Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 18, 1947

              HYöOYiUS!?! TIETOJA
klaiöon merkitys liampaiUe t ä v ä erittäin suurta huolta. Maidolla on
-tallom tavattoman suuri merkitys. Lap-
. „ ^V^iässä maitoa nautitaan mieluisesti.
ittS hy\ien palloin el saa oUa kysymys vain yhdestä
Aikoina on yhä e n e m m ä n alettu '^^SlS hampaiden merkitys. Huo- , . ^
Snaat eivät ole ikäviä vain kay^eu- lasiUesesti, vaan on sitä nautittava run-tna^
iV Vm" er,k ityksessä, vvaaaann- t>WT|PnlrftilC- SaaSti. .
in ter-
. , n p Juä niiden väUtyksellä saattaa
roumiiseen hyvinkin in<m^ai^
Senvuoksi onkin * i j n n i t e «^
^T' huomiota hampaiden jioitoon jo
filSiäUä. koska siten saadaan ham-
. f S i m i n säilymään. Kputaissft Jo
i S T t ä h ä n seikkaan ;l»i«>n9io. ^
"Seätä tässä asiassa pn^^xi^pn :laa.
^^uaat ovat luuta ja Ixym kovaa
- . ^ N i i d e n kovuus jobtuu « r i l a l s i s ta
dJSsaineista. PP^sJa^^^JteJkMa .^a
S S a Nämä ameet .ivatkin » ä l t t a -
S S jotta h a m p a a t - k e h i t t y i s i v ät
unnollisesti. Parhaiten n ä i t ä atneita saa
Juttimalla maitoa, joka sisältää niitä
runsaassa määrin.
MÄampaiden erät alkavat kehittyä ja
\iutua 1o ennen syntymää. Tarvittava k i ­vennäisaine
tulee äidiltä ja usein juuri
'paista. Jos siis äidin kivennäisten
^antien huonoa, joutuvat tästä kärsi-fmään
ei ainoastaan äidin hampaat, vaan
bipsen. ja tällaisen lapsen maitohampaat
Mvät heikoksi Tunnettu seikka onkin,
lettä hyvin usein naisella raskauden aikana
impaat osoittavat sangen runsasta ham-aimädän
syntymistä. Senvuoksi onkin
aidolla äidin ruokana raskauden aikana
Itavattoman suuri merkitys. Sitä pitäisi
jnauttia vähintään yksi litra (kvartti) p ä i -
Irässä jotta ruumis saisi tarpeellisen m ä ä -
iiän kalkki- ja fosforisuoloja. .
Lapsen kehityksessä tarvitsee, ruimiis
Isuuren määrän äskemnainittuja kivennäi-
Isiä ei ainoastaan koko luuston .rakentami-
Iseen, vaan myös juuri hampaisiin. Pysy-iTät
hampaathan kehittyvät aina 12 i k ä -
iTuoteen saakka. Jos t ä l l ö in puuttuu i:avin-jtoa
hampaiden luutumiseen, on s i i tä seu-
Irauksena huonosti kehittyneet JS heikot
[hampaat. Tämän vuoksi onkin juuri kas-
Ikaiässä olevien lasten ravintoon kiinnitet-
IJfilnpä se kuuluu osana n.s, Oslo-
MmiaiseeD. joka on erikoisesti suimniteltu
juuri kasvuiässä olevien lasten ravinnoksi,
j a jaka tutkimusten mukaan suuresti vai-kvittaa
hampaiden lujuuteen ja ehkäihee
Jhs^mmasmädän syntymistä.
Edellämainittujen ominaisuuksiensa
vuolai^m maito erittäin terveellistä myös­kin
itl^sikasvuislUe, koska hampaiden r a ­kenteessa
tapahtuu koko elämän ajan
muutoksia.- Vaikkakaan ei toistaiseksi ole
tarkoilla tutkimuksilla voitu todeta mis-
^ miäörin maidon nauttiminen ehkäisee
hanuna^nätää, on se varmasti suuri teki­j
ä juuri hampaiden vastustuskyvyn kohot­tajana.
— Xri Juuso Kivimäki. • * *
ENNEN JA N YT
— Eor.on huomautettiin keittoneuvoissa,
e t t ä ^tsim. kasviksia keittäessä) pane hiu­kan
soodaa seltoan, niin pehmenevät pi-kenunin.
Nyt huomautetaan, e t tä jos ha­luat
keittämissäsi aineissa säilyttää niissä
löyty\'ät vitamiinit, niin varo käyttämästä
soodaa, sillä se hävittää vitamiinit.
