Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 14, 1941

              i l P i i i I
j ^ A N T A I N A , ^ESÄKUCN 14 PÄIVÄNÄ Sivu 1!
ifyäi^lytii^ia Hetoja tu
Mansikoissa on runsaasti C-yita^nii-
1^. iolfa. on välttämätöntä oikeassa
-rviokaya.liossa.
ta ruOiliSÄ piienimäksi 5^^^
^äam tapahtui Norjassa vimaetal-yeii3.
Erääseen iakm # »n?l?tau-
(iut*u yöUä ja v i e ^ jaufejsäkkiil^;^^^
lykset kohdistuivat määrätyUe-tahpl-le
muita mitään todistetta ^ i ^Uut.
lai^iis oli yleensä, puh^es^lfe
jaik^ila sinä . iltanaja tie^o.sii^
'^Uytui seurakunnan pa^tptir^
koliin. Noust^aan kirkosssi saarea-tupÄ
hän näki eeäte:;fenS^
{uvan kuulijain jpUHossa. -M^t(?.ri
johti puheen var^au.^?^» §?uniQen:
*^äcc varkaan siUmäini ,,e^^ssä- ^Hä-aeiiä
on jauhoja nenäUään-"
Epiiilty liuiniääntyi ja liUQm^aniat-
{aanbän sipaisi hihalla nenä|Lpsa;.Ja
tuoB.vapaaehtoisen tyjäiju^tyfese^^^-
Jiän €i.enää karuiattanuV
^Mj-yärit Qj'kif|ään lievät vitaiaiine-jia
vaH^^Osilq jaidioihin. mutta kuori­lleen
iauh^ittu vilja s^ältää Yltaxnii-
^rneja Jtaiajn erikoista -%ikastwtt5imi§ta".
-Bptenoea, .d«pnsiä i& pyretimimia
.^oid^anvkäyttää hyönteismyrkkyinä tu-holaisia
Hontroaioid^a v?h^ l^^Ja
ja kaalia kasvattaessa. '
v^anhoia pihanurkimo vqddaan uu-
4i5^>.l»^BS^^iUS^ Kunjp^on^muo-kattt
«ja:jt,än90ji.^ yoidaan siihen kyl-
^vää siementä elokuussa.
Väliin poikimisen jälkeen lehmiea
maitoon ilmestyy jonkinverran verta jr.
laitumella käy maito vielä verisemmäk-si.
Lehmä kyllä syö ja juo. mutta näyt­tää
alakiUoiselt^a. Tämä johtuu siitä,
että utai-eissa on pieni verisuoni kat­kennut
ja maitoon tulee jon^iverran
vert<i. Tämä ei.ole kuitenkaan vaaral­lista
ja maitg-kin on silti käyttökelpois­ta.
Lehmää.on tässä tapauksessa Jyp-settävtä
varovaisesti ja varsinaisena
hoitona pumpataan utareihin ilmaa tä­hän
tarkoituksentukseen käytettävällä
loitteella samalla tavalla- kuin poikin^is-
^3lv^ufc$.ef3sakm.^^^^
dä .a.inipiastaan yhden keiraai. Jfcs on
;kJR«!uvin tarpeeseen, ^iiix .tä^j^^
paukseii vot tehd^ \^lä tq^injän ker­ran,
mutta yasta viikon kiiluttua.
Kl R J E E N VAI H T O A
A9p^?igus eji; parsavon verraten help-
.pjpa yfliellä ja se op -paljon ^i^ytty
ruplsakasyi.
Soija^ftviin heu3,ä;<ai -l3^
jaile. -Se yastaamaidontuotannossa al-falfaa
ja apilaa ja -useimmat lehmät
pitävät siitä paremmin.
Niiden joukossa, jöUcasäksgJlaiset
olivat Hollannissa .^^ngiixiie^t kapi-jialKsisia
toimista, ^)^^^
jota syytettijtn-^^[a»t^*^^
bety];sen kuunt^te^sest?^
laiCa kielletty. ' ^ "
'^Sitii kiiunteUt s i t ä ? " kysyi;tuo­mari.
I ^ •:• •: •• /
Njunen kohautti, olkapäjtäaö.
