on otaksuttu. Valtavien vetypommien käyttäminen sodassa tulisi vähitellen hukuttamaan maailman kuolettavaan tuhkaan tai sateeseen — hyvin todennäköisesti hävittämään kaiken inhimillisen elämän. On pelättävissä, että useiden vetypommien käyttäminen aiheuttaa maailmanlaajuisen kuoleman — äkillisen vain vähemmistölle, mutta enemmistölle hitaan, kiduttavan tauteihin tuhoutumisen . . Lordi Russell sanoi saaneensa tämän Einsteinin allekirjoittaman lausunnon tämän suuren tiedemiehen kuoleman edellisenä päivänä. .. Prof. Einsteinin lausunnossa, joka on suuren ihmisen varoittava huuto maailmalle, ei tehdä mitään käytännöllisiä thdotuksia atomiaseiden laittomaksi tekemisestä, vaan jätetään se hallitusten tehtäväksi, mutta lordi Russell esittää sen maailman tiedemiesten konferenssin käsiteltäväksi. Lordi Russell on myöskin lähettänyt lausunnon Neljän Suuren, sekä Canadan ja Kiinan Kansantasavallan hallituksille. ]Maailman ihmisille olisi suuri onni, jos lordi Russellin julkituoma ja prof. Einsteinin ja seitsemän tunnetun tiedemiehen allekirjoittama vetoomus saisi sille kuuluvan huomion tämän kuun lopulla kokoontuvassa Neljän Suuren neuvottelussa. Neljän suuren neuvottelun suhteen on tällä kerralla olemassa suurta toivorikkautta ja varmaankin kaikki hyvää tarkoittavat maailman ihmiset toivovat, että aikakautemme suurimman tiedemiehen prof. Einsteinin ja hänen kahdeksan työtoverinsa vetoomus — joka Einsteinin kohdalta tulee haudan takaa, olisi omiaan auttamaan^ sellaisen sopi-miuksen syntymistä, joka poistaisi ihmiskuntaa uhkaavan {hirvittävän -vaaran. * • • JMaailma vobi olla kauhis ja ihmiset onnellisia, jos joillakin sellaisilla ihmisillä, jotka huolehtivat vain omasta hyvinvoinnistaan — ylellisestä elämästään ja huvittelustaan — ei olisi niin suurta määräämisvaltaa. Kuinka on asiat esun. täällä Keski-Ontariossa. Täällä KIRJEENVAIHTOA i( -k -k Aku — Ei ehtinyt tähän, mutta seuraavaan. UUa — Toinen nyt ja toinen seuraavalla kerralla. ^ . M : , K a u n i s kiitos! Kyllä julkaistaan. .. Hqksautus sen johdosta, että eräs lukija on maininnut erään pitemmän kirjoituksemme julkaistun ^ vuosia sitten- eräässä rtoisessa suomalaisessa lehdessä. Olisi suotavaa, että kun jotakin ennen julkaistua lähetetään, niin se myöskin mainittaisiin. <3isi luonto ihanaa, järvet kirkas- ja raikasvetisiä, metsät vihreitä ja reheviä, kukka- ja marjarikkaita. Niiii ei nyt kuitenkaan ole asia ja vain siksi, että silloin jc^kut ahnaat ihmiset saisivat vähennnän voittoja entisten suurien rikkauksiensa lisäksi. Me tiedämme, että Copper Gliffin ja Conistonin nikkelisulattimojen rikin ja muiden myrkkyjen'kyllästämä savu raiskaa joka vuosi metsien vihreyden, tuhoaa suuren osan marjasadosta kymmenien, jopa satojen mailien alueilta ja polttaa kaiken autioksi erämaaksi lähiympäristöllä. Kaikki tämä voitaisiin estää, myrkky eristää savusta, pitää luonto kauniina ja välttää miljoonien dollarien vuotuiset vahingot, jotka aiheutuvat puiden, marjojen ja viljasatojen pilaantumisesta ja tuhoutumisesta. Tämän lisäksi tapahtuu kaikkialla Canadassa sitä, että suurten teollisuuslaitosten likaiset vedet pilaavat lukeA mattomia järviä, hävittävät arvokkaimmat kalat ja tekevät vedet jopa uintipaikoiksikin kelpaamattomiksi. Kaikki vain siksi, että .muutamat harvat saisivat suurempia voittoja. On selvää, että kaikkien tavallisten ihmisten tulee entistä enemmän kiinnittää näihin asioihin huomiota, ja korottaa äänensä sen puolesta, että metsämme, järvemme ja yleensä ihana luontomme turvattaisiin ja siten varattaisiin kaikille suuremmat mahdollisuudet nauttia luonnon hyvyydestä. Ja edelleen, että yleensä maan ja sen teollisuuksien tuottamat suuret rikkaudet käytettäisiin kansan hyvinvoinnin kohottamiseen, K. S. Vapauden ja vetjeyden ääni Heinäkuun 4. pnä tuli kuluneeksi 100 vuoiia j rikan suurimman demokraattisen runoilijan^ n jf/ ij-v manin (1819—1892) runc^ieokscn ''Ruohonkorsia^ mestymisestä. Suomalainen kirjallisuusarvostdija j/ on om'stanut oheellisen kirjoituksen \Valt \V}iiij^ elämäntyölle. . rA.