1948-10-09-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
Published and prlBted by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter.
liddd ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettakaa kaikilta aloilta.
TfLAVSHINNAT: THDTS¥iLLTOIHlN:
1 vuosikerta t^M l vuosikerta ^.. .$3.7S
6 kuukautta 1.75 6 kuukautta .....2.25
3 kuukautta liK) _
SUOMEEN JA MUUAIXE UIJKOMAILLE
i vuosikerta ......tSO 6 kuukautta ....$2.50
n^OrrtJSHINNAT:
'75 sentti ^alstatuumaltä. Hahrin kmosihnoitus $S.OO. JOaa-
. l e n ^ ilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä Julkaistava muisto-vä/
sy $1.00 Jä kiitos $2.00. Kirjeenvaihfoilmoitidaet $1.50. Eri-kolshinmkt
pys^rvlstä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
-AsiamiehiUe myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
.lOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toiniiittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69
LIEKKI SUDBURY, ONT.
Toimituksen kulmasta
Nyt on aikanaan puhuttava eräästä tärkeästä asiasta.
Nitnittäin Liekin -seuraavasta laajennetusta numerosta, jtth-lanumerosta.
Ettei molempien tämän pajan lehtien talvijuhlanumerot
tulisi aivan samaa naikaan, on Vapaus saanut "urakakseen"
joulun ja Liekki vuodenvaihteen. Siis arvokas aihe molemmilla.
Olemmepa joskus pyrkineet vänkäämään, että uusi-
Vuosi on juhlittavista päivistä järjellisesti suurin ja siUe siis^
olisi siirrettävä suuri osa joulun tavattomasta juhlalastista,
lahjoista ja loistosta. Mutta minkäs me maailmalle mahdamme.
Kysymyksessä on siis Liekin uudcnvuodennumero. Mitä
siihen pyritään muuta saamaan, sen nyt sivuutamme, ja
kohdistamme huomion vain sen kirjalliseen puoleen, kirjoituksiin.
Siis vakavasti toivomme ja pyydämme, että Liekin ky-näilijäystävät
ottavat tämän numeron hellään hoivaansa ja
ryhtyvät sitä tosissaan avustamaan, jollakin hyvällä palalla
kukin.
Tietenkään ei ole tarkoitus että kaikilla kirjoituksilla
olisi tuo vuodenvaihdeaihe, sehän johtaisi yksivärisyyteen,
vacn että kukin ottaisi minkä tahansa hyvän tai hauskan aiheen.
Siten vain syntyy se kiinnostavan vaihteleva sisältö,
mitä tällaisiin numeroihin kaivataan. L
Ja toinen pyyntö on se, että ryhdyttäisiin kirjoittamaan
aivan heti. Olisi hyvä jos saisimme niitä käsiimme jo tämän
kuukauden ^isällä, ja niin edelleen, jotta ne eivät suinkaan
jäisi viime tinkaan ja pakkokiireeseen, vaan voitaisiin niitä
jatkuvasti käsitellä ja latoa valmiiksi-milloin sopii.
Siis, ystävät, puhalletaanpa tässä nyt yhteen hiileen!
* * •
*'Syksy on tullut ja myrskyelec . . No eipähän tuo
vielä ole koyin myrskyillyt, vaan ollut tyyntä ja lämmintäkin,
kesäistä melkein. Multa yhden puolensa, voimakkaimman
se on jo näyttänyt — ollut taas taidemaalarina, ripotellut
väriloistoa sinne tänne. Niin, käsillä on vuoden kaunein
aika, kuten me ja jotkitt muutkin päättelemme. Nauttikaamme
taas siitä ja erikoisesti väläytelköön se kynäilijöillemme
kirkkaita jaihcita.
