1954-09-04-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAV190KIRJALUNEN VllKKOLSBnf
L I E K K I , the only F i n n i s h literary weeldy i n Canada
Publiahed and p r i n t ed by t h e Vapaus P u b l i i i i i i i g Company
Limited, 100-102 H m Stirect West, Sudbury, Ontario ,
Regiatered at the Post Office Department, Ottawa as
aecond class matter.
L i e k k i ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisält&en parasta kaunokirjallista j a Ueteellistä luettavaa.
Y H D Y S V A L T O I H I N :
1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta 2.75
T I L A U S H I N N A T :
1 vuosikerta .$400
6 kuukautta 2J25
3 kuukautta 1.50
S U O M E E N J A M U U A L L E U L K O M A I L LE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00
I L M O I T U S H I N N A T :
$1.00 palstatuumalta. Halvin kUtosUmoitus $4.00. K u o -
lemanUmoitus $4.00 j a sen y h t e y d e s s ä julkaistava muisto-v
ä r s y $1.00 j a kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. TilapälsilniDttaJen
o n l ä h e t e t t ä v ä maksu e t u k ä t e e n.
K a i k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company L i m i ted.
100-102 E l m Street West. Sudbury, Ontario.
T o i m i t t a j a : J . W . Saari.
AsiamiehUle m y ö n n e t ä ä n 15 prosentin palkkio.
L i e k k i i n aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. B O X 69 S U D B U R Y , 0 N T : U U 0
Toimituksen ((uimasta
Kaikki, jotka ovat lukeneet Liekin viime numeron toi-mituskirjoituksen,
ihmettelevät varmaankin, että mikähän
toimittajan päähän on mennyt, kun hän kirjoitti, että työnpäivä
on -ensi maanantaina", vaikka 5e olikin vasta seuraavana.
;
Mitään puolustusta ei allekirjoittanut voi esittäij, ainoas-.
taan puhtaasti vain sen, että oJimme-vkylmästi'' v i i k o f ^ e ^ lä
muita ihmisiä. Tarkoituksemme ei tiete»kääa jDJlaU^taa
ketään harhaan ja saada ketään viettämään lyönpäivää viikkoa
aikaisemmin, emmekä joutunut sitä itsekään viettämään,
kuri asia selvisi, mutta vasta niin myöhään, |^tei sit£^ voitu
enää Liekissä auttaa.
Muuten kummallinen juttu — ei yksin siltä kannalta
katsottuna, että toimittaja teki erehdyksen, mutta jjiyöskin
siltä kannalta katsottuna, että monet lukijat,, jotka yäittäyät
lukeneensa mainitun kirjoituksen, eivät ole huomanneet, että
siinä oli mitään väärin. Olemme kysellyt useilta Liekin lukijoilta,
että ovatko he huomanneet mitään olevan vinossa viime
toimituskirjohuksen suhteen, mutta useimmat ovat sanoneet,
etteivät he ole huomanneet mitään. -"^Mitä siinä sitten pitäisi
olla vkiossä?" ovat nnmet kysyneet.
Tämä osoittaa, että monet lukevat kirjoituksen ajattelematta
siitä mitään, enempää lukiessaan kuin jälkeenpäinkään.
Emme nyt halua tällä moittia ketään lukijaa ja sillä tavalla
tasoittaa omaa erehdystämme, mutta se kai kuuluu ihmisluonteeseen,
että monastikaan ei tule ajatelluksi lukemaansa. Tietenkin
jokainen lukija huomaa erottaa hyvän pahasta, mutta
tällainen viaton "harhaanjohtamisyritys" ei tietenkään aiheuttanut
mitään epäilystä kenenkään mielessä.
Eräs Liekin ystävä lohdutti allekirjoittanutta sillä, että
*'älä perusta, minä olin vielä enemmän harhassa työnpäivän
suhteen. Sinä olit vain viikon, mutta minä olin kaksi!"
