1953-04-11-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
s iiii Suurista MnkUmitä.tavataan kirjoittaa
useml^n vai iteidäh spitymä- (EINO KALWINEN:
tai kuolinpäivamä^hteydessä. Mut' —•— «
ta kun olcmme-saanut oheisen kirjoituksen,
«iin teemme poikkeuksen ja ollut merkittävä osuus siihen, että Kiven
esitämme sen lukijöiUe, sillä se on ~ elämänk(Atak> tunnetaan nimenomaan
siitä merkillinen, että siinä peittele- yksipuolisesti synkkänä. On totta, et-mätiä
kerrotaan^ miten Aleksis Kivi, tä Kiven maisdle vaellukselle on omi-
Suomen suurin kirj(ttlijai:jotitui hai- naista köyhyjfs, ja hän sai osakseen
pa-arvoisen arvostelun kohteeksi, mi- usem tylyä kohtelua ja nimenomaan
kä osaltaan joudutti känen loppuaan Ahlqvistin taholta kohtuutonta arvos> l€en heikkohermoisuudestaan, joka noi-diras
runojuia
Varhaisimxnassa säil^^neessä kirjeessään
v:lta 1855 Kivi jo mainitsee ruumiillisesta
heikkoudestaan ja kivuUoi-suudestaan,
ja ylioppilaaksitulmiiote-naan
1857 hän kertoo eräälle ystäväl-^
niin, että hän tuli mielenvikaiseksi ja
kuoli nuorena — 38rVuotiaana..—
ALEKSIS • : ra^^
sortukmoihnetanlo m —iel ieslaäim^iunteenen -n jiuak pkouiusdtuemssai,
nen dämästä jo- 38^uptiäana -—on
yleisesti säilyvä tieto •Suomen k^ ollut myös ilon ja onnen hetkiä omissa
telua, mutta on myös muistettava, että
hän oli kirjailijana suuri tienraivaaja
s ^ /varsinaisesti^^ yksin-
;Omaan kynästaäh eläx^suoniehkielinen
' k&jailija aikana, jolloin liiovidle taiteelliselle
työlle ei maassamme oUut vielä
suuriakaan edellytyksiä. Työstään tietoisena
taiteilijana Kivellä on varmasti
kirjailijan elämänvaiheista. Köyhyys
ja VTnpäristön: taholta osaksi tullut ym-
. märtämättömyys ovat he näkyvimmät
• syytv jotka tuhpsivatj^ivi^
liset että ps^ylp^set;^
syy langetetekh' e<yffi^ kohtuuttoman
ja^yiEmaartäi^t^ arvps-telijansa;
iA.ug.|^qy^
qvistin pä^ä|J^»äa-:^;^^r^^i^
^ tuomip;^jo^iisr3^d^^^
kauneusmaailmoissaan, ja tyyd3rtystä
hän on saanut tuntea monista onnistuneista
töistään.
Vaikka mielessämme väikkyy myös
kuva Kivestä terveenä ja reipjt^^ana
"mietsän poikana", käy aikal^t«i kertomuksista
|at runmlijän omista kirjeistä
^ i ; että l^oti-kxvidbiBea v^
^Isia ntkiinikaisvuo^^
. ven&voä
-rusos> ka^^is^än f kpiduäSbm^ = "fptitui
'^niohesti ^^siananmiikaisestiv kiristäni
mä^ä^^oh' ^ rupan ^^puut^n takia.
«iyösKfci kevät- -täysin
• ta, eliyain syksi^isfö^iäi^ --turvattu-myöhemminkään
' keissä on I-^iäP^i^ r piläaksi va}mistupssaan,v Hdsingissä yli-
- vistänyt Kf^?^'^^el2a^^
synt>n:i»päiväiisär^kakuun 10 i^äVfcuo- rlvahhimman veljensä luona Nurmijärvel-
• saän/eri^Qisesti^^rc^^
mää; §yfcsj^ i^^^g^^caö^^
kokotläÄ^ '
• linpäivänsä,'? %3iodeh
Sylvesteirm päivän, väliin,KpiiUeimpään
ja ankarimpaan vuodenaikaan/^ f
' tussa nmossi^ Joka on^Mrjpitettu^j^^
19^1]-sanotaan Kiven k ^
leen ja nälkään^'-Koska tämä^^^n^
hyvin tuhnettu/^oh siUä epäilemättä
lä, ällä köyhyys ahdisti häntä jatkuvasti.
