Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 15, 1944

              KIRJEENVAIHTOA
Mtttrtamin paikoin piirissä ei kyivöja
^nelä oltu alettu, vaifcfea ma*, oli jo
kuiva muutartfissa feyläneuvost^oiss* v
ei kaikki siemenvilja oltu vielä kerät- ^nen Phkka, Pohjolainen ja H,
VoiskovajänkylKneuvo^tOBSaoli- kirjoituksenne julkaistaan seu-
.iat entiset kollektivisUt jakaheet kes- raavassa. numerossa,
kenään miltei koko siemenvaraston ja
Olhovitshkissa oli koHektiivitalotiden Mitkä ehdotan, että kaikki sellaiset on
hallinto itse jakattut, siertienvUjan viipymättä pantava ankaraan puo-kollektiivitaloudesta
erönöeille.^ 3e«i lue*edesvastuuseen. Minä lopetin,
lostaja kosketteli yksityiskolhtaisesti Halutaaiiko käyttää puheenvuo-kylvöjen
epätyydyttävää kulkua ja rojaBeglyilun selostuksen johdosta?
sanpiJopuksi: - — ky^yi piirikomitean sihteeri kat-
-1 Toverit, meiaäh jmdlBJäämi- kokousta kiertäen ja vältel-semme
kylvöissä, tai öikeäinmiri ei 'eu Naguli^ovln katsetta,
iäldlejääminen, vaan paikallamme, "~ Mitäpä puhua, kuva on selvä —
sariia»^ kuolleessa pisteessä pölkemi* ,^^oUs^ «räs byroon jäsenistä, piirin
nen johtuu Adotto^asti siitä, että »«HsipääUikkö, tanakka, alituisesti
useilla kVläneuvostodueÖla kofiek^ hikoileva, sodlasryhtinfea henkilö,
tiiviraloudet syntyivät pätkallisten Jonka paljaaksi ajeUussa päässä loisti
työntekijäin komentefemisen. tulokse- lukemattomia arpia.
Hyödyllisiä tietöfa
na, työntekijäin, jotka koHektivfsoi-inisprösentteja
takaa-ajaessaäft toisia
naan, kuten te kaikki tiedätte,, nä-ganilla
uhkaillen pakottivat* liitty­mään
kollektiivitalöute^tt. Näinä hei­kot
koHektiivitaloudet iiajoa^^t hyt
niinkuin veden huUhtelemä saviseinä^
niissä, juuri ilmenee fepiäjärjestystä,
kun kollektivistit eivät fi^Ma lähteä
pellolle tai jos lähtevätkin,.niin työs­kentelevät
vain näön vuoksi.
Piirikomitean sihteeri koputti va­roittavasti
kynällään vesikarahviiiiin
lasikanteen: ;
-t-Aika on lopussa!;
^Minä heti lopetan, toverit! Sal-
Hyväksytäänkö päätöksemme
perustaksi toveri Beglyihih johtopää­tökset?—
kysyi sihteeri.
— Tietysti.
•— Nyt Nagulnovista. — Sihteeri
ensi kerran kokouksen kestäessä kat­sahti
Makariin ja hetkeksi pidätti
hänessä harhailevan, ilmeettömäri
katseensa. — Te tiedätte, ettäNaguir
hov Gremjatshin puoluesolun sihtee­rinä
ollessaan on tehnyt useita raskai-.
ta rikkomuksia puoluetta vastaan.
Vastoin piirikomitean ohjeita hän on
toteuttanut vasemmistolinjaa koUek^^
tivisoimisessa ja siemenviljan kokoa­misessa.
Hän on lyönyt naganilla
erästä keskivarakasta yksityistalon-likaa
pysähtyä ytoteenvetoJhin: minä poikaa ja On pitänyt kollektivisteja
jo mainitsin, että-piirin maao^tpn kylmään hiioneeseen lukittuina...
tietojen mukaanpiirissaon ensimriiäi- Toveri Samohin on itse käynyt Grem-senvijsipäivänaikaha
kylvettykaik- jatshis^^ tutkinut tätä asiaa ja pal-kiaan
383.ha. Minä olen sitä mieltä,
että on viipymättä mäbilisoitava kaik­ki
piirin aktivistit jä lähetettävä hei­dät
kollektiivitafcirftsiifiiV
kdpoin taisteltava; kölleHtiivita^
xsista eroamisia vastaan 3a .velvoitetta­va
talouksien halliäiiot ja puolueso-lujen
sihteerit suorktamaän jokapäi­väistä
selostustyöta, kiinnittämällä
erikoista huomiota koUektivistien
tiedottamiseen siitä, niitä hoiojehnuk-jastanut,
että toveri Nagulnov on rik­konut
Vallankumouksellista laillisuut­ta,
ti^laismaisesti vääristellyt pUo-lueeti
hnjaa. Antakaamme piJheen-vuöro
SämtohihiUe. Toveri Saihohin,
tiedota byroUe, toiminnasta, — Sih­teeri
sulki silmänsä pöhöttyneillä sil­mäluomillaan
ja nojasi raskaasti pöy­tään.