"Weir, hän lausui. "Herr Hitler
ilmoitti, että hän fmhuutadion.-avul­la
Lontoosta viime lokakuussa. En
tahtoiQut mitenkään menettää tuota
•puheita.." - :. • •
Cornemn yliopistonsa on, t^tkitt^ rot­tia
-ja/tutkimuksissa isanpta^^ saadun,
^ah\3stusfe oi<^vi^lB, että aikuisen
. eläimeni niiurnis ^attäa muuttaa ::muo-.
ruqfeiyalion m
Mauan lehti on koonnut seuraavia
niääriielmiä siitä, mikä on herras-
Herrasmies on mies, joka ei kos­kaan
ole epäkohtelias, ellei li^n ni-menoniaan
tarkoita olla. sitä.
Herrasmies on mies, joka itse ei
koskaan käytä tätä sanaa.
Herrasmies ei koskaan. laske vaih-loraboja.
Mruan englantilainen nainen .ker­toi
oikeudessa:
" —tDiieheni ei ole heprasmi^s —
hän vetää ensin housut jalkaansa ja'
«en jälkeen vasta sukat."
Mauan englantilainen mies -taas
pueiestaan on aptauMt seur^van lau­sunnon:
—^Herrasmiestä qyti td^eUa vaikea
m^-iiellä, sillä m i n u a - Ä a ^ i on u-seasti
nimitetty herrasmifiJb?]^}-
^li5gwaagiläinen fiarroari :^han^
olr-toivottamasti vel^s». -Tuo >:pi-
«nensi. hänen, elämänsä niin, että ;hän
\-aijnonsa kanssa -päätti valmistaa
"•teman päivälliset" .ja. tehdä itse­h
ä n , mikä ei ole outoa niillä tie-nob,-
Siiorella huolella Chpägin yaimo
lappoi kanan ja senjälke^i.keKti sen"
^^nikissa.
J"»iri kun kaikki QU 'valmnna^ja-
Pöydälle-asetettuna Cljiasg ja bänen
vaimonsa kuulivat «jsvoja tulevan.
^eUsiyneinä he .piaot^tavtuivat.
Rosvot ihastuivat huomatessaan
P^väUUen olevan valmiina ja istuu-
^^•^t äänekkäästi puhellen pöydän
ja söivät kanan ja joivat vii-
«m.
J^siidlen kaikki kolmetoista ros-pyrähtivät
lattialle tuskassa' fcie^
^ ' ^ e n . Pian kaikki-olivat^kuol-..
!T '^^^^alla. Chang tiili vaimon-t
o i ^ PiUpp^iksstaan. He
^ n i v a t tarkastuksen ja-löysivät
- glplme Ohion vxaltiop yliopiston toh-,
toria .on tieteeliyiscsti todennut kaalin,
:ja5$a kj^^ni^uiid^^ ja lauluissa on
ennen paljoa pillinä t^ty.eritkin vt-tamiinirikkaakst
'^^loreesga kaalissa
on esimerkiksi C-.vitamiineja enemmän
kuin monissa muissa kas:Veissa tai he­delmissä.
C-yitamiini estää aaijn. ham^
^patiden lahpmlsqn^ luiistpn ja lihasten
pehmöientii§en. .5:^anän vitamiinin ra-
-vinljonä saaminen r,iippuu suuresti ka^r
Iin syömisefistä; tuoreena, giUä keittäes­sä
kaali menettää osan yitamiinlrikkaUT
destaan.
%3M[iltQi kaikki ^aatajöu;dei]k ^ e i » ^ -
fealaitokset ^uinnittävät ^upmiota-kyi^-
kika^vien viljelylffiep iaajentf^ai^ ja
^u^QsiteJlaan >itä ^avit^vien ja kajtkin
i^pto hyöid^lUsten ravintoaineiden
t^pttarriis^ksi ja nvföglän kansantalou-
;delhsen -^^3^ saavjittj|mis€^.
Kasyims^n ktjnnossa , §^ly|t^n^tsen
eht:Ojhin :kiiuluu lähinnä >kak^i ^.iaa:
•ISps.^kg Jcasv^gij^^ ^^Uyt^ijgi-
-ÖSn äa J^ääBMnen ja .toiseksi mjÄii hy­vä
ja perus^elUne^ muoldtcaAis.
ti kasyismaat iärsiipeit sen tapaista
"ryöstövljjelyksestä", ettei nfi.Ue -aiuneta
^^$^ksi 4!ppivaa lannoitusainetta, jok:a
pitäisi maan hedelmällisenä ja kuoh­keana,
jojoin ..kuivuus tai kylnijfys sitä
kykenee väherEU^Q^ valUs^ttamaar..
