Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 1, 1944

              eatterin historiaa
' Teciteri sai (dkunsa Kreikassa ja laidviUa olivat taivas ja helvetti,
jis^ittyi Euroopassa, josta sen vaiku'^^^^^^^ Näyttämön kehystämä ala oli niin ti"
tus levisi Intiat, J^iipaan ^va, että sieUä kykeni liikkumaan sa-yjtt.
Kaikkialla on näyttämötaide toja lUapäisesti harjoitettuja näytteli-syntynyt
uskonnöJOisHn tfipgifnnm^^ Joitä, jotka esittivät raamatun henki-t'y.
vi«s.tAäV ^e..s:ii-t„yhk^s:titsnt ä • - r - ^ • Intin Ti'r'Mff^^^S*.t.*s^s^Az:
Dionysoksen : kut^akshltmfneen'
pannuissa juhlissa (Kr^kiasaJ:^^^
tettiin laulua ja tanssia jjum(il4illiBpy'
hiiityllä alueella, tavaUisiesti hänen
tmj^pclinsä vienssä^Teixtteri-oU a-vmtainen,
pyöreä ~{amjiteatt&rt):, jo-hon
mahtui kymmeniin tuhansiin nou­seva^
katsojajoukko, ja siinä näyteltiin
päivänvalon aikana määräjttyinä juh­lapäivinä.
Alkujaan koko näytännön.
löitä. Mysterionäyttämöitä seurasi
pienempiä n.s. moraliteetti-, intraak-keU-
ja Jarssinäyttämöitä. Millään
näillä ei ollut kehityksen kulussa
suurta merkitystä.
Uudenajan teatterin kehitys sai al­kunsa
Italiassa renessanssikaudella.
Antiikkisten, komedioin esittämistä
varten ii. Bramante rakensi v. IS 19
ensimmäisen umpinaiseen rakennuk­seen
sijoitetun näyttämön, jossa etäi-myöhemmn
pääosan, esitti'^kuära, syyssuhteita osoitettiin perspektiivis-tanssien
tai kävellen ja laulaen tai sa^ \ ten vaikutuskeinojen avulla. Aluksi
nelien. Mtyksen inuututtua. d^^ näyteltiin päivänvalolla, mutta 1600-
maUisemmaksi- kehittyi vuoropuhelu kuvulla käytettiin jo kynttilävalais-kmott
rinnalle. Ensin oli vain f ksi tusta. Näihin aikoihin teatterin ke-näyttelijä,
sittemmin niitä oli kolme hitys kävi nopeasti. Ilmeni ooppero­ja
lopulta huvinäytelmissä kuusikin, esitykset, jotka muodostuivat suuren-
Näyttelijät olivat yksinomaan miehiä moisiksi ja loistaviksi lukuisine hen-
(naisosissakin) ja puvut koristeellisia kilöineen, taidokkaine asetteluineen
(tavallisesti pitkd viitta) ja naamio, ja valaistuksineen. Tällöin esiintyi
Näyttelijäin sekä kuoron varustukset näyttämöille maalatut ja helposti
ja harjoituksen kustansivat: rikkaat vaihdettavat kulissit, täydellisempi te-taiteenystävät.
Välttämättömään te- atterikoneisto ja esirippu,
atterikoneistoon kuului jonkunlainen /• Espanjan näyttämötaide oli kierte-lipusin,
jonka avulla nastettiinihmi- levien seurueiden käsissä aina vuo­sia
ilmaan, jumalina liihoittelemaan, den 1580 paikkeille, jolloin se sai suu-pyörien
päällä liikkuva lava ja ukkos- remmissä kaupungeissa (ensin Mad-kone.
Kun jokaisessa juhlassa näy^- ridissa) syyssijoikseen vakinaisia te-teltiin
useampia kappaleita, kesti esi- attereja ja kehittyi aika korkealle,
tys monta päivää perätysten. Teatte- kunnes se uskonvainon aikoina rap-rit
rakennutti valtioi mutta Tmokrasi peutui eikä ole sittemmin jaksaniit
ne sitten porvareille, jotka perivät kohota Europan parhaimmille tasoil-katsojilta.^
pääsymaksun. Jona^
kana oli köyhillä vapaa pMsy. Näy- Itanskan näyttämötaide oli uuden
töksissä kävi runsaasti kansaa ja se, ajan alussa kauan italialaisten seuru-varsinkin
näytelmätaiteen kukoistus- eiden käsissä, mutta v. 1590 tienoilla
kaudella, neljännellä vuosisadalla, e- alkoi sen kansallinen nousukausi, jota
Päilemättä vaikutti kansan sivisty k- kesti koko seuraavan vuosisadan ajan.
