Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 26, 1957

              Arthmrin kuulumisia
Eipä tältä rintamalta
kuulu paljon mitään,
eikä suurta yhteis juhlaa
voida täällä pitää.
Kuorolaiset konserttinsa
päättivätkin siirtääy
nuoret kun näin talvellakin
' tahtoo häitä pitää.
: Toinenkolmatta helmikuuta
siihen siirto tehtiin,
ilmoittamaan tästä kyllä
v! S " uudelleenkin ehtiii ^'
^•^l^^äytelmästä 'Missourin varrella*
( : uusinta nähdä,
kymmenes päivä helmikuilta,
sellainen on määrä.
Taitaa nyt jo hännällensä \
pakkasetkin joutaa. "
SaataisUnpa vesisade
lumivallit noittaan,
Kaupunkimme isät kyllä
suuret verot laittaa,
lumivallein poistamiseen
keillä ei ole aikaa.
Saadaan taasen maitoakin
vaik' ei samaan tapaan.
Nääs ajurit tie taistellen
sai keskiviikon vapaan.
Kirje Uekitte
Tämä Liekki lehtemme on saanut
paljon huomiota osakseen suomalaisten
keskuudessa, huolimatta siitä mitä aa-tesuuntaa
kukin kannattaa. Liekki
on kansanomainen lehti, jota lukijat
hyvin ymmärtävät ja sellaisena se otet­takoon
vastaan edelleenkin. .
P.aljon on Liekillä myöskin avustajia
ja niihovat kynäntuötteet myöskin mo­nivärisiä,
kuvaten usein kirjoittajan
henkistä olemusta.
Kuten sanottu, on LiekiHämme taaja
avustäjain verkosto. Mutta lukijakun­ta
on monin verroin taajempi — haus­ka
ilmiö.
Tämän kirjoittaja haluaa nyt tuo,da
ihni mielipiteensä Liekin kirjoituksiin
nähden — jos toimitus sallii.
Saunajuttu nousi jo niin paljon, että
alkoi kuohua yli laidan. -Kuitenkin
useimmat kirjoitukset olivat saman
iuotitoisia ja -tapaisia, että saunahäkä
alkoi haukotuttaa. Taisi kuitenkin jo
päättyä.
Lipsutus ja loukutustalkoot oli mie- .
Iestän! sitä laatua tuotfetta, joka pitäisi,
evätä. Sellaiset jätkämäiset jutut eivät
oikein sovellu julkisen sanan palstoiK
le.
Entä se isonenä-jiittu, joka näyttää
saaneen jo huomionkin jonkun kirjoit­tajan
taholta?
Luulisin löytyvän muutakin kirjoit-r
tamisen aihetta kuin f rii juu jutut ja
puskan takana fluurailu^—miten ku­kin
hellupari halailee, tai loikkaa aidan
yli luvattomille laitumille. Jos ne ovat
pitkäveteisiä, eivät ne vastaa tarkoitus­ta
huumorin kannaltakaan. •
Terve huumori, asiallinen ja iskevä,
olkoon aina tervetullutta, sillä sitä ih­minen,
kuten koko luomakuntakin tar­vitsee.
Eläimet leikkien, mutta ihmi­nen
myös sanan muodossa. Sanaleikki
virkistää väsynyttä, kuten raikas lähde­vesi.
Eläköön terve huumori!
L I E K I N LUKIJA.