Usein myöskmu^^ .k^sviaaj^ian
perusteeBinen .ia ei^roi^n tärkeä k^ii-xäminen
j^ karWiiM»€n. jo.^ olisi jo
syksyllä ajk)ite^av^. keväg^liä jatket­tava
. siä^en agti.^etiÄ niaan riittävä
kuohkeus-on sjiavut^^
Kyn kylvö t<)jUnitetaan sopiyaan ai­kaan
ja kun rikkaruohoja vastaan ol­laan
.alasta i^täe^ - - joUohtjse.on hel-jip.
mp.aakUa .— .astonukaisessa taiste­lussa
ja JkucL.,^ ti^akfi. siemenet oste­taan
luotet]bMi?ta vftaikoista ja niiden
suhteen npudatetaan aina tarpeellista
varovaisuutta, niin onnistmxusen edessä
ei ole suurempia valkeaiksia. edellyt­täen
että ita\astosuhteet eivät erityisiä
vastoinkäymisiä aiheuta.
^mi^Moirä^Eilola, Er^
Jyjitos lähetylJsB^
söitteenne on unphtunut m^Jt^t^ poi%
^ » U Ullien fllll J . l l l J j J J _ M I | l
PAPPA DIONNE, kuuluisien, nyt
seitsemän vuotta täyttäneiden viitos-tjrttöjen
isä, on taas joutunut hanka­uksiin
hiioltokomitean ja myöskin
Ontarion koujuhällinnon kanssa. Tyt­tösten
opetusta varten oli iaadittu
suunnitelma, jonka mukaan heille
hankittaisiin kaksi opettaja 'isisaFta'",
jotka olisivat iältään.25 ja 30 vuo­den
välillä, omaisivat kolmen vuoden
ormistuneen opettajakokemuksen ja
sen lisäksi toinen tai toinen heistä o-mafei
erityisemmän kyy)m musiikis­sa,
taiteissa ja liikuntakasyatuksessa.
Töinen 'heistä <^3ettaisi ranskan- ja
tQinen englanninkielellä ja beidän
kesken ja$it^.i§iin opetusaineet. Tä­mä-
ei tyy^3rtä isä Dionnea. Hän m.
. m. vastustaa opetusta englanninkie-:
lell^, "kQska se. ei sovellu heldäix.cer-heyhteyteen"
ja ennen kaikkea hän
_vaatii nyt, kuten ennenkin, että koko
perheen on päästävä saman, katon al­le.
— Asiasta vielä neuvotellaan.
A M E R I K A N LIHAVIN lapsi, S-vuotias
ja 180 paunaa painava Joe
Randazza, pelkää menettävänsä titte­linsä
nuoremmalle, 20 kuukauden i -
käiselle veljelleen Samille, joka nyt jo
painaa 50 paunaa. Tosin Joe painoi
senikäisenä kymmentä paunaa enem­män,
mutta Samjn painon kohoami­nen
on käynyt nopeammaksi kuin
Joen on koskaan ollut, joten -r- Joe
voi vielä hävitä. Muuten, Joe painoi
jo kolmatta vuotta sitten 185 paunaa,
mutta hä,nen painonsa laski keuhko­kuumetta
saiifastaessa.
JOHN SCOTT, asmerikalaisen^ kir-
Scpt Ne^^^ poika, on.5aa-iiTOt:
>>N«uvost|^i^£i58l^1^ft|iäräyksen
lastua maasta ^»^^öifife. Syynä
on se, kun hän on engl^til^isessa
-News Chronicle-lehdessä julkaissut
parjauskirjoituksja Neuvostoliitosta,
ilmoittaa tietotoimisto Tass. Scott on
ollut Neuvostoliitossa 9 vuotta ja hä-neliä
on.venäläinen. vaimo.
L.EtAND STÖW?LLE, amerika-
IfU^lle kirjeenvaihtajalle, on - Ä^issou-yliopisto
antanut kunniamitalin
..hänen "ansiokkaista palveluksistaan
. sjmomalehtialalla". Mitalia setiran-neessa
kunniakirjassa mainitaan, etta
hän oli "tarkoin,-yksityiskohtaisesti
ja pelottomasti seurannut sotatapah­tumia
Suomessa, Kreikassa ja All»-
nia-ssa ja tuonut ne julki loistavissa,
järkevissä ja selvissä artikkeleissaim-"
St<we palasi Amerikaan -joku aika
sitten oltuaan Europassa vuodesta
1939. saakka. — Muistettakp^n, että
hiin se aikoinaan Suomen sQ^^takir-joitelless^
an sanoi ruotsalaisia "suu­rimmiksi
jäniksiksi", josta ruotsalais­ten
taholta seurasi vastalausemyrs-ky.