Xo, mitäpä tuosta sitten pahoitella, kun on toisia, jotka
ovat vielä suuremmastikin erehtyneet kuin toimittaja. Olemmekin
elellyt sen lohdutuksen varassa viime sunnuntaista
saakka. Kiitos vain lohduttajalle ja anteeksipyyntö kaikille
toisille. Koetetaan vastaisuudessa olla varovaisempia, ettei
enää tapahdu tuollaista suuren yleisön *'petkuttamisyritystä''
ja pidetään työnpäivä edelleenkin silloin, kun se on allakkaan
merkitty.
alutta oikeastaan mitään vahinkoa ei ole tapahtunut.
Työnpäivää koskeva toimituskirjoitus tuli luettavaksi suurelle
yleisölle hyvissä ajoissa, ei se ainakaan myöhästvTiyt keneltäkään.
Ellei työnpäivän toimituskirjoitus olisi ollut viime
lehdessä, niin se olisi tässä. ^:äin ollen vahingon suuruus on
hyxin pieni, eikö totta?
Juuri tulleet päivälehdet tietäx-ät kertoa, e t t ä jänkit ovat
saaneet taas aika kolauksen yrityksissään sotakoneiston luomiseksi
Euroopassa. Ranskalaiset ovat nimittäin hyljänneet
Euroopan armeijan sopimuksen ratifioimisen. He eivät halua
nähdä Saksaa aseistettavan, sillä tuo naapurimaa on saanut
niin paljon pahaa aikaan.
Laskomme ranskalaisten olevan aivan oikeassa^^illä mitä
merkkejä on olemassa, että sellaista armeijaa Euroopassa tar-
\nttaisiin? Ei kerrassaan mitään. Tuollaisen armeijan ylläpito
olisi suuri rasitus niille maille, jotka ne kustannukset
joKitaish^at maksamaan. ; .
Majayia
Jatsimusiikin^ harrastajat tuntevat
Dick MacDougalin erikoisesti televisioesityksistä.
Hän on esiintynyt
ohjelmassa "Jazz with Jackson" ja
viime aikoina hän on esiintynyt
varsin menestyksellisesti Canadan
Yleisradion televisio-c^ijelmassa
"Tabloid'. Radiossa hän myöskin
esiintyy ohjelmassa "Jazz Unlimi-ted"/
Suora postipakettiyhteys
Canadasta Suomeen
Canadan postiviraston ilmoituksen
mukaan on Canadasta .Suomeen perustettu
suora postipakettiyhteys j a postimaksut
ovat sen johdosta jonkin verran
alentuneet. Postipaketteja Suomeen voi
siis lähettää suoraan tai niinkuin tähän
f^sti, Englannin kautta.
Suomeen suoraan menevien postipakettien
postimaksut ovat seuraavat:
1 I b . $ 0 . 5 0 ; 2 Ib. — y).60; 3 Ib.—
0.85; 4 Ib. — 0.95 5 Ib. — 1.10; 6 Ib.
— 1.20; 7 Ib. — 1.30; 8 Ib. — 1.50;
9 Ib. — 1.65; 10 Ib: 1.75; y l i 10 Ib.
aina 15 Ib. saakka. — 2.50; yli 15 Ib.
aina 20.1b. saakka. — 3.00.
A L K A A N A U R A K O . . . ^
(Jatkoa 1. sivulta)
ihmeellinen näyteille asetettu keksintö
oli liimapaperi, "joka tarttuu vain itseensä,
eikä liimaudu mihinkään muuhun".
Keksijät ovat yleensä köyhää väkeä,
tänään kuten ennenvanhaankin. Tavallisesti
nerokkailla ja hassahtaneilla keksijöillä
on kaksi yhteistä piirrettä:
heissä on peräänantamaton, taisteleva
sisu, ja he ovat huonoja liikemiehiä. Kun
heillä ei ole omaa pääomaa, he saattavat
itse aloittaa keksimiensä laitteiden
tuottamisen vain siinä tapauksessa, että
joku liikemies oivaltaa sen menekki-mahdollisuuden
ja ryhtyy rahoittajaksi.