Niihin -vuosiin, jolloin hän asui
Sitintiossa> osuivat mm. suuret .1860-
luvun nälkävuodet, .vaikka tämä aika
muuten olikin onneliisih ja työtdiäin
kausi y runoilijan elämässä lapsus
huolettomien päivien mentyä.
Erikoinen öli-niyös ns. *aasiraitio- teen alkaisivat vaunut vain pyöriä
tie'. Se kulki ylös erästä vUoren^ hurjaa irauhtia akselinsa ympäri.
rinnettä. Kaksi aasia veti perässään
yhtä matkustajavaunua —
mutta alas huristettiin t)malla
vauhdiUajajiaseille oli varattu oma
osasto.
Näitten eläinystävien jälkeen tuli mielisairaaksi.^ Hänet pidätet-mainittsdcoon
myös^^^: x^^ ih-misystäväi
j<>tka ^teksivät Los Angelesin
raitiovaunujen etuosaan^ e-räänlaiset
putoaivat suoja-aidat.
Tarkoitus oli, että nämä aidat loksahtaisivat
eteen. Jos Jokiijalan^
kulkija oU jäädä alle^ Käytännössä
toimivat läitteefc&ntenl^ s
että ne kahhdaisivat Jalankulkijat
pihteihinsä jartyönsivät heidät vuo-renvarmasti
vaunun > alle. Ideaa
ryhdyttiin sitten paafantamaan.
Vaunun eteen 'kiinnitetlto eräänlainen
pehmustettu leposohvav Johon
jalankulkija lÄHahtivaara«»H . . . .A^^,'A^r*^yi„r.\
masti kuin omaair Vuoteeseensa.^
Koko kaupunki i oli ? seuraämasisa
koeajoa. Entäs kinnkakäiar^^^^^T^^
iiaisy iski *uhrin*: katuun Ja pehmustettu
leposohva äiitoi vielä ylimääräisen
iskun. Kaiken kukkuraksi
alkoi vielä sataa jä *sbhva'
vettyi pilaUe. Tämän Jälkeen annettiin
jalankulkijoiden vastata itse
itsestään. Onhan ihmisystäval-
^yydelläkin sentään rajansa.
Myös rautateillä on aina ihnen-nyt
omat liikennevaaran^ Ja niinpä
eräs ranskalainen lienormand
^ehdottaa, että vaunut sijoitet- ^ ^ ^ ^ ^ ^ ottivat jalan aUeen
^ ^ ^ ^ ^ ^
maan erikoisen^selin varaan. Jos »»aan. • ^
tällaista Junaa törmäisi yh- ^ ^
hin aikoihin on entisestään pahentunut.
Kivi hoiti huolelli^ti terveyttöäh, ja
hänen tilassaan lienee tapahtunut v:n
1864 tienoiUa käänne pi^mpaaitp^^
Vuosien 1864 ja ,1868 välillä näyttää
olleen jonkinlainen väliaika, jolloin Kivi
mainitsee olevansa varsin terve ja
reipas. Tämän ajan hän käyttää tarkoin
hyväkseen kirjallisten suunnitelmien
toteuttamiseksi, sillä nuo vuodet
ovat hänen elämän^ tuotteliainta aikaa.
V i 1866 runoilija on kuitenkin sairastanut
psyykillisen masennustilan, joka
on iltäemiyt mm. kuölemänkaipuuaa.
