1948-07-17-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm'
m-:
m-'
im.
Kirj. ILMARI KA1RILA
"POI KA seisoi rappusilla joulukuisen
ilta-auringon riutuvassa loisteessa.
Pölyhiukkaset karkeloivat kuistikolle.
tunkeutuvassa valojuovassa ja auringonsäteet
muodostivat häiden ympäriJ-leen
sinisiä ja valkeita laikkuja. Kerran
olivat nuo kaikki ruudut olleet salaperäisen
sinisiä, saaden koko pihamaan hänen
lapsen silmissään hohtamaan^dun-
^omaisen utuisena.
Mutta vuodet kuluivat, ja siniruutuja
paikkailtiin tavallisella lasilla. Samoin
paljastui pojalle maailma sinihohteen
alta kylmäksi ja kovaksi. Pihamaa tal-lattuine
ruohikkoineen, muutamine ora-piblajapensaineen
ja sammaleita viher*
tävine ulkohuone rakennuksineen oli
aneneltänyt lapsuuden sille suoman .ta-rumaailman
hohteen ja osoittautunut
rumaksi ja tympeäksi. Muutama rapistuneen
kuistikoa säilynyt siniruutu ei
pystynyt sitä enää muuksi muuttamaan.
Poika ei kuitenkaan tällä hetkellä
ajatellut noita ruutuja. Hänen ajatuksensa
kiersivät outoja sykähdyttäviä ratoja.
Tultuaan tehtaasta hän oli nopeasti
huuhtonut enimmän noen käsistään,
niellyt kiireesti illallisensa ja aikonut
lähteä ulos kaupungille, liaiselemaan
ihmisten kuumeista hyörinää kaduilla
kirkkaasti valaistujen näyterkkunoiden
seuduilla, sillä lähestyttiin joulua. Hän
oli kuitenkin pysähtynyt tähän kuistille
ajattelemaan. Hän ajatteli Tyttöä.
Hän ei tiennyt tämän nimeä, mutta hän
oli ajatuksissaan ristinjt hänet T>*töksi.
Poika ei ollut vaihtanut Tytön kanssa
edes yhtään sanaa, ainoastaan katsonut
. . .
. Erottuaan tovereistaan kadunkul-mauksessa
oli poika vihellellen, toinen
käsi ^uojuspuvun taskussa ja toinen
pieniä eväslaukkua heilutellen harpponut
kotiaan kohti. Silloin oli laukun
löystynyt lukko auennut ja tyhjä iffäi-topullo
singonnut pirstoiksi katuun.
— Oh:
Hämmästj-neenä poika oli kohottanut
katseensa ja huomannut tuijottavansa
avonaisen ikkunan ääressä olevaa tyttöä,
joka kiireesti vei käden suulleen
ikäänkuin huudahdustaan peittääkseen.
Poika olL tuijottanut hetken ihanimpsin
sinisilmiin, mitä. hän milloinkaan oli
nähnyt. Hän oli huomannut tytön silmien
nauravan välkkeen «muuttuvan pe-lästykseksi.
sullonut kadulle pudonneet
eväspaperit takaisin laukkuunsa ja jatkanut
huumaantuneena matkaansa.
Kulmassa hän oli Jcääntynyt katsomaan
taakseen ja huomannut, miten Tyttö
kiireesti veti päänsä ikkunasta. Tyttö
oli seurannut häntä katseellaan . . .