* • •
KURKKUJA
voi käyttää monella lailli ei ainoastaan
raakana kuten tavallisimmin, mutta myös­kin
keitettynä. Tällöin ne kuoritaan ja
paloitellaan pitkittäin, isommat neljäksi,
pienemmät kahdeksi, ja keitetään suola­tussa
vedessä pehmeiksi. Vesi siivilöidään
pois, maustetaan voilla, suolalla ja pippu­rilla
tahi valmistetaan kastike keitinlie­mestä.
Tahi voi ne tarjota maitosoosin-kin
kanssa. f
Kurkkuja voi myöskin paistaa. Kuori­taan
ja paloitellaan pitkittäin. Kuivataan
vaatteella ripotellaan suolaa ja pippuria
päälle, kastellaan mimassa ja leipäjau-heessa
(tahi jauhossa) ja taas munassa,
paitetaan rasvassa.
.\nnettiin sitä varten jauhot, mutta Hul­da
oli ihmeissään kun niitä oli niiji vä­hän
suureen kaljaan ja kaljan pitäisi
oDa hjTää, kun torpparit tulevat omine
|e\iineen työhön.
".\lä sure, katsotaan parasta, niinhän^
I sanassakin neuvotaan, ja siis ei auta
muu kuin varastaa lisää jauhoja", sanoi
I Lusa, ja jDiin tytöt tekivät^n.
Tuli paijpn ,ikaljaa, ja kun .sitä mais-kliin
,niin hyvää se oli. Ja kaikki
työt alkoi mennä eteenpiiin täyttä vauh-lia.
I Torjparien pojat alkoivat vilkuilla
jaihaiHa uusia tyttöjä. Jopa .puhuttiin,
<tt3 Seurahuoneena tjilee suuret :tans-
^'i ia niihin kuuluisa soittaja. Tyiöt
eirät^oöeet tietääkseeokään,. haisteli-rat
vain ilmaa ja ajattelivat,^ttä ei hä-
«äil, sntaa .ajan iulua^ feyai$^ väelä
*tii kaikkeen tiitustuä. -Xute^ -pesäkin
*3lvra perästä.
OUkii^ sunnuntaiaamu. Hulda läh-ti.
pirttiin, mutta ^iisii jäi karjakyök-
^ - Nyt kasvot putaaksi j a jalat
oyös, iän ajatteli. Sieppasi isoon äm-
{«riin vettä, nosti hameet, etteivät kas-
^ ja ^-önsi jalkansa ämpäriin^ Ulkoa
älfcoi kiulua rapinaa. Huldalta on var-jäänyt
jotakin, ajatteli h ^ . Mut-
^atynnyksen yli astui pitkä, komea
^-kalossit jalassa..Liisa säikähti ja
?yPP^i ylös, niin että ämpäri kaatui
J3v-esi juoksi pitkin lattiaa.
"H>-vää huomenta. Missäs Eevertti
sanoi mies.
"En minä tiedä, «iköliän Jbän pirtis-sai
Liisa ^notJ^i.;-;^^^^^^^^^
. , ^ loi häntien hyviri tutkivan s3-
^yJ^9iaJäh.d. • '•
jjiisa katseli itseäiin ja ajatteli, että
y"a m^ä taisin olla nähtävyys hänen
J^ta astuess,-!. Multa kuka oli tuo
^ , aivan herralta näytti. Ei liene
vusaskaa»^ kun pyhäaamuna tu-jr^'^>;^^'
stä Eeverttiä hakemaan,
/ ^ " t ä y t y i vielä oven raosU kur-
2^ n^ehen perään j a hänen sydä-
' niin omituisesti.
i ^ p a s i kauniin tukkansa ja
iuiZ palmikäBe. Vaihtoi
^ puvun ja lähti pimiia ^Jatelfen,
rJoysikö miesBeverttiä l a ^ o h an
^ pois. Mmta^w,i,aKa»ä« se
^ d ä n edessä 4 S e m t i ^ i^
.
Täytyy kunnioittaa ylpeyttä — yle­vää
ylpeyttä, joka ei millekään alhaiselle
kitm^irra.
H: * *
Meitä ei yllätetä niinkään usein vii­saudella,
kuin hölmöydella,
* * *
Mitä hankalammalta näyttää alku,
sitä suuremman tyydytyksen tuottaa
ponnistuksella saavutettu hyvä loppu.
*
Orja uupuu; jaloimmat vapaat kan­tavat
raskaimman taakan — vapauden
hyväksi.
Liisa. Mitä tuolla miehellä on Eever-
.tin kanssa tökemist? . . .