Tämä tunne on saanut ifanäuksensa mainitun
vuoden ke\'ättalvella kirjoitetussa
"Ikävyyä'Vrunossa. Äkillhien ja lo-pufiineä
käänne paheinpäan päin rtmoi^
1^7Q, vK«^
;'kaldefi työkuttk^
silepu^tts^ahertiK^a^ liauttia tpyeri-
: seurastapalul^^^^^ ystävilleen;
Siina tarkoituksessa Imn matkusti
Hdsinkiin. Runoilijaa vaivasi
kuitenkin suuri sisäinen levottomuus.
'Hän ei viihtynyt asunnossaan,, vaan
.^kkrteli kaupungilla ja tuttaviensa luo-
; na. Hän oli entistä harv^apuheisempi ja
~ synkkämielisempi. Vaatetuksestaan ja
muusta.ulkoasustaan hän ei huolehtinut.
Vähitellen hän joutui yhä epäilyttäväm-piin
seurueihin, ja hänen oleskelunsa
; 'Helsingissä päättyi jonkinlaiseen "katastrofiin",
johon hän myöhemmin kirjeissään
viittaa ymmärtäen sen merkinneen
elämässään "suurta haaksirikkoa".
Tämä kohtalokas Helsingin-matka
keväällä 1870 tapahtui varmaan myös
'^Seitsemän veljeksen" ilmestymisen
merkeissä, sillä tuo suuri romaani ja
tekijänsä rakkain teos näki kokonaisuudessaan
päivänvalon Novelli Kirjastoin
4. vihkon ilmestyttyä toukokuussa. Runoilijan
oikeutettuun tekijäniloon riensi
kuitenkin Ahlqvist tuomaan heti katkeran
keskeytyksen. Heti romaanin ilmestyttyä
hän näet kirjoitti siitä murhaavan
arvostelun, jossa hän erikoisesti
korosti teokseen muka ^sältjrvää rajatonta
raakuutta. Kivi katkeroitui kovasti
tästä lausunnosta, ja se vaikutti
tuhoisa$ti hänen kuntoonsa. Kirjoittaessaan
syksyllä •'Mar^reta"-näytel-määnsä
hän sanoo kovasti väsyneensä
tähän. "Syy on kuitenkm kova päänsärky,
joka ynnä alinomainen vercn-rynkäys
päähän on vaivannut minua
melkein kaiken suven. Minun aatokseni
tuntuu paksuksi ja minä pelkään aivoani",
hän sanoo eräässä kirjeessään.
Ahlqvistin haukkumisista hän kirjoittaa:
"Nämät ovat olleiet kovin kiusallisia
minun kuullakseni tässä kivuloises-sa,
ärsytetyssä tilassani ja ovat olleet
suurena haittana tervesrteni edistymisessä."
Lopullisen murtumisen enteitä runoilijan
sieluntilassa alkoi näkyä myöhemmin
syksyllä 1870, jolloin hän joutui
välillä ohimenevän mielenhäiriön
valtaan. Keväällä 1871 hänen tilansa
huomattiin vakavaksi ja hänet toimitettiin
Helsinkiin hoitoon. Näin Kivi tuli
Uuden Klinikan potilaaksi huhtik. 27
pnä ja siirrettiin ^Lapinlahden mielisairaalaan
kesäk. 1 pnä samana vuonna
ylilääkäri, sittemmin professori A. Th.
Saelanin hoitoon.
Mitään sen ^vaarallisempaa ei tapahtuisi.
Lenormand ei kuitenkaan
saanut patenttia nerokkaalle
keksiimöUeen. Epäonnistuniinen
koski häneen niin kovasti, että han
tiin, kun hän yritti suistaa Fontain-bleaussa,
pikajunan kiskoilta.
Toinen hyvä tapa välttää Onnettomuudet
on tietysti asentaa kiskot
Junien katoille. Kun kaksi Junaa
sitten ajaa vastakkain, tarvitsee toi-
. sen vain porhaltaa toisen ylitse. Yksinkertaiset
ideat ovat aina nerokkaimmat.
Myös musiikin alalla on esiintynyt
useita keksijöitä. Jotka eivät
suinkaan ole piilottaneet kynttiläänsä
vakan alle. Amerikkalainen
ArÖiur Dennis sutuinitteli esimer-mänaoli
höyry. Pääpainon k^csjä
asetti äänenvoimakkuudelle eikä
suinkaan puhtaudelle ja harmonisuudelle.