* * •
Ej-äästä allekirjoittaneeseen koskevasta asiasta olemme
saaneet joitakin kyselyn ja arvostelun tapaisia huomautuksia
rajan takaakin. Eräässä niistä, jossa tulkitaankin niiden
kaikkien aihe, sanotaun lyhyesti:
'"Jos kerran se 'Mr. Canada' .Allan Päiviö on, kuten me
täällä otaksumme, IJekin toimittajan poika, niin miksei sitä
mainittu siinä uutisessa. Olisihan se ollut mejdän etäämpänä
olevienkin Liekin lukijain hauska tietää ilman arvailemista."
.Xiinpä kai olisi ollut, ja tietysti sen olisi voinut aivan
asiallisesti mainita, mitenkähän vain jäi tekemättä. No, mainitaan
sr ttyt sitten, että k\llä hän on Liekin toimittajan nuorin
poika ja kunnon poika onkin kaikin päin. — .-[/'.
Biografia
on kirjallinen esitys jonkun henkilön
elämästä ja toimista. Se voi joskus supistua
pääasiassa henkilön ulkonaisten
elämäövaiheiden luettelemiseen,, mutta
käsittää täydellisemmässä muodossa
myöskin esityksen hänen kehityksestään
ja toimintansa merkityksestä. Tämmöisenä
biografia on tärkeä osa historiankirjoituksesta.
Biografiaa, jossa joku
henkilö kuvaa oman elämänjuoksunsa,
sanotaan autobiografiksi, joka muuttuu
memoaariksi, kun tekijä siirtyy kuvaai-maan
muistelmiaan muista iienkilöi$tä
sekä aikansa oloja ykensä.
Blografikokoelmat, "nimadrjat", sisältävät
tavallisesti aakkosellisessa järjestyksessä
elämäkerrallisia tietoja joko
huomattavista henkilöistä yleensä tai
jossakin maassa' erikseen, taikka jottkbi
toimialan tai piirin henkilöistä. Näitä
on kaikilla sivistyskansoilla ja kielillä.
Suomellakin.
Biografinen nimikirja. Suomen laatuaan
ensimmäinen elämäkerrallinen
hakemisto "elämäkertoja Suomen entisiltä
ja nykyajoilta", oli se'joka limestyi
VV. 1879-83 ja hyvin simrenmoisena,
771 isoa sivua, I,54'2 palstaa, jommoista
ei siihen asti oltu vielä saatu ruotsinkielelläkään
aikaan. Sittemmin siihen
ilmestyi vielä lisävihko käsittäen 142-
palstaa. Pääosa sisältää vHteensä 1,378
hakunimeä, jotka melkein kaikki ovat
samalla kirjoitelmien otsikoita, lisävih-kossa
taas 121 uutta hakunimeä. Sitäpaitsi
teoksessa on yhteensä 118 sukutaulua.
Hämmästyttävä laskunero
Belgialaiset matematikot ovat hämmästyksellä
todenneet, että eräs 22-vuo-tias
laskunero pystyy laskemaan nopeammin
kuin monimutkaiset laskukoneet.
IMainittu 22-vuotias nuorimies, jonka
nimi on Oscar Verhaeghe, on omistautunut
pelkästään niTmeroille. Kaikkein
mieluimmin haluaisi hän istua kotonaan
ja laskea koko päivän. Kahdessakymmenessä
sekunnissa laskee Oscar kuutio-juuren
sellaisesta luvusta kuten esimerkiksi
964,443,747 ja neljässäkymme-nessä
sekunnissa laskee hän kuution sellaisesta
luvusta kuten esim. 777,777,-
777,777,777. Kahdessakymmenessä sekunnissa
voi hän laskea, milloin oli pääsiäinen
vuonna 1848. < Nämä laskutehtävät
suoritti hän äskettäin eräälle kokoontuneelle
tiedemiesseurueelle ja tällöin
todettiin, ettei vastaostettu laskukone
työskennellyt yhtä nopeasti kuin
Oscarin aivot. *
Oscarin saadessa jonkun laskutehtävän
,istuutuu hän viipymättä ja kirjoittaa
paperille vastauksen suorittamatta
minkäänlaisia laskuja paperilla. Toistaiseksi
ei hän kertaakaan ole laskenut
väärin.
