Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 8, 1950

              Häii kä\i entista, ryppyisemmal?-:
sirssmaila-kuisi--oli hänMdniit^ väl> • •
niikoiramaisen vaiston nähdä töisE-t?
jääneet rypyt miesten paidoissa,
^orka hän laski hellävaroen laskos­tamista
vai^ten teiiBeille. Näytti,
että hän oli i h an vastuussa siitä, et-.
tei tässä kUpajuoksussa tulisi kos­kaan
sotkua, äänen tiedettiin saa­van
täysinoppineena dollarin ja
seitsemänkymmentä senttiä palk­kaa
päivässä.
Eräänä päivänä joutui E l l i istu­maan
suomalaisen ruokalan edes­sä
olevalle penMIie työstä, palates^ „
saan. Hän oli n i i n uupunut, että
olisi. vaHttaniit •.ääneensä, Jos olisi- '
kehdannut. Hetkeen e i hän jaksa­nut
puhuakaan, : S i i h e n t u l i häntä
puhuttelemaan : ruokalan emäntä, -
joka oli vailla astianpesijää j a o li
huomannut I2llm: iy6k3rvykkj^^d^-;
ja vaatimattonäuuden. Hän t i e s i / e t ­tä
Ellillä oli v i e B maksamista mat­kalipustaan.
.
-'Et kai sinä ikääsi rupea paitoja^
silittämääri? ,Niiti pitkä^^l^^^
et ehdi koskaan nöestäkäM^^
lemaan." ' •'
Lieneeko ^^'StärkMstaavalla" oUut -
miestä? Vanlialtapiialta jä eräkbl- -
ta hän ainakin y a i k u t t i . ; J o s ei pe-sulaitoksen':/
menolla ::;Päässyt". elä-.. . •
m-ässäan- mu^lllun^.•Min•;;tuöllsaseeIS.;'^^
vanhuuteen- pim'-:^i"-tarviniiut-'-^ ^
uskaliklcö "'yriitaäkseenv""'muu^^
Ellilleaukeniöyttdinen t i e . V I '
Eaksikymmeiitädp^
hoito. Vaikka./.Elli 'pii . visust^llut,.
ruokatarpeiden ostossa j a maksaMt
vain kolme dollaria kamarin vuok­raa,
niin' siltikään ei tahtoiiiit tuo
entinen:. päiväpalkkaa -i^iittää .vaat­teisiin.
'Nyt: jäisi k o k o p a l k k a " p u h ­t
a a k s i ' : • -Taloudellisesti; tämä -oli
edistysaskel.. ' ' - . . ; ; /
'^Päiyä'pli-.pitkäi.'tyte- qli paljon,;.
" miitta--Mtikäarx:^eiVpi& •-
tunteilut, •^kiirt:öH;\ösittäin^ .
ja muuteiiKin;.amaä ;kie^^
keskuudessa....'' -T^rpkiii - öM- vaihtele- • - •
• Mutta' taas o l i ; SBOlä västassaaii
miehen paita. EUokataloUa pestiin
p^-ykki kotona, smaanantaiaamuna
isompi erä, v i i k o n vuodevaatteet ja
talonväen paremmat vaatteet. Tors­taisin
aamiäisastiat pestyään piti
Ellin pestä pienempi pyykki, ruo­kalan
kulkuun- kuuluvat pyyhelii­nat
ja naisten talousväatteet. "Tie­nestiin;
kuuluvat rypyt", kuten
emäntä tapasi'sanoa.
Emäntä pesi aina jossain välissä
omat ja perheensä paremmat alus-ja
pitovaatteet. Mutta nyt hän a l ­koi
tuoda E l l i n pyykättäväksi ja s i ­litettäväksi
talon jossain muualla
koulua käyvän pojan paidat. Niitä
oli aina useita j a k u n isännän ^ v i i ­kottain
lisääntynyt pyhäpaita pan­tiin
painolastiksi, nousi l u k u kym­meneenkin.
Kun j o k u emännän
tuttava vähän kadehtien i h a i l i E l l in
suorittamaa paitojen silitystä noin
vain aivan ilmaiseksi, sanoi emän­tä:
"Mitäpä sillä on väliä. Hän tekee
sen talon ajalla talon työnä . .
