Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 11, 1953

              (KAVmnJUALUNEN vmKOLEBTl)
ly^Ushedaiid ptinted by the Vapaus PubUshizig doxnpdiur
Uttttited, 100-102 tbOL Stteet West, Sudbuiyi Ontarto.-
itegtotered^ tlitö P c ^ Ofli£6 Pefiartinent. Ottawa, as
X i ä U d l ^ ^ ^ viikoa latfantaiim 12 s i l ^ ^
jlsältäen parasta kaunokirjalljsta Ja tieteellistä luettavaa.
iTOOsiterta ;...$3Ä> 1 vuoBdkerta ..^..;...i$«Ö
Skuiikautta . . . . . . . . . . 2.00 6kuukautta . . . . . . . . . . 2.65
,91nirtikaiitt4'..:.'.:.....-125'. .
- j l TOOsltoerta^^.^v,.^. w$5.00^^ Ä fäiukao^
ir8aeiitti& palatatoumalta^ $3.00. K U <H
H^hftnnmoltos $3JOO javS^n muisto-jvfiisy
$1.00 fa kiitos $2.00. Kbrjeomdhtoiln^ $1.50.
JBrikoisIiiiififtt ^ESIapaisaaxoittaiiea
on ]aiietett&v& maksu etuk&teen.'
ted. lOO-102^Slm S4£^> West,^^^S^^
• Toimitt«Mi«^^;li'1^
Uekkiiit aiotut kl|||i9^(ft^ L
Kaikki UeklUe tarkoitettit; maksudsbitukset on ostettava
:kiit|täiitajan hiineen:^ <:ompany UöMedi
vKueta^taja ja pidnaJar^^^^^
Asiamiehille myöhxietään:!^^^
^ a 110X69
L I E K K I
•••I
KENENKÄÄN mieleen t u s k i n juolahtaisi
kenkJä, j o t k a o l i s i v a l m i s t e t t u pellistä tai s
tipaakuista. Ne o l i s i v a t l i i a n painavia ja j
J o k a i s e l l a keksiiimöllä: p n o l t a v a käytännöllis
- kortiis. T e t o i k ä ^ faon
s i j a t panivat aivos vain
tään keksimisen i l o s t a jä tulokset olivat sitt
mukaiset.
M o o t t o r i l l a käyvä ompelukone oli jo siilo:
peeUinen, sillä p o l k e m i n e n o l i rakasta j a niinj
nero siis otti j a k e k s i s e l l a i s e n . Moottorina toii
pyrää kiertävä k o i r a , j o k a pyöritti suurta i
Ratas taas o l i k y t k e t t y ompelukoneeseen. Kel
selittänyt, ffiiUä teiipuUä k o i r a s olemaa
keessä t u n n i s t a toiseen. Eläinsuojeluyhdistys ei
, ' I : V: Qmpelukpne a s k a m i t t l - a ^ ^ suure
sbriiri mieltä. Hän p e r u s t i ideansa ääniaaltoihin
m u u t e t t i i n Uike-energiäksi. Ompelijan piti va
huäT i ) ä p ä t t o • fc^^ jä %bne pj^öri. Ä
o l e x n i n ^ k a v i köitenjcin i>^ä raskaaksi kuin
minestkin jä sitä iJäitsi % i körie tiistenkään py
ikäankiiiti kuretta loMutiiksienä,
sillit hän jutteUe Yleisradiossa tih^
tai^ltmsin JiesäM^p^^
paijkdhta ckfeimi^^
HoUday". Lomapaikkoja olisi kyl­lä
^ kun väin Sisi f (ihoa käyttää nii­tä
hyväkseen, T P a l j o i i i x f t ^ ä k m - t i e h t i i n talousasi
t e i i helpöttäniLis^ se
Näytelmäkilpailu Liekin kotikaupiingissä Arilkötivaihtees^
onnistui erittäin hyvin ja kilpailussa nähtiin ko^&ätasoisfa
näyttelemistä. Puuttumatta siihen enömpää to}i)föffi^e A^^^
etta se olisi omiaan innostamaan nuoria liäyttelijöitä yhä
määrätietoisempiin ponnistuksiin näyttämöittenune patfölilJa
J a että ensi vuoden kilpailu toisi mukaan ylia u^anipien p^^^
käkuntien nuoria, ja kehittäisi heitä aina pariempiin saavu-,
tuksiin näyttelemisen jalossa taidossa. " M t i äÄ
kilpailu jö osoitti, että nuorissa oh paljon TiyväaaiheÄ^^^^^^^^^^
kykenee saamaan paljon aikaan. '
k(ä*kaä'kuiäi^
v^lläss(f 0^ pauhu.
