Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 25, 1954

              lirtgp t«iiMmHmtWifa heriiimmni ja ke-hfttynuneii
fiaerahpaiiA tafiahmi iaUn-liMbtyttatin
«tmaiiäilmsf^KJa omaUa
UvaBa. VanhMnpinakin lie olivat luin
toistensa kaltalaa, että lie saattoiyat
Coisteasa siiasta fiiff»»rii iobtainaaii koii-serttiä,
aman etti kukaan yleJsSatä t&i
edes tutun orkesterin jKaenista huconiksi
johtajan vaihdosta!
Myös monien mielisairauksien riq>pu-vaisuus
perintotd^joista on saanut su­kututkimuksia.
Mf^iiais^u^^ Suku­tutkimukset
o?atjao8oitt{uijeet,^m^
monet mielisairaudet johtuvat tietyistä
perintötekijöistä. HUna on aivan vavah-
. duttavan selvästi vahvistunut kaksostut­kimuksissa.
Eräässä saksalaisessa tutki­muksessa
tutkittiin 58 kaksosparia,
j o i ^ ainakin toinen kaksonen sairasti
jakomielisairautta 1. skitsofreniaa. Täl­löin
todettiis,.€ttä 67%:ssa samamunai-
^ a kaksospareja molemmÄ kaksoset
.sairastivat samanlaista mielisairautta.
Sen sijaan erimunaistan kaksosparien
joukossa ei ollut ainoatakaan sellaista
tapausta. \%staavanlai«essa raivoamis-,
masentumis- eli maanis-depressiivistä
mielisairautta koskevassa tutkimukses­sa,
jossa tutkittiin 50 kaksosparia, osoit­tautui,
että 9<r% :ssa tutkittuja samamu-naisia
pareja molemmat kaksoset olivat
sanuUla tavoin sairaita. Erimunaisista
kaksosista vain 1 pari 17:sta (6%) oli
sellainen. Vastaavanlaisiin tuloksiin on
tultu, kun on tutkittu eräiden muiden
mielisairauksien esiintymistä kaksosissa.
Alttius tuberkuloosiin on osoittautu­nut
kaksostutkimusten perusteella niin
rkään useimmiten perinnölliseksi. Sa­maahan
todistaa keuhkotaudin esiinty­minen
tavallisesti suvuttain. Eräissä
Saksassa suoritetussa tutkimuksessa tut­kittiin
205 ssllaista kakso^aria, joissa
ainakin toinen kaksosista sairasti tuber­kuloosia.
Tällöin todettiin, että 659^ :ssa
samamunaisia kaksospareja molemmat
kaksoset sairastivat tuberkuloosia. 'Eri­munaisista
kaksospareista vain 25% oli
sellaisia. Lisäksi taudin kehitys oli sa-mamunaisilla
kaksosilla yleensä aivan
yksityiskohtia myöten . samanlainen.
Niinpä eräissä sellaisissakin tapauksissa,
joissa samamunaiset kaksoset olivat
vuosikausia eläneet toisistaan erillään ja
jopa aivan erilaisissa oloissa, tauti puh­kesi
molenrunissa kaksosissa samassa
keuhkon kohdassa aivan samanaikaises­ti.
Toisaalta taas erimunaisista kaksosis­ta,
jotka olivat pitemmän aikaa jopa
nukkuneet samassa vuoteessa, vain toi­nen
sairastui tuberkuloosiin ja toinen
jäi täysin terveeksi. Nämä tutkimukset^^
osoittavat, että perinnöllinen taipumus
vaikuttaa määräävästi tuberkuloosin
puhkeamiseen ja kehitykseen.
Yhteenvetona edellä selostetuista kak­sostutkimuksista
voimme todeta, että ne
ovat osoittaneet ihmisen useimpien omi- .
naisuuksien olevan ratkaisevassa määrii^
riippuvaisia perintötekijöistä.
CUff McKay^mn "BoUday Ranch" nähdään joka, lauaniaiiltana
CB€:n televisiolähetyksissä. Tässä näytöksessä esiintyvät Kmg
Ganam, Frank Wright, AI Harris, Percy Cutts, Ron Sherman,
Matt de Florio, Don Johnson, Doug MacFarlane ja ilveilijä
**Hap** Master, Tielenkin mukana on myöskin itse Clifj McKay,
humoristinen klarinetin soittaja.
KMesti kQtoaa - kahdesti kylissi
Silmäys suomalaiseen olistkidUuuriih
Sopivatko heinäsirkat
piiivällispöytään
Idahon maata^usdepartmentti. .oa,
saanut vastaanottaa kirjeen, jossa tie­dustellaan
onko perää siinä jutussa, että
Idahon intiaanit syövät heinäsirkkoja
ja miten imiaanit ne valmistavat syö­täväksi.