Tällöin voiton vie liikemies eikä keksijä.
Jos l^eksintö ei tuota pikaisesti rahaa,
se jää ehkä rahoittamatta ja vaipuu
unohduksiin. Siksi kuulemme niin usein
tuntemattomista keksijöistä, joiden elämäntyö
on saatettu päfväirvaloon vasta
satakin vuotta heidän kuolemansa jälkeen.
Toiset ovat keksineet heidän keksintönsä
uudestaan ja niittäneet maineen.
Monet älykkäät, uhrautuvasti työtä
tehneet tiedemiehet ovat työnsä takia
joutuneet puutteeseen ja kuolleet kurjissa
olosuhteissa.
Muistakaamrhe Colbrantin sanat, kun
hän lausui:
' Ä l k ä ä hjxät herrat, älkää naurr.ko
keksijöille!"
I,
Toivomme vain, että muutkin maat
ottaisivat saman kannan kuin Ranska
ja kiinnittäisivät huomionsa muihin asioihin,
rauhanomaiseen t>'öskentelyyn
koko maailmanlaajuisen rauhan puolesta.
Ti^-AJAKKAA, meren sOmää, jmpäröi romanttic:
>liksi? Mitään s i i ^ s ä viehättävää mcjtka:^
mutta sil4i se vaikuttaa voimakkaasti ihmistfn lai^?
seen. Majakka oa läjoitettu kauas ihmisten ife^r.
naisdle pa&aHe meressä, ja majakanvartijat vietät-dollisimman
yksitoikkoisU, ankaran säännöllistä *^
vallisesti majakassa työskentelee vain kaksi rai2sti k
jakan juurella kärsisi haaksirikon laiva, jonka matk
olisi vaikka valtion päätaies, niin majakasta ei voitaja
tää pelastusmiehistöä. Haaksirikkoutuneiden elaaiän
taminen on rannikolla toimivien laitosten tehtä\äiii
kanyartijain aäteana työnä on valojen hoiianiinen ja v
laukausten ampuminen.
Siihen aikaan kuin Grace D a r l i n c eli nicjaka=;2:
kanssa, kaikki oli toisin. Pelastusaluksia ei ollut H
rikkoisten kohtalo oli" yksilöllisen toaminnan ja rohk
varassa. ^ Grace Darlingista tuli sankaritar, jota vielä
tetaan maailman majakoilla, sinä yönä. jolloin F>r!arv
iiiminen laiva, joka syyskuussa 1838 purjehti Hiiliina
deehin 63: ne matkustajineen, ajautui karille Fane-luona.
Gracen isä o l i Longstonen majakan vartiia. G
havaittua laivahylyn togrnistaan he jättivät majakan ja
vät soutuveneellään hirveään myrskyyn p?laslania2n
joutuneita. He löysivät aalloista yhdeksiin elossaohv
veivät heidät majakalle, kahdeksan miestä ja yhden
Harvoin voivat majakanvartijat enää osoittaa nain
vajnnoUisesti, e t t ä heidän työssään cn k}symys ihmisten
mästä tai kuolemasta. Mutta niin kauan kuin maiakat
seisoneet paikoillaan, ovat niiden vartijat palvelleet
kävijöitä. Tehtävä on juhlallinen ja siihen sisältn
vainen ja sisukas taistelu meren v o i m i a vastaan. Ma"
miehistö on yhtä velvollisuudentuntoista, rohkeaa
tänään kuin Grace Darlingin päivinä.