Nagulnov oli heti piirikomiteaän
tultuaan huomannut, että häneö asi-sia
antaa valtio kollektiivitalouksille, ansa on hullusti, ettei hänen ole bdot-sillä
useilla paikkakunnilla tätä ei ole täminen suopeaa suhtautumista it­iöinkään
selostettu; ITseatköll^^ seehsä.: I^iirikomiteah sihteeri terveh-vistit
eivät tiedä miten paljon luöttoa^ri
ynnä muita etuja ön myönne^tty kol^^
lektiivitalouksille. Tämänlisäksi eh- jollain kysymyksellä piirin tpk:n pu­dotan:
on ni^asti lasitelpvä kaikki heenjohtajan puoleen.
MIKSI PCNAJUlJRi:» fitVÄt^ "
MENESTY •
vaikka keltajuuretnfenestyvä lKy^iÄ?t
syy taihän voi olla etta maa oU
liian hajipoixxen. Punajuux«t eivj^t kär­si
happoista maato. HÄjSpoise^ maas­sa
ne tulevat ruttuisia ja pienifi ja
tiin tulfee keltaisia läikkiä..
Maan happopitoisuuden köijaaaaöisek-si
^ i käytrtÄä kalkäda* 2^ta>r6i myöS
ISftifettää hallituksen maaavilj^lyscpis-.
töille tai koefaimeille testattavalksi, et­tä
t u l ^ tiet^imaän miten paMon kaik­kia
tai inuuta korjausta nma^ tai«vltsee.
fPUnoUutiret myös kfiislV&t Jos ne t i ^
liian tiheässä. välttSäiäerätnästl
tarvitäee harventaa, vaikik& x» kuiikka^
harvaaii lQ^lvä&, saiax^maiiuuJren sie­men
on aina i^aanä sletteniA:; tiivam- ^
sesti ne kyhretö&n noin tuuman verran>
Väliä. , . ..
Kun ne iirvat kaavaseet niin «että tai;*
met (orvat noin neUäft tuuiaän mitrtai-set
ja juurimuikttlia <m rtsvamut mu^
dostmniian. ;^ten ne on liaxtvennettatva
niin että kasvit Oivat neljä tuttmaa toi­sistaan,
y 165 revitään voidaan
keittää ruuak^ vaTsineen-j& juurineen.
. t*UnaUuuri ei ole kodetee^asti vitaaHi-nq>
ito*j*en, mutta sen lehdissä on run­saasti
A-Vit^uniiniä. I^det ovat mauik*-
kaita Ja mureita syilda: niin kausm^^^^
kasvit otvat nuoria, mutta vanth$<napana
ne käy^t sitkeiksi ja kiiaw*rfiarnm'ksi.
Joka äixuMistaian omaa käyttöään varten
fcylväär on hyvä menetekttä^ että suun
nitte^, kylvämistä useamanoan kerran,
muutalm viitdko väliä, xiiin että pitkin
kesää Ja syksyä on nuoria juuria saa­tavana.
Ne menest^rväll^rvässä maas­sa,
vail£ka kylvetään lähellä keäkiite^.
LEHTlHOkETTA BlTUSUISSA
•Monissa, ruusulajeina ilmenee khti-hanietta.
Lelhtiin ilmestyy jaubomais-ta
nestettä ja useissa tai)au!ksissa lefh-det
käprislyvät ja putoavat alas. Har­voin
kcCco kami kuolee. Tehokkahi
keino Iröitihomeen torjumlseiksi on pö-lyjrttäminen
aineella joka vahnistetaan
setkoittamaUa 9 osaa hient^^auhettua
tulikiveä (sulphur) yhteen osaan ^ijy-arsenilkfcia.