M-^sk^m fietmsi^^
ojasit juoksisi fiäk^y^ jo
joka teki; niäh«MU5i^to kun ihi
l ^ p a ^ ^ ^ j ^ ^ keinut
ja ^ n t i i r a ^ ^ tuuditti i
p a r k u v a n lapsen. Jtkeyät:^^^ ovat antaneet a
k^rtäimoiss^^fe vaimensi i
jkjossa^ tietysti Öli n i 5 ^
AnittJ lien^^
tääii huc^märtta s u t ö ^
Uirtistiedpt Korean sotanäyttämöttä antavat suuriai toivd
ta, että rauha voidaan saavuttaa lähitulevaisuudessa. " N e u ­votteluissa
sotavankien vaihdossa on saatu huomattavaa ediä-tystä
ja sitä voitanee pitää ensiaskeleena rauhanneuvotte­luissa.
Tähän mennessä voidaan katsoa, että sairaiden ja
haavoittuneiden sotavankien vaihtaminen on varma asia.
Osoituksena siitä, että ''rauhanvaara" on todella olemassa
suurrahamiesten kannalta katsottuna, on huomattavat hei­lahdukset
Yhdysvaltain pörssissä. Erinäiset osakkeet ovat
laskeneet tuntuvasti, mikä osoittaa sitä, että suurpääoman
. «d usta ja t ovat hälyntjTieitä sen johdosta, että rauha saattaa
tulla. Samalla tavalla kuiii tavalliset ihmiset puhuvat sodan-
\'äarasta, puhuvat rahamiehet •'rauhanvaai-asta'Kun ta-
; v;dljsille ihmisille oh pääasiana sodan vaaran torjuminen, on
rahamiehille pääasiana sotatilan pitkittäminen, koska- se' ta-
: kaa heille lihavat voitot, kun taas rauhantoiveet ja rauhallinen
•pfotila pienentäisivät niitä. Rahamarkkinat ovat siis riippu­vaisia
sodasta jä rauhasta ja koska sodan j a sodan vaaran v a l -
V litessa suurrahamiehet niittävät yhä suurempia voittoja, niin
selviä on, että he eivät mielellään iialua .xauhanaikaiseen elä-vmääh
palaamista. :
'Meistä on jokaitten kuullut viime, aikoina radion huutavan
jä sanomalehtien kirjoitta\'an, kuinka meidän on muka aseis •
täudutta\^ Neu\*ostoliiton j a sen "satelliittimaiden" taholta
uhkaax^aa vaaraa x-arten. Meille on yritetty uskottaa, kuinka
ei?imerkiksi Neuvostoliitossa uhrataan varustautumiseen hui­keita
summia, että'koko maan talous on kytketty asevaruste-luuhr.
Mutta tosiasiat puhuvat toista. ^ Olemme lehdistä
huomänheet — x^aikka niähdollisimmän pienillä otsikoilla va-
;rustetun uutisen; öttä tk. I p:nä alennettiin Neuvostoliitossa
elintarvikkeiden hintoja — ja jo Jamdennen kerran vuoden
'1947 jälkeen — viidestä aina viiteenkymmeneen prosenttiin
saakka. Tämä seikka on merkittävä seikka, sillä se osoittaa,
että ei siellä sentään kaikki valtion tulot mene sotavaniste-luiin,
koska siellä kyetään tekemään tuollaisia elintason ko- ,
hötuksia samaan aikaan kuin niissä maissa; joiden talous on
todella sotataloutta, elintarvikkeiden hinnat yhä kohoax-af.