Jo ihmiskunnan lapsuudessa oivallettiin maiakkat.
merkitys merenkululle ja pystyttiin rakentamaan t
torneja. Vanhat historiankirjoittajat kertovat, että jö v
600 e. K r . rakennettiin Dardanellien salmeeh majakka,
luisin vanhan ajan majakoista oli Faroksen majakka.
sandriassä, jonka Sostratus 'Knidukselain?n rakensi w. 1
247 e. K r . faarao Ptolemaioksen aikana. Kerrotaan,
majakan korkeus oli 180 metriä. Sitä pidettiin e
maailman seitsemästä ihnneestä.- Faroksen mc^jakaa hä
1200-luvulla sattunut rnaanjäristys.
'Nykyään on majakan normaalikorkeutena vain 4
metriä. Tietenkin monet majakat c n rakennettu kallio
pnlle. Vasta parisataa vuotta sitten rakennettiin ensim
set majakat merenpinnan alapuolelle, tai osaksi merenpi
alapuolella sijaitseville kallioille. Tehtävän ratkaiseminen
tavattoman vaikeaa. Sortuneita majakkarakennuksia
maailmantilastossa satoja. Meidän päiviniimme r.e insi
rit, jotka opiskelevat ns. faralogiaa eli majakanrckentam
joutuvat tutustumaan tarkkaan aikojen kuluessa laadittu
perusrakennussääntöihin.
Majakanvartijan kerrostalossa o n alimmassa kerroL
keittiö sekä varasto, jossa säilytetään merkkilaukausten
jäyttämiseen tarvittavat räjähdysaineet ja muut \alttäni-mät
varusteet. Keittiön yläpuolella sijaitsee makuuhu
jossa on kaksi tai kolme käyrää sfinävuodetta. Vuorot
kautuvat tavallisesti seuraavasti: k l o 4—9. klo 9—13.
13—19, klo 19—24. Miehet tottuvat pian nukkumaan
niittiseinää vasten sijoitetuissa käyrävuoteissa. Makuu'
neen yläpuolella on olohuone, ja \leensä }lemm;ssa ken
sissa olevat huoneet poikkeavat alakerroksen huoneista v
sikäli, että kuta korkeammalle päästään, sitä pienem.
huoneet käyvät.
Katolla on valo. Kun aurinko la.-ikee. vartija kuu
taa pohtimia — asetyleeni- tai öljypolttimia — ;a !»
lyhtykoppia ympäröivät valkoiset verhot, j o t k a pänanaii
estävät auringonvalon tekemästä linssistä poltio.asia.
panee painolaitteen käyntiin, a i v a n k u i n vetäisi keiiOn ki
tiin ja panee linssin pyörimään. Sitten hän vie pois spnd
pun, kiertää öljysäiliön auki ja sytyttää. X y t valo pala
Lyhty kaipaa j»tkuvasti hoitoa ja puhdistusta, silla
nelle'ihmiselle merkitsee elämää ja kuolemaa, paiaako v
tai sammuuko se.
Kuitenkin tämä kaikki, valon ja majakan hoitamu
on työtä, jonka kuka tahansa voi o p p i a . MajaKanxari;
täytyy omata muitakin ominaisuuksia, joita kukaan ei t.
«ppimaan: hänen luonteensa täytyy o l l a niin kyin a*en
että yksinäisyys ei masenna häntä. On totta, että n.\\in
vat majakanvartijoiksi ryhtyneet miehet myi.henimin na\
sevat, etteivät he kestä tätä elämää. Mutta e'-en "
ovat päätöksensä tehneet, he ovat v a k u u t e t t ua
heidän hermonsa eivät petä, kun t u t t a v a t , totutt
ja maailman kaikki äänet katoavat menne..<s \ tee :
ainoa, joka jää.
Tavalliselle ihmiselle ajatus on kauhea: ~
si kuukaudeksi yhden ainoan seuralaisen k a n - ;i
niin. jota-vain meren tuulet ja aallot ympäröi.at
vartijalle tämä on työtä j a siis elämää.