Toive on kaunis harhnlintu. Jos sr Irntää kovin korkealla,
anna sm nunna, mutta jos sr pysyy kotisi piirissä, viskaa
sille siemeniä.
Rakkaudesta saa rnsirsmäinri: vähän rnrmmän kuin kokonaisen,
toinrn vain puolet, kolmas mitä sattuu, ja viimeiselle
jää vain ensimmäisen muisto.
Viikinkien historiaa
tutkitaan
Historioitsijat yleensä ovat sitä "mieltä,
että islantilaisten saagat, joissa kerrotaan
Leif Ericsonin ja hänen tovereittensa
matkoista Vinelandissa ja Mark-landissa,
perustuvat tosiasioihin ja viikingit
näinollen ovat vierailleet -Amerikan
mantereella kauan ennenkuin Co-lumbus
löysi .Amerikan.
Nyt on American-Scandinavian rahaston
toimesta kutsuttu Köiipenhami-nassa
olevan Tanskan kansallisnuiscan
kuraattori prof. Johannes Brondsted tutkimaan
löydettyjä mui.st<K\sincita, Hän
on yksi johtavimpia Euroopan arkeologeja
ja uskotaan, että hän voinee ratkaista
monta hämäriin peitossa olevaa
kohtaa viikinkien retkistä tälle mantereelle.
Hän saapui Xc\v Yorkiin viime
kuussa.
Syyslehti
Olen vain syksyn lehti, nähdä ma sain
miten ystävä ystävättä ohi kidki mun mut Kuin tiedotonna aivan, mitään tietämättä,
minä vilkutin viluisena unohdettua kättä.
Maa oli aittio^ lintujen kuorot laannut,
valo päivien syksyn tullen unen-harmauden
Illoin taivaanrantaan, kuin arkaillen, soluu
ja tummien pilvien lomaan se öitänsä uneksi
Yli niaiieman syksyaution päivä jo lipua välön jä varjon leikki kunnailla 'hyppelek
Pois öUonnem päivät, pois oli muistoni.
Ja pois oli vi^eä nurmi, joka^ kattoi puisto
Nyt minut omaksensa miista multa saa,
tiedän: kaiken kauneimman aina kadottaa.
Tuhansin sisarparvin me käymme yöhön On yllemme kirkkaat valot tähtien syttyn-
K
Turistit matka II
Jatkoa
' LEIP.\KÖRIX" LAIDASSA
Melkein vastapäätä meidän cabin-ryhmää on si
donan puisto. Se on sijoitettu sopivasti valtatien ia
väliin. Joki pujottelee sievästi pufston reunustaa
puistoko jokirantaa, miten sen sanoisi. Itse puisto c
nen nurmikenttä ilman kukkaistutuksia. Puut suuri:
ja ja pihlajia, joukossa joku mänty ja pajupensaita.
puistoa on iso paviljonki tilavine ruokailuhuoneineer
emme oikein ihastuneet tuohenkaan puistoon, ehl
kun sieltä puuttui uimapukuiset, ilakoivat lapset, jo
ta antaisivat ympräristölleen elävän leiman. Kun
tottuneet näkemään uimahaluisia jokaisella järven
rannalla ja täällä kaikki, lapsetkin kulkevat täysi^s:^
sa edes vilkaisematta joen suiptaan —- se on jotak
ja outoa ja saa sievänkin rantaman näyttämään
kuolleelta, alutta eihän tästä^voi lapsia syyttää, ku:
noin rumaa, harmaan ruskeaa, kuin likaista velliä,
tään Winnipegin lapsillakin uimapaikkoja, järven
mutta ne ovat 50—75 mailia ulkona kaupunuista. i
kiila lapsilla ole tilaisuutta käyttää niitä iiyväksfon.
mekään viitsineet ajaa sinne asti. Ennemmin yn:
tuamhie katselimme kaupunkia.