' • Olisi todella koko ihmiskunnalle siunauksellinen asia, jos
Korean sota loppuisi, sinne vied>*t ulkomaiset sotajoukot pa--
läutettaisiin kotiin ja tuolle sodan raiatdemalle maalle annet­taisiin
oikeus järjestää itse omat asiansa^ Paljon on siellä
AHtodatettu viatonta verta, paljon on tuhottu omaisuutta.
^Mittaamattomat ovat ne kärsimykset, joita syyttömät ihmi­set
-ovat siellä saaneet kokea. Raskaat ovatne huofcaut;set,
joita oh äitien j a vaimojen rinnoista [Kiässyt, odottaessaan tie­toja
räkkaimiltaah/jotka on viety tuhansien nuiilien pää­hän
kodeistaan taistelemaan rahamiesteii etiijen'pilöl^tal >'
Rauhantoiveet ofi-at herättäneet miljoonien ihmisten syda-ei
spii itseään lä
Se PlxVääriistPttu joissa 1
kiiiuiiiä vesi^ ITaPteessa eä k e r t a k a i k k i a a n voinu
h i k p i l e m a t t a ~ Äuttä v a l i t e t t a v a s t i siinä tavall
sai myösf pälohäaypjä. 1^ kokeiltiin joskus
lufvulla, mutta iiö|>!gksti unohdukseen.
ymkän-ei ^SSSiÄi^Bri:! ^^^^^ Vandi
. — c ./iHx- r - ^I^VÖetustorv|^
l^elsciää mu}twMherrus^tmlmti> .^^riiukkua^lätun
pesäii Me rakentaa^mkkaaUeen:puhuu.:: auttamiseksi^si^i^Q tpjrx^ife,^jpiika^^lev^^ suu au
Avaruus kirkkaana- ylhäällä yhtyy,
pienoirieii pili)^ lakkikin ryhiyiy^^
pfildon se kätkee kftikeksi päivän,
^stttitkheUtääyStdäitää häivän,
Hyskyy ja patikki^fjä^eiit^^i^
Tietysti se on vain, Jintujen kieltä;,
läynmiitää somasti -aurinko pientä^,
kantavat nokassaan kotinsa orretj :
kaikilla niillä oh kiire ja korret.
Pälvissä käyvät lampahat siellä, .
pienoiset juoksevat toistensa tiellä
kilvan ja kiireellä, nyt el ole aikaa,
nauraen katsomme kevään taikaa.
Kaikilla, kaikilla, hauskaa on varmaan
keväällä hämyssä, kun kohtaa armaan:
Pian on sitten se suuri hetki,
tehdään jo ensi kuherrusreiki.
Piilossa metsikön A mor juonia laittaaj
kokeilee, kenen kunkin syliin taittaa..
Sitten qn ihana istua silloin,
ktmnncUa kevään riemua illoin.
Jokainen kcväimen humalan juo, »
lieneekö kaikille onneksi tuo?
Palkinto on ja jääkin
perimättä
Cheshire countyn riistaklubi New
Hampshiressa, Yhdysvalloissa ilmoitti
viime syks\Tiä antavansa palkinnoksi
uuden peurapyssyn metsästäjälle, joka
ampuisi suurimman peuran viime seson­gin
aikana.
Palkinto on kuitenkin vielä perimät­tä,
sillä on ilmennyt, ettei kauntissa
saatu edes pientäkään peuraa koko met-sästyssesongin
aikana. "
miäsä toivon siitä, että ihmiskunta vie­lä
voi saavuttaa normaalin olotilan — a i ­nakin
mikäli sodankäynti on kji^symyk-sessä.