Pölyytys tulee, suorittaa
läimsjöisenä ja tuulettomana päivänä
klitien kuivana ollessa: ' ' '
MtTURAHAISET POIS HUONEISTA
iSuuri kiusa koituu asuntoJhlnliu^
tuneiista muuräh£Usistä.\
tehtävä, on etsiä poVisMi jota -myöten
miuirallaiset kuikeivat pesään^^ . IC.^
pesä löydetään, kaadeta
huvaa vettä. Jos muurahia;teten< pesä on
blikonav ru.'skutetaan slth«äi earboh di<>
siqjlhite ainetta. Koko pesä peitetään,
^niin että ha>ju ei pääse poistumaan.
Älkää houikuteliko muurahaista huo­neeseen
jättämällä mitään cdakeita tai
ras^^lsla. ruuanjätteitä .lattiialie. hyi*
lylte tai pöydälle. Södlum Plöuride ai­netta
ruiskuttamalla fikOcuhalaiidoille ja
övenalustöihin on ävuik^ muuriedhaisten
estämisessä pääsemästä..huoneeseen.-
VAKON vAmimjs KASVEIHIN
^ Auotussa on kokeiltu jättiläispadu-
Jen taimien avulla pol^lolan n.s. val­koisten
diden vaikutusta. kasveihin.
l\)isten taimien aXmetUin kasvaa peit­tämättä
vapaasU, toteet t a ^ pettettiin
tlläUa klo 7 Ja aatnulla klo 7 pelt!teet
poistettim. TUteS oli hämm&styttftvät
^tetyissä penkeissä kasvaneet taimet
olivat €3itineet vain parin kolme se&tin
mittaisiisi» >^paasti kasvaneet taas. 20
—50 sentin pltuisitesi. PoihiJolan"Valkea
kesäyö ÖU kymmenkertaistanut kas­vun.
ilEDELUAFUIDEN VITSAinECSCNA
: on V useammanlaisia "tuhQ!hyönteisi& ja
tauteja. äedelmä^DUiden sato riippu»
suuressa mäSrln kuinka tehoko
täaasti osataan taistella näitä vihollisia
'.^vastaan.'.
.:ftui^ttttakn!nen ja on
smtremmalta os<a paKkalUsen tUän-teen
remukaan suoritettanra. koäka säät
ja muot suihteet saaivat tu!ho3iyönteiset
ja taudit l^fviämään eri aikoina ja ta­valla
toUlaikin jmiikka^eunnaUa, joten
mitään yleistä (Äijelmaa ei voida suo­sitella.
. iM!aataiouden'set icoeasemat ovat ke­hittäneet
paikallisia tilanteita vastaa-van
ohjelman, jft ne ovat hyvin alttii­ta
antamaan oihJeita, Hyvä ruiskutus-ohjelma
on välttämätötn jos aiotaan
saada hyvä hedelmäsato.
• • •
Messinkitankoje:n puihdistamiseen
käytetään seuräiayaa seosta: hi kv. kir-niiipliniää
ja ruokalusilkallinen keitto­suolaa.
Seoksessa kastetulla kangas-palasella
hangataan messinkiä Ja heti
sen jälkeen p^^yhitään se kuivalla vaat-teella.
• • *
Hyvää Uimaa, jota voi käyttää puu-him,
lasiin, porsliiniin Ja psdhiviih val-
. mustetaan U^iva^^Midistä (gelatlne)
ja muutamasta etikikäplsarasta. Sa­maista
liimaa -voi kS(yttää myösikm kir-
JoiHin, Jotflca alikavat niteistään irtaan­tua.
• ' • •
Vanhat väritahrat voidaan pumpull-ja
v^Uakankaista poistaa kloixxFcMRnilla.
Parasta on kuitenkin ensin sivellä tah­raa
.moka-öljyllä. : r ,, .
_ - ' - . ' . • . , ' * , • " '
On^ltikoneite^ ' puhdlst!^ttäej&^ im
parasta käiyttäft gasöliSniä. Käytännöl­lisin
Ja muflfeaivin voiteluaine on taas
glyseriini.
- Ompeliämneen kolina on epä^lomät- '
tä hyvin häiritsevää ja kiuiAlltsta. eni­ten
samassa huoneessa, mutta msrös-kin
naapureille. Häiritsevän k i ^ an
voi kultenkm estää, jos ömpehikoheen
jalkojen alle asettaa kumipalasen tai
JotaOdn muuta• s ella*is ta. •
Metalliesineitä kUUoitetaan lUdulla
tai ka&lHa, johon ott sekoitettu muuta­mia
tipp3'jä ammoniakkia _
asiat niistä, jotka ovat tehneet itsensä
syypäiksi vääristelyihin • joideh
me emme voi nienestyksellisesti alkaa
kylvöjä ja jotka henkilöt on k ' K :n
päätöksen mukaan 15 päivältä maa-liskuunta
eroitettäva tehtävistään.