Kaupungin valtakatit (Main St.) kulkee C I 'R
pihan alitse. Tunsin heti paikan ja houkuttelin n
pysäyttämään auton. Niin jätimme sen sub\vay-tal
valtavaksi ja kävellen menimme ratapihan alitse,
man ratapihan missä, tuolla ylhäällä, kerran aamuv.
viisi vuotta sitten kuopuksen. kanssa istuin matkal:
päällä odottaessamme junanvaihtoa, Vienon luo
sämme. Silloin oli tämä samainen katu hiljainen
— nyt siinä vilisi autoja ja hevosia ja ihmisiä aiv
naan. Menimme asemahuoneeseen, josta ostin j :
kortin Vienolle ja muillekin ystävillemme. Saman
kastelimme vanhaa veturia*, joka oli päässyt kunni
asemahuoneen edustalle. Ensimmäinen veturi, jok
Ijttänyt liikennettä VVinnipegin historiassa. Nyt oi
maalattu ja kiillotettu niin komeaksi ja asetettu ;
paikalleen. Eafonb kaupan kiersimme ylimmälle
asti. Samoin monta muuta kauppaa, ja kaikista li
pus jotakin" sopivaa ostaakseen. Hudson Bayn kauj
mällä lattialla söimme herkullisen päjvällisen.
Paljon on Winnipegissä kauppoja ja teattereta
rensuuria hotelleja. Aivan mahdoton kiviläjä <oko
ki ja vähemmän puhdas. Kun sitä iltapäivälle a-", k
niin jo sanoi ministeri: "Eiköhän lähdetä tak.r^
raan.'' Se ehdotus oli meille mieleen, ja kello o-'
kolmea iltapäivällä kun puhdistimme \Vinnipe'jin i
loistamme.
Taaskin meni matkamAe samaa latuaan >i:
sillan — eikä vieläkään missiiän näkynyt joon
'Kahdeksan mailia Sevcn Sister's FallsilK'
tä tienviitasta. Chcvi vei meidät sinne. Otinutn- /
siellii tammesta ja voimalaitoksesta, kiiänsinini' <
kaisin valtatielle ja illallisen aikaan olimme K( ;
man jäven rannalla ja sam.-LSsa cabinis-;Ain :
toissa yimäkin.
T . V K A I S I X K O T I IN
Kun illan ja osan yöstäkin ihailimme Ken c
ta valaistusta, olimme kyllin vä.-n-JQcitii nuk i ; . '
aamulla yhdek.sään asti, .Mitäpä turhia hoppuili >
sinne koliin aina ehtii. Ministeri lähti kin);)!!
järvelle kalastanvuyi siksi aikaa kun minä t i - k i i .
astioita. Eivät he kalaa sajincct. mutta .saiva:;'
della.
'.:\
Minä tahdon f on hvvä pää tr Intä. Minä teen sen! on vielä
parempi.
AFRIK.VLAISISSA kouluissa tarjoillaan
lapsille päivällisateria neljän sentin
maksusta.
SIVU 2 LAUANTAINA, LOK.\KUUN> 9 PÄIVÄNÄ, 1948
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 9, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-10-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki481009 |
Description
| Title | 1948-10-09-02 |
| OCR text |
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
Published and prlBted by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter.
liddd ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettakaa kaikilta aloilta.
TfLAVSHINNAT: THDTS¥iLLTOIHlN:
1 vuosikerta t^M l vuosikerta ^.. .$3.7S
6 kuukautta 1.75 6 kuukautta .....2.25
3 kuukautta liK) _
SUOMEEN JA MUUAIXE UIJKOMAILLE
i vuosikerta ......tSO 6 kuukautta ....$2.50
n^OrrtJSHINNAT:
'75 sentti ^alstatuumaltä. Hahrin kmosihnoitus $S.OO. JOaa-
. l e n ^ ilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä Julkaistava muisto-vä/
sy $1.00 Jä kiitos $2.00. Kirjeenvaihfoilmoitidaet $1.50. Eri-kolshinmkt
pys^rvlstä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
-AsiamiehiUe myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
.lOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toiniiittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69
LIEKKI SUDBURY, ONT.
Toimituksen kulmasta
Nyt on aikanaan puhuttava eräästä tärkeästä asiasta.