Mutta mikä o l i talon aika ja mikä
ylityötä?
Maanantaisin nousi E l l i ylös pyy-kin
takia kello v i i s i j a kahvikupin
SISKONI MUISTOILILE
EaKkalii siskoml
SÄLLI SUTANNE
(o., s. Beck) •
KuGll httMlkiran 11 p:iil. 1946.
Her last parting wish
I woulä like to have heard.
And breathed iin her ear
Our last parting worä,
Only those wiio hare lost
Are abie to teli.
The pain m-the heart
In not saying fareweHi
^er rememtoered by-your sist^r.
TAIN;VÄHÄINEN määrä roaallsiiaa,
* 'Hionista suurista vesiputouksista on
täMn asti -kahleiidittu teollisuuden tar-'
peisiin, joten oe edelleeokin o\^t mat-kailijain
halutuimpia nähtäi^^yksiä. Suu­rille
^vesiputouksille el kuitenkaan Bmt-kusteta
joka päivä, sillä monet niistä s i ­jaitsevat
kaukaisissa erämaissa jylhäB'
luonnon keskellä. Senpä tähden.niitä el
ölt voitu ottaa teollisuuden palvelukseen.
Kaikissa-maanosissa,'joissa on'vuoria
ja vuolaita virtoja, on myös vesiputouk­sia.
Suurin -kaikista on l^guassu, joka
Ipydettiih vasta jokin vuosikymmen sit­ten
sy^^sfä, että se sijaitsee läpitunke­mattomalla
seudulla Afgeritinan, Para­guayn
ja Brasilian yktymäkolldassa.
Siellä Yguassu-joki putoaa yliseen Pa-ränaan
ja siellä on v^siputousj jota ku­ten
mainittiin, pidetään maailman suu­rimpana^
On kuitenkin huomatta^^j että eniten
mitattiin vesiputouksen korkeus ja le^:
veys ja sen mukaaö määriteltiin sen suu-
Hiiis. Sittemmiii otettiin' perustaksi se
kuutioniäärä vettä/ rnikä virtaa minuu­tissa,
ja se on Tatkaisevana suuruutta
määriteltäessä.
^'Vesimääränsä puoksta Yguassu on
;siis/suurin,: joskin raoii'et^:ovat korkeani-pia.-;;
-lEtelä-Ämer^ , • .4sa. 'Guj^anassa. -
Fotaröjoessä toinen suuri yesiputo^
Kmtmir, joka 983.jalan kprkuisena pu­toaa
koMistiöraan syyyyt^n, .Se on edel-listö
korkeampi, mutta vesimäärältään
pienömpi/ ''v-i-' • -
Vaikka etelä-ameriklialaiset vesipu­toukset
ovatkin kauinimpia, öivät ne ole
lälieskään yhtä kuuluisia kuin pohjois-
ATOerikkalaiset, Tämä oiikin luonnol­lista,
koska niille OB helppo päästä ja
koska niille on järjestetty säännöllinen
turistiliikenne.
Kuuluisin niistä oii mahtava Niagara^ -
j'pnka'• •HevQsenkellkäpMous:^ on • leye3^--
deltaan 4,098 jalkaa ja joka «kkosmäi-sella.
:jyriiiällä-syöksee' vesimassoja • sy-vyyteen,
missä kuohuvat ^ poreet ovat
rähtävyys erikseen. Califorman ylpeys
on Fö5e»iiVe-putous, joka kolmena, jak­sona
on maailman korkein vesiputous,
2,720 jalkaa. Niagaran korkeushan on
vain 164 jalkaa. Vaikka Yosemiten ve­simassat
eivät olekaan runsaat, niin se
huiman korkeana tekee katsojaan val­tavan
^'aikutuksen. Amerikan muista
putouksista mainittakoon Grand 2,180
jalkaa.
Siirtyäksemme sitten Afrikliaan pn
ensiksi mainittava Livingstonen suuri
löytö, Victorian putous. Monet sanovat
sanovat tätä luonnonilmiötä, maailman
kauneimmaksi sen villin, neitseellisen
ympäristönsä vuoksi. Putouksen leveys
on 4,819'jalkaa ja korkeus 460 jalkaa.
