Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 30, 1943

              43
LAUAXTAINA, TAMMIKUUN 30 PÄIV^^iXX Sivu 3
rruuRi
aa arkeologia eli miiinah^^^
le: kivikaiisi, pronssikausi ja rauta­an
si.i Kivikausi jakautuu, ffa^
iseen ja tieoUittiseeh aikukauteen eli
iomattoman ja hiotun kiven aika-
.auteen. Neoliittinen kausi ulottuu
aakscpäin lukien viimeistä jääkaut-a
seuranneen postglasi<ialiajan alku-itohlle
kvartäärikaudella: Sitä edel-ävä
palepliittinen ; kausi' ulottuu
zvartäärikauden alkuun. Ihminen il-nestyi
esihistorian näyttämölle kvar-äärikaudella
paleoliittiseen aikaan,
olioin Eiiroopassa vaihtelivat kylmät
a leudot ajanjaksot. Tertiäärikauden
öydöt, eöliitit, joita jöikutttitkijat
ivat pitäneet ihmiskäden tuotteinaj
iencvät luonnon muodostamia. Suo-i7cen,
joka oli vielä pitkät ajat man-lerjään
peitossa, saapuu ihminen hy-nn
myöhään postglasiaalisella ajalla,
win V. 5500 e. Kr.
käytävähautoja. Maan alta on löy­tynyt
kaUisarvokia kiviä ja metalleja.
Pukuja on tehty kudotusta kankaasta
ja juhlatiloissa on käytetty kaula ko­risteita
ja korvarenkaita. Rakennus-taito
on kehittynyt luolien, hautaki­vien
jakallioliautojen järjestelyssä.
5S
Hiomattoman kiven aikakausi l.
)aleoltittinen aika jakautuu kahteen
sääjaksoon: aikaisempaan ns. mam-tutti-
aikaan ja myöhäisempään nj.
peura-aikaan, jotka vuorostaan ja­kautuvat
luolalöytöjen nojalla ala-
'pksoihin (chellesiläinen, acheuliläi-len
ja mousterialainen sekä aurig-iacialainen,
solutrealainen, magdale-lialainen
ja azilialainen kulttuuri).
Tämän aikakauden ihminen käytti
:anhemmalla paleoliittikaudella hio-natoiita,
mantelinmuotoisehsi isket-yä
kiveä aseena ja työkapineena;
naanviljelystä ja karjanhoitoa hän ei
untenut. Vanhimmat ihmistä kaske­at
löydöt on tehty ensin Neandert-alista
läheltä Dusseldorjia ja sitten
aristakymmenestä muusta paikas-i;
näiden ihmisten [sanotaan kuulu-an
hyvin kömpelörakenteiseen Ne-ndcrthal-
lajiin. Myöhemmin palo-
'ttisen kauden ihmiset kmduvat Au-
^nac- ja Cro-Magnonrotuihin, jot-
7 mtnstuttavat nykyajan ihmistä,
e ovat jo oppineet valmistamaan
(oicnkärkiä, piikaa pimiä, kairoja ja
vi f eriä sekä Imtsta tehtyjä tarve-luja,
naskaleita ja talttoja. Mies
' aina ulkona metsässä tai kalassa,
vkeneniättä rakentamaan taloja ih-nen
tyytyi asuinpaikkoihin, joita
mto tarjosi, eläen luolissa ja anka­ssa
suurissa tai pienissä ryhmissä,
in vaatetti itsensä eläinten vtiodil-joita
hän osasi, leikellä ja neuloa
^een, kaiversi kiivia luihin ja laati
edeltävän taitehikkaita piirroksia
maalauksia kallioihin.
* * .
liotun kiven aikakausi l. neoliitti-aika.
Ilmanala on tullut lauhke-maksi
ja kaikki elämänehdot suö-
'ammiksi, jonka vuoksi ihminen
muuttanut elintapojaan.: Metsäs-sen
ja kalastuksen lisäksi hän jo
ncntaa karjojaah sekä harjoittaa
nviljelystä ja käy kauppaa. Luon-tarjoamien
aintintien lisäksi hän
ttää ravintonaan • vehnää, ohraa
i omena- ja pääiynäpuitten. he­itä-.