vMiten kiitollisia olisivatkaan l u ­kemattomat
äidit, vaimot j a lapset, saa­dessaan
poikansa, miehnisä ja i^hsä ta­kaisin
sodasta. Huolimatta suurrahan
juonitteluista sotatilan jatkamisesta ta-
\'alliset ihmiset haluavat rauhaa ja teu-vuoteen
yläpuolelle. Toilöeh.pää^jpM
Ranskalainen A b p i l a r d I c ^ i ; varustaa luistlm
sähkölampuilla, j o i h i n s a a t i i h v i r t a tasfeissa ole\
paristosta j a eräs t o i n e n n e r p j ^ ö f c u n p N
'seitsemän p e n i k u l m a n säi^ppsdila'^ päästiin eteen
30 k i l o m e t r i n tuntinopeudella. Hatut ovat o.
k a u t t a aikojen s u u r i a keksintöjä. Omaa luokka;
edustanee k u i t e n k i n se saksatäinen pellistä taottu
t u , j o k a samalla sekä suojasi päätä että keräsi si
i l m o i l l a veden talteen. Se o l i t a r k o i t e t t u tropil
käyttöä varten. Onhan siellä hyvä kantaa juo
vesiastiaa aina mukanaan. Mukava keksintö oli ni
sateenvarjo, joka v o i t i i n sulloa taskuun ja tarp
vaatiessa kiinnittää h a t t u u n . H i u k a n hankalampi
ranskalaisen B a r b e u d u B o u r g i n sateenvarj o. Hän
nimittäin varustanut sen ukkosenjohdattimella oU
seen turvassa salamoilta.
- KaakiUa l a i v o i l l a ön eräs suu^^^^^^ Ne voi
upota. Englantilainen kapteeni Gowper Cole pä;
rakentaa alukseii, j o k a e i k P ^ ä a n uppoaisi. Alufc
ensimmäinen k a n s i o l i m e l k e i n vedenrajassa ja toir
o l i rakennettu k o r k e a l l e k o l m e n p i l a r i n päälle. Si
a n n e t t i i n n i r i i i *Gaptain* j a se purjehti onnellise
monta kertaa K a n a a l i n p o r k k i . Biskaijan lahdella
s i t t e n k e l l a h t i ympäri j a keksijä itse vajosi pohja
tämän mailman ensinamäisen 'uppoamattoman' laiv
mukana.
Myös polkupyörän keksijät ovat aikojen kulues
rakentaneet mitä ihmeelUsimpiä hifyiöitä. Eriko
asemassa näitten joukossa lienee, amerikkalaisen l
w i s H a r p e r i n keksimä. Sen r u n k o n a o l i jättiläism'
n e n teräspyörä, j o t a t u k i kolme pienempää pyora
Eräässä polkupyöränäyttelyssä Englannissa saavute
t i i n tällä kiitäjällä 50 k i l o m e t r i n tuntinopeus.
Yksipyöräisen vastakohtana voimme pitää hoUaJ
t i l a i s t a sotilaspyörää *Mälli 1872'. Siinä oli kofo
n a i s t a 12 pyörää j a 'miehistöön' k u u l u i myös kaks
töistä sotUasta. Perävaunussa k u l j e t e t t i i n vielä rr:^^
n a a j a ammuksia.
- A m e r i k k a l a i n e n insiiTOÖri Matheson oli suuri ela^r
t e n ystävä. Hänen sydämensä v u o t i verta, kun ha
itiäki,miten B o s t o n i n hevoset p i l l a s t u i v a t joutuessaa
i- vastusten suurten r a i t i o V a i m u j e n karissa, jotka
- hisivat j a höyrysivät k u i r i rititkäkin lohikäärmee
rastuksen lopettamista. He toivoA-at sy- Niinpä hän naamioi y h d e n tällaisen raitiovaunun P
däraestään, että neuvottelut Koreassa tiläishevaseteL Se hyväksyttiin koeajoon muttajie
johtaisivat suotuisaan tulokseen ja rau­ha
viimeinkin saavutettaisiin. .
rätti n i i n sumrta J i i l p ^ t t a kaupimkilaisissa, että
o l i pakko poistaa liikenteestä j ö seuraavana päi^-a"^
Sivtt 2 Lauantaina, huhtikuun 11 päivänä, 1953