Departmentin virkailijat jätti­vät
kirjeen yliopiston professorien vas­tattavaksi.
Näiden antamassa ^usun-nossa
ei kuitenkaan vastata suoraan
edelläoieviin kysymyksiin, mutta sano­taan:
'Pannu- tai patapaistina vain omassa
Öljyssään paistettuna ja hiukan suolat­tuina
ne eivät ole ollenkaan vastenmie-iistä
syötäviä, .vaan maistuvat hyvin
paljon iMhkinöiltä.''
"fCaksi tynnyrillistä (fiutta kuu­denkymmenen
hengen keskitykseksi
oli laatuisa määrä*' entisten aikojen
suomalaisissa kotijuhlissa. Tämä mer­kitsee
viitisen litraa henkeä kohden,
elikkä nykyisin mitoin viisitoista
kolpakkoa.
Olutta juotiin paljon, mutta vain
ajoittain: joulu, .pääsiäinen, juhannus
ja pyhäinmiest^n päivä olivat ne julki­set
juhlat, jotka antoivat aiheen. Per­hejuhlista
taas häät ja hautajaiset var­sinkin,
.mutta myös lukuset ja talkoot,.
Tämänlaatuisia "aiheita" olisi saatta­nut
olla useitakin, muttei kaikkia suin­kaan
käytetty hyväksi: tutkijat sano­vat,
että olutta juotiin keskimäärin seit­semän
kertaa vuodessa ja lisäävät: vii­desti
kotona, kahdesti kylässä. Panta­koon
merkille, että entisaikojen suoma­laisilla
oli oluen kohdalla oikeata ja ke­hittynyttä
tapakulttuuria. Eikä vain
siinä, että olutta — tai 'sahtia" niin­kuin
sitä kainostellen nimitettiin — juo­tiin
määräkerrat vuodessa, vaan myös
siinä, että sitä yleensä nautittiin vain
niin, että mieliala pysyi hilpeänä.
Kbtioluen käyttö väheni vähenemis­tään
noin vuosisata sitten. Se oli vanhan
olutkulttuurimme sammumisaikaa. Sen
kukoistusaika oli ollut ennen paloviinan
käyttööntuloa. Silloin oli Suomi merkit­tävä
olutmaa, joka vei jopa maastakin
kuulua Turun olutta, Tukholman herro­jen
suuresti suosimaa sen "puhdistavan
voiman takia'\ ,
Ja vieläkin taaempiin aikoihin voi­daan
mennä: puhuuhan kansanrunos-tömme
yhtä hyvää ja kahta kaunista
oluesta — omistaen sen synnyllekin vi-dettäsataa
säettä. Lönnrothin Kalevala­han
kertoo, että oluen synnyssä tarvit-
|lin^|y^i|i*6ieena kuusen ja petäjän kas­vannaisia,
tappelevien karhujen sylkeä
|an]£h^ä^n mettä. Tutkijat huomaut-nämä
kummat kävte- ia
mausteaineet, joista Kalevala kertoo,
9k^sitiui|käiöi kk-jallis-taiteellisia symbo­leja,
vaan totisinta totta! Ja ulkomaiset
vertauskohdatkin näyttävät, että moisia
tunnataäjji muuallakin, rskomattomim-maha
vaikuttaa puhe karhun syljestä:
eikö se ainakin ole vain runokuva? Eikö
mitä. sanovat tutkijat, sama outo käyte-aine
esiintyy muuallakin; Edda§sa ja
venäläisissä kansanrunoissa; ja Etelä-
Amerikan , intiajyuen oluenvalmistusta-voista
'^edetläin^ ^tä suussa pureksittu
maissi syljetitn astiaan, jossa olutta on
tekeillä. E i siis puhu perättömiä hyvä
£Lalevalamme! . ^
Tefadasoluen nyt paatua pisteen .van­han
suomalaisen kotioluen pitkälle elä-
•HIHIB jBnliii—I
mäkerralle, on aihetta tutkijain kanssa
muistella, että viimeisiin aikoihin asti
on Suomessa valmistettu kahdenlaista
kotiolutta: länsisuomalaista ja itäsuo­malaista.
