1950-04-08-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Häii kä\i entista, ryppyisemmal?-: sirssmaila-kuisi--oli hänMdniit^ väl> • • niikoiramaisen vaiston nähdä töisE-t? jääneet rypyt miesten paidoissa, ^orka hän laski hellävaroen laskostamista vai^ten teiiBeille. Näytti, että hän oli i h an vastuussa siitä, et-. tei tässä kUpajuoksussa tulisi koskaan sotkua, äänen tiedettiin saavan täysinoppineena dollarin ja seitsemänkymmentä senttiä palkkaa päivässä. Eräänä päivänä joutui E l l i istumaan suomalaisen ruokalan edessä olevalle penMIie työstä, palates^ „ saan. Hän oli n i i n uupunut, että olisi. vaHttaniit •.ääneensä, Jos olisi- ' kehdannut. Hetkeen e i hän jaksanut puhuakaan, : S i i h e n t u l i häntä puhuttelemaan : ruokalan emäntä, - joka oli vailla astianpesijää j a o li huomannut I2llm: iy6k3rvykkj^^d^-; ja vaatimattonäuuden. Hän t i e s i / e t tä Ellillä oli v i e B maksamista matkalipustaan. . -'Et kai sinä ikääsi rupea paitoja^ silittämääri? ,Niiti pitkä^^l^^^ et ehdi koskaan nöestäkäM^^ lemaan." ' •' Lieneeko ^^'StärkMstaavalla" oUut - miestä? Vanlialtapiialta jä eräkbl- - ta hän ainakin y a i k u t t i . ; J o s ei pe-sulaitoksen':/ menolla ::;Päässyt". elä-.. . • m-ässäan- mu^lllun^.•Min•;;tuöllsaseeIS.;'^^ vanhuuteen- pim'-:^i"-tarviniiut-'-^ ^ uskaliklcö "'yriitaäkseenv""'muu^^ Ellilleaukeniöyttdinen t i e . V I ' Eaksikymmeiitädp^ hoito. Vaikka./.Elli 'pii . visust^llut,. ruokatarpeiden ostossa j a maksaMt vain kolme dollaria kamarin vuokraa, niin' siltikään ei tahtoiiiit tuo entinen:. päiväpalkkaa -i^iittää .vaatteisiin. 'Nyt: jäisi k o k o p a l k k a " p u h t a a k s i ' : • -Taloudellisesti; tämä -oli edistysaskel.. ' ' - . . ; ; / '^Päiyä'pli-.pitkäi.'tyte- qli paljon,;. " miitta--Mtikäarx:^eiVpi& •- tunteilut, •^kiirt:öH;\ösittäin^ . ja muuteiiKin;.amaä ;kie^^ keskuudessa....'' -T^rpkiii - öM- vaihtele- • - • • Mutta' taas o l i ; SBOlä västassaaii miehen paita. EUokataloUa pestiin p^-ykki kotona, smaanantaiaamuna isompi erä, v i i k o n vuodevaatteet ja talonväen paremmat vaatteet. Torstaisin aamiäisastiat pestyään piti Ellin pestä pienempi pyykki, ruokalan kulkuun- kuuluvat pyyheliinat ja naisten talousväatteet. "Tienestiin; kuuluvat rypyt", kuten emäntä tapasi'sanoa. Emäntä pesi aina jossain välissä omat ja perheensä paremmat alus-ja pitovaatteet. Mutta nyt hän a l koi tuoda E l l i n pyykättäväksi ja s i litettäväksi talon jossain muualla koulua käyvän pojan paidat. Niitä oli aina useita j a k u n isännän ^ v i i kottain lisääntynyt pyhäpaita pantiin painolastiksi, nousi l u k u kymmeneenkin. Kun j o k u emännän tuttava vähän kadehtien i h a i l i E l l in suorittamaa paitojen silitystä noin vain aivan ilmaiseksi, sanoi emäntä: "Mitäpä sillä on väliä. Hän tekee sen talon ajalla talon työnä . . Mutta mikä o l i talon aika ja mikä ylityötä? Maanantaisin