Humahtaen s y ö k s y i höyrysuihku
pannuhuoneen katolta kohti raskaspil-vislä
joulukuun ta'va.^ta. Poika heitti
viilan kourastaan. Kello oli neljä. Koneiden
kolkkeen vuoksi ei pillin vihellys
kuuhmut. tänne.tehdassaliin, mutta tuo
taivaalle häipyvä höyrvpatsas toi heille
viestin päättyneestä päi\-ästä. Vähitellen
koneiden jyske hiljeni, vauhtipyörät
pysähtyivät ja hhnojen juoksu vaimeni,
kunnes vihdoin tyystin seisahtuivat jääden
hiljaa värisemään sitä energiaa, jota
ne koko päivän olivat siirtäneet kolk-kavasla
koneelta toiseen. Mustana virtana
solui t\iiläisten joukko tehtaan portista
suuntautuen kohti alakaupunkia ja
jakaantuen jättiläismiustekalaksi, joka
työnsi lonkeroltaan kohti alakuloisina
k\-\höttäviä harmaita taloja. "
- Saapuessaan ratkaisevaan kadunkul-
Aiaan poika hiljensi askeleitaan. Hän
oli miltei juossut. Poika asetti eväs-laukun
xrasempaan''kainaloonsa, sipaki
pitkälippaisen lakkinsa hieman enemmän
toisdle korvalle, t>'önsi käden taskuunsa
ja kääntyi kuimasta hitain, huo-
" lettomin ja keinuvin askelin.
Tyttö oli ikkunassa.
— Päivää, helähti ikkunasta. He
vaikenivat molemmat. Syntyi pitkä,
hämillisesti hymyilevä hfljaisuus. —
Teillä on kaunis annansilmä. — Voi minä
rakastan sitä, se on niin täysi, rasr
kas ja punainen kuin . . . kuin . . . —
Elämä, täydensi poika. —- Niin, kuin
elämä, tuli kuiskauksena tytön huulilta.
— ^Tänään on osastomme joulujuhla.
Tulen illalla hakemaan, menemme tanssimaan,
sanoi poika.
— E i , ei. Ette saa tulla.
— Tulen. Riemukkain askelin lähti
poika matkaansa. ,
Tiesinhän, ajatteli poika saapuessaan
illalla valkouutimisen ikkunan alle ja
nähdessään Tytön ikkunassa.
—-Syt minä tulin.
— Kielsinhän tulemasta. Voi, menkää
pois.
-— Meninsinkö? Menemme molem-^
mat. Tulen hakemaan.
Sanrassa, hän jo juoksi talon portilla,
pihamaalle, eteiseen, koputti kerran
ovelle ja syöksyi huoneeseen. Kynnyksellä
poika pysähtyi. Hän tuijotti tyttöä
kuiij ankaran, turruttavani iskun
saaneena. Tjttö oli edelleen ikkunan
ääressä kalpeat, säilcähtyneet kasvot
käännettyinä ovea kohti. Toinen käsi
puristi rullatuolin käsinojaa toisen levätessä
huopaan verhotuilla,' hervottomilla
polvilla.
Seisoessaan siinä iskun turruttamana
toinen käsi hapuillen ovenkahvaa, poika
tunsi, että jotakin oli särkynyt. Hänen
lapsenmielensä ainoa säilynyt siniruutu,
jonka läpi>hän \'imeiseen asti oli
koettanut katsoa aiakaupungin harmaata
elämää, oli nyt peruuttamattomasti
pistaleina. Tehdassalin viilapenkin ääressä
elätetty murrosvuosien prinsessaunelma
ei ollut kestänyt todellista, onnetonta
^elämää. Hän riuhtaisi oven
auki ja pakeni. Poika ei kuullut enää
ikkunan luota tule\na nyyhkytyksiä.
AnnansQmän kukat loistivat ikkunalla
raskaanpunaisina valkeita uutimia
vasten.
Yhdysvaltain uusi
kansallispuisto -
Everglades
Floridan kuuluisat Evergladet — ainoa
troopillinen viidakko Yhdysvaltain
sisällä — tulivat joku aika sitten virallisesti
kansallispuistoksi. Liittohallitus
otti vastaan tämän laajan viidak-koalueen.
niissä on tavaton määrä harvinaisia
lintuja ja muita eläimiä, nykyisessä
luonnontilassa säilyttämisestä.
Kokonaan toisin kuin muut kansallispuistot,
tämän puiston suurimpina nähtävyyksinä
ovat linnut, villieläimet ja
kasvullisuus. Siellä myös on''oma osuutensa:'
luonnon kauneutta.