seen. Näyttämöiden rakenne sai tällä kau-
Rooman näyttämötaide ei koskaan della yksinkertaisen, suoraviivaisen
kohonnut kreikkalaiseen korkeuteen leiman, mikä oli sopusoinnussa Molie-ja
lopulta muuttuikin kokonaan ren selväpiirteisten huvinäytelmien
kreikkalaisten jäljittelemiseksi. Sen sekä Corneillen ja Racinen säänriön-palveluksessa
oli etupäässä orjat ja mukaisten tragediajen kanssa, joissa
^cn pääasiallisena tarkoituksena oli tarvittiin sangen vähän ulkokoristuk-huvitteluhalun
tyydyttäminenj josta sia eikä lainkaan näyttämövaihdok-henkinen
jalostarhinenoli syrjäytetty^ sia. Sittemmin italialainen ooppera-
Se oli kuitenkin hyvin- suosittua ja harrastus ulotti vaikutuksensa tänne-
''arsinkin keisarikaudella, jolloin roo- kin ja toi mukanaan loistoa ja ko-molainen
loisto oli kehittynyt Ihuip- tneutta. Ja virheitä. Esim. kreikka­ansa,
valtio rakennutti useita mah- laisia sankareita esitettiin kankiper
iavia teattereita, ja piti niistä huolen, ruukki päässä, polvihousut jalassa ja,
Tällöin oli kansalla, vapaa pääsy näy- juhlamiekka kupeella. Huomattavam-iannöihin,
jotka keisart täi joku ylhäi- pi vaihe tapahtui v. 1687, jolloin kak-nen
yipeydekseen kmtansi.. Näissä si huomatuinta teatteriseuruetta Uit-
^f^^tereissa ei ollut kuoroa. Näytteli- tyi yhteen ja perusti kuuluisan Theat-
Jöt esiintyivät katetulla korokelavai- re francaisin, joka, nauttien satojen-k
'vuodesta 113 (äkaenkäyte^^^ tuhansien frangien valtiovaustusta
^^inppua. Näyttelijöinä öUvatmie- , vuosittain, on kehittänyt ranskaläis-
^^^> ainoastaan tanssijoina esiintyi ta näyttämötaidetta määrätietoisesti,
^.^ia. Keisarikauden. lopulla\ei suö- Englannissa, varemmin kuin mis-
[Jttu enää muita kuin tanssiesityksiä, sään muualla uuden ajan alussa, saa­ja
vuoden 150 paikkeilla oli :kooman vutti näyttämötaide korkean kansalU-
^^vät permantoa. NUn kansa, mutta
aatelisnuorukaisten .tapana oH istua
itse näyttämöllä. Vasta 17:nnen vuo­sisadan
alussa tulivat muotiin' vaih­dettavat
kulissit ym. Puritaanien vai^
kutuksen aikana aleni Englannm
näyttämötaide ntelkein kokonaiseksi
vuosisadaksi. Vasta 18 :tmen vitosis.
lopulla alkoi sen uusi kekityskaust:
Saksassa esitettiin uskonpuhdistuk­sen
ajoista lahtien vaatintattoinud näy^
täinia hoveissa, jokaisten säleissä jä
kouluissa. Myöskin käsityötäisätn-mattikunnat
suuremmissa kaupun­geissa
panivat toimeen näytäntöjä ra­vintoloissa
tai voimistelusaleissa. Vas­ta
kiertelevät ehglantiiaiset seurueet
perehdyttivät saksalaisia näyttämöl­lisiin
vaikutuskeinoihin ja kehitty­neempään
ammattitaitoon, mutta
varsinaisia teattereita ja oopperahuo-neita
rakennettiin vasta 30-vuotisen
sodan jälkeen. Vaikutteita tuli Rans­kasta
ja it. oopperasta. Goethen ja
Schillerin vaikutuksesta draama ke^
hittyi vankalle kansalliselle pohjalle.
Uudenaikaiseen teatteriin saksalaiset
ovat tehneet huomattavia parannuk­sia
kätsomojärjestelyn. ja valaistuk­sen
alalla.
Pohjoismaiden rtäyttämötcade on
myöhäistä. Tanskassa perustettiiri en­simmäinen
teatteri v. 1720, Norjassa
samana vuonna, Suomessa 1727,
Ruotsissa 1737.
Vanhan ja keskiajan teatterissa oli
näyttämö pieni ja katsomo suuri: Uu­denaikaisessa
teatterissa on näyttämö
suunnilleen yhtä suuri kuin katsomo­kin..
