1948-07-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Aamu (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) Published and prlnted by the Vapaus PubllBljing Company Limited, 100-102 Eta Street West, Sudbury, Ontario- ^ Reglstered at the Post Of f ice Department, Ottawa, as second olass matter. UeW Itaestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sIvuicena, sis^- täen porasta kaunc^Jallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT: YHUYSVALTOI^INt lvuosikerta............$2.50 I vuosikerta $3.10 6 kuukautta 1.40 6 kuukautta — IÄJ S kuukautta .75 SUOMEEN XA »nillAIXE ULKOMAII*E 1 vuosikerta ...........$3.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . ?-0O ILMOITUSHINNAT: ^ 50 senttiä palstatuiunalta. Halvin ktitositaoitus $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilinoituksiata. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maks^ etukäteen. Asiamlehille myönnet?.än 20 prc^entin palkkio. Kaikki Liekille tarkolietut maksuosoitukset on ostettava kus- , tantajan nimeen: Vapaus publishing C?ompany Limity. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company liqiited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario- Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: F. O. BOX 69 LI E KK I SUDBUBT. ONT. Toimituksen kulmasta Kenenkään ei pitäisi päästää kesää -käsistään niin, eitä syksyllä täytyisi haikailla: kun ei tullut paljastetuksi itseään auringolle, ei kertaakaan, eikä käydyksi uimassa, eipä edes varpaitaan kastelluksi luonnon vapaassa vedessä! Eikä tullut käydyksi siellä ja siellä, sitä ja sitä paikkaa katsomassa, vaikka oli niin aiottu . .. Niin ei saisi käydä vanhemmillekaan ihmisille saati sitten nuorille, joiden pitäisi nauttia kesästä täysin siemauksin, urheilua ja retkeilyä myöten. , Suomen nuorison Terä-lehdessä kirjoittaa nimim. Vote: ''Retkeily ruumiille voimia tuopi . . . soluja uusia kasvattelee", lauletaan laulussa. Ja se pitää täydellisesti paikkansa, sillä retkeilyhän m sellaista ruumiimme ja henkemme virkistykseksi suoritettua toimintaa, jossa joudumme ponnistelemaan, käyttämään voimiamme ja aivojainme. Retkeilyhän on kaikkialla maailmassa levinnyt hyvin laajalle, se on saavuttanut valtavat mittasuhteet ja sitä harrastetaan sekä kansainvälisesti että kansallisissa puitteissa. Meidän maassamme on retkeilyllä suuri jalansija, ennen kaikkea kasvavan nuorison keskuudessa. Ja sehän ei ole ollenkaan ihmeellistä, sillä luonnonkaunis maamme on retkeilijäin luvattu maa. Demokraattisen Xuorisoliittomme piirissä on retkeily ollut jär-jestöjemme perustamisesta alkaen kesäisen toimintamiite keskeisimpänä muotona. Retkiä on tehty vierailuina toisille paikkakunnille hyökkäysretkien muodossa, niitä on teh}y osaston puitteissa virkistysretkinä, niitä on tehty piirie7t puitteissa jne. AinQ niillä ön ollut oma vaikutuksensa. Xe eivät ole yksistään virkistäneet retkelle osallistujaa, vaan ne ovat aina ennenkaikkea lähentäneet nuoria toisiinsa. Sitten kosketellaan kirjoituksessa eri retkeilymuotoihin. Yleisin on kävelyretki, joka kysyy vähiten välineitä, jossa on vain kiinnitettävä huomio sopivaan pukuun ja jalkineihin. Tätä seuraa hiihtoretket (mutta nehän kuuluvat talvelle). Seuraavana on pyöräilyretket, joita on vaikeuttanut pyörän-saantimahdollisuudet. Soutu- ja melontaretket