Huomattava osa tästä suuresta puistosta
on saharuohoa kasvavaa suomaista
aavikkoa, jossa siellä ia täällä on kauniita
viidakko hammockeja — puita
kasvavia kunnaita. Pui5tossa vieraile-
\-at myös näkevät maailman suurimpia
lintujen-pesimispaikkoja, suuria ma.i
ilman korkeimpien man^rove puitten
metsikköjä. 14 mailia pitkälti asumatonta
santarannikkoa. lukemattomia järviä
ja puroja ja suuria intlaanikunnaita,
joissa on seminolien hautoja.
Useita kauniita leveitä jokia työn-t>*
y puistoon Meksikon lahdelta. Jois^
sa on tuhansittain pieniä saaria, tiheitä
viidakkoja, naangrove-soito ja saharuor
hotasankoja. Vaikka nuo joet ovat riittävän
syviä laiyakululle, ne eivät työn-ny
20 mailia sysemmälle sisämaahan,
EvergladeiUe ominaisista puista ja
kasveista mainittakoon Madeira-mahonki,
jättiläissuuret ro y a l-palmut,
Wrightin palmiit, 84 eri lajia kärinnek-käitä
(orchids). Siellä on myös kahta
lajia kumipuita, harvinaisia viidakko-kaktuksia,
37 eri lajia sananjalkoja, jät-tiläissuuria
^ hippocratea-köynnöksiä.
Puistossa myös on jättiläissuuria sypressejä,
joista jotkut ovat 1,500 vuotta
vanhoja ja vanhempiakin.
Puistossa on viisi jalkaa korkeita valkoisia
kurppia (heron), kauniita pmk-kejä,
kolme j ä puoli jalkaa korkeita "lu-sikkanokkia"
ja kynuneniä muita lajeja
kahlaaja- ja vesilintuja,
Evergladeilla myös tavataan ainoa
krokodiililaji Yhdysvalloissa ja paljon
alligaattoreita. Siellä myös on lajinsa
suurin mustakarhu, panttereita, villikissoja,
tuhansia saukkoja, pesukarhuja
ja valkohäntäpeuroja., Jättiläis-suuri
m-ant^e (merilehmä), jotka painavat
kolmesta ^jään sataan
däänTSyömässä ruohikossa mSI
smä. Myöskin siellä on S^^^
ma, kahden ja kolmen sadan
painoisia:
Everglades puiston vesissä ^1
laji^ troopiUisia kaloja. Kalastm •
la on erinomaista ja tilaisuubia tsi
urheUun harjoittamiseen järjestetä
Huomattavin historiallinen v^'
mero intiaanihautojen oheUa on ?
J^fferson kansallinen muistomerkkiä
Tortugas saarilla. Tämä pienien 2
rien ryhmän, jossa Fort Jeffersonon ^
mesi Ponce de Leon ja se oli tukikl,
na kuuluisalle Floridan tutkiialh^
sina 1513-21. ^
Seniinole intiaanit, ainoat posöi
asukkaat, antavat lisäväriä puistoi
Vaikka puistossa itsessään ei tällää
taa intiaaneja asukaan, seminole ^
perustetaan puistokomissionin su
telmien mukaan tarkoituksella pala
alue alkuperäiseen primitiiviseen t
Onnelliset Floridan kävijät, kä,
pä siis katsomassa uutta EverglJ
kansallispuistoa. j
swu to LAU,\NTAIXA, HEINÄKUUN 17 PÄIVÄNÄ, 1948
MUSTIKANPOIMMAIN HUOMIOON!
•- ' '' • . —• — -
Pitäkää huoli siitä, eitä. lähetätte marjazme oikeaan paikkaan
saadaksenne korkeimmat markkinahinnat. Me maksamme CPni
expressimaksuosoiluksilla joka päiyä.
Saadaksenne pilousesti shekkinne, lähettäkää mustikkaime
suoraan osoitte^la A N S P A C H
# Suosituksia saa jokaisesta Royal-pankin ioiTnistosta.
# Kirjoittakaa niin lähetämme i^Ue lähetysleimasimen ja
värityynyn»
GEO. C. ÄNSPACH COMPANY LIMITED
74 Colborne St. Toronto
Jo
ote*
Saadaksenne hyvin paUum Uivassa tchkM palkkatllaukscnni' hi"J
«aluusianne tarkempia tietoja katUsta matkaa koskevista a-s-J^s'-^
•käimtykää palkallisaslamlclieiiime puolten.
