Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 15, 1944

              Sivu 4
LAUANTAINA, HEINÄKUUN 15 PÄIVÄNÄ
VIHTORI ROSSI: WA WONA
ALERT BAYSSA
Ala kertoo:
Eräänä aamuna, ankaran öisen
inyrdiyn jälkeen, saavuin I>eesrnimi-
' sdilä laivalla Alert Bayhin. Olin n^at-
; icaUa Sointulaan, Malkosaardle, Mat­ti
Kurikan perustamaan sosialistiseen
yhdyskuntaan.
OQin paluumatkalla saarelle toista
kertaa. Näet olin alunpitäin Kalevan.
Kansan perustavia jäseniä ja ollut
saardla ennenkin noin vuoden ajan.
'"'Aika^' lehden ilmestyttyä Malikosaa-rella
ja yhtiön ainaisen köyhyyden
. .takia minut yaltasi aatteemme pyhä
innpstus ja niin heitin työgii saarella
,ja läksin kulkemaan kiert|lväi^ä asia-jmehenä
länsiya^^^^ pijryden Ka­levan
.Kansan osaldceita ija han^iein
^Jehddle uusia tilauksia.
* Siljoin e i . y i d ä p H u t ' ^ ^^
.laiyalaituria e^^, ya^ppi^y;^n§t^' J^^^
keyat iaiy^t i>yspityneet^^pi^^
^va^an \iike käyi A^e|;t Baji^i-^^^^
KaJeyan Kansan oma l?i|ya, pieni'
höyryalus ''Vinetta", .yälitti .sinne
kuuluvan liikkeen — Alert B^ysta
Sointujaan.
Talla kertaa oli s?ittj(nut niin on-nettpniastti,
että yiT^e^^^^ ka^pt^eni,
johji Mickelsonj oli tapaturmai^^^
.sattunut arnp^nma^n «kstd^st^än peu-
^ka^loix pois ja sairasti Jö^öhönlQryyttö-mänä.
Siis Sointulan Vinotta ei.§aa-punutl^
a^n Alert Bay^hin Dees^fll^iy^in
tuloHe, ja näin ollen n^inä jä^^^
Bayn pienejje saarelle odottamaan.
Valkoisia ihm Aäert Bayssa tus-
Icirt lienee ollut muita kuin lähe(ys-iDaht
ja JLimdbezg, Valistusaikakau-
.4e(ia,:JQU€!in järkevämpi, osittain vah-
\msti4o^^aHUis5äv^nen.realismi pää­si
valtaan s^jäyttäenrakokcm aat^-
Jisen vicMtys^ ja Mtmisieluhalun,
fuötsälaisen muatokuvamqalauksen
. etevimmät edustajat 4)iiva(- ^Pilo ja
.MpsHn, jotka molemmat — kuvaavaa
ikyUä Ruotsin ^enaikuisilleiaid^oloiHe
r— t^iettivät eläimähsä paxhaai vuosi­kymmenet
ulkomaittay Roslin l^atf/n-
\jtia varsinkin erimmaisentaitimlHse-m,
van der ^Belstiä muistuttavana
-.pukukankgiäen moalaajgna, sek3
m^ökemmin IVertmyUer, johon esi^
romaf{ttj^^^ jM^ljeflft ja jmskJtfis^
suuden .k0^v^ vofi^ys M? J^JM^H'
. nut, jq Ciirli^^^i^r^
Englapn§;Ssa kii^ulute^ mfi'.
lauks^essa va^q^^
*fltt</£^faai^()jf(>^(äa aiyfm toisenlais­ta
suiinta<i verrflttu0 -^nen^^^^^
mainiij^uikin ra?W*a/a«r^e^ ja
plastiflise^ti miiovaileviin kptintaisiin
ammailtiveljiimä, k^^^
vänlaisesti ed»#c««^a J?ciW«i:m jtd-kisissa,
taidekokoelmissa, etenkin Si-nebry(;
hojfin, joka yanhempaan ruot­salaiseen
muotokpvamaalaukseen
nähden on nykyajan parhaina (nyt-
Ummin Suomen valtion oma).
Valistusajan porvarillisuutta sen
puhtaimmassa muodossa edustavat
kuitcnkm saksalaiset taiteilijat Graff
ja Chi^dowi€cki, joilla rakastettavan
vaatimattomassa rekeltisyydessään —
edellinen työskenteli mtiptokuyamaa-larina,
jälkäimmäinen piirustajana ja
maalaajana tapainkuvauksen alalla
sekä kuvittavana vastenpiirtäjänä —
on melkoinen kulttuurihistoriqllinen
(€hk*e» samassa maärSssä taiteelli- '
nenj rperkitys ja jotka voidaan kat­soa
Saksan taiteessa biedermeter-suunnan
edeltäjiksi.