.4isum4/ksia aletaan jo raken-paaluperustuksille
ja ryhmittää
kuntiin. Työkaluina ^vat hiottu
kirves, hirvensarvesta tehty kuok^
tjiikivestä tehty taltta ja terävillä
illä varustetut keihäät ja nuolet,
mnollisten tarpeiden tyydyttämi-
' on asetettu pystyyn tai järjes-riveihin
suuria kiviä ja kaivettu
Pronssi- ja rautakausi. Keksitty-ään
metallin käytän ihmiset ovat op­pineet
viljelemään maata ja rakenta­maan
kunnollisia etniviuksia, Metalli-volmisteita
he ovat voineet käyttää
pukuihinsa sekä inctalliasein tehok­kaammin
puolustautua ja taistella.
Mefallista valmistettuja kirveitä, talt­toja,
neuloja, rannerenkaita; kaula­ketjuja,
maljoja, työkaluja, aseita ja
veitsiä on löydetty tuhansittain prons­si-
ja rautakauden aikaisilta a^suinsi-joilta.
Metallikauden ihmisellä on jo
kotieläimiä, joista erikoisesti mainit­takoon
koira ja hevonen; hän asuu
paalumajoissa ja vuoren rinteille ra­kennetuissa,
linnoitetuissa kylissä,
joksa rakennusaineina on käytetty
kiviä ja maata. Metallikauden ruu­misarkuista
on löydetty villavaattei­ta,
paitoja alushousuja ja jalkineita;
myös on löydetty koruesineitä, pika­reita,
astioita ja veistoksia. Raudan
löytäminen ja sulatusuunien keksimi­nen
malmien käsittelemistä varten o-vat
arvaamattoman paljon kehittä-n€
et ihmisen toimeentulon mahdolli­suuksia
ja tuoneet hänet esihistorial-liseh
ja historiallisen ajan siirtymä-kohtaan.
Paaluasutuksen historia. Paaluasu-tuksia
on jo myöhäisemmän kivikau­den
ja metallikauden aikana ollut
kaikkialla Sveitsissä, Ranskassa,Jta­llassa
ja Baijerissa y.m., missä on ol­lut
järviä, soita jd vesistöjen lasku­paikkoja.
Ne eivät muodosta omaa
aikakauttaan, vaan ovat tavallaan
P}»:yvänä piirteenä sivistyksen his­toriassa.
Huippukehityksensä ovat
paalurakennuksct nähtävästi saavut­taneet
n. V. 2000 e. Kr. käsittäen ko­konaisia
kyliä ja pieniä kaupunkeja.
Puunrunkoja upotetaan ensin ve­teen;
näitten päälle rakennetaan
puupermanto ja pyöreitä tai kulmik­kaita,
olkikattoisia puu- ja savima- -
joja, joihin päästään portaita myö­ten.
Silta yhdistää kokonaisen kylän
rantaan. Paaluasutukseen on johta­nut
puolustautumisen tarve, kalastus
ja halu. asua veden välittömässä lä­heisyydessä.
Nykyään ovat paalu-kylät
ja -kaupungit tulen hävittä-mät.
Tervansckainen noki peittää
esilneet, jotka ovat pudonneet pala­neista
asumuhsista veteen ja säily­neet
siellä halki vuosisatojen.
Egypti. Paalumajoja on Egyptissä
ollut M enzaleh-järven rantamilla.
Muita vanhojen aikojen merkkejä
ovat kallioon hakatut temppelit, kuu-tiomaiset
kivirakennukset, pyramii-dit,
jotka.ovat olleet jumalien, ku­ninkaitten
ja tavallisten kuolevaisten
asuntoja- ja leposijoja. Maanviljelys
ja karjanhoito ovat Egyptissä olleet
suuressa arvossa jo ensimmäisen ku­ninkaan
'Meneksen aikana, n. 3400
vuotta ennen ajanlaskuamme. Aseet,
talouskalut, puvut ja korut ovat
melkein muuttumattomina säilyneet
meidän aikoihimme asti. Niilin rik­kaudet,
maan onnellinen asema, elin­voimainen
väastö ja suotuisa kohtalo
tekivät - pienialueisesta Egyptistä
maan 26 hallitsijäsuvun aikana mitä
huomattavimman maailmanhistorian
sivistystekijän. Sen rakennustaide,
hallitusmuotOi - siveysoppi ja usko
kuolemanjälkeiseen elämään muodos­tavat
yhä edelleenkin oieclliscn osan
meidänkin sivistyksestämme. Mainit-.
scm me vain Gizen pyramidit, teeban,
Luksorin ja Kamakin temppelit, ku­ninkaitten
laakson haudat, suuren
.^jinksin ja Memnonin kuvapatsaat.
Maaherrojensa avulla farao hallitsi
valtakuntaansa, säästi lakeja, harjoit­ti,^
oikeutta ja edisti yhteistä hyvää
järjestämällä yleisiä töitä, maanvilje­lystä
sekä kaivattamalla kanavia ja
rakennuttamalla patoja.
