1954-01-30-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
I. the only PUmlsh Ut«rary weekly In Cfanad»
PutOlshed and printed by the Vapaus Publishing Company
Umited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter.
Uekki ilmestyy Jokolsen viikon lauantaina 12 sivuisena,
•isftltäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHD YSVALTCHHIN:
icTupsikerto $3.50
f kiaikautta 2.00
S kuuk«utta 1,25
1 vuosikerta
6 kuukautta
.(4.50
.2.65
SUOMEEN JA MI7UAI4J^<7LKOMAILLE
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautU 2.76
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julfiitetaVa mulsto-värsy
$1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitul»etv$l^.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Ck>mpany Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. ^ari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkido.
L I E K K I
r. o. BOX 6» SUDBURT, ONT.
Toimituksen {(uimasta
>[uutamat ihmiset vielä nykyisenä atomikautenakin sanovat:
Sotia on-aina ollut ja sotia tulee aina olemaan. TäMä
'lausunnollaan he tahtovat tehdä oikeutetuiksi ihmiskunnan
pienen vähemmistön muodostavien yksilöiden pyrkimykset
lietsoa vihaa ja epäluuloa eri ^kansojen välrMä ja kasvattaa
sotamielialaa varsinkin nuorison keskuudessa. Samalla tällaisella
puolustelulla, johon liittyy muka tieteellinen määri-telrnä,
e t t ä ihminen on perusTuonteeltaa peto, tahdotaan peitt
ä ä oma toimettomuus rauhan puolustamisessa.
Vaikka myönnämmekin sen, että sotia on ollut niin kauan
Jcuin ihmiskunnan historiaa tunnetaan, niin samalla meidän
on torjuttava täysin vääränä väite, että niitä tulee aina olemaan.
Tässä on ensinnäkin hyvä muistaa, että koskaan eivät
(kansat ihmiskunnan vahava enemmistö — ole halunnut sotaa.
Koskaan eivät äidit ole 'halunneet kasvattaa poikiaan
sitä varten, e t t ä saisivat lähettää heidät tapettavaksi ja tappamaan
toisten äitien poikia. »Koskaan eivät nuoret tytöt ole
iloinneet sulhastensa viemisestä taisteliJkentille 'kärsimään
ja 'kuolemaan — murhaamaan toisten nuorien tyttöjen rakastettuja.
Koskaan eivät miehet ole tahtoneet luopua elämäs-itäan,
kodistaan ja rakkaistaan voidakseen kuolla ja tuottaa
ftiucdemaa 'kunnian kentrHä". Ly^hyesti. sanoen, kansat eivät
ole halunneet sotaa, mutta vallanhaltijat ja heidän takanaan
oHeet yhteiäkunnaHisten rikkauksien omistajat ovat heidät siihen
pakottaneet ja — monastMcin — valheellisilla houku-tulisilla
ja väärillä tiedoilla joihtaneet.
Sodat ovat ihmisten tekemiä j a ihmiset voivat ne myöskin
lopettaa, 'kirjoitti venäläinen kirjailija Ilja Ehrenburg ja
siJheii voimme täydellisesti uskoa, Sodal eivät ole olieet koskaan
^jumalan määräämiä vitsauksia" maailman syntisille
ihmisille, vaan ahneiden ja raakojen kansojen harteilla istuneiden
vallai>pitäjäin aikaansaannoksia valtansa ja rikkauksiensa
lisäämiseksi. Yhtään eneminän luonnon määräämiä ja
välttämättömiä eivät sodat ole tänä päivänä. Nykyisenä
radioiden ja muiden kehittyneid^Jtie^j^^^ ai-
9(ana on kansojen pettäminen ^-larlu^j*^^ tullut
entistä varkemmaksi ja samalla i k i ^ i u J ^ L V ^ t ^ j p ^^
sien seh^ittäminen r a u h a n o m a i s l ^ | ^ l | ^ | A l i d | i | ^ m m a k s i.