Putouksen ympäristössä kasvaa suun­nattomia'
sademetsiä, jotka ulottuvat
Sambesin rannoille saakka. Metsän kor­keat
samaiset, loisteliaat palmut ja mo-nenlajiset
liaanit jatkuvat putoiiksen
vesimassojen luo.
juotuaan painui heti koleaan kella­r
i i n hankaamaan ja kiehuttamaan
kymmeniä lakanoita. Muina viij^on
päivinä hän nousi kello puoli kuu­si,
sillä myllyssä alettiin työt jo
seitsemältä ja ruokamiehet alkoi­vat
tulla aamiaiselle Jo kello kuu­delta.
Naisten työt teetettiin sääs-täväisyyssyistä
alkeellisimmilla vä­lineillä,
joka vei aikaa. Leipä ja
kahvileipä leivottiin kotona. Kol­mena
iltana illallisen jälkeen oli E l ­lillä
suuren taikinatiinun vastaami­nen
astiainpesun jälkeen.
Kaiken tuon työnpnijouden l i ­säksi
mitä hän ruokalan varsinai­sena
työnä suoritti j a johon hänet
oli palkattu, oli tuo paitalasti y l i ­työtä
tylsänkin järjen mukaan.
(Jatkuu.) - - -" .
•• • Ja katselee putousta - metsästäj niin,,
• näkee tiheiden sumuhuntujen huoju\'an .
edestakaisin, ja eräinä fi^^änaikoioa a.u-ringonsät^
t loihth^at ;fiiitä ihanimpia
sat^sikaariaj, jotka korkeina kaartuvat
kuohujen muodostaman jnuurln yllä.
Todellisen .,, kaarteen tekee kuitenkin
Kapin-Kairon rautatielinjan teräksinen
silta, joka :'262 jalan pituisena kulkee
luodolta •.luodolte i^lrran yli.-
, Eräiden -Alrikan-tiintijalo. neuvojen
.mukaan ei tätä .siltaa rakennettu tek-iJillisesti
• sopivammalle' kohdalle,' vaan
sille,-,-josta - matkustajilla- olisi., •suuren- •
• moinen näköala ,-.ns. • • "Kiehm^^an;, pa-..
.•••taan-'\'VVoidaän-k:äs!ttää, niillä ialkaiis-koisella
kauhulla alkuasukkaat katseli­vat
tätä valkoisten miesten edesotta­musta
paikas5a,c jossa, heidän miekstään-asui
vain henkiä ja yliluonnollisia olioi­ta.
V • '••
•. • E i ko\^nkaan-kaukana-Samhesisla'on •
Rhodesian.; jaiBrittliälsen-'•Itä-Afrikan .
. rajalla :v|nuutamia-v!Mljattain" löydettyjä-vesiputouksia,
jotka muodostuvat Ka~
/s»iSo-jo€ssa: Eteiin eräs erit-
-täin vaikuttava väh^^ jo­ka
on kohtisuorana 1,4tS jalan korkui­nen.
• - ., .
•••tUudessa,..,S^länmssa -on- 2,065 kör-kulneö
5^^/2er/cH«f-putous, joka seldn
_ -on ;välieiäitlin-. tunne^^ vaikka putous
korkeutensa puolesta on kolmannella t i -
lallä/.-maailman • kaikista vesiputouksis--
•ta."' .• "' •••• •
Olemme-tähän '"saakka kertontrt vain
kaukaisten maiden vesiputouksista,
vaikka niitä on Euroopassakin, nimen­omaan
.Pohjoismaissa..., Eräs Euroopan
suurimmista ^putouksista on^ kuitenkin
, Gamrnk:-.^ Pyrenelllä,- joka • saa .-vetensä:
lähiseutujen lumipeitteisiltä vuorenhui­puilta-
^, Gave-^evPau-nimisessä kohdas-
; sa virta.^tek^^, Ä-^l^iO...jalan-sy\^sen.
•-putou%eft., :rö^^^ sitten
Adoui^jokeeni.'^
• - Eesld^Eö^oöpassa. -.m niukalti•' vesi-.
putouksiay' mutta kumminkin on niiii-kin
mahtava putouS; kuin 557 jalan le^
vyineri Rheinin putous Schaffenhause-niri-
luona.