ovat myös hyviä retkeilymuotoja, mutta vaativien varusteiden (vene tai kanootti) vuoksi eivät ole tulleet niinkään yleisiksi, vaikka ovat ehdottomasti hauskoja. Sitten huomautetaan, että retken onnistuminen riippuu suureksi osaksi siitä, miten hyvin se on etukäteen suunniteltu ja valmistettu. Retken tavoitteeksi sopii esim. joku luonnonnähtävyys, ja retken johtajaksi olisi valittava joku sopiva henkilö, jolla on kokemusta. Ja sitten on muistettava, että luonto ei ole tuhoamista varten ja että sitä on säästettävä. Lopuksi on seuraava hyvä huomautus: "Jokaisella retkellä olkoon päämääränä se, että opimme niillä jotakin. Oppikaamme rakastamaan luontoa, oppikaamme elämään retkillä tositoverillista elämää, joka kasvattaa meihin yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. — Maantiet, metsäpolut, tuhansien jSnnemme rannat, asumattomat erämaat, me kutsuvat tänäkin kesänä nuorisoa. — Eräissä asioissa sanotaan, että ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön, ^nutta kun on puhe retkeilystä, niin voi sanoa, että ken leikkiin rxhtvv. ei koskaan lakkaa sitä harrastamasta." Meidän keskuudessamme harrastelijan järjtstt^ttvä retkeilyä hyiin vähän, etupäässä se supistuu "piknikeihin". mutta ylläoleva antaa siihen hyviä iiii f ett ii. Eurmniön niitä voi-täisiin eri yh7!i:,tystemme. SJ. osastojcnifne. voimistelu- ja ur-heiluseurojemnte yms. taholta järjrslää. jos vaan tahdottaisiin. Me janoamme toisinaan avointa puktautta kauniin-maan ja taivaan kuulakkaan. Maa juuri elää ehtinyt on aamun ensi syleilyt, \ sen hovaa suudelmaan. Pien lintu elää kokonaan ; avointa puhtautta kauniin maan ja taivaan hiulakkaan.^ Sen pQVi pieni väristen juo vettä aamun kasteisen, maan vihkii laulullaan. KOTIKULMA To ro n to Intia^nilQrlär josta ka^ ixuIjoonakaupuQ^ liirj. ELLEN UNDE.\ Torontoissa ph 105 puistoa, pienempää ja isompaa, jois. sa on yalvoi^nan'alaisia Ja lasten leikkiä varten varustettuja kenttiä 54.- Niiden Iisaksi pn^kotdujen pihoissa lapsille järjestetty peti- ja Icifckipalte^." Pu^^^^ alue käsittää 2,035 eekkerPä. §uuriii«nat alueet ovat saarissa, joissa oa mainiot hiekkarianliat uintia varten. Siellä ei ole moottoriajo. neuvoilla kulkulupaa, joten lapset voivat huoleti juoksennella teillä, pelkäämättä autoja. - Polkupyörä on siellä yleisin kul-kuväline. Saarien pinta-ala on 371 eekkeriä maata ja niiHä alevien lagoopien, lammikoi^en pinta-ala 106 eekkeriä. High Parkin on kaupungille lahjoittanut 1873 Mr. ja Mrs John C . Howard. Howard oli Toronton ensimmäbea arkkitehti. Colbörne Lodge, High Parkissa, on heidän rakentamansa ja^se ^on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Siellä on paljon Howardin maalaamia tauluja ja muita hänen k^ räileraiä maalauksia^ esineitä ja kirjoja. Tämä paikka oa avoin ainoastaan arkipäivisin, joten monella ei ole ollut tilaisuutta päästä sitä katsomaan. Lähellä sijaitsee hautapatsas, joixka Hpyard itse rakensi \aimonsa pitkäaikaisen sairauden aikaqa. Seu edessä oleva rauta-aita oli 1^0 vuotta St. Paul katedra^in edessä Lontoossa, Englannissa. Puisto on säilytetty labjoittajarn toivomusten mukaan luonnonpuistona j^^^irme•on laitettu lammikot vesilintuja \-ar-ten, joissa kesäisin on useita lajeja Canadan ja muiden maiden vesilintuja. Kauniita joutsenia, mustia ja valkoisia fla-naingoja, kurkia ja