Samalla on myöskin kansojen 'S.^^e^^^^BaM-i^f^ ja tietoi- v
suus entistä korkeammalla tasolla^^ -
Karkkien näiden tekijöiden ansiosta onkift tnaaÄxMissa ke-
*iitlynyt ennen näkemättömän laaja yhtenäinen rauhanliike,
jonka pyrkimyksenä ja päämääränä on sotien poistaminen
maailman järjestyksestä. Tämä rauhanliike, jonka riveihin
on jo liittynyt maailman ihmisten enemmistö, on kaikista
sitä vastaan suunnatuista hyökkäyksistä, valheista ja lika-ryö}>
yistä huolimatta, saavuttanut maailman asioihin ratkaisevasti
\'aikuttavan aseman. Kivat syytökset, että se on
lNeu\x)stoliiton ja yleensä kommunistien alkuunpanema liike
valta-asemansa lujittamiseksi ja laajentamiseksi, ole voineet
pysähdyttää rauhanliikkeen eteenpäin marssia. Suuret mahtavat
valtiaat ja kansojen kohtaloiden itsevaltaisina määrääjinä
esiintyneet ovat joutuneet ottamaan sen huomi(K)nsa ia
hillitsemään sotaisia toimenpiteitään.
Äskettäin kirjoitti'Xew York Timesin Tariisin kirjeenvaihtaja
C Sulzberger "Xeuvostoliiton rauhanoffensiivistäkuten
hän rauhanliikettä nimitti, seuraavaa: , . Maantieteellisesti
niin hajallaan olevissa niaissri kuin Ranskassa, Krei-
Viisas koira
Luukujan Sämi oli syntynyt ja kasvanut
maaseudulla. Hänellä oli oma asunto
ja pieni pala maata, että sen avulla
pääsi uutispuuron makuun. Lehmiä oli
neljä, sillä kesällä ei ollut ruoan puutetta,
kun karja sai kulkea yleisellä laitumella,
joka oli laaja. Talven ajaksi pi--
ti hankkia kaikenlaista, yleensä mikä
vain vihreää oli, aina puiden lehtiin asti.
Talvella ne sitten ajettiin rekipelil-lä
kotiin. Lehdet kyllä olivat pääasiassa
lampaiden ruokaa — niitäkin oli luuku-jassa
— mutta kelpasivat l€ihmille'kin
paremman puutteessa.
Mutta selvyyden vuoksi lienee paras
kertoa alusta lähtien, mistä Luukuja oli
nimensä saanut, sillä ei se ollut sukunimi
enempää kuin paikan oikea nimikään.
Se johtui siitä, e t t ä Sämi kasvatti
minkkejä ja osti niiden ruoaksi vanhoja
rcvoskaakkeja ja muita eläimiä
joita sai halvalla, kunhan ne eivät vain
olleet tauteihin kuolleita. Myöskin hän
keräsi metsänriistaa samaan tarkoitukseen.
Min'kkien kalvamat luut hän heitti
sitten taloon johtavan kujan varrella
olevaan notkoon ja niitä olikin kerääntynyt
sinne huomattava kasa. Siitä sitten
talo sai luukujan nimen.
Mutta se koiran viisaus, josta tässä
jutussa on oikein tarkoitus kertoa, tuli
esille Samin ollessa markikinoilla minkin
nahkoja ja muita metsäneläinten nahkoja
my3anässä. Sämi toi kuormansa
markkina-au'kealle ja hänen pieni valkea
koiransa Tuttu — Länsi-Ylämaan terrieri,
kuten Sämi sanoi — istui reen takaosassa,
kuten aina. Sämi piti koiraansa
niin luotettavana vahtina, että
nytkin jätti kuormansa Tutun haltuun,
kun eräs herrasmiehdtä vaikuttava nahkojen
ostaja ehdotti lähellä olevassa
kahvikojussa käyntiä. Mies sanoi, että
kun kahvilla ollessa kädet lämpenevät,
niin sitten käydään kauppojen tekoon.