Miten ön minun asiani, toveri
Kortshzhinski? — oli Makar kysellyt
arastellen.
— Byro päättää — vastasi sihteeri
haluttomasti.
Ja kaikki toisetkin väittelivät Ma-
NÄ¥TÄNTÖRIKKAITA
ESITYKSIÄ
alhaisimnriHa. hinnoiDä
Sudbiö^n ^^issä
tJusmtajia Jl^
YOU
«ENur Fqi(ri>Aj» BAKBAKA
i^Rana PIIapHm»s, Jalftok: Ja tiMis^i
.-HKI.
M A B T H A HUNT
*ri>hr^** kinana
langerous
lASATBENEMLJA ROBERT
_ YOUNG
.fklBBiulr Pilaltani V
I>02>rT liOOK NOW
Vmxmisen kerran tanaan
karin kysyvää katsetta ja karttoivat
häntä. Kysymys hänestä oli heidän
kesken nähtävästi päätetty jo aikai­semmin.
Vain miliisipäällikkö Bala-bin
hymyili Makarille osaaottavaises-ti,
puristaen lujasti hänen kättään:
— Nagulnov, älä jänistä! .Tosin
teit väärin, isotkeuduit ja pilkoit pui­ta,
mutta mehän emme ole poliittisesti
kovin vahvoja. Sinua viisaammatkin
ovat erehtyneet! —Han ^öritti pyö­reää
päätään, joka oli luja ja sileä
kuin virran hioma kivi, pyyhki hikeä
lyhyeltä, lujalta kaulaltaan ja mais­kutti
valittävasti huuliaan. Rohkais­tunut
Makar katsoi Balabinin puna­koita
kasvoja jä hymyili, käsittää,
että tuo toveri imla*e hänet läpi, kä­sittää
ja suhtautuu häneen osaaotta­vasti.
"Antavat? kai ankaran muistu­tuksen
ja eröittavät sihteerin toimes­ta",
— ajatteli Makar levottomana
Samohiniin katsahdellen. Tuo avio­eroja
sietämätön, pieni isoj^inen ih­minen
l^eloittaa häntä enemmän kuin
kukaan muu. Ja kun Samohin otti
salkustaan ison ptnkan pajiereitä,
tunsi Nagulnov levottomuuden kipe­än
piston. Hänen sydämensä alkoi
jyskyttää, veri syöksyi päähän, ohi­moita
alkoi polttaa ja kurkkuun noiisi
omituinen,, juovuttava pahoinvoinnin
tuntu. Tällaista hän tavallisesti tun­si
aina taudinpuuskan edellä: "Kun­han
vaan ei nyt sattuisiI.'* — ajattdi
hän sisäisesti kauhistuen ja koettaen
seurata Samohinin hidasta puhetta,
— Piirikomitea ja piirin K K antoi­vat
minun tehtäväkseni tämän asian
tutkimisen. Nagulriovin, hänen toi­menpiteistään
kärsineiden Gremjat-shii
Login koUektivistien ja yksityis-
, talonpoikien kuulustelun ja todista­jien
tiedonantojen avulla minä olen
saanut selville seuraavaa: toveri Na­gulnov
ei ole ansainnut puolueen luot­tamusta
vaan on tuottanut puolueella
suurta vahinkoa. Kollektivisöimisen
aikana, hehnikuussa, hän kulki talosta
taloon ja naganilla uhkaillen pakotti
liittymään kolkktiivitalouteen. Täl­lä
tavoin hän "^ai liittymään" kollek-tiivitalouteiSn
seitsemän keskivarakas­ta^
Tätä ei itse Nagulnovkaah kiellä
- He ovat jmtuneita Valkokaarti­laisia!
— virkkoi I^agulnov käheästi,
kohottautuen tiiolilta.
— Minä "en öle antanut sinulle pu­heenvuoroa,
järiestykseeni •— kes­keytti
sihteeri hänet ankarasti.
— . . . Sitten siemetiviijan kokoa-misaikana
hän kollekliviJsti*» jk kylä-neuvoston
päivystäjän läsnäollessa
pieksi naganillaän tajuttomaksi keski­varakkaan
yksityistaloftpojan. Keksi
sen takia, että tämä ei halunnut»vii­pymättä
Juovuttaa siemenviljaa...
Häpeä! — virkkoi i>rokuraattorj
kuuluvasti. (Jatkuu.)