1944-07-15-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4
LAUANTAINA, HEINÄKUUN 15 PÄIVÄNÄ
VIHTORI ROSSI: WA WONA
ALERT BAYSSA
Ala kertoo:
Eräänä aamuna, ankaran öisen
inyrdiyn jälkeen, saavuin I>eesrnimi-
' sdilä laivalla Alert Bayhin. Olin n^at-
; icaUa Sointulaan, Malkosaardle, Matti
Kurikan perustamaan sosialistiseen
yhdyskuntaan.
OQin paluumatkalla saarelle toista
kertaa. Näet olin alunpitäin Kalevan.
Kansan perustavia jäseniä ja ollut
saardla ennenkin noin vuoden ajan.
'"'Aika^' lehden ilmestyttyä Malikosaa-rella
ja yhtiön ainaisen köyhyyden
. .takia minut yaltasi aatteemme pyhä
innpstus ja niin heitin työgii saarella
,ja läksin kulkemaan kiert|lväi^ä asia-jmehenä
länsiya^^^^ pijryden Kalevan
.Kansan osaldceita ija han^iein
^Jehddle uusia tilauksia.
* Siljoin e i . y i d ä p H u t ' ^ ^^
.laiyalaituria e^^, ya^ppi^y;^n§t^' J^^^
keyat iaiy^t i>yspityneet^^pi^^
^va^an \iike käyi A^e|;t Baji^i-^^^^
KaJeyan Kansan oma l?i|ya, pieni'
höyryalus ''Vinetta", .yälitti .sinne
kuuluvan liikkeen — Alert B^ysta
Sointujaan.
Talla kertaa oli s?ittj(nut niin on-nettpniastti,
että yiT^e^^^^ ka^pt^eni,
johji Mickelsonj oli tapaturmai^^^
.sattunut arnp^nma^n «kstd^st^än peu-
^ka^loix pois ja sairasti Jö^öhönlQryyttö-mänä.
Siis Sointulan Vinotta ei.§aa-punutl^
a^n Alert Bay^hin Dees^fll^iy^in
tuloHe, ja näin ollen n^inä jä^^^
Bayn pienejje saarelle odottamaan.
Valkoisia ihm Aäert Bayssa tus-
Icirt lienee ollut muita kuin lähe(ys-iDaht
ja JLimdbezg, Valistusaikakau-
.4e(ia,:JQU€!in järkevämpi, osittain vah-
\msti4o^^aHUis5äv^nen.realismi pääsi
valtaan s^jäyttäenrakokcm aat^-
Jisen vicMtys^ ja Mtmisieluhalun,
fuötsälaisen muatokuvamqalauksen
. etevimmät edustajat 4)iiva(- ^Pilo ja
.MpsHn, jotka molemmat — kuvaavaa
ikyUä Ruotsin ^enaikuisilleiaid^oloiHe
r— t^iettivät eläimähsä paxhaai vuosikymmenet
ulkomaittay Roslin l^atf/n-
\jtia varsinkin erimmaisentaitimlHse-m,
van der ^Belstiä muistuttavana
-.pukukankgiäen moalaajgna, sek3
m^ökemmin IVertmyUer, johon esi^
romaf{ttj^^^ jM^ljeflft ja jmskJtfis^
suuden .k0^v^ vofi^ys M? J^JM^H'
. nut, jq Ciirli^^^i^r^
Englapn§;Ssa kii^ulute^ mfi'.
lauks^essa va^q^^
*fltt</£^faai^()jf(>^(äa aiyfm toisenlaista
suiinta<i verrflttu0 -^nen^^^^^
mainiij^uikin ra?W*a/a«r^e^ ja
plastiflise^ti miiovaileviin kptintaisiin
ammailtiveljiimä, k^^^
vänlaisesti ed»#c««^a J?ciW«i:m jtd-kisissa,
taidekokoelmissa, etenkin Si-nebry(;
hojfin, joka yanhempaan ruotsalaiseen
muotokpvamaalaukseen
nähden on nykyajan parhaina (nyt-
Ummin Suomen valtion oma).