Sämi ei kunnolleen ehtinyt juoda
kahviaan, kun kuuli 'huutoa kuormansa
luota, minne hän 'heti kiirehti. Kuorman
luona näki hän Tutun pitelevän
erästä herrasmiestä säärestä. Sämi ei
iheti huomannut lainata huomiota kuormalleen,
kun kiire'hti vapauttamaan
miestä Tutun otteesta. Ihmisiä oli paljon
ympäriUä ja saapui siihen poliisikin
ja ihmiset, alkoivat syyttää Sämiä, että
hän piti vihaista koiraa ja mies näytti
mistä reestä koira oli hänen kimppuunsa
hypännyt. Silloin Samikin havaitsi,
että yksi nahka^cimppu oli kuormalta
hävinnyt. Mutta mikään ei auttanut,
poliisi halusi viedä Samin sivuun raporttia-
laatiakseen ja herrasmies lähti sidottamaan
jalkaansa,.
Tuttukin oli sillä välillä lähtenyt matkalle
ja kipaisi erään pellon yli kuin
valkoinen lankakerä. Pian se tuli takaisin
ja tarttui nyt Samin lahkeeseen, veti
ja v ^ i . Sämi arvasi mistä oli kysymys
ja lähti poliisin kans^A seuraamaan
Tuttua, Jonkin matkan päässä pellon
takana olevasta autiosta kä^mpästä he
löysivät Samin nahkakimpun ja vielä
paljon muitakin nahkoja, jotka nyt joutuivat
parempaan talteen. Siellä oli
myöskin säärtään sidottamaan lähtenyt
mies ja hän joka oli pyytänyt Sämiä
kahville kanssaan.
K. L.
kassa ja Intiassa on jo havaittavissa selviä
tuloksia Xeuvostoliiton pyrkimyksistä
ystävällisten suhteiden luomiseksi
• • •
Ylläoleva on vain pieni tunnustus,
että rauhanliike, johon osana kuuluu
myöskin Xeuvostoliiton rauhanomaiset
pyrkimykset, on voittanut lujan jalan-tilan
niaxilnian kansojen keskuudessa.
Kttä se edelleen lujittuisi, siitä tulee
meidän tavallisten pikkuihmisten pitää
huoli, tukemalla kaikin tavoin rauhan
turvaamista ja sen hyväksi tapahtuvaa
toimintaa.
Kulkurin laul
(Voidaan yrittää laulaa samalla nuotilla koin
lu se on ollut minun iltojeni ilo ja .
Laulellen minä tallustelen maita mantereita
noita maailman rantoja kohti. . ---"^
Laulullani poistan minä elmäni huolet;
jotka kulkurin tielle mun johti.
Kulkurin polku on mutkainen, kaitay
karut vuoret ja vastaiset tuulet.
Susien ulvoessa rinteelle kun istahtaa,
niin lauluun käyvät kulkurin huulet.
Koti ei 00 huolena kun kuljen mantereita,
vaan huoletonna voin ma astuskella.
'On ihaninta illoin muistaa kiirehtää',
saa tyttöin kanssa pian kuherrella.
Kun on ikä nuori, niin mitä poika huolin,
kun maailmalla on mun olla lysti.
Hauska ompi aina, eikä surut mua paina,
ain ilosta vain sydämeni sykki.
Vuoristoissa kuljeskellen, ypöyksin 'mretiskellm
suru ei voi mua silloin voittaa. i
Vivahdukset petojen, kalistukset kalkkaroiden,
kulkurille marssin tahtia soittaa.
Suruja en kanna, ne ohi mennä annan
ja iloisena kulkurina kuolen.
Kulkuri kun vanhenee, ruumiinsa kun kalpenee,--
niin pitää silloin tuoni varmaan huolen.
FAARI.