Ei rikkaan ole hätä helvttissä, köyhä saa 5/' / / J ^ "
pmfi hiitiUm alle kantaa, , ,
iiKl l^^W$^f^mB^WkJcpiiiw^ 1354
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 4, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-09-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540904 |
Description
| Title | 1954-09-04-02 |
| OCR text |
(KAV190KIRJALUNEN VllKKOLSBnf
L I E K K I , the only F i n n i s h literary weeldy i n Canada
Publiahed and p r i n t ed by t h e Vapaus P u b l i i i i i i i g Company
Limited, 100-102 H m Stirect West, Sudbury, Ontario ,
Regiatered at the Post Office Department, Ottawa as
aecond class matter.
L i e k k i ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisält&en parasta kaunokirjallista j a Ueteellistä luettavaa.
Y H D Y S V A L T O I H I N :
1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta 2.75
T I L A U S H I N N A T :
1 vuosikerta .$400
6 kuukautta 2J25
3 kuukautta 1.50
S U O M E E N J A M U U A L L E U L K O M A I L LE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00
I L M O I T U S H I N N A T :
$1.00 palstatuumalta. Halvin kUtosUmoitus $4.00. K u o -
lemanUmoitus $4.00 j a sen y h t e y d e s s ä julkaistava muisto-v
ä r s y $1.00 j a kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. TilapälsilniDttaJen
o n l ä h e t e t t ä v ä maksu e t u k ä t e e n.
K a i k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company L i m i ted.
100-102 E l m Street West. Sudbury, Ontario.
T o i m i t t a j a : J . W . Saari.
AsiamiehUle m y ö n n e t ä ä n 15 prosentin palkkio.
L i e k k i i n aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. B O X 69 S U D B U R Y , 0 N T : U U 0
Toimituksen ((uimasta
Kaikki, jotka ovat lukeneet Liekin viime numeron toi-mituskirjoituksen,
ihmettelevät varmaankin, että mikähän
toimittajan päähän on mennyt, kun hän kirjoitti, että työnpäivä
on -ensi maanantaina", vaikka 5e olikin vasta seuraavana.
;
Mitään puolustusta ei allekirjoittanut voi esittäij, ainoas-.
taan puhtaasti vain sen, että oJimme-vkylmästi'' v i i k o f ^ e ^ lä
muita ihmisiä. Tarkoituksemme ei tiete»kääa jDJlaU^taa
ketään harhaan ja saada ketään viettämään lyönpäivää viikkoa
aikaisemmin, emmekä joutunut sitä itsekään viettämään,
kuri asia selvisi, mutta vasta niin myöhään, |^tei sit£^ voitu
enää Liekissä auttaa.
Muuten kummallinen juttu — ei yksin siltä kannalta
katsottuna, että toimittaja teki erehdyksen, mutta jjiyöskin
siltä kannalta katsottuna, että monet lukijat,, jotka yäittäyät
lukeneensa mainitun kirjoituksen, eivät ole huomanneet, että
siinä oli mitään väärin. Olemme kysellyt useilta Liekin lukijoilta,
että ovatko he huomanneet mitään olevan vinossa viime
toimituskirjohuksen suhteen, mutta useimmat ovat sanoneet,
etteivät he ole huomanneet mitään. -"^Mitä siinä sitten pitäisi
olla vkiossä?" ovat nnmet kysyneet.
Tämä osoittaa, että monet lukevat kirjoituksen ajattelematta
siitä mitään, enempää lukiessaan kuin jälkeenpäinkään.
Emme nyt halua tällä moittia ketään lukijaa ja sillä tavalla
tasoittaa omaa erehdystämme, mutta se kai kuuluu ihmisluonteeseen,
että monastikaan ei tule ajatelluksi lukemaansa. Tietenkin
jokainen lukija huomaa erottaa hyvän pahasta, mutta
tällainen viaton "harhaanjohtamisyritys" ei tietenkään aiheuttanut
mitään epäilystä kenenkään mielessä.