SWEDISH AMERICAN LINE
600 Dorche«tor St^ W.,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 17, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-07-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480717 |
Description
| Title | 1948-07-17-10 |
| OCR text | mm' m-: m-' im. Kirj. ILMARI KA1RILA "POI KA seisoi rappusilla joulukuisen ilta-auringon riutuvassa loisteessa. Pölyhiukkaset karkeloivat kuistikolle. tunkeutuvassa valojuovassa ja auringonsäteet muodostivat häiden ympäriJ-leen sinisiä ja valkeita laikkuja. Kerran olivat nuo kaikki ruudut olleet salaperäisen sinisiä, saaden koko pihamaan hänen lapsen silmissään hohtamaan^dun- ^omaisen utuisena. Mutta vuodet kuluivat, ja siniruutuja paikkailtiin tavallisella lasilla. Samoin paljastui pojalle maailma sinihohteen alta kylmäksi ja kovaksi. Pihamaa tal-lattuine ruohikkoineen, muutamine ora-piblajapensaineen ja sammaleita viher* tävine ulkohuone rakennuksineen oli aneneltänyt lapsuuden sille suoman .ta-rumaailman hohteen ja osoittautunut rumaksi ja tympeäksi. Muutama rapistuneen kuistikoa säilynyt siniruutu ei pystynyt sitä enää muuksi muuttamaan. Poika ei kuitenkaan tällä hetkellä ajatellut noita ruutuja. Hänen ajatuksensa kiersivät outoja sykähdyttäviä ratoja. Tultuaan tehtaasta hän oli nopeasti huuhtonut enimmän noen käsistään, niellyt kiireesti illallisensa ja aikonut lähteä ulos kaupungille, liaiselemaan ihmisten kuumeista hyörinää kaduilla kirkkaasti valaistujen näyterkkunoiden seuduilla, sillä lähestyttiin joulua. Hän oli kuitenkin pysähtynyt tähän kuistille ajattelemaan. Hän ajatteli Tyttöä. Hän ei tiennyt tämän nimeä, mutta hän oli ajatuksissaan ristinjt hänet T>*töksi. Poika ei ollut vaihtanut Tytön kanssa edes yhtään sanaa, ainoastaan katsonut . . . . Erottuaan tovereistaan kadunkul-mauksessa oli poika vihellellen, toinen käsi ^uojuspuvun taskussa ja toinen pieniä eväslaukkua heilutellen harpponut kotiaan kohti. Silloin oli laukun löystynyt lukko auennut ja tyhjä iffäi-topullo singonnut pirstoiksi katuun. — Oh: Hämmästj-neenä poika oli kohottanut katseensa ja huomannut tuijottavansa avonaisen ikkunan ääressä olevaa tyttöä, joka kiireesti vei käden suulleen ikäänkuin huudahdustaan peittääkseen. Poika olL tuijottanut hetken ihanimpsin sinisilmiin, mitä. hän milloinkaan oli nähnyt. Hän oli huomannut tytön silmien nauravan välkkeen «muuttuvan pe-lästykseksi. sullonut kadulle pudonneet eväspaperit takaisin laukkuunsa ja jatkanut huumaantuneena matkaansa. Kulmassa hän oli Jcääntynyt katsomaan taakseen ja huomannut, miten Tyttö kiireesti veti päänsä ikkunasta. Tyttö oli seurannut häntä katseellaan . . . Humahtaen s y ö k s y i höyrysuihku pannuhuoneen katolta kohti raskaspil-vislä joulukuun ta'va.