Valistusajan porvarillisuutta sen
puhtaimmassa muodossa edustavat
kuitcnkm saksalaiset taiteilijat Graff
ja Chi^dowi€cki, joilla rakastettavan
vaatimattomassa rekeltisyydessään —
edellinen työskenteli mtiptokuyamaa-larina,
jälkäimmäinen piirustajana ja
maalaajana tapainkuvauksen alalla
sekä kuvittavana vastenpiirtäjänä —
on melkoinen kulttuurihistoriqllinen
(€hk*e» samassa maärSssä taiteelli- '
nenj rperkitys ja jotka voidaan katsoa
Saksan taiteessa biedermeter-suunnan
edeltäjiksi.
Jatkuu t '
saarnaajapappi, ja hän se oli kylässä
• kaikki; kaikessa. Hän oli rauhantuo-mari,
omisti saaren ainoan sahamyl-lyn
ja kalakännu^ttimon.''"^'Myöskin
hän omisti kylän ainoan sekatavarakaupan.
Tämä kauppa se d i sopivin
paikka, missä valkoinen mies voi aikaansa
kuluttaa. Siinä matkustaja
löytää syötävää ja juotavaa, mutta
jos haluaa tutustua ihmisiin, niin täytyy
se tapahtua intiaanien kanssa.
Kuten aryata sopii, ^ i siis - ollut
mieluinen A^ia minulle, niiQ^elie rnie-
, hejle, tuskin %hden|kymiTien^](> vuoden,
jäädä ^ksinäi^^nji^
odottelemaan mP^^ä.ämHttQm.äksi a-jaksi.
, , < : .
Ensimmäinen p.äiyä kului yhtä,$vn-
. k ^ M ja - i i i t ^ ^li ilmf^iji.
.Vä^jpttelin , !?nimmän osan (äja^iiilpi
kaupass^, ,käyslfen.tf]jln
ja ;)aitt|il|n j ^ ^ ä , pääji^ ^^y}^
:r|p|T|^ Jkatu;^^ ;«rj|jw^^atm-j
p i ajallaan: JpfeH^i^
Jen, l^l^i^ejn ja
.p^t^en-p^pijj^ .
" P ^ i ^ e ^ ^ p l j ^ |:Q|;PP^, TUMStu]^
, fnr]?y^3()f»yt. ;]|^jpiko jijJ^e k y ] i ^
ai^gsjojin kyydill^, §6 on, Ja|k;aJism.
J!^u,U'ta,Ryö^ en i\3!t^iyt kuin k^
tik^rry t. '
. Intiaanit p;v,d,t .yajteJi^ta väkeä,
^^a^ypm Ije. pwh^l^yat ^t^enäänkään,
^ sitäkin fe^ryf.mmin vd|kojt?e}le yi^raa]-
^ie. %oi^p .^n^iipmäinen pHlva kului
^ ^nöttpmyy^essä J2i .'^iinä tijilin : teh-
, n€€^Hsi sellais.<?n hay^innpn, että ääiget-töpyys
minulle on hirveämpi kuin
:ij^isyys.7,
Xlia(t\si pjm^ yömajan
nukki^seni intiaanilta, joka ^pinii
myyjänä sekaitavarakaupassa. Maja
oli näh,täyästi rakennettu vartavasten
mmun kaltalaijp. niat\ustaj[i?i yar-
Jira. S^n t^ennuStapa muistutti mi-nuUe
enätisja kÄem^ksiani Austraa-liassa.
Rakenni^ bU kyhätfy säa-tu^
ta tuleen pmnalsta, joi^^
tjrtetty noj^een toiij^n tjoistazm
ten. Samat p^mi^t muodostivat seinin
i?i ikatpn. .Peräsemänä oH ^^^s^^^
l^a^^to. Qvea ei |ainkaan. Ita^tUain
t^tti ^ ä .^uiy^ttuja sanajal^aXa jja
;i>uideai^te}a^Peitt^^ ip^-
liaanien kutomia plänketteja.
tJ^ ^ ^ i l ^ i i s m ihnan kosteudeksi
huoUnM^ sisällä kohta
» lämpenin eikä unta tarvmnut sinä
yönä houkutella.