Kuulumisia Sointulasta
Kuolema vieraili täällä viime vuoden
aikana hyvin tiheään. Ei se ole ihme­kään,
jkun meitä vanhoja on täällä pal-
>jön.5^^Vfimeksi meni sinne, mistä ei pa­lata,
David Josephson. Hän oli jo usei­ta
vuosia yli 70, asunut Söintulassa
v^psikymmeniä. Työtä hän oli tehnyt
kovasti, raivannut saaren kovaan seet-rikköönt
sievän farmin. Voimien vä-hehttyt|
y^ösii|§Sliän tänne lähemmäk-sikauppaa
ja rakensi uuden sievän varf-
' huudenkodin.^ Farminsa hän myi nuo­remmille^
kwi.^It:Sairaaloinen jo pitem­män
ajan. Häntä jäi ikävällä muistele­man
vaimonsa ja kolme tytärtä per­heineen,
j;:
Meitä kä^'tääl|[^> tervehtimässä en-
• tinen KateÄ ^-«^ansan jäsen Victor
Laaksonei^lR^ifovielä loydettii toi-sistamm^^
n verran entistä,: että tun-nettiin^^
isemme. Vaikka olemmekin
myöhemmin - omanneet erilaisen käsi­tyskannan
maailman asioista, niin siitä
huolimatta entiset yhteiset muistot
vaikuttivat seny että oli hauska tavata.
Kaikki Kalevan Kansan jäsenet ovat
enemmän kiiiii vieraat, niin sanoi hän­kin.
Otimme yhteisen^ kuvankin meis­tä..
Meitä on täällä vielä yksitoista jä-leilä.
I^aaksosen kanssa kuv^assa oli
meitä seitsemän, neljällä ei ollut mah­dollisuutta
» tulla. Kiitos käynnistä!
Olisin halunnut enemmän puhutella
häntä,', mutta hän odotti jo laivaa, jo­ten
siihen ei.ollut aikaa. Eipä enää kes­tä
kauan, kun olemme kaikki siellä mis­tä
ei ole paluuta.
Sain nähdä lehdestä, että vanha naa­purini,
ja; jfi^ttiij^Ui Kalevan Kansan jä­sen.
Lyydia Granfors on kuollut Webs-ters
Cornersissa, B. C. .Asuimme naa­pureina.
2Q.yu9tta. He olivat hyviä ja
rauhallisia ihmisiä. Vuorotyöllä raken­simme
yhdessä kotimme Kalevan Kan­san
hajottua, toimittiin haalin keittiös-sä
jä näytelmissä kuusi vuotta yhdessä
ja 'siivottiin haalia. Silloin vielä tuh­rattiin
Qljylampuilla. 36 lamppua pi­ti
' varata kuntoon iltamatilaisuuksia
varten. Siihen aikaan toimittiin, näy-teltiinj
voimisteltiin, oli soittokunta ja
joka siinnuntai-iltana kokoontui puhu-jaseura,;
jossa sen ajan nuoret ja isom­mat
lapsetkin kävivät. Minunkin lap­seni
opettelivat suomea lukemaan, että
pääpjvät joukkoon. Oikein tuntui ikä­vältä
Lyydian poismeno, vaikka hänkin
on ollut, jo SO vuotta pois täältä. Hä­neltä
jäi poika perheineen Yhdysvaltain
puolelle. Lepää rauhassa!
Samoihin aikoihin saapui myöskin
tieto, että Lisi: Mielty kuoli AVebsters
Cornersissa, Hänkin oli entinen Kale­van
Kansan- jäsen. Asuimme hekeii
aikaa vuonna 1902 siinä welsiläisten
jättämässä vanhassa kämpässä. Meitä
oli siinä kolme perhettä. Se yksi huone
oli ympäröity vuoteilla ja keskellä oP
pöytä. Kaikilla meillä oli lapsia, mut­ta
kun ruokailuhuoneessa kävimme syö­mässä
ei siinä ollut hätääkään. Hyv.i
sopu antoi tilaa ja suuret tulevaisuu-dentoiveet
kannustivat kestämään.
Kyllä hänkin eläissään suoritti ras­kaan
päivätyön. Yhtiön hajottua he
siirtyivät täältä pois. Websters Cor-nersiin
he raivasivat kodin, kasvattivat
8 lasta.v Lisi oli oikein perheen äiti
sielultaan, passasi ja palveli lapsiaan
minkä jaksoi. Hän oli kuollessaan jo
yli 80 vuoden^ ikäinen. Näin hänet vii­meksi
kolme vuotta sitten, jolloin hän
asui yksin.suuressa talossaan. Hänel­tä
jäi paljon tyttäriä ja poikia perhei­neen
^misteleinään äitiä', joka oli kaik­ki
voimansa uhrannut lastensa hsrväk-si.