Nitnittäin Liekin -seuraavasta laajennetusta numerosta, jtth-lanumerosta.
Ettei molempien tämän pajan lehtien talvijuhlanumerot
tulisi aivan samaa naikaan, on Vapaus saanut "urakakseen"
joulun ja Liekki vuodenvaihteen. Siis arvokas aihe molemmilla.
Olemmepa joskus pyrkineet vänkäämään, että uusi-
Vuosi on juhlittavista päivistä järjellisesti suurin ja siUe siis^
olisi siirrettävä suuri osa joulun tavattomasta juhlalastista,
lahjoista ja loistosta. Mutta minkäs me maailmalle mahdamme.
Kysymyksessä on siis Liekin uudcnvuodennumero. Mitä
siihen pyritään muuta saamaan, sen nyt sivuutamme, ja
kohdistamme huomion vain sen kirjalliseen puoleen, kirjoituksiin.
Siis vakavasti toivomme ja pyydämme, että Liekin ky-näilijäystävät
ottavat tämän numeron hellään hoivaansa ja
ryhtyvät sitä tosissaan avustamaan, jollakin hyvällä palalla
kukin.
Tietenkään ei ole tarkoitus että kaikilla kirjoituksilla
olisi tuo vuodenvaihdeaihe, sehän johtaisi yksivärisyyteen,
vacn että kukin ottaisi minkä tahansa hyvän tai hauskan aiheen.
Siten vain syntyy se kiinnostavan vaihteleva sisältö,
mitä tällaisiin numeroihin kaivataan. L
Ja toinen pyyntö on se, että ryhdyttäisiin kirjoittamaan
aivan heti. Olisi hyvä jos saisimme niitä käsiimme jo tämän
kuukauden ^isällä, ja niin edelleen, jotta ne eivät suinkaan
jäisi viime tinkaan ja pakkokiireeseen, vaan voitaisiin niitä
jatkuvasti käsitellä ja latoa valmiiksi-milloin sopii.
Siis, ystävät, puhalletaanpa tässä nyt yhteen hiileen!
* * •
*'Syksy on tullut ja myrskyelec . . No eipähän tuo
vielä ole koyin myrskyillyt, vaan ollut tyyntä ja lämmintäkin,
kesäistä melkein. Multa yhden puolensa, voimakkaimman
se on jo näyttänyt — ollut taas taidemaalarina, ripotellut
väriloistoa sinne tänne. Niin, käsillä on vuoden kaunein
aika, kuten me ja jotkitt muutkin päättelemme. Nauttikaamme
taas siitä ja erikoisesti väläytelköön se kynäilijöillemme
kirkkaita jaihcita.
* * •
Ej-äästä allekirjoittaneeseen koskevasta asiasta olemme
saaneet joitakin kyselyn ja arvostelun tapaisia huomautuksia
rajan takaakin. Eräässä niistä, jossa tulkitaankin niiden
kaikkien aihe, sanotaun lyhyesti:
'"Jos kerran se 'Mr. Canada' .Allan Päiviö on, kuten me
täällä otaksumme, IJekin toimittajan poika, niin miksei sitä
mainittu siinä uutisessa. Olisihan se ollut mejdän etäämpänä
olevienkin Liekin lukijain hauska tietää ilman arvailemista."
.Xiinpä kai olisi ollut, ja tietysti sen olisi voinut aivan
asiallisesti mainita, mitenkähän vain jäi tekemättä. No, mainitaan
sr ttyt sitten, että k\llä hän on Liekin toimittajan nuorin
poika ja kunnon poika onkin kaikin päin. — .-[/'.
Biografia
on kirjallinen esitys jonkun henkilön
elämästä ja toimista. Se voi joskus supistua
pääasiassa henkilön ulkonaisten
elämäövaiheiden luettelemiseen,, mutta
käsittää täydellisemmässä muodossa
myöskin esityksen hänen kehityksestään
ja toimintansa merkityksestä. Tämmöisenä
biografia on tärkeä osa historiankirjoituksesta.