3eura5^ya aamu valkeni kirkkaana
ja län5)imänä. Olin liikkieHä jo
auringon noustessa. En kuitei^aan
ollut yksin niin -aikaisin liikkuja kylässä,
näin useita intiaanien kanootteja
kulkevan vesillä rannan läheisyydessä,"
ja kummallista kyllä, ne eivät
näyttäneet olevan tavaflisuuden mukaan
onkimassa tai uistelemassa
kaloja, vaan ne kulkivat jokainen
samaan suuntaan ja olivat.tungokseen
täynnä juhlapukuista yleisöä. Jostakin
etempää, kylän toiseltapuolen,
' kuului pauketta ja ihmisääniä ja kohta
auringon noustua alkoi tupruta savua
kaikkialla intiaanien majoista.
Läksin kauppaan ja tapasin majoitusmestarini
kaupan ovelia. Ostin
munia, kappaleen silavaa, leipää ja
voita ja tietysti sanomattakin on selvää,
että samalla ostin kahvia ja sokeria
s ^ ruuanlaittoon tarvittavat
pannut ja astiaT^ Valmistin aamiaisen
tckcmälläni roviolla yiimajani
edessä, oikeus ehta austraalialaiseen
malliin. Olin nimittäin keittotaitoni
harjoitellut toista vuotta k i e r | A s s ä -
ni Australian kuumissa erämaissa.
Kohta aamiaisen jälkeen läksin
liikkeelle. Kävelin rannan läheisyydessä'
pujottelevaa : polkua myöten
tarkoituksella löytää saarella joku valkoinen
ihminen. Kapea Jalkamiehen
polku kuljetti minua metsissä sakean
kasvullisuuden keskellä, joskus se vei
rannalle ja jatkui yhä edelleen pitkin
rantaihiudettä.
Samoiltuani -iltapäivälle, olinkin
tehnyt kiertomatkan saaren ympäri.
EtääJlä alkoi^näkyä Alert Bayn kylä,
sama josta matkani olin alkanut. Valkoisia
asukkaita ei siis 'löytynyty ky-
. Iässä eikä sen ulkopuolella.
• Vähää erinen Alert Bay!hin tuloani
kaltaisen, merelle pitkään pistävän
kivikkoniemen takana avautui eteeni
odottamaton näky. Laaja tasainen
kenttä kuhisi intiaaneja täynnä kuin
kiehuva muuraJhäispesä. Kaikki toimivat
kiif^issään rakennuspuuhissa.
Pystytettiin -paaluja maahan ja niiden
nokkaan asetettiin riukuja ipoikit-
• tain. dRiukujen päälle ladottiin seet-ristä
kiskottuja lautoja totopätei^^^^
ja seiniin yitaksiUa sidottiin ,tahi naulattiin
sahamyllystä tuotuja tukkien
pintoja. Toisaalla pystytettiin havupuita
maahan. Kentän keiskelle koottiin
roviota, joka muistutti juhannus-koklkoa
vanhassa maassa.