Kaunis muisto on minulla jälellä
kummastakin poismenrieestäi—
Pitääpä sitten kertoa vähän valoi­sampaakin,
kun nainua on tuo onni pot­kinut
vuoden alussa; Minun tyttai-eni
toi minulle radio-levysoittimen ja nyt
sain Liekin levitysryhtäyksestä $5.00,
nyt pitää sillä tilata levyjä. Kiitos
vain!.
ISOÄI,i'\
SO-vuctimalle
Hilda Harjulle
Kahdeksankymmentä vtiotta on iki-,
jonka sanoa^ kyllä jo kehtaa. ,
Siitä 60 vuotta Hilda oit. jo^^
tallannut tätä ^Canädaa.
Mitä tarjonnut Hildalle on
tämä uusi ja suuri kotimaat J
Se on korpien raivausta
ja ainaista raadantaa.
Alberton aavikoille smirille •
Hilda asuinpaikan ja kodin sai
Siellä kyntöpolkua asteltiin^
ja myös k.viä työnnettiin kai. - f -
— Joissakin maissa' määrittelee laki
tarkkaan mitikälaisen sukulaisen keos­sa
ei saa mennä naimisiin. Intian laiis* :
sa esim. kielletään ankaran rangaistuk­sen
uhalla menemästä naimisin Isoisän
äidin kanssa. «Lieköhän siellä siihen'
halukkaita? .
Joku kesti jötduun,
toiset tallien yli,
muutamille aukes*
haudan arnias syli.
Täältä toiset aivan
mielellänsä lähti,
heille tiellä loisti
kirkas taivaan tähti.
Matka Däsytti jo,
tukalaksi tuli,
kävi kylmäksi nyt
ensi talven lumi.
Rauhalliseen lepoon
ihana on käydä,
eihän enää siellä
.elontuska jäydä, *
O L G A S E L A N D E S.
Muistelmijsi eräästä
laulunjikkmrista
Kun olin pikku poika, oli kotipaikka­kunnallani
laulumestari, joka esim. sai
1,000markkaa oheellisista värsyistä.
50Q mk. käteen ja lopun, kun hän oli
laulanut ne kysymyksessä olevalle her-.
ralle ja rouvalle.
.\luksi olivat her^a ja rouvai, iloisia
laulusta ja sanoivat heidän kauppansa
saaneen hyvää mainostusta. Mutta
sanotaan, ettei ole järkeä enempää kuin
kanalla ja se pitääkin ainakin kanjihin
nähde» paikkaus^. Kanat ne nytkiii
pilasivat hyvän asian.
Lauluntekijän kanat menivät kaup­piaan
pihamaalle kana-aidan raoisUi ja
tekivät siellä tuhojaan. Siitä tuli ka'
nää ensin rouvien ja sitten myöskin
miesten kesken. Sitten herra kauppias
haastoi laulunikkarin oikeuteen kun­nianloukkauksesta.
Oikeusistunnon ta­paukset
tulivat sitten ihmisten tietoon
sanomalehtien kautta. .
Laulun tekijä kertoi joka värsyn si­sällön
tuomarille ja muistaak3'Mi ue
sisälsivät seuraavaa:
. Ennen hän käveli lehmäkarjasi
nyt hän on herra toisessa sarjas'.
Sun pomfeli, pomfeli . . .
Tekijä sanoi sillä tarkoitettavan, että
ennen herra hoiteli vain lehmäkarjaa,
mutta nykyään juoksijaoritta.
Rouva se sanoi herralle hiljaa,
anna vain Analle leipää ja viljaa . . .
Tämä tarkoitti, että Ana oli oriin n i ­m
i ja leivästä piti puhua hiljaa; koska
^'se oli kortilla.
Herralla on se nahkanen takki,
rouvalta 4>uuttuumuhvi ja takki . . .
Tämä tarkoitti, että vaikka he ovat
rikkaita, niin he käyttäytyvät vaati­mattomasti.