Kaldcalais-assyrialainen sivistys.
Kaldealaiset tähtitieteilijät erottavat
kiertotähdet kiintotahdista, määrää­vät
vuoden pituuden, ottavat käytän­töön
eläinradan 12 tälitimcrkkiä, las­kevat
kuun pimennykset ja keksivät
aurinkokellon. .Astrologit ennustavat
tähdistä kohtaloita ja lahjoittavat
herkkäuskoisille ihmmlle taikakaluja.
Matemaatikot suunnittelevat vanhan
ajan pituus- ja painomitat. Assyria­laiset
kehittävät sotataitoa: muodos­tavat
kansallisen jalkaväen, ratsu­väen,
sotainsinööritaidon miinoineen,
juoksuhautoineen ja Jiyökkäy^svaunui-neen;
he panevat alulle järjestelmäl­lisen
hävityssodan, vankien teloituk­set
ja joukottain maasta karkoittami-sen.
Useat kuuluisat hallitsijat ovat
liittäneet nimensä Babylonian ja Nii-niven
ihmeellisiin muistomerkkeihin.
* * *
Juutalaisten [sivistys. Juutalaiset
eli hebrealaiset läpikävivät 2000
vuoden kuluessa e. Kr. kokonaisen si-vistyshistorialUsen
ajanjakson. Tämä
päimcntolaiskansa oli lähdettyään A-rabian
aavikoilta muutellut asuin-paikkojaan,
kunnes löysi Kanaanin
maan, jonne asettui asumaan. Egyp­tin
orjuudesta palattuaan eri pai­mentolaisheimot
liittyivät valtioksi.
joka valitsi Saulin kutnnkaaksi ja
pääkaupungiksi Jerusalcntin. Israelin
kumngaskuttnalla oli sotainen onnena
sa Daavidin aikana ja kaupallinen
ynenestyhecnsä Salomon aikana. Ta-riiän
kansan arvokkain, ihmiskunnan
historiaan tuoma lisä on yhden ainoan
Jumalan palveleminen. Jahve on kan'
sansa Jumala, ylin päällikkö, joka
uskoo suuria tehtäviä tuomareille tai
kuninkaille, joille hän on säätänyi
lain kymmenessä käskyssä. Rikok^set
rangaistaan ankarasti ja kostetaan
samalla mitalla; rikoksista suurin on
epäjumalanpalvelus. Jumalanpalve­lusmenot
ovat kehittyneet suuriksi
juhliksi, jommoisia ovat pääsiäinen,
lehtimajanjuhla (helluntai) y.m. Vas-toinkäymiset
eivät voineet masentaa
jiuitalaisia; heidän profeetoillaan on
kärsimyksissä terästynyt usko pelai<;'
tukseen ja Herran lopulliseen voit-toon;
suurten valloittajakansojcn sor­rosta
huolimatta nämä miehet piti­vät
yllä hengen elämää ja ^'valitun
kansan" voinwa valmistaen siten
kristiunskon tuloa. Heillä oli pyhft
kirja: Raamattu.
* * *
Foinikian sivistys. Pienellä Foiniki­an
kansalla on ollut tärkeä tehtävä si­vistyshistorian
näyttämöllä. Kallioi­nen
ranta luonnollisine satamineen
on tehnyt maan asukkaista merenkul­kijoita.
Merenkulkuun liittyvät siir­tomaat,
kansainvälinen kauppa, te­ollisuus,
karavaanit y.m. Foinikialai­set
levittävät kauppamatkoillaan e-gyptiläistä
ja babylonialaista sivistys­tä
seutuihin, joissa he käyvät, ja ot­tavat
ne sitten siirtomaikseen, kuten
Kyproksen, RItodokcen, Kreetan,
.4 f rikan pohjoisrannikon (Kartha­gon),
Espanjan eteläosan ja Gallian^
vieläpä käyvät Englannissa asti. Ja
kuitenkin heillä on vain yksi ainoa
suuri satama, nimittäin Siidon: toi­sena
huomattavana satamana heillä
on Tyyros. Mutta heillä on Libano­nin
setripuista rakennettu kauppalai-vajto,
johon kuuluu tuhansittain lai­voja
ja joka kuljettaa viljaa, vtetaUe-
Koska Brasilian varakonsuli Alfredo De Sa,
Los Angelesissa, osasi puhua portugaliaa ja
näytti sotilasmieheltä, sai hän osan filmissä
"We've Never Been Ucked".