Suomen ebkuvavuosi 1953
T TÄLINÄ teiknillisistä uutuuksista elokuvan alalla va
suuren osan mielenkiinnosta viime vuoden aikana,
voitiin todeta, että kehnot aiheet eivät tule paremmiksi
ulotteisina eikä "laajakankaalla". Sen lisäksi kolmiul
ta elokuvaa on jo vuosikausia esitetty Neuvostoliitossa ja
hitetään edelleenkin, laajakankaasta puhui jo Sergei E"
Stein j a ranskalaiset ke'hittivät sen teoriaa 20-luvulla.
Filmitaiteen on kuitenkin vallannut hämminki. Päätty
"lattean" eloikuvan aikakausi kokonaan? Rupeavatko
rikkalaiset tuottamaan yhtä ala-arvoisia elokuvia kuiii
elokuvan syntyessä? 'Näitä elokuvia he kuitenkin ovat
te'hneet vuosien mittaan jä yhä karkeampia propaganda
teitä on odotettavissa meidänkin maahamme. Toivomii
siinä, e t t ä Neuvostoliiton sekä kansandemokratioiden tu
to määrältään kasvaisi ja että maahamme tuotettaisiin e"
män'hyviä, realistisia elokuvia Ranskasta ja Italiasta. R
tuotteista emme välitä, mutta ne ovat nähtävästi hinnoH
halvempia, koska vuokraajamme niin halukkaasti niitä
hamme tuovat*.
Yleistilanne ei siis miltään osalta ole parantunut. T
vuodenvaihteessa toivottiin jorikinlaista rajoitusta amer
laisten elokuvien tuonnille. Kulunut vuosi toi mukanaan
tistä karkeampia propagandaelokuvia, kuten Elia K
ohjaama Nuorallatanssija.
•Kotimainen tuotanto omalta osaltaan tasaantui viime
den aikana, mutta ei saavuttanut yhtä korkeata huippua
vuonna 1952 (Niskavuoren Heta ja Valkqinen Peura) ^
Kassila marssi esiin taitavimpana nuorista ohjaajistamme
tuaan keväällä valmiiksi Varsovan laulun, jonka aiheen
tättömyys tosin loisti monessa kohdin, mutta jossa M
Oravisto suoritti merkittävän roolitulkinnan. Kassilan
maattinen uroteiko oli kuitenkin ^Tyttö kuunsillalta.
\Vuolijoen mukaan tehdyssä romanttisessa ja hieman
uskottavassa elokuvassa, jossa erittäin taitava kuvaus
Peronikoski) ja hyvä näyteleminen (Ansa Ikonen) sekä K
lan taituruus yhdisti elokuvan kiinteäksi koikonaism
Kansainvälisesti saavutti elokuvamme merkittä\an v
Valkoisen peuran päästessä palkinnolle Cannesin tosin
pallisilla mutta kuitenkin tarkkeilla filmijuhlilla, saaMitu^
ka arvo Suomessa on täysin aliarvioitu. Palkinnon kielte
tulos oli, e t t ä eräs ranskalainen kustannusliike julkai>U
koisen peuran huonona ja täysin väärennettynä romaan
Joskin kotimainen tuotanto kes'kitasoltaan oli hieman
rempi kuin vuonna 1952, toi vuosi kuitenkin mukanaan
laisia elokuvia kuin Maailman kaunein tyttö.
Tuottajamme eivät enempää kuin tarkastusviranomai;
mekaan ole vielä käsittäneet, missä piilee kansallisen e\c^^
ongelma. "Kun se kerran käsitetään, voidaan odottaa jo
parempaa. Hyvä elokuva ei kuitenkaan rakennu tek
kaan, vaan inhimilliseen käsityskykyyn. Teknilliset
teemme riittävät hyvien elokuvien tekemiseen. Kan
kirjallisuudestamme. j^.kapäiväisestä yhteiskunnaHi-kanssakäymisestä
liiytyy elokuva-aiheita teollisuudell
vuosikymmeniksi. Uskallus ja taiteellinen intohimo puut
Suomen Terä-lehdessä J. D.
Canadalaisten rauhan])uolustajain koko maata kiisil
suurkokous pidetään Torontossa t.k. 50—31 pnä. Mi^^
rempi on rauha^npuolustajain edusUis siellä, sitä voimakin
min luU-e heidän äänensä kuulumaan.