nousi E l l i ylös pyy-kin takia kello v i i s i j a kahvikupin SISKONI MUISTOILILE EaKkalii siskoml SÄLLI SUTANNE (o., s. Beck) • KuGll httMlkiran 11 p:iil. 1946. Her last parting wish I woulä like to have heard. And breathed iin her ear Our last parting worä, Only those wiio hare lost Are abie to teli. The pain m-the heart In not saying fareweHi ^er rememtoered by-your sist^r. TAIN;VÄHÄINEN määrä roaallsiiaa, * 'Hionista suurista vesiputouksista on täMn asti -kahleiidittu teollisuuden tar-' peisiin, joten oe edelleeokin o\^t mat-kailijain halutuimpia nähtäi^^yksiä. Suurille ^vesiputouksille el kuitenkaan Bmt-kusteta joka päivä, sillä monet niistä s i jaitsevat kaukaisissa erämaissa jylhäB' luonnon keskellä. Senpä tähden.niitä el ölt voitu ottaa teollisuuden palvelukseen. Kaikissa-maanosissa,'joissa on'vuoria ja vuolaita virtoja, on myös vesiputouksia. Suurin -kaikista on l^guassu, joka Ipydettiih vasta jokin vuosikymmen sitten sy^^sfä, että se sijaitsee läpitunkemattomalla seudulla Afgeritinan, Paraguayn ja Brasilian yktymäkolldassa. Siellä Yguassu-joki putoaa yliseen Pa-ränaan ja siellä on v^siputousj jota kuten mainittiin, pidetään maailman suurimpana^ On kuitenkin huomatta^^j että eniten mitattiin vesiputouksen korkeus ja le^: veys ja sen mukaaö määriteltiin sen suu- Hiiis. Sittemmiii otettiin' perustaksi se kuutioniäärä vettä/ rnikä virtaa minuutissa, ja se on Tatkaisevana suuruutta määriteltäessä. ^'Vesimääränsä puoksta Yguassu on ;siis/suurin,: joskin raoii'et^:ovat korkeani-pia.-;; -lEtelä-Ämer^ , • .4sa. 'Guj^anassa. - Fotaröjoessä toinen suuri yesiputo^ Kmtmir, joka 983.jalan kprkuisena putoaa koMistiöraan syyyyt^n, .Se on edel-listö korkeampi, mutta vesimäärältään pienömpi/ ''v-i-' • - Vaikka etelä-ameriklialaiset vesiputoukset ovatkin kauinimpia, öivät ne ole lälieskään yhtä kuuluisia kuin pohjois- ATOerikkalaiset, Tämä oiikin luonnollista, koska niille OB helppo päästä ja koska niille on järjestetty säännöllinen turistiliikenne. Kuuluisin niistä oii mahtava Niagara^ - j'pnka'• •HevQsenkellkäpMous:^ on • leye3^-- deltaan 4,098 jalkaa ja joka «kkosmäi-sella. :jyriiiällä-syöksee' vesimassoja • sy-vyyteen, missä kuohuvat ^ poreet ovat rähtävyys erikseen. Califorman ylpeys on Fö5e»iiVe-putous, joka kolmena, jaksona on maailman korkein vesiputous, 2,720 jalkaa. Niagaran korkeushan on vain 164 jalkaa. Vaikka Yosemiten vesimassat eivät olekaan runsaat, niin se huiman korkeana tekee katsojaan valtavan ^'aikutuksen. Amerikan muista putouksista mainittakoon Grand 2,180 jalkaa. Siirtyäksemme sitten Afrikliaan pn ensiksi mainittava Livingstonen suuri löytö, Victorian putous. Monet sanovat sanovat tätä luonnonilmiötä, maailman kauneimmaksi sen villin, neitseellisen ympäristönsä vuoksi. Putouksen leveys on 4,819'jalkaa ja korkeus 460 jalkaa. Putouksen ympäristössä kasvaa suunnattomia' sademetsiä, jotka