Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 27, 1943

              ''''
Sivu 2 LAUAXTAINA, HELMIKUUN 27 PÄIVÄNÄ
1543
iiii:
Lohdutuksen
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Published and printed by the Vapaus
Publishing Company LinUted. lÖQ-102
E lm Street, West, Sudhury, Ontario.
Regteteied at the Post Office Deptv
Ottawai as second class matter.
Tilaushinnat:
l vk. $2.00
6 kk. 1.10
8 kk. JBXi
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $2.50
'• « kk. 1.40
euomeen Ja muualle ulkomaille:
- 1 vk. „ . , . v . ; . i . . . . „ . . . . ; . $3.00
6 kk.v 1.65
< Irtonumerot^5 senttiä
Liekki ilmestyy Jokaisen. viikoQlaur
SDtaina 12-sivuiseaa^ sisältäen: parasts
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloll*
t».
Asiamiehille myönnetään 2fr; prosen'.
ttn palkkio.
Pyytäkää, asiamiesvälineitä; Jo- tftr
oSän.
ILMOITUSHINNAT: Kirjeenvaihto^
Ilmoitukset $L0a kerta. Aviohirtoon
menneille onnentoivotukset ,40epalstaT.
tuuma. NimenmuuttoiUnoituksetH^ SOc.
kertt $1.00 lK>lme kertaai Syntymä*
Ilmoitukset $1.0frk^a; $2J)a koim&Jcer>i-taa.
K'»*olemanilmoitufcset' $2X0 kertar
6ec llsäx>?4ksu kiitoslauseelta; tai< m^isto^^
värsyltä. . « a l u t a a n tietää- Ja osolteilr
moltukset -tÖc palstatuuma. —-Ttläpöls-iImoittajler^
onvaadittaessa .lähetettävä.
llmoitusmö\su.etukäteen. . . .
Yleiset ilmoitushinnat 40c paiStatuu»
ma. Uinoitus; Joka^ julkaistaan-, neljär
' kertaa samanlaisena . 30c;.palstatuuma.v
Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma. -
kerta ilmoittaessa;
Erikoisista^ ilmoitushinnoista voi^ tie-r
dustella. tämän. lehden; konttorista;.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Pub«.
Ushing Compsmy. Limited» 10()r'>102 EltQ>
Street, West; Sudburyi Ontarion, «
ToimittaJ«vA. PMviÄ > i - ^
Toimitusneuvosto. J« Järvisi Rmiha^
Mäki, Hilja Aho. ET. Suksi. Bster
Kaustinen, Aili M^lm.. Ms^rgit Laaks(\
Yrjö S a l v o j a JaimarSaarh V
Liel^iinr^ aijQtut UrJoitMkset OMII
lei.tava:
P.O. Box 69 «udbory, O n i
Mniliii^kyiniast^
Jätkämme juttua nykypäiville
kuuluvista tärkeistä asioista, jotkin
seuraavakin, erään lehtemme lukijan
ilmaisu * kuuluu:
"Tahdon, lausua. vUpittömän^ kii­toksen,
Liekin toimittajalle niistji^rok'
kaisevistalau&eista,Jptkatplh Liekin
helmikuun 20- pjn- numerossa *Toi-mituksaikulmastal
kirjoituksessa.
Kuinka^ sattuikaany eitä jui^ri vä­hää
ennen Uekin ay aarnista-, keskus­telin)
vaimoni, kanssa näistä; asioista,
juuri samaan>. tapaan kuin> Liekin
toimittaja: julki lausui;. Niin, ai-naltan.
Liekin toimilla ja on- antanut
rohkaisua lukijoillecu näinätmyrskyi-sinä
aikoina, vaan tämä tuli kuin
mieltä rohkaisevana yllätyksenä, kun
juuri olin päässyt puhumasta^ kuinka
tuntuu mieli kevcämmälle kun en
' enää- vähääkään epäile, ettäkö tämä
kaamea sota'tuo uutta i parempaa yh­teiskuntaa
työläiskänsoille. Tosin
• voi, kuten sanottui, dia monet vai­keatkin
koettelemukset edessä, vaan
ne paljonrohkeammin pystyy, voitta-r
maan kun on varma tulevaisuudesta.