"Juleekoä tytöt pelaamaan pekoa?"
kysyi Eevertti.
Tytöt ensin epäröivät, mutta sitten
- menivät. Siinä pelatessa Outo,mies tuu­mi:
"Tytöt eivät taida Umtea minua?"
"En minä ainakaan tunne", sanoi
Hulda.
: "Enkä mjnä", sanoi Liisa katsoen
miestä silmiin, jolloin heidän katssen-sa
kohtasivat.
"Vaikka oletlte jo olleet monta viik­koa
talossa, niin ette tunne naapurin
poikaa, tuon talon, jonka katot näky­vät
tänne. Ahosen Kalle hän on" tuumi
Eevertti.
Tytöt eivät puhuneet mitään. Hetken
pelattua miehet lähtivät ulos. Kalle hy­västeli
lähtiessään ja katsahti erityi­sesti
Liisaan, jolloin tämän kasvoilla
kävi ^äikähd^s.
/ Tuli siiheii i>ehtori. Hulda, vaikka
jo tiesikin, kysäisi hänellä:
"Kuka tuo komea poika oli?"
"Ahosen poika, Kalle. Oikeastaan al­kujaan
ottopoika, mutta sitten niinkuin
oma. Rikkaita ovat. Mutta eipä poika
ole ylpeä, renkien ja työläisten kanssa
vain haluaa seurustella", selitti peh­toori.
Iltapäivällä tyttöjen ollessa navetta-hommissa
tuli sinne talon herra tois­ten
kylän herrojen kanssa karjaa katse­lemaan.
Kepillä lehmiä selkään kopu­teltiin
ja ruotsia jut€jtiin, ties mitä.—-
XyÖä kwi!utte Jtoisecn maailmaan, ajat­telivat,
.tytöt, . . . . - : . .
- • - J a t k u u . ;
Siperian kehitys
Elokuussa kokoontui Irkutskissa Neu­vostoliiton
Tiedeakatemian järjestämä
konferenssi neuvottelemaan ja tekemään
ehdotuksia Irkutskin alueen tuotannol­listen
x^oimien kehittämisestä. Tämä
konferenssi merkitsee sen suunnittelu­työn
jatkamista, joka pantiin alulle Mo-lotovissa
V, 1945 pidetyssä konferens-sissa
ja joka tähtää Itä-Siperian vielä
valtaosaltaan koskemattomien luonnon­rikkauksien
hyväksikäyttöön ja jalosta­miseen.
Neuvostohallituksen aikana Itä-Sipe­rian
maatalous on muuttunut ruisvoit-toisesta
— ja sellaisena alueen oman
väestön tarpeita tuskin tyydyttävästä'
vientiin pystyväksi vehnäalueeksi, jota-paitsi
se on suuresti monipuolistunut.
Run vehnän viljelysala V. 1920 oli x^ain
Sokeria sahajauhoista
Tokiosta tiedotettiin äskettäin, että
maatalousministeriö ilmoittaa onnistu­neensa
valmistamaan sokeria sahajau­hoista.
Tämä sokeri ei ole aivan niin
makeaa kuin tavallinen sokeri, mutta
käyttökelpoista kuitenkin.-Tokioon aio­taan
rakentaa tdidas, joka alkaa tuot­taa
sokeria kehitetyn prosessin mukai­sesti.
KORKEIN PAINE, joka laboratori­ossa
toistaiseksi on voitu aikaansaada,
on 50,000 ilmakehän paineen suuruinen.
Sen alaisena sekä kiinteät että juoksevat
aineet nfuuttuvat suuressa määrin. Jos
esim. jää saatetaan 40,000 ilmakehän
paineen alaiseksi, niin se sulaa vasta
190 asteen kuumuudessa, ja 50,000 i l ­makehän
paineen alaisena, sen tilavuus
on ainoastaan 60 prosenttia siitä vesi­määrästä,
mistä se''dn muodostunut.
Kauan aiks^a <Ai vallalla se ikäsitys, että
nesteitä ylipäänsä ei voida puristaa ko­koon,
mutta nyt on todettu, että ne kor­kean
paineen alaisina kadottavat 30-
40 prosenttia alkuperäisestä tilavuudes­taan.
.^11
«4,30b hehtaaria, niin v. 1941 se oli jo
232,000 hehtaaria. Vielä v. 1938 peru­nan
ja vihannesten viljelysala oli -vain
2,3 presenttia alueen koko peltoalasta,
mutta V. jo 14,7 prosenttia.
V. 1927 toimeenpantiin koko alueella
valtiovallan toimesta karjakannan täy­dellinen
uudistus, jonka hedelmät' ovat
vasta osittain näkyvissä.