Teatterikoneistossa on myöskin
tapahtunut kehityksen mukaintn
muutos.
Myöhäisimmät eli nykyiset näyt^
tämotaideilmiöt tunnemme. Elokuva­näytelmät
valtaavat elävien näytel­mien
osan ja esityspaikat, teatterit.
Ne ovat tulvillaan väkeä- Eikä kau­kana
liene se aika, jolloin kukin saa
katsella näytelmiä kotonaan, radion­sa
ääressä. Teoreettisesti se on jo
ratkaistu.
Lain pyhyys riippuu tuomarista.
Aita ja ihmiset
Vihaaa pitkkilankaa. -
£ Q anna sitä ostaa.
Perheenpäa tulee kiukkuisena buo*
neeseea ja karjaisee:
— 'Nyt minä ostan, piadkilanflkaal
En kärsi enää tuollaista!
-r- Millaista tuollaista?
— Että kulkevat niityn poikki ja
tallaavat iheinäni! Särkevät päälle
päätteeksi aidan ylikiipeUlessään.
— Ei meille osteta.
— Os-te-taau!I f
— Ei osteta.
^ Os-te-taaa-aan! ,
Näsrttää kauhtuvan mies. Sanon
yhä rauiiaSlisemmin:
, —Ei.y. ".^^ • ,
— Mitä pirua sina sitä vastaan
olet?
Kun olen ihminen,
— Entäpä, satikö ihmiset saa tal­lata
kedon?
— Silti. Joka piaddlankaan ru-pee,
se piikkilankaan hukkuu. Ih­mistä
varten ei meidän maille saa
piikkejä asetella. Ellei puuaita ja
kielto auta, niin ann* kulkea.
— Ei se auta kurittomien kanssa.
—- Ja sitä paitsi, minulla on aate;
— Sepä ihmeellistä. Jos sais
kuulla.
—Pitää laittaa porras aidan yli,
niin eivät särje. ,
— Olipa kerrakseen kiva aate!
Laittamaan porras kiusantekijöille,
niityn polkijoillel -
— Ei, mutta laitapa varsin.
— Miksi jumalan tähden?!
— Että tulisi maailma hivenen pa­remmaksi
siltä kohtaa.
— "Meitä on monelaisia", sanoi
entinen im'esi ei tule kysymykseen­kään!
Asia jäi silleensä. Eenokki ptöiisi
ja pärryytti aikansa. Ja nyt minä
naureskelen salaa.
Siellä on lautaporras. Seutukunta
kulkee aidan yli, eikä kiroile. Eikä
aita säry. Ja ruoho kasvaa enempi
kuin mitä ehtii korjata.
Kerroin tämän, että lukija huomai-yttäntötaide
jo kokonaan rappeu-imut.
Kesk^i< im näytelmätaide syntyi ja
kehiHyi katoliseen jumalanpalveluk­sen
kukoistuksen. Useita teatteriseu­rueita
kierteli ympäri niaata näytel­len
majatalojen ja ravintoloiden pi­hoilla.
Shakespearen aikana oli Lon-ff"
^^'•h'vistä.mysteriohä^telmistä, toossa useita joko avonaisia tai osaksi
joita suurten juhlien aikana esitettiin katettuja teatterirakennuksia, joiden
''kuorolaulun tai pkheluri muodossa, näyttämönä oli sisäseinämästä ulkö-
(nstalussa kirkon sisällä,^ sitten ulkö- neva lava, jonka taustana oli väliver-
PuoleUa kirkon seinustalla ja viimein, hon eroittama syvennys ja sen taka-
"^yfiämötaiteen käytyä yhä moni- na näyttelijäin huone aitioineen ja y-
Y^'^_^'"'^aksi ja maallisemmaksi, jo- likerroksineen. Kulisseja ei ollut ja
<^km torille tai aukeammalle raken- oudot tapahtumapaikat osoitettiin
^^y^a varsinaisella lavalla. Myste- taustaan asetetun nimitaulun avulla.
''°nayiii:,nQ oli moniosainen kulmi- Yleisö seurasi näytelmiä joko seisoen
^ '•^kcnnus, joka kuvasi raamatulli- niiyttämölavan ympärillä tai aitiois-
^"^ paikkoja ja jonka äärimmäisUlä ta, jotka päällekkäisinä riveinä ympa-
Nancy Brinck on Tyynenmeren Galapagos saarilla olevien
sotilaitten "pin-up girl" ja he ovat lähettäneet hänelle
tämän rannerenkaan. ! . * • f;