Jatkuu t '
saarnaajapappi, ja hän se oli kylässä
• kaikki; kaikessa. Hän oli rauhantuo-mari,
omisti saaren ainoan sahamyl-lyn
ja kalakännu^ttimon.''"^'Myöskin
hän omisti kylän ainoan sekatavara­kaupan.
Tämä kauppa se d i sopivin
paikka, missä valkoinen mies voi ai­kaansa
kuluttaa. Siinä matkustaja
löytää syötävää ja juotavaa, mutta
jos haluaa tutustua ihmisiin, niin täy­tyy
se tapahtua intiaanien kanssa.
Kuten aryata sopii, ^ i siis - ollut
mieluinen A^ia minulle, niiQ^elie rnie-
, hejle, tuskin %hden|kymiTien^](> vuo­den,
jäädä ^ksinäi^^nji^
odottelemaan mP^^ä.ämHttQm.äksi a-jaksi.
, , < : .
Ensimmäinen p.äiyä kului yhtä,$vn-
. k ^ M ja - i i i t ^ ^li ilmf^iji.
.Vä^jpttelin , !?nimmän osan (äja^iiilpi
kaupass^, ,käyslfen.tf]jln
ja ;)aitt|il|n j ^ ^ ä , pääji^ ^^y}^
:r|p|T|^ Jkatu;^^ ;«rj|jw^^atm-j
p i ajallaan: JpfeH^i^
Jen, l^l^i^ejn ja
.p^t^en-p^pijj^ .
" P ^ i ^ e ^ ^ p l j ^ |:Q|;PP^, TUMStu]^
, fnr]?y^3()f»yt. ;]|^jpiko jijJ^e k y ] i ^
ai^gsjojin kyydill^, §6 on, Ja|k;aJism.
J!^u,U'ta,Ryö^ en i\3!t^iyt kuin k^
tik^rry t. '
. Intiaanit p;v,d,t .yajteJi^ta väkeä,
^^a^ypm Ije. pwh^l^yat ^t^enäänkään,
^ sitäkin fe^ryf.mmin vd|kojt?e}le yi^raa]-
^ie. %oi^p .^n^iipmäinen pHlva kului
^ ^nöttpmyy^essä J2i .'^iinä tijilin : teh-
, n€€^Hsi sellais.<?n hay^innpn, että ääiget-töpyys
minulle on hirveämpi kuin
:ij^isyys.7,
Xlia(t\si pjm^ yömajan
nukki^seni intiaanilta, joka ^pinii
myyjänä sekaitavarakaupassa. Maja
oli näh,täyästi rakennettu vartavas­ten
mmun kaltalaijp. niat\ustaj[i?i yar-
Jira. S^n t^ennuStapa muistutti mi-nuUe
enätisja kÄem^ksiani Austraa-liassa.
Rakenni^ bU kyhätfy säa-tu^
ta tuleen pmnalsta, joi^^
tjrtetty noj^een toiij^n tjoistazm
ten. Samat p^mi^t muodostivat sei­nin
i?i ikatpn. .Peräsemänä oH ^^^s^^^
l^a^^to. Qvea ei |ainkaan. Ita^tUain
t^tti ^ ä .^uiy^ttuja sanajal^aXa jja
;i>uideai^te}a^Peitt^^ ip^-
liaanien kutomia plänketteja.
tJ^ ^ ^ i l ^ i i s m ihnan kosteu­deksi
huoUnM^ sisällä koh­ta
» lämpenin eikä unta tarvmnut sinä
yönä houkutella.
3eura5^ya aamu valkeni kirkkaana
ja län5)imänä. Olin liikkieHä jo
auringon noustessa. En kuitei^aan
ollut yksin niin -aikaisin liikkuja ky­lässä,
näin useita intiaanien kanoot­teja
kulkevan vesillä rannan läheisyy­dessä,"
ja kummallista kyllä, ne eivät
näyttäneet olevan tavaflisuuden mu­kaan
onkimassa tai uistelemassa
kaloja, vaan ne kulkivat jokainen
samaan suuntaan ja olivat.tungokseen
täynnä juhlapukuista yleisöä. Josta­kin
etempää, kylän toiseltapuolen,
' kuului pauketta ja ihmisääniä ja koh­ta
auringon noustua alkoi tupruta sa­vua
kaikkialla intiaanien majoista.
Läksin kauppaan ja tapasin ma­joitusmestarini
kaupan ovelia. Ostin
munia, kappaleen silavaa, leipää ja
voita ja tietysti sanomattakin on sel­vää,
että samalla ostin kahvia ja so­keria
s ^ ruuanlaittoon tarvittavat
pannut ja astiaT^ Valmistin aamiai­sen
tckcmälläni roviolla yiimajani
edessä, oikeus ehta austraalialaiseen
malliin. Olin nimittäin keittotaitoni
harjoitellut toista vuotta k i e r | A s s ä -
ni Australian kuumissa erämaissa.