ulottuvat Sambesin rannoille saakka. Metsän korkeat samaiset, loisteliaat palmut ja mo-nenlajiset liaanit jatkuvat putoiiksen vesimassojen luo. juotuaan painui heti koleaan kellar i i n hankaamaan ja kiehuttamaan kymmeniä lakanoita. Muina viij^on päivinä hän nousi kello puoli kuusi, sillä myllyssä alettiin työt jo seitsemältä ja ruokamiehet alkoivat tulla aamiaiselle Jo kello kuudelta. Naisten työt teetettiin sääs-täväisyyssyistä alkeellisimmilla välineillä, joka vei aikaa. Leipä ja kahvileipä leivottiin kotona. Kolmena iltana illallisen jälkeen oli E l lillä suuren taikinatiinun vastaaminen astiainpesun jälkeen. Kaiken tuon työnpnijouden l i säksi mitä hän ruokalan varsinaisena työnä suoritti j a johon hänet oli palkattu, oli tuo paitalasti y l i työtä tylsänkin järjen mukaan. (Jatkuu.) - - -" . •• • Ja katselee putousta - metsästäj niin,, • näkee tiheiden sumuhuntujen huoju\'an . edestakaisin, ja eräinä fi^^änaikoioa a.u-ringonsät^ t loihth^at ;fiiitä ihanimpia sat^sikaariaj, jotka korkeina kaartuvat kuohujen muodostaman jnuurln yllä. Todellisen .,, kaarteen tekee kuitenkin Kapin-Kairon rautatielinjan teräksinen silta, joka :'262 jalan pituisena kulkee luodolta •.luodolte i^lrran yli.- , Eräiden -Alrikan-tiintijalo. neuvojen .mukaan ei tätä .siltaa rakennettu tek-iJillisesti • sopivammalle' kohdalle,' vaan sille,-,-josta - matkustajilla- olisi., •suuren- • • moinen näköala ,-.ns. • • "Kiehm^^an;, pa-.. .•••taan-'\'VVoidaän-k:äs!ttää, niillä ialkaiis-koisella kauhulla alkuasukkaat katselivat tätä valkoisten miesten edesottamusta paikas5a,c jossa, heidän miekstään-asui vain henkiä ja yliluonnollisia olioita. V • '•• •. • E i ko\^nkaan-kaukana-Samhesisla'on • Rhodesian.; jaiBrittliälsen-'•Itä-Afrikan . . rajalla :v|nuutamia-v!Mljattain" löydettyjä-vesiputouksia, jotka muodostuvat Ka~ /s»iSo-jo€ssa: Eteiin eräs erit- -täin vaikuttava väh^^ joka on kohtisuorana 1,4tS jalan korkuinen. • - ., . •••tUudessa,..,S^länmssa -on- 2,065 kör-kulneö 5^^/2er/cH«f-putous, joka seldn _ -on ;välieiäitlin-. tunne^^ vaikka putous korkeutensa puolesta on kolmannella t i - lallä/.-maailman • kaikista vesiputouksis-- •ta."' .• "' •••• • Olemme-tähän '"saakka kertontrt vain kaukaisten maiden vesiputouksista, vaikka niitä on Euroopassakin, nimenomaan .Pohjoismaissa..., Eräs Euroopan suurimmista ^putouksista on^ kuitenkin , Gamrnk:-.^ Pyrenelllä,- joka • saa .-vetensä: lähiseutujen lumipeitteisiltä vuorenhuipuilta- ^, Gave-^evPau-nimisessä kohdas- ; sa virta.^tek^^, Ä-^l^iO...jalan-sy\^sen. •-putou%eft., :rö^^^ sitten Adoui^jokeeni.'^ • - Eesld^Eö^oöpassa. -.m niukalti•' vesi-. putouksiay' mutta kumminkin on niiii-kin mahtava putouS; kuin 557 jalan le^ vyineri Rheinin putous Schaffenhause-niri- luona. Ja, , Jotta .vältjttiisiin .liian useilta pis- • tökäilta..