Edellinen oli maltaista uutet­tua
ja "saaliista panimotuotetta". Itä­suomalainen
oluemme sen sijaan oli
mämmiolutta, joka syntyi siten, että
uunissa paistettua mallastaikinaa liuoi-tettiin
veteen. Tämän karjalaisen
"mämmioluen"- valmistustavan tiede­tään
olevan ikivanhan: viisi vuositu­hatta
sitten muinaisessa Babyloniassa
se jo tunnettiin. Pitkälle yltävät siis
suomalaisen kotioluen sukujuuretI
Myös "syötävä olut" on ollut tun­nettu
niin muinais-Suomtssa kuin mui-tiais-
Babyloniassa. On näet tunnettu
imellettyjä ja käytettyjä jauhoruokia,
kuten meillä varikoinen eli tikkutaikina,
jota syötiin lusikalla ja juotiinkin tal­vella
maidon asemesta. Babylonialaiset
kiilakirjoitukset kertovat, että sikäläi­sistäkin
olutlajeistajotkut olivat syötä­viä
ja jotkut juotiin sakkoineen päivi­neen.
Nykyinen pääsiäismämmimme on
tietenkin noita "syötäviä oluita" myös­kin,
ja se onkin viimeinen reliikki, jään­nös
muinaisista tällä alalla.
Kotitekoisen oluen on tehdästekoinen
sivuuttanut vähän kaikkialla Euroopas­sa.
Vain Englannissa ja Suomessa on
rippeitä jäljellä joissakin maaseudun
kestityksissä. Tärkeää olisi, ettei koti-oluen
väistyessä tehdasvalmisteisen tiel­tä
kuitenkaan kokonaan ja lopullisesti
väistyisi olutkulttuuri, joka käsite si­sältää
paljonkin hyvää niin oluen laa­tua
kuin käyttötapaa ja -taitoa koske­vaa.
— KK.
Viikin!kiaarre päivän-vailoon
Ranuassa
Ronessa, Ranskassa, on tullut päivän--
valoon viikinkiaikojen hopea-aarre. Sen
löysi maanviljelrjä Otto Johansson syys­kynnön
aikana. Kysymyksessä on noin
375 hopearahaa sekä hopeakorujen pa­lasia
sekä maksuina käytettyjä hopea-paloja.
Rahojen joukossa on arabialai­sia,
englantilaisia, saksakisia, tanska­laisia
ja bysanttilaisia ja aarre on peräi­sin
100-luvulta.
« » t puhdiaäa, ke
«t. Eräs amerikkabi
»Ätäa sammakoid^»
pabmmtsMsia murteita. Hän «n
camit aiiifli(|idMfie suuren määrän a
tnakoideii **keakastelua" 'Etelä-An^
kaam tffcemSlfeän tirtkimusmaftä
Tääuin jtAÖostai kmdemma jotakint^
rattyä tnurretta puhuva sammatto
vm «avfeitua»» toisen piirin sammal
kanssa, joidca murretta se ei ymmitri
Heinäsiriurt keskustelevat etupa*
rakkaudesta, kertoo puolestaan a
ranskalainen tiedemies joka on maai
toudrflisen tutkin^uslaitoksen akiistis
osastoit päällikkö, on kuunnellut la
mtenfkeskilsteJua toivossa löytää tav
vastustaa niitä hemäsirkkaparvia, joti
riehuvat Marokossa.
JOULUTERVEHDYS
kaikille ystäville!
H A N N A J A V I C K LEKANDEB
Toronto, Ontario
JOULUTERVEHDYS!
A M A L I A J A V I L L E IHALAINEI
1007 'Alexandra Street
Fort Wmiam, Ontario
H A U S K A A JOULUA JA
O N N E L L I S T A UUTTA
toivottaa
ILMI SYRJÄ
liekin Ja Vapauden asknainen
1035 Alexandra St. Fort William, Ont
Hauskaa Joulua ja
rauhanomaista uutta vuotta
4x)ivottaai
OTTO HEINO
102 Secord St. jPort Arthur. Ont.
A N N A J A J U K K A HELLSTEIN
PORT ARTHUR, ONTARIO
(täten toivottavat
Hauskaa Joulua ja Onnekasta
Uutta Vuotta ystäville ja tutta­ville,
jotta ei tarvitse erikseen
kortteja lähettää.
LYDIA JA JOHN
AARNIO
319 Bay St. Port Arthur, Ont.
toivottavat kaikille
Iloista Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Iloista Joulua ja
rauhanomaista uutta vuotta
kaikille liikeasiakkaille
ja ystäville.
^ J Kiitos-kuluneen vuoden
yhteistyöstä!
V A P A U S
BRANCH OFFICE
A. T. TTTT.T., liikkeenhoitaja
316 Bay Street Port Arthur. Ont-
ILOISTA JOULUA JA ONNEA V. 1955
toivottaa asiakkaille^ ja ystävilleen!
TOM'S GRQCERY
433 Slmpvoa airaet
ANNI JA UBBO TTNJJCUl