Kohta aamiaisen jälkeen läksin
liikkeelle. Kävelin rannan läheisyy­dessä'
pujottelevaa : polkua myöten
tarkoituksella löytää saarella joku val­koinen
ihminen. Kapea Jalkamiehen
polku kuljetti minua metsissä sakean
kasvullisuuden keskellä, joskus se vei
rannalle ja jatkui yhä edelleen pitkin
rantaihiudettä.
Samoiltuani -iltapäivälle, olinkin
tehnyt kiertomatkan saaren ympäri.
EtääJlä alkoi^näkyä Alert Bayn kylä,
sama josta matkani olin alkanut. Val­koisia
asukkaita ei siis 'löytynyty ky-
. Iässä eikä sen ulkopuolella.
• Vähää erinen Alert Bay!hin tuloani
kaltaisen, merelle pitkään pistävän
kivikkoniemen takana avautui eteeni
odottamaton näky. Laaja tasainen
kenttä kuhisi intiaaneja täynnä kuin
kiehuva muuraJhäispesä. Kaikki toi­mivat
kiif^issään rakennuspuuhissa.
Pystytettiin -paaluja maahan ja nii­den
nokkaan asetettiin riukuja ipoikit-
• tain. dRiukujen päälle ladottiin seet-ristä
kiskottuja lautoja totopätei^^^^
ja seiniin yitaksiUa sidottiin ,tahi nau­lattiin
sahamyllystä tuotuja tukkien
pintoja. Toisaalla pystytettiin havu­puita
maahan. Kentän keiskelle koot­tiin
roviota, joka muistutti juhannus-koklkoa
vanhassa maassa.
Rannalla, jolion 'kentän alimmainen
laita päättyi, touihUsi miähiä ja naisia
tavaroiden purkaushpmmissa. Ka­nooteista
purettiin maalle kaikenmois-'
ta kamaa. Siihen kerääntyi kasoit­tain
nyyttejä, käärö|a ja nippuja,
tarvekettä jos jonkinmoista. Kaikes-
^tatphinsista päättäen intiajmeilla oli
.jptain .erityistä tdkeip. ,§e pii sa­manlaista
Jhpmmaa pienpiskqy^ssa
..kuin 4n^ plep nähnyt yali|Lpi-
. ^ i l ^ n ^ t a ^ n ä y t td
JkUmnlaUiistal Npiäen lii^asliik-
^kfjsjt^n er^m^^ asju^sten .toimjnta
. n ^ t t i ylf|ssiiniiä^§^^ä rip^le, _ai-j
^ ä ^ t ä k ^ g i i ^ e r t Bajqi :k}^nMi
minun kurjitj^yja kent^. Ja
kim en halunnut sekaant^a heidän
hommiinsa, niin kaarroin kulkuni
mahdollisimman läheltä raritäa. Si­vuutin
kentällä toimmnan kiir^elli-siiranän
keskustan ja kun läjjq^n
"rantahiudetta, otti silmpni muuan
pieni ykisinäinen kanootti. Kanootin
vierellä vedessä hääräili intiaanityttö,
3nnlttäen nostaa hennoille liarteilieen
pitkävillaista tapettua lamma-sta.Koi-todcsessa
tytön voimat ja lasikaan pai­no
näyttivätjoutuneen tasan. Tyttö
vaappui rannan upottavalla liejulla
hoippuvin askelin, lammas roikkuen
selässä tipahtamaisillaan veteen.
Jouduttuani muutaman sylen pää­hän
paikalta tunsin vahvemman su­kupuolen
velvollisuuden ja annoin
auttavaa kättä tarpeessa. Sieppasin
lampaan tytön selästä, heitin sen Olal­leni
ja kysyin tytöltä e^ttä minne lam-nias
olisi vietävä. Tyttö palkitsi hy­vän
työni herttaisella ihymyllä ja säih­kyvällä
katseella.
Lienemme hämmästyneet molem­mat,
— ainakin minä.
Tyttö oli ihme intiaanien joukossa.
Tummanruskea pörrötukka, silmät
kirkkaat, valkuaiset maidon Valkoiset
ja iho vaalea — ja valkoisen rodun
kasvojenpiirteet. Sanalla sanoen:
tyttöä en olisi luullut intiaaniksi mis­sään
muualla kuin täällä, intiaanien
leirillä. HäQ oli avojaloin ja räikeä-värisessä
intiaanien puvussa.
''Puolivermen, valkoisen rodun se­koitus",
ajattelin.