- annetaanhjKin - usein vahaan,, sekoitettiin ^perasilliimä, loka «vasta vä-hitelleif'liukenee rauaiiin nesteisiin, 'Tällä tavoin'-laajemielaao ^tiikutiista,-pitemmäksi aikaa.. . , Tshpkovskia tähäuastl, tuntematon, kantaatti. Joka v. ,1S72 on -sävelletty tsaari Pietari Suuren • muistoksi, on äskettäin löydetty ^loskova.ssa." . .. "Kirj, E . H . ,'MINÄ imiiteii»:mets&iäft Mljakseep, 'kiiiinfeien.kMMskM kimimm.- • • smpiivi raulia. mim sydMmeeB. - Omi-imi eim.ikmiscn,'-// , . jos kst-keks* i^olf:iimMae kimlet sen,. ' Mä^lMikiele-n ^-vieläkm keiktsm'^' ja tin&Man katkki kmeket. ' Peliajan. jäiittn-rieinuUeu,^ . Joskus, JOS htiohni suuret ou, ictkcnl uudistan jäikhcn. Penisilliini keksittiin TOPnna 1929. Lontoossa viljeli professori Aleksander Flemminglasimaljassa bakteereja ja tämä viljelys homehtui aivan sattumalta. Silloin osoittautui, että home ilmeisesti erittää aiJietta, joka le\aää ja estää bakteerien kasvua; tämä aine oli penisilliini. Homehtuneen paikan ympärilte muodostui selvä kehä, joka oli täysin vapaa bakteereista. Vielä nykyisinkin mitataan penisilliinilääkkeiden vahvuus tämän kehän halkaisijan mukaan. Penisilliinin eroittaminen muodostui kuitenkin vaikeaksi, koska se hajaantui helposti. Vasta 40-lu\nin alussa onnistui satojen kemistien, biologien ja käymistä tutkivien teknikoitten, jotka penisilliinin sotilaallisen tärkeyden johdosta joutuivat tekemisiin sen kanssa, kehittää tätä varten suurteknillinen me-petelmä. Näitten töitten tulokset pidettiin salassa monien vuosien ajan. Penisilliiniä on tuotettu myöskin keinotekoisesti, mutta koska tällainen synteesi on kuitenkin sangen kallishintainen, tuotetaan sitä nykyisin yksinomaan homesienistä. Vaikka penisilliini ei kemiallisesti olekaan sukua sulfonamideille, vaikuttaa se samoin kasvua elikäisevästi. Penisilliini aiheuttaa vain äärimmäisen harvoin vaarallisia jälkivaikutuksia.' Sitä täytyy kuitenkin melkein aina antaa pistoksilla, koskapa penisilliini-tabletit suurimmaksi osaksi tuhoutuvat vatsassa, ja/'niiden käyttö siten %'ain kallistuu, pyöskin muissa ruumiin nesteissä säilyy penisilliini- vain- muutamia tunte*' I. , . , , , I.Ä|JAHTAINA,--' 'HlMlttKUUH-'^ S ' PÄIVÄHÄ, 1950 IloHien'-Miitiiieii- päkettleii •PAffiEraiEM HINNAT S A L i a .-"C" hAmSAPAKETm Hiata'$8*#S, . i.,pati&am. kalinaa - Kokonaispaino 10 paunaa UM n 6 paunaa kahvia 5 paunaa valk. riisiä. 2 pakettia kuivattuja hedelmiä 1 pauna kuivattuja luumuja 1% unssia kaneelia Kokohaispaino IS paunaa T ¥ P E " B " / HMTÄ f l . SO 4 paunaa kahvia 2 paunaa valk, riisiä 1 paketti kuivattuja hedelmiä 1 pauna kuivattuja luumuja l^A unssia kaneelia Kokonaispaino 11 paunaa Hinnat ja sisältö muutoksen alaisia Tilatkaa pakettinne tänään meiltä: Vapaus Travel Agency Box m EDWIN SUKSI Yaltuiitettu, asiamies
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 8, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1950-04-08 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki500408 |