Eräs Liekin ystävä lohdutti allekirjoittanutta sillä, että
*'älä perusta, minä olin vielä enemmän harhassa työnpäivän
suhteen. Sinä olit vain viikon, mutta minä olin kaksi!"
Xo, mitäpä tuosta sitten pahoitella, kun on toisia, jotka
ovat vielä suuremmastikin erehtyneet kuin toimittaja. Olemmekin
elellyt sen lohdutuksen varassa viime sunnuntaista
saakka. Kiitos vain lohduttajalle ja anteeksipyyntö kaikille
toisille. Koetetaan vastaisuudessa olla varovaisempia, ettei
enää tapahdu tuollaista suuren yleisön *'petkuttamisyritystä''
ja pidetään työnpäivä edelleenkin silloin, kun se on allakkaan
merkitty.
alutta oikeastaan mitään vahinkoa ei ole tapahtunut.
Työnpäivää koskeva toimituskirjoitus tuli luettavaksi suurelle
yleisölle hyvissä ajoissa, ei se ainakaan myöhästvTiyt keneltäkään.
Ellei työnpäivän toimituskirjoitus olisi ollut viime
lehdessä, niin se olisi tässä. ^:äin ollen vahingon suuruus on
hyxin pieni, eikö totta?
Juuri tulleet päivälehdet tietäx-ät kertoa, e t t ä jänkit ovat
saaneet taas aika kolauksen yrityksissään sotakoneiston luomiseksi
Euroopassa. Ranskalaiset ovat nimittäin hyljänneet
Euroopan armeijan sopimuksen ratifioimisen. He eivät halua
nähdä Saksaa aseistettavan, sillä tuo naapurimaa on saanut
niin paljon pahaa aikaan.
Laskomme ranskalaisten olevan aivan oikeassa^^illä mitä
merkkejä on olemassa, että sellaista armeijaa Euroopassa tar-
\nttaisiin? Ei kerrassaan mitään. Tuollaisen armeijan ylläpito
olisi suuri rasitus niille maille, jotka ne kustannukset
joKitaish^at maksamaan. ; .
Majayia
Jatsimusiikin^ harrastajat tuntevat
Dick MacDougalin erikoisesti televisioesityksistä.
Hän on esiintynyt
ohjelmassa "Jazz with Jackson" ja
viime aikoina hän on esiintynyt
varsin menestyksellisesti Canadan
Yleisradion televisio-c^ijelmassa
"Tabloid'. Radiossa hän myöskin
esiintyy ohjelmassa "Jazz Unlimi-ted"/
Suora postipakettiyhteys
Canadasta Suomeen
Canadan postiviraston ilmoituksen
mukaan on Canadasta .Suomeen perustettu
suora postipakettiyhteys j a postimaksut
ovat sen johdosta jonkin verran
alentuneet. Postipaketteja Suomeen voi
siis lähettää suoraan tai niinkuin tähän
f^sti, Englannin kautta.
Suomeen suoraan menevien postipakettien
postimaksut ovat seuraavat:
1 I b . $ 0 . 5 0 ; 2 Ib. — y).60; 3 Ib.—
0.85; 4 Ib. — 0.95 5 Ib. — 1.10; 6 Ib.
— 1.20; 7 Ib. — 1.30; 8 Ib. — 1.50;
9 Ib. — 1.65; 10 Ib: 1.75; y l i 10 Ib.
aina 15 Ib. saakka. — 2.50; yli 15 Ib.
aina 20.1b. saakka. — 3.00.
A L K A A N A U R A K O . . . ^
(Jatkoa 1. sivulta)
ihmeellinen näyteille asetettu keksintö
oli liimapaperi, "joka tarttuu vain itseensä,
eikä liimaudu mihinkään muuhun".