Rannalla, jolion 'kentän alimmainen
laita päättyi, touihUsi miähiä ja naisia
tavaroiden purkaushpmmissa. Kanooteista
purettiin maalle kaikenmois-'
ta kamaa. Siihen kerääntyi kasoittain
nyyttejä, käärö|a ja nippuja,
tarvekettä jos jonkinmoista. Kaikes-
^tatphinsista päättäen intiajmeilla oli
.jptain .erityistä tdkeip. ,§e pii samanlaista
Jhpmmaa pienpiskqy^ssa
..kuin 4n^ plep nähnyt yali|Lpi-
. ^ i l ^ n ^ t a ^ n ä y t td
JkUmnlaUiistal Npiäen lii^asliik-
^kfjsjt^n er^m^^ asju^sten .toimjnta
. n ^ t t i ylf|ssiiniiä^§^^ä rip^le, _ai-j
^ ä ^ t ä k ^ g i i ^ e r t Bajqi :k}^nMi
minun kurjitj^yja kent^. Ja
kim en halunnut sekaant^a heidän
hommiinsa, niin kaarroin kulkuni
mahdollisimman läheltä raritäa. Sivuutin
kentällä toimmnan kiir^elli-siiranän
keskustan ja kun läjjq^n
"rantahiudetta, otti silmpni muuan
pieni ykisinäinen kanootti. Kanootin
vierellä vedessä hääräili intiaanityttö,
3nnlttäen nostaa hennoille liarteilieen
pitkävillaista tapettua lamma-sta.Koi-todcsessa
tytön voimat ja lasikaan paino
näyttivätjoutuneen tasan. Tyttö
vaappui rannan upottavalla liejulla
hoippuvin askelin, lammas roikkuen
selässä tipahtamaisillaan veteen.
Jouduttuani muutaman sylen päähän
paikalta tunsin vahvemman sukupuolen
velvollisuuden ja annoin
auttavaa kättä tarpeessa. Sieppasin
lampaan tytön selästä, heitin sen Olalleni
ja kysyin tytöltä e^ttä minne lam-nias
olisi vietävä. Tyttö palkitsi hyvän
työni herttaisella ihymyllä ja säihkyvällä
katseella.
Lienemme hämmästyneet molemmat,
— ainakin minä.
Tyttö oli ihme intiaanien joukossa.
Tummanruskea pörrötukka, silmät
kirkkaat, valkuaiset maidon Valkoiset
ja iho vaalea — ja valkoisen rodun
kasvojenpiirteet. Sanalla sanoen:
tyttöä en olisi luullut intiaaniksi missään
muualla kuin täällä, intiaanien
leirillä. HäQ oli avojaloin ja räikeä-värisessä
intiaanien puvussa.
''Puolivermen, valkoisen rodun sekoitus",
ajattelin.
Sellaisia puoHmtuisia Amerikassa
tapaa tuhkatiheään kaikki;dla ^em-pirqtuisten.
nuoressa polvessa.
tapaa valkoisia neekereitä, jol^
voisi .tuntea muusta kuin «kähä^^
Xj^atua^sta tahi-
Mutta edessäni seisovan tjiton t,^
ei oUut intiaanien tapaan Joi4^
nen ja~ äänikin soi kuin kenen vaSii
sen tytön tahansa.
"Tänne, tuo lammas tänne>" sanoi
, tyttö ja sökoitti englannfldel^en ti^.
tuvan määrän intiaanien kieltä.-
Tyttö kuletti minua halki kentän,
läpi kiireissään häärivien-'intiai^
joukkojen. Tein työtä käskettyä a
rinnan tytön kanssa kuljimme, har.
'teillam roikkuen vijlainen lammas.
Intiaanit häärivät kiireissään .^fta:
kellään näyttänyt olevan aikaa raäle'
huomiota antamaan. IMinä pidin ai-tä.
En lainkaan halunnut t Ä $ o -5
• matuksi -intiaanitytön rinnalla;"©
edeslieidän omalla leirillääii.'^ '
imme kentällä rovion olu
rakentieella oleyaa kehystä,;ioiMie
jpn^a kattoa ja seiniä parastai ^kaä
kiireellä valmistettiin. Sivuutimme
rakennu^en ja lähenimme nietspai-jaa.