Description
Title | 1950-04-08-11 |
OCR text | Häii kä\i entista, ryppyisemmal?-: sirssmaila-kuisi--oli hänMdniit^ väl> • • niikoiramaisen vaiston nähdä töisE-t? jääneet rypyt miesten paidoissa, ^orka hän laski hellävaroen laskostamista vai^ten teiiBeille. Näytti, että hän oli i h an vastuussa siitä, et-. tei tässä kUpajuoksussa tulisi koskaan sotkua, äänen tiedettiin saavan täysinoppineena dollarin ja seitsemänkymmentä senttiä palkkaa päivässä. Eräänä päivänä joutui E l l i istumaan suomalaisen ruokalan edessä olevalle penMIie työstä, palates^ „ saan. Hän oli n i i n uupunut, että olisi. vaHttaniit •.ääneensä, Jos olisi- ' kehdannut. Hetkeen e i hän jaksanut puhuakaan, : S i i h e n t u l i häntä puhuttelemaan : ruokalan emäntä, - joka oli vailla astianpesijää j a o li huomannut I2llm: iy6k3rvykkj^^d^-; ja vaatimattonäuuden. Hän t i e s i / e t tä Ellillä oli v i e B maksamista matkalipustaan. . -'Et kai sinä ikääsi rupea paitoja^ silittämääri? ,Niiti pitkä^^l^^^ et ehdi koskaan nöestäkäM^^ lemaan." ' •' Lieneeko ^^'StärkMstaavalla" oUut - miestä? Vanlialtapiialta jä eräkbl- - ta hän ainakin y a i k u t t i . ; J o s ei pe-sulaitoksen':/ menolla ::;Päässyt". elä-.. . • m-ässäan- mu^lllun^.•Min•;;tuöllsaseeIS.;'^^ vanhuuteen- pim'-:^i"-tarviniiut-'-^ ^ uskaliklcö "'yriitaäkseenv""'muu^^ Ellilleaukeniöyttdinen t i e . V I ' Eaksikymmeiitädp^ hoito. Vaikka./.Elli 'pii . visust^llut,. ruokatarpeiden ostossa j a maksaMt vain kolme dollaria kamarin vuokraa, niin' siltikään ei tahtoiiiit tuo entinen:. päiväpalkkaa -i^iittää .vaatteisiin. 'Nyt: jäisi k o k o p a l k k a " p u h t a a k s i ' : • -Taloudellisesti; tämä -oli edistysaskel.. ' ' - . . ; ; / '^Päiyä'pli-.pitkäi.'tyte- qli paljon,;. " miitta--Mtikäarx:^eiVpi& •- tunteilut, •^kiirt:öH;\ösittäin^ . ja muuteiiKin;.amaä ;kie^^ keskuudessa....'' -T^rpkiii - öM- vaihtele- • - • • Mutta' taas o l i ; SBOlä västassaaii miehen paita. EUokataloUa pestiin p^-ykki kotona, smaanantaiaamuna isompi erä, v i i k o n vuodevaatteet ja talonväen paremmat vaatteet. Torstaisin aamiäisastiat pestyään piti Ellin pestä pienempi pyykki, ruokalan kulkuun- kuuluvat pyyheliinat ja naisten talousväatteet. "Tienestiin; kuuluvat rypyt", kuten emäntä tapasi'sanoa. Emäntä pesi aina jossain välissä omat ja perheensä paremmat alus-ja pitovaatteet. Mutta nyt hän a l koi tuoda E l l i n pyykättäväksi ja s i litettäväksi talon jossain muualla koulua käyvän pojan paidat. Niitä oli aina useita j a k u n isännän ^ v i i kottain lisääntynyt pyhäpaita pantiin painolastiksi, nousi l u k u kymmeneenkin. Kun j o k u emännän tuttava vähän kadehtien i h a i l i E l l in suorittamaa paitojen silitystä noin vain aivan ilmaiseksi, sanoi emäntä: "Mitäpä sillä on väliä. Hän tekee sen talon ajalla talon työnä . . Mutta