Keksijät ovat yleensä köyhää väkeä,
tänään kuten ennenvanhaankin. Tavallisesti
nerokkailla ja hassahtaneilla keksijöillä
on kaksi yhteistä piirrettä:
heissä on peräänantamaton, taisteleva
sisu, ja he ovat huonoja liikemiehiä. Kun
heillä ei ole omaa pääomaa, he saattavat
itse aloittaa keksimiensä laitteiden
tuottamisen vain siinä tapauksessa, että
joku liikemies oivaltaa sen menekki-mahdollisuuden
ja ryhtyy rahoittajaksi.
Tällöin voiton vie liikemies eikä keksijä.
Jos l^eksintö ei tuota pikaisesti rahaa,
se jää ehkä rahoittamatta ja vaipuu
unohduksiin. Siksi kuulemme niin usein
tuntemattomista keksijöistä, joiden elämäntyö
on saatettu päfväirvaloon vasta
satakin vuotta heidän kuolemansa jälkeen.
Toiset ovat keksineet heidän keksintönsä
uudestaan ja niittäneet maineen.
Monet älykkäät, uhrautuvasti työtä
tehneet tiedemiehet ovat työnsä takia
joutuneet puutteeseen ja kuolleet kurjissa
olosuhteissa.
Muistakaamrhe Colbrantin sanat, kun
hän lausui:
' Ä l k ä ä hjxät herrat, älkää naurr.ko
keksijöille!"
I,
Toivomme vain, että muutkin maat
ottaisivat saman kannan kuin Ranska
ja kiinnittäisivät huomionsa muihin asioihin,
rauhanomaiseen t>'öskentelyyn
koko maailmanlaajuisen rauhan puolesta.
Ti^-AJAKKAA, meren sOmää, jmpäröi romanttic:
>liksi? Mitään s i i ^ s ä viehättävää mcjtka:^
mutta sil4i se vaikuttaa voimakkaasti ihmistfn lai^?
seen. Majakka oa läjoitettu kauas ihmisten ife^r.
naisdle pa&aHe meressä, ja majakanvartijat vietät-dollisimman
yksitoikkoisU, ankaran säännöllistä *^
vallisesti majakassa työskentelee vain kaksi rai2sti k
jakan juurella kärsisi haaksirikon laiva, jonka matk
olisi vaikka valtion päätaies, niin majakasta ei voitaja
tää pelastusmiehistöä. Haaksirikkoutuneiden elaaiän
taminen on rannikolla toimivien laitosten tehtä\äiii
kanyartijain aäteana työnä on valojen hoiianiinen ja v
laukausten ampuminen.
Siihen aikaan kuin Grace D a r l i n c eli nicjaka=;2:
kanssa, kaikki oli toisin. Pelastusaluksia ei ollut H
rikkoisten kohtalo oli" yksilöllisen toaminnan ja rohk
varassa. ^ Grace Darlingista tuli sankaritar, jota vielä
tetaan maailman majakoilla, sinä yönä. jolloin F>r!arv
iiiminen laiva, joka syyskuussa 1838 purjehti Hiiliina
deehin 63: ne matkustajineen, ajautui karille Fane-luona.
Gracen isä o l i Longstonen majakan vartiia. G
havaittua laivahylyn togrnistaan he jättivät majakan ja
vät soutuveneellään hirveään myrskyyn p?laslania2n
joutuneita. He löysivät aalloista yhdeksiin elossaohv
veivät heidät majakalle, kahdeksan miestä ja yhden
Harvoin voivat majakanvartijat enää osoittaa nain
vajnnoUisesti, e t t ä heidän työssään cn k}symys ihmisten
mästä tai kuolemasta. Mutta niin kauan kuin maiakat
seisoneet paikoillaan, ovat niiden vartijat palvelleet
kävijöitä. Tehtävä on juhlallinen ja siihen sisältn
vainen ja sisukas taistelu meren v o i m i a vastaan. Ma"
miehistö on yhtä velvollisuudentuntoista, rohkeaa
tänään kuin Grace Darlingin päivinä.