Ja, , Jotta .vältjttiisiin .liian useilta pis-
• tökäilta..- annetaanhjKin - usein vahaan,,
sekoitettiin ^perasilliimä, loka «vasta vä-hitelleif'liukenee
rauaiiin nesteisiin, 'Täl­lä
tavoin'-laajemielaao ^tiikutiista,-pi­temmäksi
aikaa.. . ,
Tshpkovskia tähäuastl, tuntematon,
kantaatti. Joka v. ,1S72 on -sävelletty
tsaari Pietari Suuren • muistoksi, on äs­kettäin
löydetty ^loskova.ssa." . ..
"Kirj, E . H .
,'MINÄ imiiteii»:mets&iäft Mljakseep,
'kiiiinfeien.kMMskM kimimm.- • •
smpiivi raulia. mim sydMmeeB. -
Omi-imi eim.ikmiscn,'-// , .
jos kst-keks* i^olf:iimMae kimlet sen,. '
Mä^lMikiele-n ^-vieläkm keiktsm'^'
ja tin&Man katkki kmeket.
' Peliajan. jäiittn-rieinuUeu,^ .
Joskus, JOS htiohni suuret ou,
ictkcnl uudistan jäikhcn.
Penisilliini keksittiin TOPnna 1929.
Lontoossa viljeli professori Aleksander
Flemminglasimaljassa bakteereja ja tä­mä
viljelys homehtui aivan sattumalta.
Silloin osoittautui, että home ilmeisesti
erittää aiJietta, joka le\aää ja estää bak­teerien
kasvua; tämä aine oli penisillii­ni.
Homehtuneen paikan ympärilte
muodostui selvä kehä, joka oli täysin
vapaa bakteereista. Vielä nykyisinkin
mitataan penisilliinilääkkeiden vahvuus
tämän kehän halkaisijan mukaan.
Penisilliinin eroittaminen muodostui
kuitenkin vaikeaksi, koska se hajaantui
helposti. Vasta 40-lu\nin alussa onnis­tui
satojen kemistien, biologien ja käy­mistä
tutkivien teknikoitten, jotka pe­nisilliinin
sotilaallisen tärkeyden joh­dosta
joutuivat tekemisiin sen kanssa,
kehittää tätä varten suurteknillinen me-petelmä.
Näitten töitten tulokset pidet­tiin
salassa monien vuosien ajan. Peni­silliiniä
on tuotettu myöskin keinotekoi­sesti,
mutta koska tällainen synteesi on
kuitenkin sangen kallishintainen, tuote­taan
sitä nykyisin yksinomaan homesie­nistä.
Vaikka penisilliini ei kemialli­sesti
olekaan sukua sulfonamideille, vai­kuttaa
se samoin kasvua elikäisevästi.
Penisilliini aiheuttaa vain äärimmäi­sen
harvoin vaarallisia jälkivaikutuksia.'
Sitä täytyy kuitenkin melkein aina an­taa
pistoksilla, koskapa penisilliini-table­tit
suurimmaksi osaksi tuhoutuvat vat­sassa,
ja/'niiden käyttö siten %'ain kallis­tuu,
pyöskin muissa ruumiin nesteissä
säilyy penisilliini- vain- muutamia tunte*'
I. , . , , ,
I.Ä|JAHTAINA,--' 'HlMlttKUUH-'^ S ' PÄIVÄHÄ, 1950
IloHien'-Miitiiieii- päkettleii
•PAffiEraiEM HINNAT
S A L i a .-"C" hAmSAPAKETm
Hiata'$8*#S,
. i.,pati&am. kalinaa -
Kokonaispaino 10 paunaa
UM n
6 paunaa kahvia
5 paunaa valk. riisiä.
2 pakettia kuivattuja hedelmiä
1 pauna kuivattuja luumuja
1% unssia kaneelia
Kokohaispaino IS paunaa
T ¥ P E " B " /
HMTÄ f l . SO
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk, riisiä
1 paketti kuivattuja hedelmiä
1 pauna kuivattuja luumuja
l^A unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 paunaa
Hinnat ja sisältö muutoksen alaisia
Tilatkaa pakettinne tänään meiltä:
Vapaus Travel Agency
Box m
EDWIN SUKSI
Yaltuiitettu, asiamies