Siellä jouduimnrie vast^ pysty,
tettyjeö havumajojen ^keÄejjo^
.oli parin syi^n päähän
t<usi^ Varmaaökin seM-sdla
riyijärjestelmä^^ nua ipe^
asukikaat matkivat valkoisten.
nusta^poja.. Koti^cset olivat äärimmäisen
allcuperäisiä. Kaksi pa^ua
pyst-ytetty^npaahan, riuku poikittain
niiden päihin ja riukua vasten nojalleen
py^ltytettiin oksia ja havqpuidai
latvoja. Siinä kaikki. Näiden havu-kajtpsten
sisälle oli levitetty tahi parasta
aikaa leviteltiin kaikenlaista in-ti^
anieh korutavaraa. Näytteellä siinä
olt naisten käsitöitä, mattoja, peh-fceitä,
pukuja, esiliinoja, päähineitä ja
pmpelemalla koristettuja Yerhoja,
Myöskin siinä oli näytteellä miestai
tekemiä kummallisia kaiverruksia,
piipysta aina jumalan kuviin asti
Eräs osasto, joka minua kaikista e-nimmän
huvitti. Pii asevarasto. Siinä
oli jousia j*a nuolia, tapparoita ja kk-
VeUä, ja oH siinä teräksestä taottiqa
viJ^Oltimia ja hakkureita. Intiaanien
n^ilmannäy^ttely oli tutossa valmjji-si.
kaikessa afkuperäisyydessään, ka»-
kaim p Ä j ^ ^ erillään valkoisei
sr^styksen jaipista.
i^eytytön kanssa k
laitteiden keskitse kujan takiiipai-s
^ ' päässä sijaitsevalie keittiörakfiii-nijk^
te.
-Laajan rakennuksen keskilattialla
piakyn' ääräi^^ roteva nuori
naies, viÄaatekevä itme kasvoiEm
Tämän tehtävään kuului tulevien ta-vaFoiden
vastaanottaminen. Tyto''
kanssa emme olleet ainoita tavaran
kuljettajia. Pölkyn äärellä seisoi toisiakin.'
Mikä riiputti kädessään jäniksiä,
oravia, kaloja, ja olipa siiM
teurastettuja sikoja ja vasikoiu ]a
usealla ammuttu peura. Myöskään ei
puuttunut vihanneksia ja kasviksia;
maissia näytti olevan paljon. R"»;
kaa oli viljalti saapuvilla ja yba iisaa
näytti karttuvan. . >
. »Minä lasikin kantamukseni pölkylle
virkaatekevän eteen ja kohta söi'
tehtyäni huomasin olevani epämieluinen
vieras. Virkaatekevä pö|J^
äärellä loi minuun läpitunkevan katseen,
ja vaikka en ole mikään pp-mastalukija,
niin kyllä huomasin, jotta
hänen puolestaan olisin joutanu
mennä tieheni, mitä pikemmm sa
parempi. Minulle ei hän sanonut ^
naakaan, mutta saattajalleni han pu-
•hui omaa kieltänsä. Tyttö seisoi öe^
ken sibnät pyöreinä katsellen
sään intiaaninuorukaista ja
kääntyi minun puoleeni, peraytp i ^
a ^ l t a etemmä ja hänen ihanat,^
4nänsä tekivät .tutkimusmatkan _P»-,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 15, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-07-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki440715 |
Description
| Title | 1944-07-15-04 |
| OCR text |
Sivu 4
LAUANTAINA, HEINÄKUUN 15 PÄIVÄNÄ
VIHTORI ROSSI: WA WONA
ALERT BAYSSA
Ala kertoo:
Eräänä aamuna, ankaran öisen
inyrdiyn jälkeen, saavuin I>eesrnimi-
' sdilä laivalla Alert Bayhin. Olin n^at-
; icaUa Sointulaan, Malkosaardle, Matti
Kurikan perustamaan sosialistiseen
yhdyskuntaan.
OQin paluumatkalla saarelle toista
kertaa. Näet olin alunpitäin Kalevan.
Kansan perustavia jäseniä ja ollut
saardla ennenkin noin vuoden ajan.