— Nyt juuri armeijat; ja erikoisesti
Punaitien armeija, työläisten armei­ja,
murtaa Jasistikäärmeen päätä, jo­ka
oli koko ihmiskunnan^ saattaa kaa­okseen
myrkkynsä voimalla.
Jos näistä asioista. kaikki Liekin
lukijat keskustelisivat kotonaan, työ­maillaan,
ja kokouksissaan, että kuin­ka
voisimme yksilöinä rintaman ta­kana,
auttaa fasistipedon tuhoa, niin
sc helpottaisi ja, jouduttaisi parem­man,
yhteiskunnan tuloa. Eikö niin?
— OTTO:'
Juuri niin, "Kaikki kauntaa."
Keskustelujen kautta asiat ^selvenevät
VALPURISTA oli siis tullut kau-
^ punkilainen. Perheessä, jossa
hän palveli "lopsenlikkana", oli kok
me henkeä. JPerheen esikoisesta oli
hänen huolehdittava ja toimitettava;
yhtä ja toista askeretta.
Kun Valpurilla ei ollut muita vaat­teita,
kuin mitä matkalle lähtiessä,
niin lainattiin rouva, Rytbergin (ta­lon
"pää"), isoäidin vaatteetj koska
rouvan mielestä Valpurin omat olivat
' varsin liiah hyviä jbkäpäivä pidettä­viksi:
Isoäiti siis tuli avuksi. Hän
kun oli suuhnättomah-suurikokoinen
naisihminenj niin arvaahan sen, että
Valpuri miltei "ui" hänen, vaatteis-r"
saan. Nuoralla ja hakaneuloilla'ne-kiinnitettiin
hänen-, ympärillfeeni
Tuumaili hän itsekin peiliin: vilkai&r
tuaan näyttävänsä, aika "huntsukalf.
ta", mutta välikös sillä. Olihan hän-nyt
päässyt kaupunkiin, pois PUro^
lasta ja suuresta; lapsilaumasta.
Herrasväki Rytbergiri i jokapäiväinen
leipä tuli; talon.pihalla olevasta; saur
naläitoksesta. Pian sai Valpuri tunt
tea, ettei hänen työnsä rajoittunut
ainoastaan: lapsenhoitoon. Työtä>,
karttui päivä: päivältä lisää. Aamuin
sin piti nousta, jo ktiudeltas jaJltaisin>
kun, lapsi oli- laitettu vuoteeseen• täy*
tyi hänen/siirtyä-saunanpuolelle.autr
tamaanj "Saunottamaan'-, kutentoli;
>^ täfjaoa; sanoa. Heittää; löylyä sitä;
*-häluayillö7 pipstä; selkiä,, kylvettää,
y.m; Saunayiejraideni poistuttua sai
hän pestä lauteet, penkit, ämpärit ja
yksinpä lattiankin. Tällaista menoa-,
kesti i.ji^ömyöhäänj^ ,v^^
. neUle-, saakka, ja Valpuri kyykähti
vuoteeliepga;,^»nenkuin- ehti kunnol­lisesti
pelastautua isoäidin tamineis-ta.
. ^
Saunavieraat joskus antoivat san­taani
hänelle, "juomarahaa", kun hän
oli, " niin näppärä - tyttö''. Sattuipa
rouva Ryttierg,. kerran näkemään tä­män,
j«^'.päätteli, ettäJhänellä.oli täysi
oikeus rahoihin, ko^a. Valpuri f sai
kerran häneltä, varsinaisen.palkan. (6
Smk.kk;)j Kun.ei Valpuri ymmärtä-niättönf>
yyd^sään osannut, pitää puo-
• liaan,,niins hän luovutti, rahat. Eräs
hyväntahtoinen, täti,. joka^.oli erikoi-
. sesti Valpuriin kiintynyt, ja, joka. eni-
. ten, häntä, palkitsi palveluksista, ky­seli
tätä .asiantilaa,, koska, hänestä
tuntuii että;, Rydbergit eivät maksa
tytölle tarpeeksi; ^
jai se» selvyys jahtaa' aina johonkin
toimintaani, taij ainakin, asioita oi­keaani
päin auttavaan; yhteiseen a-senteeseen.