mikä o l i talon aika ja mikä ylityötä? Maanantaisin nousi E l l i ylös pyy-kin takia kello v i i s i j a kahvikupin SISKONI MUISTOILILE EaKkalii siskoml SÄLLI SUTANNE (o., s. Beck) • KuGll httMlkiran 11 p:iil. 1946. Her last parting wish I woulä like to have heard. And breathed iin her ear Our last parting worä, Only those wiio hare lost Are abie to teli. The pain m-the heart In not saying fareweHi ^er rememtoered by-your sist^r. TAIN;VÄHÄINEN määrä roaallsiiaa, * 'Hionista suurista vesiputouksista on täMn asti -kahleiidittu teollisuuden tar-' peisiin, joten oe edelleeokin o\^t mat-kailijain halutuimpia nähtäi^^yksiä. Suurille ^vesiputouksille el kuitenkaan Bmt-kusteta joka päivä, sillä monet niistä s i jaitsevat kaukaisissa erämaissa jylhäB' luonnon keskellä. Senpä tähden.niitä el ölt voitu ottaa teollisuuden palvelukseen. Kaikissa-maanosissa,'joissa on'vuoria ja vuolaita virtoja, on myös vesiputouksia. Suurin -kaikista on l^guassu, joka Ipydettiih vasta jokin vuosikymmen sitten sy^^sfä, että se sijaitsee läpitunkemattomalla seudulla Afgeritinan, Paraguayn ja Brasilian yktymäkolldassa. Siellä Yguassu-joki putoaa yliseen Pa-ränaan ja siellä on v^siputousj jota kuten mainittiin, pidetään maailman suurimpana^ On kuitenkin huomatta^^j että eniten mitattiin vesiputouksen korkeus ja le^: veys ja sen mukaaö määriteltiin sen suu- Hiiis. Sittemmiii otettiin' perustaksi se kuutioniäärä vettä/ rnikä virtaa minuutissa, ja se on Tatkaisevana suuruutta määriteltäessä. ^'Vesimääränsä puoksta Yguassu on ;siis/suurin,: joskin raoii'et^:ovat korkeani-pia.-;; -lEtelä-Ämer^ , • .4sa. 'Guj^anassa. - Fotaröjoessä toinen suuri yesiputo^ Kmtmir, joka 983.jalan kprkuisena putoaa koMistiöraan syyyyt^n, .Se on edel-listö korkeampi, mutta vesimäärältään pienömpi/ ''v-i-' • - Vaikka etelä-ameriklialaiset vesiputoukset ovatkin kauinimpia, öivät ne ole lälieskään yhtä kuuluisia kuin pohjois- ATOerikkalaiset, Tämä oiikin luonnollista, koska niille OB helppo päästä ja koska niille on järjestetty säännöllinen turistiliikenne. Kuuluisin niistä oii mahtava Niagara^ - j'pnka'• •HevQsenkellkäpMous:^ on • leye3^-- deltaan 4,098 jalkaa ja joka «kkosmäi-sella. :jyriiiällä-syöksee' vesimassoja • sy-vyyteen, missä kuohuvat ^ poreet ovat rähtävyys erikseen. Califorman ylpeys on Fö5e»iiVe-putous, joka kolmena, jaksona on maailman korkein vesiputous, 2,720 jalkaa. Niagaran korkeushan on vain 164 jalkaa. Vaikka Yosemiten vesimassat eivät olekaan runsaat, niin se huiman korkeana tekee katsojaan valtavan ^'aikutuksen. Amerikan muista putouksista mainittakoon Grand 2,180 jalkaa. Siirtyäksemme sitten Afrikliaan pn ensiksi mainittava Livingstonen suuri löytö, Victorian putous. Monet sanovat sanovat tätä luonnonilmiötä, maailman kauneimmaksi sen villin, neitseellisen ympäristönsä vuoksi. Putouksen leveys on 4,819'jalkaa ja korkeus 460 