'"'Aika^' lehden ilmestyttyä Malikosaa-rella
ja yhtiön ainaisen köyhyyden
. .takia minut yaltasi aatteemme pyhä
innpstus ja niin heitin työgii saarella
,ja läksin kulkemaan kiert|lväi^ä asia-jmehenä
länsiya^^^^ pijryden Kalevan
.Kansan osaldceita ija han^iein
^Jehddle uusia tilauksia.
* Siljoin e i . y i d ä p H u t ' ^ ^^
.laiyalaituria e^^, ya^ppi^y;^n§t^' J^^^
keyat iaiy^t i>yspityneet^^pi^^
^va^an \iike käyi A^e|;t Baji^i-^^^^
KaJeyan Kansan oma l?i|ya, pieni'
höyryalus ''Vinetta", .yälitti .sinne
kuuluvan liikkeen — Alert B^ysta
Sointujaan.
Talla kertaa oli s?ittj(nut niin on-nettpniastti,
että yiT^e^^^^ ka^pt^eni,
johji Mickelsonj oli tapaturmai^^^
.sattunut arnp^nma^n «kstd^st^än peu-
^ka^loix pois ja sairasti Jö^öhönlQryyttö-mänä.
Siis Sointulan Vinotta ei.§aa-punutl^
a^n Alert Bay^hin Dees^fll^iy^in
tuloHe, ja näin ollen n^inä jä^^^
Bayn pienejje saarelle odottamaan.
Valkoisia ihm Aäert Bayssa tus-
Icirt lienee ollut muita kuin lähe(ys-iDaht
ja JLimdbezg, Valistusaikakau-
.4e(ia,:JQU€!in järkevämpi, osittain vah-
\msti4o^^aHUis5äv^nen.realismi pääsi
valtaan s^jäyttäenrakokcm aat^-
Jisen vicMtys^ ja Mtmisieluhalun,
fuötsälaisen muatokuvamqalauksen
. etevimmät edustajat 4)iiva(- ^Pilo ja
.MpsHn, jotka molemmat — kuvaavaa
ikyUä Ruotsin ^enaikuisilleiaid^oloiHe
r— t^iettivät eläimähsä paxhaai vuosikymmenet
ulkomaittay Roslin l^atf/n-
\jtia varsinkin erimmaisentaitimlHse-m,
van der ^Belstiä muistuttavana
-.pukukankgiäen moalaajgna, sek3
m^ökemmin IVertmyUer, johon esi^
romaf{ttj^^^ jM^ljeflft ja jmskJtfis^
suuden .k0^v^ vofi^ys M? J^JM^H'
. nut, jq Ciirli^^^i^r^
Englapn§;Ssa kii^ulute^ mfi'.
lauks^essa va^q^^
*fltt£^faai^()jf(>^(äa aiyfm toisenlaista
suiinta vuoden,
jäädä ^ksinäi^^nji^
odottelemaan mP^^ä.ämHttQm.äksi a-jaksi.
, , < : .
Ensimmäinen p.äiyä kului yhtä,$vn-
. k ^ M ja - i i i t ^ ^li ilmf^iji.
.Vä^jpttelin , !?nimmän osan (äja^iiilpi
kaupass^, ,käyslfen.tf]jln
ja ;)aitt|il|n j ^ ^ ä , pääji^ ^^y}^
:r|p|T|^ Jkatu;^^ ;«rj|jw^^atm-j
p i ajallaan: JpfeH^i^
Jen, l^l^i^ejn ja
.p^t^en-p^pijj^ .
" P ^ i ^ e ^ ^ p l j ^ |:Q|;PP^, TUMStu]^
, fnr]?y^3()f»yt. ;]|^jpiko jijJ^e k y ] i ^
ai^gsjojin kyydill^, §6 on, Ja|k;aJism.