\ILMAN rauhanvoimien suurta kohtaamista Hd? ^^gissä seuraa välittömästi merkkipäivä, jonka Maail Rauhanneuvosto on ombtanut yhteiseksi koko maail huomenna, heinäkuun 4- pnä tulee kuluneeksi sata v amerikkalaisen klassikon^ Amerikan suurimman de "tisen runoilijan Walt Whitmanin (eli vuosina IS19—ig teoksen "Ruohonkorsia" (Leaves of Grass) ilmestymi Vain kaikkein suurimpien, koko ihmiskunnan yhteisen tuuriperinnön merkkiteosten kohdalla on vietetty teo' syntymäpäivää. AVait Whitmaiiih ^'Ruohonkorsieft'' Tner' päivä on sitä perustellumpi, kun tähän ainoaan ninoteöl fcisältyy kokonainen elämäntyö, kokonainen maaildiauka nms, voimakkaan eddläktvijän teko, joka ei ole jäänytA' omalle maalleen merkitykselliseksi, vaan vaikuttaaut maailinan nimiuteen ja demokraattiseen ajatteluun. Amerikalle Wh1tmannierkita^^e^^ kansallista runoEijaa, joka oli vapautunut eurooppalaisista tovista esikuvista, oli tödeUa i»nah aikakautensa ja oman rikkalaisiBnlynipäristönsä ja muovaaäu ja tulkki, Oleellista \Vhitman^ että runous ja hänen omapJMSTO ovat siinä yhtä. uutisräivaajasuvutt jälkeläisenä^^^^^h perinnöksi lujait vitaalism suiitautuiriisen elämäj^ Mh osasi tarttua työ'>^ kiinni käsin jä aivoin, milloin latojana, milloin kirvesmi nä, maanviljelijänä tai toimittajana. Välitön, tuore elämään leimaa Whitmanin koko elämäkerran, myönt" demokraattinen suhde ihmiseen. Hän sukelsi aikakau amerikkalaiseen elämään,.hän viihtyi siinä ja nautti luo ta ja ihmisistä kuin suuresta seikkailusta. Tältä nousi vapauden julistus. Mutta ei vain amerikkalaiselta pohjalta. Tiedetään, levottomasti elämää aistiva runoilija seurasi valppaasti' kiinnostuneena aikakautensa tapahtumia, myös Euroo suuria liikkeitä. Runoilijan kutsumuksensa löydettyään, tapahtui verrattain myöhään — "Ruohonkorsien" ensim^ sen painoksen ilmestyessä hän oli 35-vuotias — XVhitman selvittän5rt itselleen runoilijan tehtävän ihmisten veljey julistajana ja rakentajana. "Ruohonkorsista" hari ni cmaan mainitsi, ettei sen tehtävä ollut vaikuttaa väin rikkaan, vaan maailmaan. uskoi, että kirjallisuus "keino jonka avulla ihmiset voivat ilmaista itsensä to' toisilleen veljinä". Amerikka oli se luonnollinen kansall' pohja, jota ilman ei luovaa taidetta voi syntyä. Hän ta synnyinmaansa elämää ja ihmisiä, mutta etsi uusia yapai muotoja, pyrki runouteen, joka puhui ihmisille ihmisen kid Eräässä kirjoituksessaan hän mainfitsi rakkaimman unel sa olevan runojen ja runoilijain kansainvälisyyden, jokasi lujemmin maapallon maita kuin kaikki sopimukset jä^di maattiset teot. Nämä 'Ruohonkorsien" runoissa ja eri kirjoitul esiintyvät 'ajatukset tekevät ymmärrettäväksi, että ^ Whitmanin pääteos on kohotettu maailman rauhanvoimi toimesta kansojen yhteisen demokraattisen kulttuunpe' nön joukkoon, tämänvuotisten merkkipäivien, Cervante? Schillerin, Mickiewiczin, H. C . Andersenin muistopäivien ri nalle, Whitman oli synnynnäinen demokraatti ja huma koko elämänasenteeltaan, hän oli sitä tietoisesti, maaf katsomuksellisesti myös runoissaan ja kirjoituksissaan seurasi aikansa vapausliikkeitä 1800-luvun puolhälin roopassa ja heijasti runoissaan kansojen vapauspyrkimy Hän kannatti kiihkeästi vapautta .ja riippumattomuuttanne kotimaassaan kuin muualla maailmassa. Kansojen ystäv}? den täytyi perustua tasavertaisuuteen, toistensa kunnioitu-miseen, aivan samoin kuin demokratia yksityisessä maajsä on mahdollinen vain näillä perusteilla. RunoUija, joka julistaa ihmisten tasavertaisuutta, tii vapautta ja riippiimättoniuutta ja joka itse elää aatteidensa mukaan, on aniharvoin oman- aikansa s Walt Whitmankaan ei saanut ymmärtämystä "R« sien" ensipainoksen ilmestyessä. E i hän saanut ru kustantajaakaan, vaan joutui latomaan ja painamaan sen omin käsin. Hän ei pannut omaa nimeään näkyvun, j ta varusti tämän 94-sivuisen kirjasen, joka sisälsi 12 "J^ omalla kuvallaan. Tuhannen kappaleen painoksesta kaupaksi vain muutamia, kirjakauppiaat pelkäsivät -»^ J^. dä, koska se oli niin "jumalaton" — joku sanomalehti j u ^ rärkästyneen hyökkäyskirjoituksenkip "irstaiden ajatutti levittäjän teoksesta. Ja arvostelijat nauroivat. Runoilija, joka oli löytänyt tehtävänsä ja sille !un oman, uuden ilmaisun, vapaan ja epäsovinnaisen muodon, ei tästä piitannut. Hän jatkoi runoilemistaan massa vapaassa hengessä ja täydensi "Ruohonkorsia vuodelta. Toisen painoksen hän vielä painoi itse, mu 1860 ilmestyneelle kolmanneUe painokselle, johon han^ 132 uutta runoa, hän sai kustantajan. Amerikan P"" hyökkäsivät kuitenkin kiivaasti kirjaflijaa vastaan ja ^ näids suösik nohonkor iooill teot lopuit" SML 2 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-07-16-02