niiden laisia kahlaajia, sorsia,, ankkoja, Vanhojen puiden i^eläisiä Californian mammuttipetäjät ovat, paitsi kooltaan, myöskin iältään maailman vanhimpia eläjiä. Niiden ikähän lasketaan tuhansissa vuosissa. Mutta nyt on Harvard-yliopiston kasvitieteelliseen laitokseen saapunut erään piiula-. jin' siemeniä, joka on jatkuvasti elänyt satamilJQonaa~ vuotta. Ei tietenkään mikään tjion lajin yksilö, vaan laji. Se siis kilpailee mammuttipetäjän ja kiinalaisen ginko-puun kanssa sukujuurensa vanhuudessa. Tämä puu on matesquoia jä senkin kotimaa on Kiina. Jo joitakin vuosia ovat tiedemiehet tienneet sen kivettyneistä jätteistä, että tällainen puu on eBnjrt noina kaukaisina aikoina, jolloin dujp-saiurukset ja muut liskoeläimet divat maapallon huomattavimpia asukkaita. Mutta vuoden 1946 helmikuussa vasta .» v • - •* ^ j x. ee ^ it i- . « . . . , . . . .1 • .1. kunalaiset tutkimusmatk anilij-a .t t.a pas1i- ^ h, anhia. ja mmta. Can-a dan bu\f! alo,'ka.m eeli, peuro^ja, hirv7ä , vat näitä puita yhäkin ka•s vavina. ^H e laamoja seka vuoriatolampaita ja vuohia on siellä myös näh-löysivät vain kolme näitä omituisia havupuita eräästä kaukaisesta Kiinan sisäosissa olevasta laaksosta. Pian kuitenkin toinen samanlainen retkikunta tapasi niitä 25 lisää. Tarkkojen tutkimusten perusteella voitiin todeta, että siihen saakka vain fossiileina tunnettu matesquoia oli yhäkin elävä laji. Kun perinpohjaisen etsinnään tuloksena oli lähes sadan yksilön löytö, saatiin kvllik-s! suuri varasto niiden siemeniä lähetettäväksi maailman huomatuimpiin kasvitieteellisiin puutarhoihin, m.m. Harvardin. Kasvitieteilijät odottavat, että kymmenessä vuodessa voidaan siemenistä kasvattaa S—6 jalan korkuisia puita täälläkin. Kun niiden kasvatuskokeilu on käynnissä monilla paikoilla Yhdysvalloissa ja Britannian valtakunnassa, toivotaan saatavan selväksi myöskin paras mahdollinen ilmanala näiden puiden menestymiselle. Kiinassa matesquoiat kasvavat yli sadan jalan korkuisiksi ja niiden runko yli seitsemän jalan läpimittaiseksi. vVaikkakin se on käpyjä kantava havupuu, pudottaa se havuneii-laseilsa talvikuukausina. t ä ^ i » . Näiden aitausten luotia on etenkin sunnuntaisin loputon jono lapsia niitä katsomassa ja monta leipää sinne kan-. netaan niille herkkupaloiksi. Talvella on puistossa mainiot kelkkamäet ja hyvä hiihto-paikka, jos sattuu olemaan tarpeeksi lunta. Kelkkamäki jäädytetään puistokamissionin toimesta ja pidetään kunnossa. River^ale Park ori Dpn-joen laaksossa ja siellä on Toronton eläintarha, jossa on nähtävänä suuri joukko apinoita, gorilla, kenguru, jääkarhuja ja "nalle-karhu". Helsingin Korkeasaarelta sinne tuotu, useita erilaisia karhuja, leijonia, tiikereitä, susia ja kettuja, sekä erilaisia lintuja. Onpa siellä alligaattorikin. Kentällä on usein pallopelejä ja siellä pidetään suurimmat sotilasparaatit, sillä se on luonnonmuodostania amfiteatteri, johon mahtuu satojatuhansia katsojia. Joen itärannalla on talvella myös suksi- ja kelkkamäet lapsille ja aikuisille. Kaupungin puistoissa on 65 pesäpallo- ja 42 jalkapallokenttää. Tenniskenttiä on 266, joissa on paikka useimmille pelureille. Talvella on jääkiekon pelaamista varten 69 rataa, mutta suurimmat kilpailut aina pidetään Maple Leaf ^Gardensissa. johon mahtuu istumaafi 16,000 katsojaa. Siellä myös pidetään Toronton luistinseuran