jalkaa. Putouksen ympäristössä kasvaa suunnattomia' sademetsiä, jotka ulottuvat Sambesin rannoille saakka. Metsän korkeat samaiset, loisteliaat palmut ja mo-nenlajiset liaanit jatkuvat putoiiksen vesimassojen luo. juotuaan painui heti koleaan kellar i i n hankaamaan ja kiehuttamaan kymmeniä lakanoita. Muina viij^on päivinä hän nousi kello puoli kuusi, sillä myllyssä alettiin työt jo seitsemältä ja ruokamiehet alkoivat tulla aamiaiselle Jo kello kuudelta. Naisten työt teetettiin sääs-täväisyyssyistä alkeellisimmilla välineillä, joka vei aikaa. Leipä ja kahvileipä leivottiin kotona. Kolmena iltana illallisen jälkeen oli E l lillä suuren taikinatiinun vastaaminen astiainpesun jälkeen. Kaiken tuon työnpnijouden l i säksi mitä hän ruokalan varsinaisena työnä suoritti j a johon hänet oli palkattu, oli tuo paitalasti y l i työtä tylsänkin järjen mukaan. (Jatkuu.) - - -" . •• • Ja katselee putousta - metsästäj niin,, • näkee tiheiden sumuhuntujen huoju\'an . edestakaisin, ja eräinä fi^^änaikoioa a.u-ringonsät^ t loihth^at ;fiiitä ihanimpia sat^sikaariaj, jotka korkeina kaartuvat kuohujen muodostaman jnuurln yllä. Todellisen .,, kaarteen tekee kuitenkin Kapin-Kairon rautatielinjan teräksinen silta, joka :'262 jalan pituisena kulkee luodolta •.luodolte i^lrran yli.- , Eräiden -Alrikan-tiintijalo. neuvojen .mukaan ei tätä .siltaa rakennettu tek-iJillisesti • sopivammalle' kohdalle,' vaan sille,-,-josta - matkustajilla- olisi., •suuren- • • moinen näköala ,-.ns. • • "Kiehm^^an;, pa-.. .•••taan-'\'VVoidaän-k:äs!ttää, niillä ialkaiis-koisella kauhulla alkuasukkaat katselivat tätä valkoisten miesten edesottamusta paikas5a,c jossa, heidän miekstään-asui vain henkiä ja yliluonnollisia olioita. V • '•• •. • E i ko\^nkaan-kaukana-Samhesisla'on • Rhodesian.; jaiBrittliälsen-'•Itä-Afrikan . . rajalla :v|nuutamia-v!Mljattain" löydettyjä-vesiputouksia, jotka muodostuvat Ka~ /s»iSo-jo€ssa: Eteiin eräs erit- -täin vaikuttava väh^^ joka on kohtisuorana 1,4tS jalan korkuinen. • - ., . •••tUudessa,..,S^länmssa -on- 2,065 kör-kulneö 5^^/2er/cH«f-putous, joka seldn _ -on ;välieiäitlin-. tunne^^ vaikka putous korkeutensa puolesta on kolmannella t i - lallä/.-maailman • kaikista vesiputouksis-- •ta."' .• "' •••• • Olemme-tähän '"saakka kertontrt vain kaukaisten maiden vesiputouksista, vaikka niitä on Euroopassakin, nimenomaan .Pohjoismaissa..., Eräs Euroopan suurimmista ^putouksista on^ kuitenkin , Gamrnk:-.^ Pyrenelllä,- joka • saa .-vetensä: lähiseutujen lumipeitteisiltä vuorenhuipuilta- ^, Gave-^evPau-nimisessä kohdas- ; sa virta.^tek^^, Ä-^l^iO...jalan-sy\^sen. •-putou%eft., :rö^^^ sitten Adoui^jokeeni.'^ • - Eesld^Eö^oöpassa. -.m niukalti•' vesi-. putouksiay' mutta kumminkin on niiii-kin mahtava putouS; kuin 557 jalan le^ vyineri Rheinin putous Schaffenhause-niri- luona. Ja, , Jotta .vältjttiisiin .liian useilta pis- • tökäilta..