Jokainrrt rukous, joka anoo crikoissuosiota, on pahasia-
EMERSOX.
Sivu 2 lauantaina, tantmukuun 30 pi^vänä, 1954
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 30, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-01-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540130 |
Description
| Title | 1954-01-30-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) I. the only PUmlsh Ut«rary weekly In Cfanad» PutOlshed and printed by the Vapaus Publishing Company Umited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Uekki ilmestyy Jokolsen viikon lauantaina 12 sivuisena, •isftltäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YHD YSVALTCHHIN: icTupsikerto $3.50 f kiaikautta 2.00 S kuuk«utta 1,25 1 vuosikerta 6 kuukautta .(4.50 .2.65 SUOMEEN JA MI7UAI4J^<7LKOMAILLE 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautU 2.76 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julfiitetaVa mulsto-värsy $1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitul»etv$l^. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Ck>mpany Limited. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. ^ari. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkido. L I E K K I r. o. BOX 6» SUDBURT, ONT. Toimituksen {(uimasta >[uutamat ihmiset vielä nykyisenä atomikautenakin sanovat: Sotia on-aina ollut ja sotia tulee aina olemaan. TäMä 'lausunnollaan he tahtovat tehdä oikeutetuiksi ihmiskunnan pienen vähemmistön muodostavien yksilöiden pyrkimykset lietsoa vihaa ja epäluuloa eri ^kansojen välrMä ja kasvattaa sotamielialaa varsinkin nuorison keskuudessa. Samalla tällaisella puolustelulla, johon liittyy muka tieteellinen määri-telrnä, e t t ä ihminen on perusTuonteeltaa peto, tahdotaan peitt ä ä oma toimettomuus rauhan puolustamisessa. Vaikka myönnämmekin sen, että sotia on ollut niin kauan Jcuin ihmiskunnan historiaa tunnetaan, niin samalla meidän on torjuttava täysin vääränä väite, että niitä tulee aina olemaan. Tässä on ensinnäkin hyvä muistaa, että koskaan eivät (kansat ihmiskunnan vahava enemmistö — ole halunnut sotaa. Koskaan eivät äidit ole 'halunneet kasvattaa poikiaan sitä varten, e t t ä saisivat lähettää heidät tapettavaksi ja tappamaan toisten äitien poikia. »Koskaan eivät nuoret tytöt ole iloinneet sulhastensa viemisestä taisteliJkentille 'kärsimään ja 'kuolemaan — murhaamaan toisten nuorien tyttöjen rakastettuja. Koskaan eivät miehet ole tahtoneet luopua elämäs-itäan, kodistaan ja rakkaistaan voidakseen kuolla ja tuottaa ftiucdemaa 'kunnian kentrHä". Ly^hyesti. sanoen, kansat eivät ole halunneet sotaa, mutta vallanhaltijat ja heidän takanaan oHeet yhteiäkunnaHisten rikkauksien omistajat ovat heidät siihen pakottaneet ja — monastMcin — valheellisilla houku-tulisilla ja väärillä tiedoilla joihtaneet. Sodat ovat ihmisten tekemiä j a ihmiset voivat ne myöskin lopettaa, 'kirjoitti venäläinen kirjailija Ilja Ehrenburg ja siJheii voimme täydellisesti uskoa, Sodal eivät ole olieet koskaan ^jumalan määräämiä vitsauksia" maailman syntisille ihmisille, vaan ahneiden ja raakojen kansojen harteilla istuneiden vallai>pitäjäin aikaansaannoksia valtansa ja rikkauksiensa lisäämiseksi. Yhtään eneminän luonnon määräämiä ja välttämättömiä eivät sodat ole tänä päivänä. Nykyisenä radioiden ja muiden kehittyneid^Jtie^j^^^ ai- 9(ana on kansojen pettäminen ^-larlu^j*^^ tullut entistä varkemmaksi ja samalla i k i ^ i u J ^ L V ^ t ^ j p ^^ sien seh^ittäminen r a u h a n o m a i s l ^ | ^ l | ^ | A l i d | i | ^ m m a k s i. Samalla on myöskin kansojen 'S.