Mölyä lähtikin niistä kolmekymmentä
kertaa enemmän
kuin tavallisista uruista, mutta toimihan
'polkijana' 30-hevosvoimai--
nen höyrykone. Uruille annettiin
nimi *Ihana laulaja'. Koe-esityk-sessä
Lontoon Kristallipalatsissa se
aiheutti yhtä suuren pakokauhun
kuin kymmenen hälytyssireeniä
yhdessä. Kaduilla kulkevat ihmiset
luulivat tuomiopäivän pasuunan
Uudessa Klinikassa Kiven ssuraus
määriteltiin "melankoliaksi". Lapin-lahdessi^
n sairaus merkittiin potilaan
yleisen mielentilan mukaisesti "melanc-holiachronikaksi'*,
ja taudin syinä pidettiin
verenvähyyttä ja juoppoutta sekä
loukattua kirjailijakunniaa; kukin
syy on kuitenkin varustettu kysyn^^s*
merkillä. Kummankaan sairaalan merkinnät
eivät millään tavoin viittaa sii*
hen, että Kivi joskus olisi saanut suku-puolitartiinnan,
vaikka sellaista on ha«
luttu >^ittääkin.. Tällaisen^udhi me^^
kit olisivat ^fei^^niih selvät Ja taudin
merkitys mielisairauden syyn^ niin tärkeä^
ettei se olisi jäänyt lääkäreiltä huo-niaaniatta,
-~ Lapinlahdessa Kivi oli
helmikuun viimeiseen päivään 1872,
jolloin hänet luovutettiin Alpertti-wljen
haltuun Tuusulan Syyälahteen vietäväksi.
Yöllä vasten vuoden viimeistä
l^vää, Sylvesterin päivää, saapui kuolema
vapauttamaan sairaan runoilijan,
jolle viimeiset ajat oltv^at olleet tuskallisia
ja raskaita.
Professori Saelanin muistiinpanoista
saa sdityksensa I^ääUä
gissä sattunut "kätiastroft", j (^ siis
Kiven clätnässämeriatsi suUrta haaksi*
rikkoa^ hävitti l^äne&fsiilieQastt^
i^utKsista^ilotin^ säaym^;optimi»'
: tisei^ '^mailmankatselaiaiiis^'*^ ja. mtio«
dosti ratkaisevan käänteen jiänen ter«
veydentilassaan.. Tämä sairaus on ol-
- lut delirium tiemois, johon Kivi sai aluo
juotuaan useita päiviä yhtämittaa tuttaviensa,
kanssa. Vaikka sairaus menikin
ohi lievähköinä hallusinaatioin, se
antoi-varmaan Kivelle lopullisen vahvistuksen
sen epäilyn oikeutuksesta, että
hän ennen pitkää voi menettää järkensä
. valon ainiaaksi. \ ' \
Kiven ssurauskuvaan antaa merkittä*
vän lisäpiirteen myös Sealanin muistiinpanojen
tieto, että runoilijassa oli ollut
2—3 kertaa lavantauti* (tyfus) muutamia
vuosia sitten, viimeksi 3—4 vuotta
aikaisemmin. Kiven viimeksi sairastama
lavantauti osui siis suurten nälkävuosien
1867—^68 kohdalle. Tällä tuhoisalla
taudilla on varmasti ollut osuutensa
runoilijan ruumiinvoimien heiken-
. tymisessä ja siten välillisesti myös henkisen
vireen lopullisessa laukeamisessa.
Kivi itse oli aina tietoinen omista
sairauksistaan ja koetti niitä myös parhaansa
mukaan torjua. Hän pyrki raittiiseen
ja puhtaaseen elämäntapaan
taistellen sitkeästi heikkouksiansa vasf
taan. Ruumiillisten ja sielullisten voimien
luhistuminen tapahtui kuitenkia
järkkymättömän varmasti, niin ettei
runoilija kyennyt sitä vastustamaan.