^ta. Poika heitti viilan kourastaan. Kello oli neljä. Koneiden kolkkeen vuoksi ei pillin vihellys kuuhmut. tänne.tehdassaliin, mutta tuo taivaalle häipyvä höyrvpatsas toi heille viestin päättyneestä päi\-ästä. Vähitellen koneiden jyske hiljeni, vauhtipyörät pysähtyivät ja hhnojen juoksu vaimeni, kunnes vihdoin tyystin seisahtuivat jääden hiljaa värisemään sitä energiaa, jota ne koko päivän olivat siirtäneet kolk-kavasla koneelta toiseen. Mustana virtana solui t\iiläisten joukko tehtaan portista suuntautuen kohti alakaupunkia ja jakaantuen jättiläismiustekalaksi, joka työnsi lonkeroltaan kohti alakuloisina k\-\höttäviä harmaita taloja. " - Saapuessaan ratkaisevaan kadunkul- Aiaan poika hiljensi askeleitaan. Hän oli miltei juossut. Poika asetti eväs-laukun xrasempaan''kainaloonsa, sipaki pitkälippaisen lakkinsa hieman enemmän toisdle korvalle, t>'önsi käden taskuunsa ja kääntyi kuimasta hitain, huo- " lettomin ja keinuvin askelin. Tyttö oli ikkunassa. — Päivää, helähti ikkunasta. He vaikenivat molemmat. Syntyi pitkä, hämillisesti hymyilevä hfljaisuus. — Teillä on kaunis annansilmä. — Voi minä rakastan sitä, se on niin täysi, rasr kas ja punainen kuin . . . kuin . . . — Elämä, täydensi poika. —- Niin, kuin elämä, tuli kuiskauksena tytön huulilta. — ^Tänään on osastomme joulujuhla. Tulen illalla hakemaan, menemme tanssimaan, sanoi poika. — E i , ei. Ette saa tulla. — Tulen. Riemukkain askelin lähti poika matkaansa. , Tiesinhän, ajatteli poika saapuessaan illalla valkouutimisen ikkunan alle ja nähdessään Tytön ikkunassa. —-Syt minä tulin. — Kielsinhän tulemasta. Voi, menkää pois. -— Meninsinkö? Menemme molem-^ mat. Tulen hakemaan. Sanrassa, hän jo juoksi talon portilla, pihamaalle, eteiseen, koputti kerran ovelle ja syöksyi huoneeseen. Kynnyksellä poika pysähtyi. Hän tuijotti tyttöä kuiij ankaran, turruttavani iskun saaneena. Tjttö oli edelleen ikkunan ääressä kalpeat, säilcähtyneet kasvot käännettyinä ovea kohti. Toinen käsi puristi rullatuolin käsinojaa toisen levätessä huopaan verhotuilla,' hervottomilla polvilla. Seisoessaan siinä iskun turruttamana toinen käsi hapuillen ovenkahvaa, poika tunsi, että jotakin oli särkynyt. Hänen lapsenmielensä ainoa säilynyt siniruutu, jonka läpi>hän \'imeiseen asti oli koettanut katsoa aiakaupungin harmaata elämää, oli nyt peruuttamattomasti pistaleina. Tehdassalin viilapenkin ääressä elätetty murrosvuosien prinsessaunelma ei ollut kestänyt todellista, onnetonta ^elämää. Hän riuhtaisi oven auki ja pakeni. Poika ei kuullut enää ikkunan luota tule\na nyyhkytyksiä. AnnansQmän kukat loistivat ikkunalla raskaanpunaisina valkeita uutimia vasten. Yhdysvaltain uusi kansallispuisto - Everglades Floridan kuuluisat Evergladet — ainoa troopillinen viidakko Yhdysvaltain sisällä — tulivat joku aika sitten virallisesti kansallispuistoksi. Liittohallitus otti vastaan tämän laajan viidak-koalueen. niissä on tavaton määrä harvinaisia lintuja ja muita eläimiä, nykyisessä luonnontilassa säilyttämisestä. Kokonaan toisin kuin muut kansallispuistot, tämän puiston suurimpina nähtävyyksinä ovat linnut, villieläimet ja kasvullisuus. Siellä myös on''oma osuutensa:' luonnon kauneutta. Huomattava osa tästä suuresta puistosta on saharuohoa kasvavaa suomaista aavikkoa, jossa siellä ia täällä on kauniita viidakko hammockeja — puita kasvavia kunnaita. Pui5tossa vieraile- \-at myös näkevät maailman suurimpia lintujen-pesimispaikkoja, suuria ma.i ilman korkeimpien man^rove puitten metsikköjä. 