^^e^^^^BaM-i^f^ ja tietoi- v suus entistä korkeammalla tasolla^^ - Karkkien näiden tekijöiden ansiosta onkift tnaaÄxMissa ke- *iitlynyt ennen näkemättömän laaja yhtenäinen rauhanliike, jonka pyrkimyksenä ja päämääränä on sotien poistaminen maailman järjestyksestä. Tämä rauhanliike, jonka riveihin on jo liittynyt maailman ihmisten enemmistö, on kaikista sitä vastaan suunnatuista hyökkäyksistä, valheista ja lika-ryö}> yistä huolimatta, saavuttanut maailman asioihin ratkaisevasti \'aikuttavan aseman. Kivat syytökset, että se on lNeu\x)stoliiton ja yleensä kommunistien alkuunpanema liike valta-asemansa lujittamiseksi ja laajentamiseksi, ole voineet pysähdyttää rauhanliikkeen eteenpäin marssia. Suuret mahtavat valtiaat ja kansojen kohtaloiden itsevaltaisina määrääjinä esiintyneet ovat joutuneet ottamaan sen huomi(K)nsa ia hillitsemään sotaisia toimenpiteitään. Äskettäin kirjoitti'Xew York Timesin Tariisin kirjeenvaihtaja C Sulzberger "Xeuvostoliiton rauhanoffensiivistäkuten hän rauhanliikettä nimitti, seuraavaa: , . Maantieteellisesti niin hajallaan olevissa niaissri kuin Ranskassa, Krei- Viisas koira Luukujan Sämi oli syntynyt ja kasvanut maaseudulla. Hänellä oli oma asunto ja pieni pala maata, että sen avulla pääsi uutispuuron makuun. Lehmiä oli neljä, sillä kesällä ei ollut ruoan puutetta, kun karja sai kulkea yleisellä laitumella, joka oli laaja. Talven ajaksi pi-- ti hankkia kaikenlaista, yleensä mikä vain vihreää oli, aina puiden lehtiin asti. Talvella ne sitten ajettiin rekipelil-lä kotiin. Lehdet kyllä olivat pääasiassa lampaiden ruokaa — niitäkin oli luuku-jassa — mutta kelpasivat l€ihmille'kin paremman puutteessa. Mutta selvyyden vuoksi lienee paras kertoa alusta lähtien, mistä Luukuja oli nimensä saanut, sillä ei se ollut sukunimi enempää kuin paikan oikea nimikään. Se johtui siitä, e t t ä Sämi kasvatti minkkejä ja osti niiden ruoaksi vanhoja rcvoskaakkeja ja muita eläimiä joita sai halvalla, kunhan ne eivät vain olleet tauteihin kuolleita. Myöskin hän keräsi metsänriistaa samaan tarkoitukseen. Min'kkien kalvamat luut hän heitti sitten taloon johtavan kujan varrella olevaan notkoon ja niitä olikin kerääntynyt sinne huomattava kasa. Siitä sitten talo sai luukujan nimen. Mutta se koiran viisaus, josta tässä jutussa on oikein tarkoitus kertoa, tuli esille Samin ollessa markikinoilla minkin nahkoja ja muita metsäneläinten nahkoja my3anässä. Sämi toi kuormansa markkina-au'kealle ja hänen pieni valkea koiransa Tuttu — Länsi-Ylämaan terrieri, kuten Sämi sanoi — istui reen takaosassa, kuten aina. Sämi piti koiraansa niin luotettavana vahtina, että nytkin jätti kuormansa Tutun haltuun, kun eräs herrasmiehdtä