vuotuiset karnevaalit, joissa esiintyy maailman luistintähdet. Sonja Heine ja Carl Schäfer ovat siellä esiintyneet, samoin myös luistinkuninga-tar Barbara -Ann Scott viime talvena, ja meidän omat toron-tolaiset luistelijamme siellä piirtelevät kauniita kuvioita eriväriseksi jäädytetyn jään kirkkaaseen pintaan. Jokavuotinen "Ice review" on silmiähivelevä. ihanissa . . . . . ^, puvuissa ja sulavin liikkein'esitettv luistelunävtös. jota muL-Vmian- pojatkm järjestyvät . telee vielä aikojen päästä ihastuksilla. . Äskettäin oli sata ravintoloitsijaa tai oluita luistinratoja (ulkona) on Torontossa ItOO. useat kapakoitsijaa kokoontunut Bedloe-saa-' niistä vain lapsia varten. Useihin puistoihin j i yliopUtoa relle neuvottelemaan ja seuraus oli. että alueille on myös varattu juoksuradat ja harjoituspaikat kent-he perustivat "Sons of Whiskey"-järjes- täurheiluq^ varten. tön, jonka tarkoituksena on kerätä kaik- Torontolla on mainio uimaranta. Ontarion vesi on pub-ki Amerikan kapakoitsijat yhteen ~jär- dasta näin kaupungin rannassakin, paitsi ei Don-joen suulla, iestöön taistelemaan kieltolakia ja alko- Johon vielä tulee likavettä, mutta kymmeniä maUpia on ihanaa iioli\-eroa sekä tietysti yleistä raittiut- rantaa länsi- ja itäpäässä kaupunkia yleisön käytettävisÄ ta vastaan. Liiton johtaja Walter A. Rannassa on kesänaikana 28 hengenpelastajaa vartiossa, ettei kukaan hukkuisi. Sitäpaitsi oft kaupungissa 7 uima-allai-ta. joista suurin on Sunnysiden uima-allas. 75 ja '^00 jalKai. johon mahtuu 80,000 gallonaa vettä. Lämmitetty ja puhdistettu vesi vaihtuu siinä joka 22 minuutin>sisällä. riihen niab-tuii lähes 8.000 uijaa. Kun uima-allas avattiin l a n ä kesan.r min ensimmäisenä päivänä siellä kävi uimass.a n o i n lO.viOO ; ihmistä. Sielläkin .on kaksi miestä ja kaksi nai>:.'. Toronton Of a hetkestä vaari, sillä sr n siivillä ^t^n.uenpelastusjoukkucesta aina vartiossa. lepää iäisyyden vakavuus. — Jean Paul. Sunnvsld^ Beach on Toronton asukkaiden itu•lll^•al5- --JJ;^ — — to. Siellä on kaikki .<;irkuksen "humpuukit" - • pirunkelti^- maisena ja toisena päivänä Kirkland ta" "ihmepeiliin" asti. Luonnplli.sesti myJis ii«-ita kuuma-l^ kelle. Odotimme vähän, että joku koira- ja perunapaistos-myymälöitä ja Uikcniaton joukko Kennedy on varma siitä, että sen jäsenmäärä kohoaa kymmeneen miljoonaan {^Kirin vuoden sisällä. Liitto sanoo taistelevansa niin "punaneniä kuin sinine-niäk'n vastaan" ja olevansa "kohtuuden kannalla". Tavallaan tähän kuuluu myös rctkeifyt yleisiin juhliimme. Sellainen oli juuri pakinoitavana oleva retki Torontoon ja sellainen on emi lauantaina ja sunnuntaina Port Arthuriin ja edelleen tämän kuun viimeisenä ja seuraavan ensim-port- arthurilainen huomauttaisi heidän jäätelö- ja vir\t)kejuomakoppcja. Suuri ulkoilmataa^^il^^^- juhlistaan tässä lehdessämme, mutta ei johon mahtuu satoja pareja tanssimaan, ja radio-liiheiy-^^J" , sitä kuulunut. Olkoon tämä nyt kuiten- ma, jossa iltaisin esitetään ohjelmaa, useita ravintoloita, jo'?' kin taas viimehetken huomautus ja sa- suurin lienee Sunnyside Pavilion, jonka ruokasaliin P ^^^^^ maila onnentoivotus. — AP. - sille mahtuu 780 niokatlijaa. SIVU 2 LAU.\NTAIXA, HEL\ÄKt'UN U P.Kiy.^NÄ^ 1948
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 17, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1948-07-17 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki480717 |