14 mailia pitkälti asumatonta santarannikkoa. lukemattomia järviä ja puroja ja suuria intlaanikunnaita, joissa on seminolien hautoja. Useita kauniita leveitä jokia työn-t>* y puistoon Meksikon lahdelta. Jois^ sa on tuhansittain pieniä saaria, tiheitä viidakkoja, naangrove-soito ja saharuor hotasankoja. Vaikka nuo joet ovat riittävän syviä laiyakululle, ne eivät työn-ny 20 mailia sysemmälle sisämaahan, EvergladeiUe ominaisista puista ja kasveista mainittakoon Madeira-mahonki, jättiläissuuret ro y a l-palmut, Wrightin palmiit, 84 eri lajia kärinnek-käitä (orchids). Siellä on myös kahta lajia kumipuita, harvinaisia viidakko-kaktuksia, 37 eri lajia sananjalkoja, jät-tiläissuuria ^ hippocratea-köynnöksiä. Puistossa myös on jättiläissuuria sypressejä, joista jotkut ovat 1,500 vuotta vanhoja ja vanhempiakin. Puistossa on viisi jalkaa korkeita valkoisia kurppia (heron), kauniita pmk-kejä, kolme j ä puoli jalkaa korkeita "lu-sikkanokkia" ja kynuneniä muita lajeja kahlaaja- ja vesilintuja, Evergladeilla myös tavataan ainoa krokodiililaji Yhdysvalloissa ja paljon alligaattoreita. Siellä myös on lajinsa suurin mustakarhu, panttereita, villikissoja, tuhansia saukkoja, pesukarhuja ja valkohäntäpeuroja., Jättiläis-suuri m-ant^e (merilehmä), jotka painavat kolmesta ^jään sataan däänTSyömässä ruohikossa mSI smä. Myöskin siellä on S^^^ ma, kahden ja kolmen sadan painoisia: Everglades puiston vesissä ^1 laji^ troopiUisia kaloja. Kalastm • la on erinomaista ja tilaisuubia tsi urheUun harjoittamiseen järjestetä Huomattavin historiallinen v^' mero intiaanihautojen oheUa on ? J^fferson kansallinen muistomerkkiä Tortugas saarilla. Tämä pienien 2 rien ryhmän, jossa Fort Jeffersonon ^ mesi Ponce de Leon ja se oli tukikl, na kuuluisalle Floridan tutkiialh^ sina 1513-21. ^ Seniinole intiaanit, ainoat posöi asukkaat, antavat lisäväriä puistoi Vaikka puistossa itsessään ei tällää taa intiaaneja asukaan, seminole ^ perustetaan puistokomissionin su telmien mukaan tarkoituksella pala alue alkuperäiseen primitiiviseen t Onnelliset Floridan kävijät, kä, pä siis katsomassa uutta EverglJ kansallispuistoa. j swu to LAU,\NTAIXA, HEINÄKUUN 17 PÄIVÄNÄ, 1948 MUSTIKANPOIMMAIN HUOMIOON! •- ' '' • . —• — - Pitäkää huoli siitä, eitä. lähetätte marjazme oikeaan paikkaan saadaksenne korkeimmat markkinahinnat. Me maksamme CPni expressimaksuosoiluksilla joka päiyä. Saadaksenne pilousesti shekkinne, lähettäkää mustikkaime suoraan osoitte^la A N S P A C H # Suosituksia saa jokaisesta Royal-pankin ioiTnistosta. # Kirjoittakaa niin lähetämme i^Ue lähetysleimasimen ja värityynyn» GEO. C. ÄNSPACH COMPANY LIMITED 74 Colborne St. Toronto Jo ote* Saadaksenne hyvin paUum Uivassa tchkM palkkatllaukscnni' hi"J «aluusianne tarkempia tietoja katUsta matkaa koskevista a-s-J^s'-^ •käimtykää palkallisaslamlclieiiime puolten. SWEDISH AMERICAN LINE 600 Dorche«tor St^ W., |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-07-17-10