Rouva se sanoi, seppä on hullu, ^
kun Ana on ajossa vaahtoon tullut...
Seppä näet toimi Anan opettajana.
Herra se sanoi, .\na on kallis,
eikä sitä nälwdäkäan Sompin tallis',..
Se merkitsi sitäj ettäSomppi-mmineri
naapuri olisi ostanut Anan, mutta hä­nellä
ei ollut kylliksi rahaa.
Kaikki ne pirut herraa narraa,
kaviotkaan ciyat knrkussa harr^,..
: Laulun tekijä sanoi tarkoituksena ol­leen
kertpa, että herra myi markkihoil-
]^, Anan ja JiaTJakaisia j i j j p ä ^ jo| ko-.
Sinä aikana heikot luopuivatj -
raivauksesta karun, tään inaan\
mutta voinut sei se säikyttää
muukalaista ,iäälläfHildaa;r
Hän ehti paikkaan niin-m^^
otnan mieheHsär. rinnalla. - \,
Oli mökkinsä 'aina^/ptfktoinen,
yhteiskäärlnän: hinnalla. •\
Jumaluusopin äatiehet eivät
hänen toimiaan hallitse,,^
vaan ihtnissääli ja rakkaus
ovat ohjeina hällä aina ne.:
Kodin ifvet oli aina avoinna
jos sinne poikkesi kulkija.
Hän kaikkia siellä kestitsi,
oli nwnen hän auttaja.
Nyt toveri tämä kunnollinen
ehti vanhuuden saavuttaa,
mutta paljon onnea edelleen
toverjoukkomme toivottaa,
Hilda värssyn sen perään vieläkin
toverjoukolle meille laittaa,
jossa kiitokset kaikille Jiaunihit,
ja lämpimät Jtän laittaa.
Liiallinen mässäys
ei ole hyväksi;.,
Äskettäin tuli Suomessa, Kilin pitä­jässä,
Mikko Repolainen: huomaamaan,
että liiallinen mässäys ei ole hyväka
edes ketulle.
Mikko oli tunkeutunut ^erääseen ka­nalaan
seinässä olevasta kapeasta au­kosta.
Kanalassa se oli puraissut kuo­liaaksi
15. kanaa ja ryhtynyt sittei
mässäämään;. Mässäyksen seuraus oli
se, että vatsa pullistui siinä määrin, et'
tei Mikko ^nääpäässytkääin ulos au­kosta
mistä oli sisään tullut.
Kanalan -omistaja tapasi aamulla
Mikon kanalan nurkasta vatsa turvon*
neena -ja kovin uupuneena epäontiistu'
neiden ulospääsy-yritysten jälkeen. Ka­nat
vain katselivat ihmetellen vaaratto-
• maksi muuttunutta vihollistaan.
" Kanalan omistaja toimitti sitten Ui'
kon autuaitten metsästysmaille.
ko hinnan.
Raumalla herra sai sydänvihat,
kun siellä aukesi istumalihat ...
Herra näet joutui lainaamaan tutta­viltaan,
päästäkseen kyydillä kotiin.
Tuomari sanoi nyt, että hän haluaia
kuulla laulun oikdn kunnollisesti lau­lettuna,
sillä muuten hän ei voi paasta
täysin selville siitä, josko se loukkaa
kantajaa.
Lauluntekijä lupasi laulaa sen ja nel*
jä lautamiestä raahasi pianon istunto-huoneeseen.
. Silloin kuitenkin juoksi Jcantaja 9^
le ja nyrkkiään näyttäen sanoi, ettajo^
vain laulat sen laulun, niin tuosta P?*
see.
Tuomarikin luopui vaatimukses^
ja käski aisiariomaiset ulos. Pia^
dät kutsuttiin takaisin, tuomari ilaioi'^
ti,'että kanne^^^c^ ja ^^f^^
saa^^ mafcsaä ^jri^k^^
'kulut.' :J:',y
. . m
Sivn 6 Latoiuitebuu 26 ;|»ilvBii£ 1957