Meillä muuten on mel­keinpä
jatkuvasti; tilaisuus ojentaa
auttavaa: kättämmei jos ei suures^sa,
mim juuri pienessä, yhteisen-asiam^ie
hyväksii
Tässäi tulii mieleemme lehtemme
etusivulla kerrottu Britannian: ulko­ministeri.
Edenin puhe Punaisen ar­meijan
vuosipäivän^ johdosta pidetys­sä
kokouksessa, Silmätkääpähän se
vielä uudelleen^— "Göbbelsin kava­luus
on pantu, peliin ja kaikki vanhat
keinot; tullaan: käyttämään epäluulo­jen
ja erimielisyyden lietsomiseksi
liittolaisten välillä." — "Osaa tästä
näytelmästä esittää bolshevismin
peikko, MMtta meidän ei ole. niin-kään^
vaikea tuntea tätä olentoa. Hän
on. vanha.ystävä:— natisihallituksen
paremmilta .päiviltä."
Hyvin sanottu, eikö. .iivan kuin
sormella osoittaen sanottu myöskin
eräille meidän kansalaisillemme ja
eräille meidän julkisen sanan palveli­joillemme.
— AP.
Saatuaan tietää miten "juomara­hojen"
oli käynyt, häh neuvoi Valpu­ria
pitämään kaiken; ja piilottamaan
jonnekin, sekä mahdollisesti viemään;
pankkiin. Vakuutti Valpurilla ole­van
täydet oikeudet rahoihin^ ja us-kojhan
tyttö, kun oikein kauniisti se­litti;
_
"Niin hyvin minä ymmärrän kaikj^
jotka elämän leikissä vmrtuu, t
toisilla järki hämärtyyj
toisilla tuntehet turtuu."
Hän otti siis neuvosta vaarin ja
kätki rahat talon kivijalassa olevaan
koloon, minkä peitti sitten kivellä.
Juomarahoista, kuukauden _ mittaan
kertyi kaksi kertaaL niin paljon, kuin
hätien; palkkansa oli.. •
Hyvän tilaisuuden tullen hän p)^-
si "hyväntahtoista tätiä" avukseen
ja.vei rahat pankkiin; Pankkikirjan
ensimmäiselle lehdelle ilmaantui hä-nen:
ensimmäisen säästönsä summa:
50 markkaa! Miten;ylpeäksi — rik­kaaksi.—
ja. aikuiseksi hän tunsi-.
kaan; itsensä,; katsoessaan; tällätä voin
oman; elämänsä, eteen;
Äiti oli:lähettänyt hänen vaatteen­sa.
Niin äiti! — ja Purola! Ne
olivat niin: kaukana. Keittiön soh­vasängyssä;
uinahtaessaan; hän joskus
näki unta'äidistä; siellä rakkaassa ko­timökissä
. . .
KöuluhalU: paloi yhä;hänen mieles­sään.
Kun.syfcsy tuli^ möii hän kan­sakoulun;
sunnuntailtiokalle, sillä
muulloinhan; hänellä; ei ollut tilai­suutta
siihen; Ehsimältä Valpuria
kammotti, että jos hän on jo "liian
vanha" koulunpenkille, mutta unel­ma
iammatistai jonka hän tahtoi op­pia,,
ja tieto siitä, ettei oppiin pääsisi
ilman: kansakoulututkinnon suoritta­mista,,
kannusti häntä. Ihmeekseen
hän, huomasi, luokassa, olevan 40TVUO-tiaita
"partasuu-ukkojakin", joita lu­kuhalu
; oli käiinustänut opin i teille. .
Rohkeia, öma^alotteinen Valpuri
katseli yksin elämäänsä eteenpäin,
tehden omia suunnitelmiaan: — tuiki ^
varmana ja;päättävisenäi.'— Toteu­tuivatko,
ne? Otti opikseen, hyvät
neuvot —.-teki tyÖtäikäskettyä:— ja
säästi jok'ainoan; pennin.
Elämä alkoi kulkea: kaupunkilai­seen
tahtiin.