Hefätessä u p i s ^ a^n^usella, m.uisi-tuu
^mJ^le^ tehtävät: Nyt on maa­nantai
siis pyykkipäivä. Talvella
vaatteilta saa yirjtissä levitellä, kesäl­lä
on - l ^ i i ^ m p a a , kun ulkona kui-
.vaeUa saa.
Sen jälkeen petit petaista^n ja lat­tioita
lakaistaan. Myös tuhkakupit,
sylkipäkit tyhjentää ••täytyy muistaa
- - - j a niinhän m $|tten alk^takin vih­kon
työt luistaa.
.Tilstai-sekä keskiyi^ko» työ on sa­raa
aina —siivota j a petaiUa ja " k l i i -
neriä" käyttää, että pitkät käytävät
hienommilta näyttää. ^
Torstaina jo pjfykit kuivat, alas j ^ -
leen tuodaan, siellä sitten levitetään
lakanat niin suoraan, että sähköman-keli
ne rypyistä yoi poistaa, hyllyil­länsä
sitten ne taas.puhtautta loistaa.
Per<jantaina yaihdetaan taas peti­vaatteet.,
puhtaat, niin.vmiesten mieli
ilostuu, kun illalla sen - kohtaa,
Xauajritai, se pölypäivä, jälleen e-teen
ehtii, siivooja taas luutinensa hi-kipäässä
rehkii. Tuleepa vihdoin i l ­takin,
häp itseänsä muistaa, paatiam-meen
lämpimissä omat. liat poistaa.
Entä sitten sunnuntai, tuo lepopäi­vä
soma, siivoojalla edessä on nytkin
työnsä sama. — Aamulla kun avain-nipun
kätehensä saapi, hiljaa kuni
murtovaras kulkee käytävillä, ovelta
käy ovelle, hiljaa raottaa ja jsisään
kurkistaa, ettei häiritseisi vain ynta
Hukkujain.
Iltapäivät sunnuntain pn sUyoojal-la
omat. Sillpin tos&ut Jaloistaan hän
petin alle heittää - ja ;ya^,ta^ kengät
kovat, tietystikin spjtnat. ih­misvilinään
hän hienoisena r i e n ^,
siellä arfcibuo^nsa hän hetkiseksi
lientää.
sRuoka-ajat §iivooja a>pa -him^
,käyttää,ialuiaasii häh vatsansa anti-railla
täyttää. Htapäiväfcahvilan
niin hyvältä .maistuu, että .taasfn
työnsä tultu liukkahammini luistaa.
Iltasin on kammatinsa hälle paik­ka
hupa, kun lukea j a kirjoitella siell'
on oma lupa, eikä huolet huoniisesta
silloin mieltä paina.
5 : L I N .
j ^ U ? A I ^ | N käyttö Yhdysvalloissa
on asetettu kontroUin-alaiseksi. Etu­oikeus
sen käyttöön on puolustusteol-
JisiiuksUla j a sen j ä l k ^ s^^^
tuksiin.
ehangille, joten hänen rahalliset vai-
^^^t selittivät rahain kuuluvan keutensa olivat ohi.
^vojen taskuista.
CHICAGON YLIOPISTON pro­fessori
Eugene Geiling on toimitta-miensa
tutkimuksien kautta tullut
snhen tulokseen, että valaskala kyllä­kin
voi nielaista ihmisen ja että sen
vatsassa muka.voi hetken aikaa elää,
vaikka ''tiukkaa" ja "epämukavaa
siellä tosin on."
pohjajaisisäntä oli iceriran kyyditsem^-
jrfeirasta herraa p i t ^ ^ n ma^k^i
päässä plevaUe 'ratUatieasemaMe. .Ro-tihi
palattuaan -hän illalltota sstjOe^
sään mainitsi herran. Joka koko matkan
oli koettanut - tUEbaan ipäästä keskuste­lun
^Ikuun kys^m&Pä .kaikenlaista,
kjsdifiä ^ksaessaan sanoneen. bincl-le,
jotta Te optta hyvin lakoentnen
mies."
i^kry^Ulv^t aiinä imuut, mitä outo. sana
mahtaipl mei;^it^, j» tietysti laän»ältä-kin
kysyttUn.
"En sitä oikiastaaii.tterä, mutta
turpahan vfsrjto kv4t«iWn^'. lausui har-
.vakseen isäntä.
-mm
k
H:
li
Ei
m
li
'7
5
K
k
Paljon enemmän me voisimme, jos
me tahtoisimme.