J!^u,U'ta,Ryö^ en i\3!t^iyt kuin k^
tik^rry t. '
. Intiaanit p;v,d,t .yajteJi^ta väkeä,
^^a^ypm Ije. pwh^l^yat ^t^enäänkään,
^ sitäkin fe^ryf.mmin vd|kojt?e}le yi^raa]-
^ie. %oi^p .^n^iipmäinen pHlva kului
^ ^nöttpmyy^essä J2i .'^iinä tijilin : teh-
, n€€^Hsi sellais.uideai^te}a^Peitt^^ ip^-
liaanien kutomia plänketteja.
tJ^ ^ ^ i l ^ i i s m ihnan kosteudeksi
huoUnM^ sisällä kohta
» lämpenin eikä unta tarvmnut sinä
yönä houkutella.
3eura5^ya aamu valkeni kirkkaana
ja län5)imänä. Olin liikkieHä jo
auringon noustessa. En kuitei^aan
ollut yksin niin -aikaisin liikkuja kylässä,
näin useita intiaanien kanootteja
kulkevan vesillä rannan läheisyydessä,"
ja kummallista kyllä, ne eivät
näyttäneet olevan tavaflisuuden mukaan
onkimassa tai uistelemassa
kaloja, vaan ne kulkivat jokainen
samaan suuntaan ja olivat.tungokseen
täynnä juhlapukuista yleisöä. Jostakin
etempää, kylän toiseltapuolen,
' kuului pauketta ja ihmisääniä ja kohta
auringon noustua alkoi tupruta savua
kaikkialla intiaanien majoista.
Läksin kauppaan ja tapasin majoitusmestarini
kaupan ovelia. Ostin
munia, kappaleen silavaa, leipää ja
voita ja tietysti sanomattakin on selvää,
että samalla ostin kahvia ja sokeria
s ^ ruuanlaittoon tarvittavat
pannut ja astiaT^ Valmistin aamiaisen
tckcmälläni roviolla yiimajani
edessä, oikeus ehta austraalialaiseen
malliin. Olin nimittäin keittotaitoni
harjoitellut toista vuotta k i e r | A s s ä -
ni Australian kuumissa erämaissa.
Kohta aamiaisen jälkeen läksin
liikkeelle. Kävelin rannan läheisyydessä'
pujottelevaa : polkua myöten
tarkoituksella löytää saarella joku valkoinen
ihminen. Kapea Jalkamiehen
polku kuljetti minua metsissä sakean
kasvullisuuden keskellä, joskus se vei
rannalle ja jatkui yhä edelleen pitkin
rantaihiudettä.
Samoiltuani -iltapäivälle, olinkin
tehnyt kiertomatkan saaren ympäri.
EtääJlä alkoi^näkyä Alert Bayn kylä,
sama josta matkani olin alkanut. Valkoisia
asukkaita ei siis 'löytynyty ky-
. Iässä eikä sen ulkopuolella.
• Vähää erinen Alert Bay!hin tuloani
kaltaisen, merelle pitkään pistävän
kivikkoniemen takana avautui eteeni
odottamaton näky. Laaja tasainen
kenttä kuhisi intiaaneja täynnä kuin
kiehuva muuraJhäispesä. Kaikki toimivat
kiif^issään rakennuspuuhissa.
Pystytettiin -paaluja maahan ja niiden
nokkaan asetettiin riukuja ipoikit-
• tain. dRiukujen päälle ladottiin seet-ristä
kiskottuja lautoja totopätei^^^^
ja seiniin yitaksiUa sidottiin ,tahi naulattiin
sahamyllystä tuotuja tukkien
pintoja. Toisaalla pystytettiin havupuita
maahan. Kentän keiskelle koottiin
roviota, joka muistutti juhannus-koklkoa
vanhassa maassa.