Hänen rakenteeseensa kätkeytyneet
tuhoavat voimat ja ulkoiiaiset olosuh*
teet säätivät hänen eluiaikansa lyhyeksi»
mutta myös toisaalta kiihdyttivät hä*
nen henkensä paloa luoviin tekoihin.
Jälkimaailman silmissä Kivi on saa*
vuttanut nerou maineen, ja hänen kbh-talonsakin
on ollut neron kohtalo. Oa
voitu todeta, että nerojen joukossa on
suhteellisen vähän sellai«a, jotka ovati
säflyttäneet sielullisen terveytensä. 300(
—400 psykiatrisen tutkimuksen kohteeksi
joutuneesta nerona pidetystä henkilöstä
on 13 % sairastanut ainakin kerran
elämässään jonkin mielitaudin (tavallisten
ihmisten keskuudessa tuo prosenttiluku
ön 0,5). 78:sta maailmani
tunnetuimmasta henkilöstä on 37 % ollut
mielisairaana, ja muuten vaikeasti
sielullisesti sairaalloisia heistä on ollut
83 %. 1
Näyttää siis siltä, että tietynlainen
sairasmielinen tunne-elämä voi kannustaa
flunistä^its^än säästämättä työskentelemään
alalla, jolla hänellä on syn*
Lauantaina, hnhl&uiin 11 pihriiuL 1^3 Sim 5
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 11, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-04-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530411 |
Description
| Title | 1953-04-11-03 |
| OCR text |
s iiii Suurista MnkUmitä.tavataan kirjoittaa
useml^n vai iteidäh spitymä- (EINO KALWINEN:
tai kuolinpäivamä^hteydessä. Mut' —•— «
ta kun olcmme-saanut oheisen kirjoituksen,
«iin teemme poikkeuksen ja ollut merkittävä osuus siihen, että Kiven
esitämme sen lukijöiUe, sillä se on ~ elämänk(Atak> tunnetaan nimenomaan
siitä merkillinen, että siinä peittele- yksipuolisesti synkkänä. On totta, et-mätiä
kerrotaan^ miten Aleksis Kivi, tä Kiven maisdle vaellukselle on omi-
Suomen suurin kirj(ttlijai:jotitui hai- naista köyhyjfs, ja hän sai osakseen
pa-arvoisen arvostelun kohteeksi, mi- usem tylyä kohtelua ja nimenomaan
kä osaltaan joudutti känen loppuaan Ahlqvistin taholta kohtuutonta arvos> l€en heikkohermoisuudestaan, joka noi-diras
runojuia
Varhaisimxnassa säil^^neessä kirjeessään
v:lta 1855 Kivi jo mainitsee ruumiillisesta
heikkoudestaan ja kivuUoi-suudestaan,
ja ylioppilaaksitulmiiote-naan
1857 hän kertoo eräälle ystäväl-^
niin, että hän tuli mielenvikaiseksi ja
kuoli nuorena — 38rVuotiaana..—
ALEKSIS • : ra^^
sortukmoihnetanlo m —iel ieslaäim^iunteenen -n jiuak pkouiusdtuemssai,
nen dämästä jo- 38^uptiäana -—on
yleisesti säilyvä tieto •Suomen k^ ollut myös ilon ja onnen hetkiä omissa
telua, mutta on myös muistettava, että
hän oli kirjailijana suuri tienraivaaja
s ^ /varsinaisesti^^ yksin-
;Omaan kynästaäh eläx^suoniehkielinen
' k&jailija aikana, jolloin liiovidle taiteelliselle
työlle ei maassamme oUut vielä
suuriakaan edellytyksiä. Työstään tietoisena
taiteilijana Kivellä on varmasti
kirjailijan elämänvaiheista. Köyhyys
ja VTnpäristön: taholta osaksi tullut ym-
. märtämättömyys ovat he näkyvimmät
• syytv jotka tuhpsivatj^ivi^
liset että ps^ylp^set;^
syy langetetekh' e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-11-03