vaikuttava nahkojen ostaja ehdotti lähellä olevassa kahvikojussa käyntiä. Mies sanoi, että kun kahvilla ollessa kädet lämpenevät, niin sitten käydään kauppojen tekoon. Sämi ei kunnolleen ehtinyt juoda kahviaan, kun kuuli 'huutoa kuormansa luota, minne hän 'heti kiirehti. Kuorman luona näki hän Tutun pitelevän erästä herrasmiestä säärestä. Sämi ei iheti huomannut lainata huomiota kuormalleen, kun kiire'hti vapauttamaan miestä Tutun otteesta. Ihmisiä oli paljon ympäriUä ja saapui siihen poliisikin ja ihmiset, alkoivat syyttää Sämiä, että hän piti vihaista koiraa ja mies näytti mistä reestä koira oli hänen kimppuunsa hypännyt. Silloin Samikin havaitsi, että yksi nahka^cimppu oli kuormalta hävinnyt. Mutta mikään ei auttanut, poliisi halusi viedä Samin sivuun raporttia- laatiakseen ja herrasmies lähti sidottamaan jalkaansa,. Tuttukin oli sillä välillä lähtenyt matkalle ja kipaisi erään pellon yli kuin valkoinen lankakerä. Pian se tuli takaisin ja tarttui nyt Samin lahkeeseen, veti ja v ^ i . Sämi arvasi mistä oli kysymys ja lähti poliisin kans^A seuraamaan Tuttua, Jonkin matkan päässä pellon takana olevasta autiosta kä^mpästä he löysivät Samin nahkakimpun ja vielä paljon muitakin nahkoja, jotka nyt joutuivat parempaan talteen. Siellä oli myöskin säärtään sidottamaan lähtenyt mies ja hän joka oli pyytänyt Sämiä kahville kanssaan. K. L. kassa ja Intiassa on jo havaittavissa selviä tuloksia Xeuvostoliiton pyrkimyksistä ystävällisten suhteiden luomiseksi • • • Ylläoleva on vain pieni tunnustus, että rauhanliike, johon osana kuuluu myöskin Xeuvostoliiton rauhanomaiset pyrkimykset, on voittanut lujan jalan-tilan niaxilnian kansojen keskuudessa. Kttä se edelleen lujittuisi, siitä tulee meidän tavallisten pikkuihmisten pitää huoli, tukemalla kaikin tavoin rauhan turvaamista ja sen hyväksi tapahtuvaa toimintaa. Kulkurin laul (Voidaan yrittää laulaa samalla nuotilla koin lu se on ollut minun iltojeni ilo ja . Laulellen minä tallustelen maita mantereita noita maailman rantoja kohti. . ---"^ Laulullani poistan minä elmäni huolet; jotka kulkurin tielle mun johti. Kulkurin polku on mutkainen, kaitay karut vuoret ja vastaiset tuulet. Susien ulvoessa rinteelle kun istahtaa, niin lauluun käyvät kulkurin huulet. Koti ei 00 huolena kun kuljen mantereita, vaan huoletonna voin ma astuskella. 'On ihaninta illoin muistaa kiirehtää', saa tyttöin kanssa pian kuherrella. Kun on ikä nuori, niin mitä poika huolin, kun maailmalla on mun olla lysti. Hauska ompi aina, eikä surut mua paina, ain ilosta vain sydämeni sykki. Vuoristoissa kuljeskellen, ypöyksin 'mretiskellm suru ei voi mua silloin voittaa. i Vivahdukset petojen, kalistukset kalkkaroiden, kulkurille marssin tahtia soittaa. Suruja en kanna, ne ohi mennä annan ja iloisena kulkurina kuolen. Kulkuri kun vanhenee, ruumiinsa kun kalpenee,-- niin pitää silloin tuoni varmaan huolen. FAARI. Suomen ebkuvavuosi 1953 T TÄLINÄ teiknillisistä uutuuksista elokuvan alalla va suuren osan mielenkiinnosta viime vuoden aikana, voitiin todeta, että kehnot aiheet eivät tule paremmiksi ulotteisina eikä "laajakankaalla". Sen lisäksi kolmiul ta elokuvaa on jo vuosikausia esitetty Neuvostoliitossa ja hitetään edelleenkin, laajakankaasta puhui jo Sergei E" Stein j a ranskalaiset ke'hittivät sen teoriaa 20-luvulla. Filmitaiteen on kuitenkin vallannut hämminki. Päätty "lattean" eloikuvan aikakausi kokonaan? Rupeavatko rikkalaiset tuottamaan yhtä ala-arvoisia elokuvia kuiii elokuvan syntyessä? 