Jo ihmiskunnan lapsuudessa oivallettiin maiakkat.
merkitys merenkululle ja pystyttiin rakentamaan t
torneja. Vanhat historiankirjoittajat kertovat, että jö v
600 e. K r . rakennettiin Dardanellien salmeeh majakka,
luisin vanhan ajan majakoista oli Faroksen majakka.
sandriassä, jonka Sostratus 'Knidukselain?n rakensi w. 1
247 e. K r . faarao Ptolemaioksen aikana. Kerrotaan,
majakan korkeus oli 180 metriä. Sitä pidettiin e
maailman seitsemästä ihnneestä.- Faroksen mc^jakaa hä
1200-luvulla sattunut rnaanjäristys.
'Nykyään on majakan normaalikorkeutena vain 4
metriä. Tietenkin monet majakat c n rakennettu kallio
pnlle. Vasta parisataa vuotta sitten rakennettiin ensim
set majakat merenpinnan alapuolelle, tai osaksi merenpi
alapuolella sijaitseville kallioille. Tehtävän ratkaiseminen
tavattoman vaikeaa. Sortuneita majakkarakennuksia
maailmantilastossa satoja. Meidän päiviniimme r.e insi
rit, jotka opiskelevat ns. faralogiaa eli majakanrckentam
joutuvat tutustumaan tarkkaan aikojen kuluessa laadittu
perusrakennussääntöihin.
Majakanvartijan kerrostalossa o n alimmassa kerroL
keittiö sekä varasto, jossa säilytetään merkkilaukausten
jäyttämiseen tarvittavat räjähdysaineet ja muut \alttäni-mät
varusteet. Keittiön yläpuolella sijaitsee makuuhu
jossa on kaksi tai kolme käyrää sfinävuodetta. Vuorot
kautuvat tavallisesti seuraavasti: k l o 4—9. klo 9—13.
13—19, klo 19—24. Miehet tottuvat pian nukkumaan
niittiseinää vasten sijoitetuissa käyrävuoteissa. Makuu'
neen yläpuolella on olohuone, ja \leensä }lemm;ssa ken
sissa olevat huoneet poikkeavat alakerroksen huoneista v
sikäli, että kuta korkeammalle päästään, sitä pienem.
huoneet käyvät.
Katolla on valo. Kun aurinko la.-ikee. vartija kuu
taa pohtimia — asetyleeni- tai öljypolttimia — ;a !»
lyhtykoppia ympäröivät valkoiset verhot, j o t k a pänanaii
estävät auringonvalon tekemästä linssistä poltio.asia.
panee painolaitteen käyntiin, a i v a n k u i n vetäisi keiiOn ki
tiin ja panee linssin pyörimään. Sitten hän vie pois spnd
pun, kiertää öljysäiliön auki ja sytyttää. X y t valo pala
Lyhty kaipaa j»tkuvasti hoitoa ja puhdistusta, silla
nelle'ihmiselle merkitsee elämää ja kuolemaa, paiaako v
tai sammuuko se.
Kuitenkin tämä kaikki, valon ja majakan hoitamu
on työtä, jonka kuka tahansa voi o p p i a . MajaKanxari;
täytyy omata muitakin ominaisuuksia, joita kukaan ei t.
«ppimaan: hänen luonteensa täytyy o l l a niin kyin a*en
että yksinäisyys ei masenna häntä. On totta, että n.\\in
vat majakanvartijoiksi ryhtyneet miehet myi.henimin na\
sevat, etteivät he kestä tätä elämää. Mutta e'-en "
ovat päätöksensä tehneet, he ovat v a k u u t e t t ua
heidän hermonsa eivät petä, kun t u t t a v a t , totutt
ja maailman kaikki äänet katoavat menne.. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-09-04-02