Description
Title | 1948-07-17-02 |
OCR text | Aamu (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) Published and prlnted by the Vapaus PubllBljing Company Limited, 100-102 Eta Street West, Sudbury, Ontario- ^ Reglstered at the Post Of f ice Department, Ottawa, as second olass matter. UeW Itaestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sIvuicena, sis^- täen porasta kaunc^Jallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT: YHUYSVALTOI^INt lvuosikerta............$2.50 I vuosikerta $3.10 6 kuukautta 1.40 6 kuukautta — IÄJ S kuukautta .75 SUOMEEN XA »nillAIXE ULKOMAII*E 1 vuosikerta ...........$3.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . ?-0O ILMOITUSHINNAT: ^ 50 senttiä palstatuiunalta. Halvin ktitositaoitus $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilinoituksiata. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maks^ etukäteen. Asiamlehille myönnet?.än 20 prc^entin palkkio. Kaikki Liekille tarkolietut maksuosoitukset on ostettava kus- , tantajan nimeen: Vapaus publishing C?ompany Limity. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company liqiited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario- Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: F. O. BOX 69 LI E KK I SUDBUBT. ONT. Toimituksen kulmasta Kenenkään ei pitäisi päästää kesää -käsistään niin, eitä syksyllä täytyisi haikailla: kun ei tullut paljastetuksi itseään auringolle, ei kertaakaan, eikä käydyksi uimassa, eipä edes varpaitaan kastelluksi luonnon vapaassa vedessä! Eikä tullut käydyksi siellä ja siellä, sitä ja sitä paikkaa katsomassa, vaikka oli niin aiottu . .. Niin ei saisi käydä vanhemmillekaan ihmisille saati sitten nuorille, joiden pitäisi nauttia kesästä täysin siemauksin, urheilua ja retkeilyä myöten. , Suomen nuorison Terä-lehdessä kirjoittaa nimim. Vote: ''Retkeily ruumiille voimia tuopi . . . soluja uusia kasvattelee", lauletaan laulussa. Ja se pitää täydellisesti paikkansa, sillä retkeilyhän m sellaista ruumiimme ja henkemme virkistykseksi suoritettua toimintaa, jossa joudumme ponnistelemaan, käyttämään voimiamme ja aivojainme. Retkeilyhän on kaikkialla maailmassa levinnyt hyvin laajalle, se on saavuttanut valtavat mittasuhteet ja sitä harrastetaan sekä kansainvälisesti että kansallisissa puitteissa. Meidän maassamme on retkeilyllä suuri jalansija, ennen kaikkea kasvavan nuorison keskuudessa. Ja sehän ei ole ollenkaan ihmeellistä, sillä luonnonkaunis maamme on retkeilijäin luvattu maa. Demokraattisen Xuorisoliittomme piirissä on retkeily ollut jär-jestöjemme perustamisesta alkaen kesäisen toimintamiite keskeisimpänä muotona. Retkiä on tehty vierailuina toisille paikkakunnille hyökkäysretkien muodossa, niitä on teh}y osaston puitteissa virkistysretkinä, niitä on tehty piirie7t puitteissa jne. AinQ niillä ön ollut oma vaikutuksensa. Xe eivät ole yksistään virkistäneet retkelle osallistujaa, vaan ne ovat aina ennenkaikkea lähentäneet nuoria toisiinsa. Sitten kosketellaan kirjoituksessa eri retkeilymuotoihin. Yleisin on kävelyretki, joka kysyy vähiten välineitä, jossa on vain kiinnitettävä huomio sopivaan pukuun ja jalkineihin. Tätä seuraa hiihtoretket (mutta nehän kuuluvat talvelle). Seuraavana on pyöräilyretket, joita on