On nimittäin niin, että alueen valta­vista
laidun- ja niittynuista $uurin osa
on yhä kitukasvuisessa luonnonheinässä.
Tiedeakatemian toimesta suoritettujen
kokeilujen pohjalla on osoittautunut
mahdolliseksi muuttaa nämä luonnonlai-tumet
hyvätuottoisiksi monivuotisiksi
nurmikoiksi ja perustaa alueelle voima­kas
meijeritalous.
Näiden osittain jo alullepantujen uu­distusten
ja muutosten kautta Itä-Sipe­rian
maatalous tulee läpikäymään en­nenkuulumattoman
mullistuksen, joka
tekee Itä-Siperiasta yhden Neuvostolii­ton
tuottavimniista viljelys-alueista.
Tähän mullistukseen liittyy Itä-Si­perian
voinihkas teollistaminen. Anga-ran—
Iljimin alueella on tavattu rikkaita
rautamalmikerrostumia ja Mamskin alu­eella
taas runsaita kevytmetalliteollisuu-den
raaka-ainelähteitä. Kun monet joet,
varsinkin .Angara, tarjoavat yllin kyllin
vesivoimaa, niin Itä-Siperiassa odottaa
erittäin rikas tulevaisuus, joka maata­louden
alalla tulee ilmenemään pitkälle
vietynä koneellistamisena ja sähköistä­misenä.
Jo V. 19^50 lasketaankin Irkutskin alu­een
viljasadon nousevan 217 miljoonaan
tonniin.
Karja, meijeri- ja hedelmätalouden
runsaan tuotannon talteenottamista var­ten
alueelle aiotaan perustaa suuria säi­lyketehtaita,
joita myöskin Baikal-jär­ven,
Lenan, Angaran ja muiden jokien
tuottoisa kalastus vaatii:
HARRY GOBBEt sai Montrealissa
äskettäin 12,000 voltin sähköiskun,
pyörtyi, poltti -silmäkarvahsa, tyynär-päänsä
ja käsivartensa, mutta t)li seu­raavana
aamuna kiiin ei olisi mitään
tapahtunut.
KIBJEENVAiHTOON
HALUTAitN
47-vuatias leskinainen haluaa
saada k i r j e e n vaihtotoverin
leskestä .tai vanhasta pojasta.
Oma koti <OQ.
Osoite: V
AIVO NlfSMSNEN
- Iso RoobettinOcatu 3fl.-P. 32, A.
Hftlfilnki. Finland; Etu-ope.
GRÖNLANNJN^maajäätikkö peittää
1,800,000 jieliökilometrin alueen. Alue.
on ^ t ä iso kuin Puola, r Saksa, Belgia,
Hollanti, Englanti ja Ranska yhteensä.
t t O s
MOSKOVASTA ilmoitettim äsketr
täin, että yli S,5dO,000 kodissa Neuvos­toliitossa
on radio.
HEVOSPETAUKSIIN käyUi viime
vuonna 18,000,000 yhdysvaltalaista
?500,000,000, josta valtiot perivät ve­roina
$70,000,00.
K I I T O S
Xämpimät kiitokset Etel&pft&n
rantakylän emännille TO-vuotläayn-tymäpälväoi
vieton johdosta. Kiitor
kauniista lahjoista Ja nmsaasta kah­vipöydästä.
Eläköön yhteisymmärrys!
ANNA LAINE
Sana kiitos im liian-pieni
:\TeUl€^ ystävät^, jotka mua
^titte
täyttäessäni vuosia jo kuusi-f^
mmentä.
Kahvipöydän kauniisti Te
kukkasin ja kaakuin koristitte.
Lahjat runsaat toitte mulle.
Kiitos sHtä tovereille
Sudburyn ja Toronton.
Kiitos illan emännille
sekä alkuunpanijoille
ja myös osanottajille,
jotka eivät päässeet-jmukaan.
Ystävyys tää muist^säni
säilyy elon iltahan fi
IDA NORDLUND
8UDBURY / ONTARIO
iSIBBiilfiSI
KIITOS
Kauniit kiitokseni sukulaisille ja tuttaville, kun tulitte
meitä yllättämään uudessa kodissamme syyskyun 12 p:nä
1947 kauniilla lahjoilla j a rahalla. «
Kiitos homman alkuunpanijoille, kerääjille. Illan emän­nille
j a myös niille osanottajille jotka eivät olleet tilaisuu­dessa
lasna.
. Kiitos kaSlcUle.
tttfAtccfeuamBt. ^^^^^^^^^^