MAl^VIINA
Viime viikolla- toimeenpannuissa
sei-emonioissaj jolloin pääministeri
King vastaanotti yhdysvaltalaiselta
prikaatikenraali Jame& 0'Connorilta
toisen- puolen niistä saksista^ joilla
katkaistiin nauha Alaskan tien ava­jaistilaisuudessa,
annettiin- pääminis-terille
valokuvajäljennöksiä kartoista
ja asiakirjoistaj joissa ehdotettiin
lennätinlinjan perustamista- Yhdys­valloista
ja Canadasta Alaskan kaut­ta
Venäjälle: 1862.. Ne asetetaan nyt
Canadan, arkistoihin. Pääministeri
King lausui m.m.:
"Nämä asiakirjat vanhasta lennä-tinlinjasta.
ennustivat ystävyyttä ja
yhteistoimintaa, joka vallitsee nyt
Britannian CommQnwealthin Kanso­jen
ja Venäjän välillä. Ne symboli­soivat
sitä apua, jota annetaan kan­soille,
jotka taistelevat nyt maailman
vapauden puolesta. Venäjä on suuri
ja voimakas liittolainen, jolle me o-lemme
velkaa hyvin, hyvin paljon
Pääministeri ylisti kenraali 0'Con-norin
ja hän^n; apulaistensa suoritta­man
insinöörityön saavutusta, maini­ten,
samalla, että täytyy myös onni­tella
siviilihenkilöitä, jotka avus­tivat
valtaUen rakentamista. Ken­raali
0'Connor vastasi m.m;:
"Me olemme hyvin kiitollisia sii-
^ N , t i e d ä missä maailman kolkasi
^ on Nupin kontri, joka kätkft
- sydämeensä joukon hyljätyltä avio.
~ miehiä.. Mahtaneeko lohdutukseni
saapua luo|csenixe, valittajan luokse
Saako ystävä elähtänyt viedä sinnt
nienneisj^tesi elon mainingeille, ij,
tufiat-purtesöii, avaamme purjeet^
etsjöime yhdessä, kompastuksesi ij,
rit> ja matalikot
Muistelermenneitä valoisia hetkS
ja;kevyt myötätunnon houkausncB-
, secr. rinnastasi iäksi, poistuneille, fie
lepäävät rauhassa; tietämättä-jäikö
yksi-syidän heitä .kaipaamaan,vaUt
ko.heidäjijähtönsä taakan kevennjj
jä;lkeen. jääneelle.; Me kierrämme
varovasti, heitä kunnioittaen^ par.
. temme ohi niiden karien ja.ohjaani.
. me iloisen; uuden > toivon valkamaan.
.Astunxme sisälle sievään tupaan, j«.
sa.nuori nainen .on. Kuuma veril(K
, hisee. Omistamisen halu huunjai
Tuhansia . lupauksia ja oikeutettaa
hellyyttä, tulvahtaa mieleen. Itsdk
tunnet nuortuvasi. Leukasi on.sile-äksi
ajeltuna ja kaulanauhasikin m
huolellisesti..valikoitu. Katsot psh
liin.usem^ ajatellen^.ettet sittenkpj
ole liiau; vanha, omistaaksesi Ttaiffi
nuoruudeji.sUlot.. Katselen salaaisi-vulta
ja huokaan: kumpaiymoiättäi-sit.
elämän rajat ja säilyttäisitvoim
höumaavaisuutesi. nuoruuden. p^Fon-'
nalle^:. Kuteo.., valitat,. olet y^ujisLja
vanhuus, oji; meidän; pahin hirmuiil-tiaa.
mnae5,,se usein kieltää ..sydäm#
nuoruuden nautinnot. — SaOTtit
. päämää rasi., Olit onnenpoika .inie-lestäsi..
Mutta osasitko säilytiää;OD-nesi.
Yrititkö pakkokeinoa,, ^Ai^»
orjämaista. hellyyttä, — kumpainen-kin.
väsyttää, naista hetken kuluttiia.
Vähitellen.itiisuu ehkä omat ajat
sesi alemma, ja. näet Ullassa useita vi­koja.
Kaikki tuntuu menevän rniri-päin.