- annetaanhjKin - usein vahaan,, sekoitettiin ^perasilliimä, loka «vasta vä-hitelleif'liukenee rauaiiin nesteisiin, 'Tällä tavoin'-laajemielaao ^tiikutiista,-pitemmäksi aikaa.. . , Tshpkovskia tähäuastl, tuntematon, kantaatti. Joka v. ,1S72 on -sävelletty tsaari Pietari Suuren • muistoksi, on äskettäin löydetty ^loskova.ssa." . .. "Kirj, E . H . ,'MINÄ imiiteii»:mets&iäft Mljakseep, 'kiiiinfeien.kMMskM kimimm.- • • smpiivi raulia. mim sydMmeeB. - Omi-imi eim.ikmiscn,'-// , . jos kst-keks* i^olf:iimMae kimlet sen,. ' Mä^lMikiele-n ^-vieläkm keiktsm'^' ja tin&Man katkki kmeket. ' Peliajan. jäiittn-rieinuUeu,^ . Joskus, JOS htiohni suuret ou, ictkcnl uudistan jäikhcn. Penisilliini keksittiin TOPnna 1929. Lontoossa viljeli professori Aleksander Flemminglasimaljassa bakteereja ja tämä viljelys homehtui aivan sattumalta. Silloin osoittautui, että home ilmeisesti erittää aiJietta, joka le\aää ja estää bakteerien kasvua; tämä aine oli penisilliini. Homehtuneen paikan ympärilte muodostui selvä kehä, joka oli täysin vapaa bakteereista. Vielä nykyisinkin mitataan penisilliinilääkkeiden vahvuus tämän kehän halkaisijan mukaan. Penisilliinin eroittaminen muodostui kuitenkin vaikeaksi, koska se hajaantui helposti. Vasta 40-lu\nin alussa onnistui satojen kemistien, biologien ja käymistä tutkivien teknikoitten, jotka penisilliinin sotilaallisen tärkeyden johdosta joutuivat tekemisiin sen kanssa, kehittää tätä varten suurteknillinen me-petelmä. Näitten töitten tulokset pidettiin salassa monien vuosien ajan. Penisilliiniä on tuotettu myöskin keinotekoisesti, mutta koska tällainen synteesi on kuitenkin sangen kallishintainen, tuotetaan sitä nykyisin yksinomaan homesienistä. Vaikka penisilliini ei kemiallisesti olekaan sukua sulfonamideille, vaikuttaa se samoin kasvua elikäisevästi. Penisilliini aiheuttaa vain äärimmäisen harvoin vaarallisia jälkivaikutuksia.' Sitä täytyy kuitenkin melkein aina antaa pistoksilla, koskapa penisilliini-tabletit suurimmaksi osaksi tuhoutuvat vatsassa, ja/'niiden käyttö siten %'ain kallistuu, pyöskin muissa ruumiin nesteissä säilyy penisilliini- vain- muutamia tunte*' I. , . , , , I.Ä|JAHTAINA,--' 'HlMlttKUUH-'^ S ' PÄIVÄHÄ, 1950 IloHien'-Miitiiieii- päkettleii •PAffiEraiEM HINNAT S A L i a .-"C" hAmSAPAKETm Hiata'$8*#S, . i.,pati&am. kalinaa - Kokonaispaino 10 paunaa UM n 6 paunaa kahvia 5 paunaa valk. riisiä. 2 pakettia kuivattuja hedelmiä 1 pauna kuivattuja luumuja 1% unssia kaneelia Kokohaispaino IS paunaa T ¥ P E " B " / HMTÄ f l . SO 4 paunaa kahvia 2 paunaa valk, riisiä 1 paketti kuivattuja hedelmiä 1 pauna kuivattuja luumuja l^A unssia kaneelia Kokonaispaino 11 paunaa Hinnat ja sisältö muutoksen alaisia Tilatkaa pakettinne tänään meiltä: Vapaus Travel Agency Box m EDWIN SUKSI Yaltuiitettu, asiamies |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-08-11