Rannalla, jolion 'kentän alimmainen
laita päättyi, touihUsi miähiä ja naisia
tavaroiden purkaushpmmissa. Kanooteista
purettiin maalle kaikenmois-'
ta kamaa. Siihen kerääntyi kasoittain
nyyttejä, käärö|a ja nippuja,
tarvekettä jos jonkinmoista. Kaikes-
^tatphinsista päättäen intiajmeilla oli
.jptain .erityistä tdkeip. ,§e pii samanlaista
Jhpmmaa pienpiskqy^ssa
..kuin 4n^ plep nähnyt yali|Lpi-
. ^ i l ^ n ^ t a ^ n ä y t td
JkUmnlaUiistal Npiäen lii^asliik-
^kfjsjt^n er^m^^ asju^sten .toimjnta
. n ^ t t i ylf|ssiiniiä^§^^ä rip^le, _ai-j
^ ä ^ t ä k ^ g i i ^ e r t Bajqi :k}^nMi
minun kurjitj^yja kent^. Ja
kim en halunnut sekaant^a heidän
hommiinsa, niin kaarroin kulkuni
mahdollisimman läheltä raritäa. Sivuutin
kentällä toimmnan kiir^elli-siiranän
keskustan ja kun läjjq^n
"rantahiudetta, otti silmpni muuan
pieni ykisinäinen kanootti. Kanootin
vierellä vedessä hääräili intiaanityttö,
3nnlttäen nostaa hennoille liarteilieen
pitkävillaista tapettua lamma-sta.Koi-todcsessa
tytön voimat ja lasikaan paino
näyttivätjoutuneen tasan. Tyttö
vaappui rannan upottavalla liejulla
hoippuvin askelin, lammas roikkuen
selässä tipahtamaisillaan veteen.
Jouduttuani muutaman sylen päähän
paikalta tunsin vahvemman sukupuolen
velvollisuuden ja annoin
auttavaa kättä tarpeessa. Sieppasin
lampaan tytön selästä, heitin sen Olalleni
ja kysyin tytöltä e^ttä minne lam-nias
olisi vietävä. Tyttö palkitsi hyvän
työni herttaisella ihymyllä ja säihkyvällä
katseella.
Lienemme hämmästyneet molemmat,
— ainakin minä.
Tyttö oli ihme intiaanien joukossa.
Tummanruskea pörrötukka, silmät
kirkkaat, valkuaiset maidon Valkoiset
ja iho vaalea — ja valkoisen rodun
kasvojenpiirteet. Sanalla sanoen:
tyttöä en olisi luullut intiaaniksi missään
muualla kuin täällä, intiaanien
leirillä. HäQ oli avojaloin ja räikeä-värisessä
intiaanien puvussa.
''Puolivermen, valkoisen rodun sekoitus",
ajattelin.
Sellaisia puoHmtuisia Amerikassa
tapaa tuhkatiheään kaikki;dla ^em-pirqtuisten.
nuoressa polvessa.
tapaa valkoisia neekereitä, jol^
voisi .tuntea muusta kuin «kähä^^
Xj^atua^sta tahi-
Mutta edessäni seisovan tjiton t,^
ei oUut intiaanien tapaan Joi4^
nen ja~ äänikin soi kuin kenen vaSii
sen tytön tahansa.
"Tänne, tuo lammas tänne>" sanoi
, tyttö ja sökoitti englannfldel^en ti^.
tuvan määrän intiaanien kieltä.-
Tyttö kuletti minua halki kentän,
läpi kiireissään häärivien-'intiai^
joukkojen. Tein työtä käskettyä a
rinnan tytön kanssa kuljimme, har.
'teillam roikkuen vijlainen lammas.
Intiaanit häärivät kiireissään .^fta:
kellään näyttänyt olevan aikaa raäle'
huomiota antamaan. IMinä pidin ai-tä.
En lainkaan halunnut t Ä $ o -5
• matuksi -intiaanitytön rinnalla;"©
edeslieidän omalla leirillääii.'^ '
imme kentällä rovion olu
rakentieella oleyaa kehystä,;ioiMie
jpn^a kattoa ja seiniä parastai ^kaä
kiireellä valmistettiin. Sivuutimme
rakennu^en ja lähenimme nietspai-jaa.
Siellä jouduimnrie vast^ pysty,
tettyjeö havumajojen ^keÄejjo^
.oli parin syi^n päähän
t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-07-15-04