Ulla vain hymyilee, kenfe
tuntien sinun, katseessasi lähestyvän
vaaran. Ullan iloinen.katsekin toii-i
kasi sinua ja vain siksi, että sinä oli
itse. arka^ epäilevä, ja kateellicaj
— nuoruudelle. Sinä tartuit
myrskytuyU- jokaiseen pieneefi as-aanj
unohdit ehkä lopulta itsesi;-B
huomannut' että partasi kasvoi
tesi unohtui pesemättä ruokapöytääs
tullessa ja ehkä nuuskamällikin »
nohtui heittämättä; navettapolut,
sinkautit sen ovenpieleen tullessa*
Jos joku; jutteli Ullan kanssa, kas-voiko
huono: tuulesi ja luulit että nyt
siinä taas juoruttiin sinusta.
litkö, että Ulla tuhlasi nuoniuttaps
jollekin, toiselle ja seurailit vaani|^
katseih' vaimosi, askeleita. pUtS»
myötätuntoisena: osaa vajmoj^ ij^
novoihtisuuden: aikana, esimcfkiö
hänen odottaessa pikku, Mjkkn. ^
kai vain tullut sanoneeksi:
Jehmä, kun et mitään viitsi ten^
Venyikö. sentit soikeiksi sor.T^fe.
kun Ulla tarvitsi rahaa johonki-i
selliseen "turhamaisuuteen-'?
Nämäioyat; umpimähkäisiä <yr.|
Jatko* 9:11» sivulla
tä kun saimme rakentaa tänm^
Canadao alueen, yli 1,200 mai2*
Kenties tämä.ei-olisi voinut
missään, muussa,paikassa
sa- Missä nHiuallamaailma55.isa2^
täisiin - toisen- kansaiv rakentaa
mailia, pitkä valtatie naapurin 2?tf
perälle . . . "
{
Venäläinen tait
nvva on todella j
kcen kun hän hyv
dän lähtiessään .
pyhittänyt kaikki
sa ja vapaa-aikani
jolle. Jo 35 vuodt
knut Moskovan
teatterissa. Hänei
ra sopraanonsa on
k Ncuvostoliitosst
Sota-aikana on
suunnitellut konst
säämällä siihen aja
silUsia kappaleita,
lutettuina ovat ma
51 armeijan leireis
Hän on vieraillut i
klubeissa ja maaU
joukot ovat sijoit to
teltoissa, rekä ensi
"Minun koko el
kyä sidottuna rinta,
"Me saamme voipu
nen toistamme kaii
keinoilla, ja jokaim
nopeistuttaa voiton
laisista. Kunminul
kin vapaata aikaa, n
loan hoitamaan /taa
"Joku aika sitten
mmasta kotoisin oL
jalaisen nottrukaiset,
sä. Hän pyysi mini
tain hänen omasta'k
vin hiljaisella ääneli
nian serenaadin.
\ pljon, että kutsui m
'äidiksecn'. .Ajatteli
ni, Nikolaita, joka c
mittuniit ja oli sijt
gradin sairaalaan.
ku hyväntahtoinen n
nenkin vuoteensa vie
Muiste
Onko kcsätoimitta}
luksia? — puuskahti
nankoski-Pcltonen
eräänä elokuun aamtti
ponmlaisen sanoma
maan" toimitukseen.
Kesätoimittajana
Eemil LaMsinen, joka
koski-muistojaan ket
viisi vuotta ahersi
kanssa samassa lehdet
iiän ääressä, ei ehtiw
kon piuskahdukseen \
tarttui Linnankoski
veen ja soitti lehden
toisti saman kysymyk
— Sieltä vastattiin
ta lienee vastattu, mut\
d hclittänytkään väh
mutta mitä sitten me
maassa" julkaistu,
koskeva ilvioitus?" lisi
ki kireällä äänellä. —
— sellainen ajattelet
\ oivan käsittämätöntä'
ja löi puhelimen kiinm
Riidan aiheutti nin
ilmoitus, jorsa lehden että rahaVdhetykset konttoriin eikä toimiti
monesti aikaisemmin
flmoitus alkoi vielä ^^''•'oitukselli^-ccn sävyyt
syystä huomautamn
i f • •