Sellaisia puoHmtuisia Amerikassa
tapaa tuhkatiheään kaikki;dla ^em-pirqtuisten.
nuoressa polvessa.
tapaa valkoisia neekereitä, jol^
voisi .tuntea muusta kuin «kähä^^
Xj^atua^sta tahi-
Mutta edessäni seisovan tjiton t,^
ei oUut intiaanien tapaan Joi4^
nen ja~ äänikin soi kuin kenen vaSii
sen tytön tahansa.
"Tänne, tuo lammas tänne>" sanoi
, tyttö ja sökoitti englannfldel^en ti^.
tuvan määrän intiaanien kieltä.-
Tyttö kuletti minua halki kentän,
läpi kiireissään häärivien-'intiai^
joukkojen. Tein työtä käskettyä a
rinnan tytön kanssa kuljimme, har.
'teillam roikkuen vijlainen lammas.
Intiaanit häärivät kiireissään .^fta:
kellään näyttänyt olevan aikaa raäle'
huomiota antamaan. IMinä pidin ai-tä.
En lainkaan halunnut t Ä $ o -5
• matuksi -intiaanitytön rinnalla;"©
edeslieidän omalla leirillääii.'^ '
imme kentällä rovion olu
rakentieella oleyaa kehystä,;ioiMie
jpn^a kattoa ja seiniä parastai ^kaä
kiireellä valmistettiin. Sivuutimme
rakennu^en ja lähenimme nietspai-jaa.
Siellä jouduimnrie vast^ pysty,
tettyjeö havumajojen ^keÄejjo^
.oli parin syi^n pää­hän
t<usi^ Varmaaökin seM-sdla
riyijärjestelmä^^ nua ipe^
asukikaat matkivat valkoisten.
nusta^poja.. Koti^cset olivat äärim­mäisen
allcuperäisiä. Kaksi pa^ua
pyst-ytetty^npaahan, riuku poikittain
niiden päihin ja riukua vasten nojal­leen
py^ltytettiin oksia ja havqpuidai
latvoja. Siinä kaikki. Näiden havu-kajtpsten
sisälle oli levitetty tahi pa­rasta
aikaa leviteltiin kaikenlaista in-ti^
anieh korutavaraa. Näytteellä sii­nä
olt naisten käsitöitä, mattoja, peh-fceitä,
pukuja, esiliinoja, päähineitä ja
pmpelemalla koristettuja Yerhoja,
Myöskin siinä oli näytteellä miestai
tekemiä kummallisia kaiverruksia,
piipysta aina jumalan kuviin asti
Eräs osasto, joka minua kaikista e-nimmän
huvitti. Pii asevarasto. Siinä
oli jousia j*a nuolia, tapparoita ja kk-
VeUä, ja oH siinä teräksestä taottiqa
viJ^Oltimia ja hakkureita. Intiaanien
n^ilmannäy^ttely oli tutossa valmjji-si.
kaikessa afkuperäisyydessään, ka»-
kaim p Ä j ^ ^ erillään valkoisei
sr^styksen jaipista.
i^eytytön kanssa k
laitteiden keskitse kujan takiiipai-s
^ ' päässä sijaitsevalie keittiörakfiii-nijk^
te.
-Laajan rakennuksen keskilattialla
piakyn' ääräi^^ roteva nuori
naies, viÄaatekevä itme kasvoiEm
Tämän tehtävään kuului tulevien ta-vaFoiden
vastaanottaminen. Tyto''
kanssa emme olleet ainoita tavaran
kuljettajia. Pölkyn äärellä seisoi toi­siakin.'
Mikä riiputti kädessään jä­niksiä,
oravia, kaloja, ja olipa siiM
teurastettuja sikoja ja vasikoiu ]a
usealla ammuttu peura. Myöskään ei
puuttunut vihanneksia ja kasviksia;
maissia näytti olevan paljon. R"»;
kaa oli viljalti saapuvilla ja yba iisaa
näytti karttuvan. . >
. »Minä lasikin kantamukseni pölkyl­le
virkaatekevän eteen ja kohta söi'
tehtyäni huomasin olevani epämielui­nen
vieras. Virkaatekevä pö|J^
äärellä loi minuun läpitunkevan kat­seen,
ja vaikka en ole mikään pp-mastalukija,
niin kyllä huomasin, jot­ta
hänen puolestaan olisin joutanu
mennä tieheni, mitä pikemmm sa
parempi. Minulle ei hän sanonut ^
naakaan, mutta saattajalleni han pu-
•hui omaa kieltänsä. Tyttö seisoi öe^
ken sibnät pyöreinä katsellen
sään intiaaninuorukaista ja
kääntyi minun puoleeni, peraytp i ^
a ^ l t a etemmä ja hänen ihanat,^
4nänsä tekivät .tutkimusmatkan _P»-,