vaikeuttanut pyörän-saantimahdollisuudet. Soutu- ja melontaretket ovat myös hyviä retkeilymuotoja, mutta vaativien varusteiden (vene tai kanootti) vuoksi eivät ole tulleet niinkään yleisiksi, vaikka ovat ehdottomasti hauskoja. Sitten huomautetaan, että retken onnistuminen riippuu suureksi osaksi siitä, miten hyvin se on etukäteen suunniteltu ja valmistettu. Retken tavoitteeksi sopii esim. joku luonnonnähtävyys, ja retken johtajaksi olisi valittava joku sopiva henkilö, jolla on kokemusta. Ja sitten on muistettava, että luonto ei ole tuhoamista varten ja että sitä on säästettävä. Lopuksi on seuraava hyvä huomautus: "Jokaisella retkellä olkoon päämääränä se, että opimme niillä jotakin. Oppikaamme rakastamaan luontoa, oppikaamme elämään retkillä tositoverillista elämää, joka kasvattaa meihin yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. — Maantiet, metsäpolut, tuhansien jSnnemme rannat, asumattomat erämaat, me kutsuvat tänäkin kesänä nuorisoa. — Eräissä asioissa sanotaan, että ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön, ^nutta kun on puhe retkeilystä, niin voi sanoa, että ken leikkiin rxhtvv. ei koskaan lakkaa sitä harrastamasta." Meidän keskuudessamme harrastelijan järjtstt^ttvä retkeilyä hyiin vähän, etupäässä se supistuu "piknikeihin". mutta ylläoleva antaa siihen hyviä iiii f ett ii. Eurmniön niitä voi-täisiin eri yh7!i:,tystemme. SJ. osastojcnifne. voimistelu- ja ur-heiluseurojemnte yms. taholta järjrslää. jos vaan tahdottaisiin. Me janoamme toisinaan avointa puktautta kauniin-maan ja taivaan kuulakkaan. Maa juuri elää ehtinyt on aamun ensi syleilyt, \ sen hovaa suudelmaan. Pien lintu elää kokonaan ; avointa puhtautta kauniin maan ja taivaan hiulakkaan.^ Sen pQVi pieni väristen juo vettä aamun kasteisen, maan vihkii laulullaan. KOTIKULMA To ro n to Intia^nilQrlär josta ka^ ixuIjoonakaupuQ^ liirj. ELLEN UNDE.\ Torontoissa ph 105 puistoa, pienempää ja isompaa, jois. sa on yalvoi^nan'alaisia Ja lasten leikkiä varten varustettuja kenttiä 54.- Niiden Iisaksi pn^kotdujen pihoissa lapsille järjestetty peti- ja Icifckipalte^." Pu^^^^ alue käsittää 2,035 eekkerPä. §uuriii«nat alueet ovat saarissa, joissa oa mainiot hiekkarianliat uintia varten. Siellä ei ole moottoriajo. neuvoilla kulkulupaa, joten lapset voivat huoleti juoksennella teillä, pelkäämättä autoja. - Polkupyörä on siellä yleisin kul-kuväline. Saarien pinta-ala on 371 eekkeriä maata ja niiHä alevien lagoopien, lammikoi^en pinta-ala 106 eekkeriä. High Parkin on kaupungille lahjoittanut 1873 Mr. ja Mrs John C . Howard. Howard oli Toronton ensimmäbea arkkitehti. Colbörne Lodge, High Parkissa, on heidän rakentamansa ja^se ^on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Siellä on paljon Howardin maalaamia tauluja ja muita hänen k^ räileraiä maalauksia^ esineitä ja kirjoja. Tämä paikka oa avoin ainoastaan arkipäivisin, joten monella ei ole ollut tilaisuutta päästä sitä katsomaan. Lähellä sijaitsee hautapatsas, joixka Hpyard itse rakensi \aimonsa pitkäaikaisen sairauden aikaqa. Seu edessä oleva rauta-aita oli 1^0 vuotta St. Paul katedra^in edessä Lontoossa, Englannissa. Puisto on säilytetty labjoittajarn toivomusten mukaan luonnonpuistona j^^^irme•on laitettu lammikot vesilintuja \-ar-ten, joissa kesäisin on useita lajeja Canadan ja muiden maiden vesilintuja. Kauniita