Biografiaa, jossa joku
henkilö kuvaa oman elämänjuoksunsa,
sanotaan autobiografiksi, joka muuttuu
memoaariksi, kun tekijä siirtyy kuvaai-maan
muistelmiaan muista iienkilöi$tä
sekä aikansa oloja ykensä.
Blografikokoelmat, "nimadrjat", sisältävät
tavallisesti aakkosellisessa järjestyksessä
elämäkerrallisia tietoja joko
huomattavista henkilöistä yleensä tai
jossakin maassa' erikseen, taikka jottkbi
toimialan tai piirin henkilöistä. Näitä
on kaikilla sivistyskansoilla ja kielillä.
Suomellakin.
Biografinen nimikirja. Suomen laatuaan
ensimmäinen elämäkerrallinen
hakemisto "elämäkertoja Suomen entisiltä
ja nykyajoilta", oli se'joka limestyi
VV. 1879-83 ja hyvin simrenmoisena,
771 isoa sivua, I,54'2 palstaa, jommoista
ei siihen asti oltu vielä saatu ruotsinkielelläkään
aikaan. Sittemmin siihen
ilmestyi vielä lisävihko käsittäen 142-
palstaa. Pääosa sisältää vHteensä 1,378
hakunimeä, jotka melkein kaikki ovat
samalla kirjoitelmien otsikoita, lisävih-kossa
taas 121 uutta hakunimeä. Sitäpaitsi
teoksessa on yhteensä 118 sukutaulua.
Hämmästyttävä laskunero
Belgialaiset matematikot ovat hämmästyksellä
todenneet, että eräs 22-vuo-tias
laskunero pystyy laskemaan nopeammin
kuin monimutkaiset laskukoneet.
IMainittu 22-vuotias nuorimies, jonka
nimi on Oscar Verhaeghe, on omistautunut
pelkästään niTmeroille. Kaikkein
mieluimmin haluaisi hän istua kotonaan
ja laskea koko päivän. Kahdessakymmenessä
sekunnissa laskee Oscar kuutio-juuren
sellaisesta luvusta kuten esimerkiksi
964,443,747 ja neljässäkymme-nessä
sekunnissa laskee hän kuution sellaisesta
luvusta kuten esim. 777,777,-
777,777,777. Kahdessakymmenessä sekunnissa
voi hän laskea, milloin oli pääsiäinen
vuonna 1848. < Nämä laskutehtävät
suoritti hän äskettäin eräälle kokoontuneelle
tiedemiesseurueelle ja tällöin
todettiin, ettei vastaostettu laskukone
työskennellyt yhtä nopeasti kuin
Oscarin aivot. *
Oscarin saadessa jonkun laskutehtävän
,istuutuu hän viipymättä ja kirjoittaa
paperille vastauksen suorittamatta
minkäänlaisia laskuja paperilla. Toistaiseksi
ei hän kertaakaan ole laskenut
väärin.
Toive on kaunis harhnlintu. Jos sr Irntää kovin korkealla,
anna sm nunna, mutta jos sr pysyy kotisi piirissä, viskaa
sille siemeniä.
Rakkaudesta saa rnsirsmäinri: vähän rnrmmän kuin kokonaisen,
toinrn vain puolet, kolmas mitä sattuu, ja viimeiselle
jää vain ensimmäisen muisto.
Viikinkien historiaa
tutkitaan
Historioitsijat yleensä ovat sitä "mieltä,
että islantilaisten saagat, joissa kerrotaan
Leif Ericsonin ja hänen tovereittensa
matkoista Vinelandissa ja Mark-landissa,
perustuvat tosiasioihin ja viikingit
näinollen ovat vierailleet -Amerikan
mantereella kauan ennenkuin Co-lumbus
löysi .Amerikan.
Nyt on American-Scandinavian rahaston
toimesta kutsuttu Köiipenhami-nassa
olevan Tanskan kansallisnuiscan
kuraattori prof. Johannes Brondsted tutkimaan
löydettyjä mui.st |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-09-02