'Näitä elokuvia he kuitenkin ovat te'hneet vuosien mittaan jä yhä karkeampia propaganda teitä on odotettavissa meidänkin maahamme. Toivomii siinä, e t t ä Neuvostoliiton sekä kansandemokratioiden tu to määrältään kasvaisi ja että maahamme tuotettaisiin e" män'hyviä, realistisia elokuvia Ranskasta ja Italiasta. R tuotteista emme välitä, mutta ne ovat nähtävästi hinnoH halvempia, koska vuokraajamme niin halukkaasti niitä hamme tuovat*. Yleistilanne ei siis miltään osalta ole parantunut. T vuodenvaihteessa toivottiin jorikinlaista rajoitusta amer laisten elokuvien tuonnille. Kulunut vuosi toi mukanaan tistä karkeampia propagandaelokuvia, kuten Elia K ohjaama Nuorallatanssija. •Kotimainen tuotanto omalta osaltaan tasaantui viime den aikana, mutta ei saavuttanut yhtä korkeata huippua vuonna 1952 (Niskavuoren Heta ja Valkqinen Peura) ^ Kassila marssi esiin taitavimpana nuorista ohjaajistamme tuaan keväällä valmiiksi Varsovan laulun, jonka aiheen tättömyys tosin loisti monessa kohdin, mutta jossa M Oravisto suoritti merkittävän roolitulkinnan. Kassilan maattinen uroteiko oli kuitenkin ^Tyttö kuunsillalta. \Vuolijoen mukaan tehdyssä romanttisessa ja hieman uskottavassa elokuvassa, jossa erittäin taitava kuvaus Peronikoski) ja hyvä näyteleminen (Ansa Ikonen) sekä K lan taituruus yhdisti elokuvan kiinteäksi koikonaism Kansainvälisesti saavutti elokuvamme merkittä\an v Valkoisen peuran päästessä palkinnolle Cannesin tosin pallisilla mutta kuitenkin tarkkeilla filmijuhlilla, saaMitu^ ka arvo Suomessa on täysin aliarvioitu. Palkinnon kielte tulos oli, e t t ä eräs ranskalainen kustannusliike julkai>U koisen peuran huonona ja täysin väärennettynä romaan Joskin kotimainen tuotanto kes'kitasoltaan oli hieman rempi kuin vuonna 1952, toi vuosi kuitenkin mukanaan laisia elokuvia kuin Maailman kaunein tyttö. Tuottajamme eivät enempää kuin tarkastusviranomai; mekaan ole vielä käsittäneet, missä piilee kansallisen e\c^^ ongelma. "Kun se kerran käsitetään, voidaan odottaa jo parempaa. Hyvä elokuva ei kuitenkaan rakennu tek kaan, vaan inhimilliseen käsityskykyyn. Teknilliset teemme riittävät hyvien elokuvien tekemiseen. Kan kirjallisuudestamme. j^.kapäiväisestä yhteiskunnaHi-kanssakäymisestä liiytyy elokuva-aiheita teollisuudell vuosikymmeniksi. Uskallus ja taiteellinen intohimo puut Suomen Terä-lehdessä J. D. Canadalaisten rauhan])uolustajain koko maata kiisil suurkokous pidetään Torontossa t.k. 50—31 pnä. Mi^^ rempi on rauha^npuolustajain edusUis siellä, sitä voimakin min luU-e heidän äänensä kuulumaan. Jokainrrt rukous, joka anoo crikoissuosiota, on pahasia- EMERSOX. Sivu 2 lauantaina, tantmukuun 30 pi^vänä, 1954 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-01-30-02