joutsenia, mustia ja valkoisia fla-naingoja, kurkia ja niiden laisia kahlaajia, sorsia,, ankkoja, Vanhojen puiden i^eläisiä Californian mammuttipetäjät ovat, paitsi kooltaan, myöskin iältään maailman vanhimpia eläjiä. Niiden ikähän lasketaan tuhansissa vuosissa. Mutta nyt on Harvard-yliopiston kasvitieteelliseen laitokseen saapunut erään piiula-. jin' siemeniä, joka on jatkuvasti elänyt satamilJQonaa~ vuotta. Ei tietenkään mikään tjion lajin yksilö, vaan laji. Se siis kilpailee mammuttipetäjän ja kiinalaisen ginko-puun kanssa sukujuurensa vanhuudessa. Tämä puu on matesquoia jä senkin kotimaa on Kiina. Jo joitakin vuosia ovat tiedemiehet tienneet sen kivettyneistä jätteistä, että tällainen puu on eBnjrt noina kaukaisina aikoina, jolloin dujp-saiurukset ja muut liskoeläimet divat maapallon huomattavimpia asukkaita. Mutta vuoden 1946 helmikuussa vasta .» v • - •* ^ j x. ee ^ it i- . « . . . , . . . .1 • .1. kunalaiset tutkimusmatk anilij-a .t t.a pas1i- ^ h, anhia. ja mmta. Can-a dan bu\f! alo,'ka.m eeli, peuro^ja, hirv7ä , vat näitä puita yhäkin ka•s vavina. ^H e laamoja seka vuoriatolampaita ja vuohia on siellä myös näh-löysivät vain kolme näitä omituisia havupuita eräästä kaukaisesta Kiinan sisäosissa olevasta laaksosta. Pian kuitenkin toinen samanlainen retkikunta tapasi niitä 25 lisää. Tarkkojen tutkimusten perusteella voitiin todeta, että siihen saakka vain fossiileina tunnettu matesquoia oli yhäkin elävä laji. Kun perinpohjaisen etsinnään tuloksena oli lähes sadan yksilön löytö, saatiin kvllik-s! suuri varasto niiden siemeniä lähetettäväksi maailman huomatuimpiin kasvitieteellisiin puutarhoihin, m.m. Harvardin. Kasvitieteilijät odottavat, että kymmenessä vuodessa voidaan siemenistä kasvattaa S—6 jalan korkuisia puita täälläkin. Kun niiden kasvatuskokeilu on käynnissä monilla paikoilla Yhdysvalloissa ja Britannian valtakunnassa, toivotaan saatavan selväksi myöskin paras mahdollinen ilmanala näiden puiden menestymiselle. Kiinassa matesquoiat kasvavat yli sadan jalan korkuisiksi ja niiden runko yli seitsemän jalan läpimittaiseksi. vVaikkakin se on käpyjä kantava havupuu, pudottaa se havuneii-laseilsa talvikuukausina. t ä ^ i » . Näiden aitausten luotia on etenkin sunnuntaisin loputon jono lapsia niitä katsomassa ja monta leipää sinne kan-. netaan niille herkkupaloiksi. Talvella on puistossa mainiot kelkkamäet ja hyvä hiihto-paikka, jos sattuu olemaan tarpeeksi lunta. Kelkkamäki jäädytetään puistokamissionin toimesta ja pidetään kunnossa. River^ale Park ori Dpn-joen laaksossa ja siellä on Toronton eläintarha, jossa on nähtävänä suuri joukko apinoita, gorilla, kenguru, jääkarhuja ja "nalle-karhu". Helsingin Korkeasaarelta sinne tuotu, useita erilaisia karhuja, leijonia, tiikereitä, susia ja kettuja, sekä erilaisia lintuja. Onpa siellä alligaattorikin. Kentällä on usein pallopelejä ja siellä pidetään suurimmat sotilasparaatit, sillä se on luonnonmuodostania amfiteatteri, johon mahtuu satojatuhansia katsojia. Joen itärannalla on talvella myös suksi- ja kelkkamäet lapsille ja aikuisille. Kaupungin puistoissa on 65 pesäpallo- ja 42 jalkapallokenttää. Tenniskenttiä on 266, joissa on paikka useimmille pelureille. Talvella on jääkiekon pelaamista varten 69 rataa, mutta suurimmat kilpailut aina pidetään Maple Leaf ^Gardensissa. johon mahtuu istumaafi 16,000 katsojaa. Siellä myös pidetään Toronton luistinseuran vuotuiset karnevaalit, joissa esiintyy maailman luistintähdet. Sonja Heine ja Carl Schäfer ovat siellä esiintyneet, samoin myös luistinkuninga-tar Barbara -Ann Scott viime talvena, ja meidän omat toron-tolaiset luistelijamme siellä piirtelevät kauniita kuvioita eriväriseksi jäädytetyn jään kirkkaaseen pintaan. Jokavuotinen "Ice review" on silmiähivelevä. ihanissa . . . . . ^, puvuissa ja sulavin liikkein'esitettv luistelunävtös. jota muL-Vmian- pojatkm järjestyvät . telee vielä aikojen päästä ihastuksilla. . Äskettäin oli sata ravintoloitsijaa tai oluita luistinratoja (ulkona) on Torontossa ItOO. useat kapakoitsijaa kokoontunut Bedloe-saa-' niistä vain lapsia varten. Useihin puistoihin j i yliopUtoa relle neuvottelemaan ja seuraus oli. että alueille on myös varattu juoksuradat ja harjoituspaikat kent-he perustivat "Sons of Whiskey"-järjes- täurheiluq^ varten. tön, jonka tarkoituksena on kerätä kaik- Torontolla on mainio uimaranta. Ontarion vesi on pub-ki Amerikan kapakoitsijat yhteen ~jär- dasta näin kaupungin rannassakin, paitsi ei Don-joen suulla, iestöön taistelemaan kieltolakia ja alko- Johon vielä tulee likavettä, mutta kymmeniä maUpia on ihanaa iioli\-eroa sekä tietysti yleistä raittiut- rantaa länsi- ja itäpäässä kaupunkia yleisön käytettävisÄ ta vastaan. Liiton johtaja Walter A. Rannassa on kesänaikana 28 hengenpelastajaa vartiossa, ettei kukaan hukkuisi. Sitäpaitsi oft kaupungissa 7 uima-allai-ta. joista suurin on Sunnysiden uima-allas. 75 ja '^00 jalKai. johon mahtuu 80,000 gallonaa vettä. Lämmitetty ja puhdistettu vesi vaihtuu siinä joka 22 minuutin>sisällä. riihen niab-tuii lähes 8.000 uijaa. Kun uima-allas avattiin l a n ä kesan.r min ensimmäisenä päivänä siellä kävi uimass.a n o i n lO.viOO ; ihmistä. Sielläkin .on kaksi miestä ja kaksi nai>:.'. Toronton Of a hetkestä vaari, sillä sr n siivillä ^t^n.uenpelastusjoukkucesta aina vartiossa. lepää iäisyyden vakavuus. — Jean Paul. Sunnvsld^ Beach on Toronton asukkaiden itu•lll^•al5- --JJ;^ — — to. Siellä on kaikki .<;irkuksen "humpuukit" - • pirunkelti^- maisena ja toisena päivänä Kirkland ta" "ihmepeiliin" asti. Luonnplli.sesti myJis ii«-ita kuuma-l^ kelle. Odotimme vähän, että joku koira- ja perunapaistos-myymälöitä ja Uikcniaton joukko Kennedy on varma siitä, että sen jäsenmäärä kohoaa kymmeneen miljoonaan {^Kirin vuoden sisällä. Liitto sanoo taistelevansa niin "punaneniä kuin sinine-niäk'n vastaan" ja olevansa "kohtuuden kannalla". Tavallaan tähän kuuluu myös rctkeifyt yleisiin juhliimme. Sellainen oli juuri pakinoitavana oleva retki Torontoon ja sellainen on emi lauantaina ja sunnuntaina Port Arthuriin ja edelleen tämän kuun viimeisenä ja seuraavan ensim-port- arthurilainen huomauttaisi heidän jäätelö- ja vir\t)kejuomakoppcja. Suuri ulkoilmataa^^il^^^- juhlistaan tässä lehdessämme, mutta ei johon mahtuu satoja pareja tanssimaan, ja radio-liiheiy-^^J" , sitä kuulunut. Olkoon tämä nyt kuiten- ma, jossa iltaisin esitetään ohjelmaa, useita ravintoloita, jo'?' kin taas viimehetken huomautus ja sa- suurin lienee Sunnyside Pavilion, jonka ruokasaliin P ^^^^^ maila onnentoivotus. — AP. - sille mahtuu 780 niokatlijaa. SIVU 2 LAU.\NTAIXA, HEL\ÄKt'UN U P.Kiy.^NÄ^ 1948 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-07-17-02