Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 28, 1949

              it esiltävät
OI KA"
ILLALLA
ESITTÄJÄT:
. . . . Mrs. Ida Nelson
...... Kaarlo Korpela
Taisto Tuominen
.Helmi Erickson
. . . . Aimo ^innemäki
^s. Meimr Tuominen
i 25c
lä sen aikaa ky ky-tänkin,
iniäs kunnei vihkipallia
:kuu, pahat panettelee,
mtaa rauhan. (Hämeen-kylä,
voi varkkaumn
iirmen kyläs miästäkkä
lane vanhpiik. (Laitila.)
äs voimas ja talonpoika
it mikkä voitas. (Uuden-iki
lankaa mutta on kar-et.
(JiEiiasjärvi.)
ynnä konepuita muttei
ehet. (Pyhäjärvi.)
t vaa on ko näke mi^
uk kasvava, (Pyhämaa.)
sta leppä kaisvaa, Koleh-maehen.
(Lapinlahti.)
lan sitä oon minäkin ku
ikki oli pappilan aijan
utukkaa kun hevosta ja
, sanoo poika, kun tieltä
yti. (Lapua.)
y sen pirän, sano Epaa-
:oko viikon suutaan aset-n
lähti. (Sääksmäki.)
ika ön hupaanen, sanoo
:u kolomatta kertaa ies-ava.)
ieti ni miel männyö nai-tyylillään
kirunuyaa:
kää, minkä pylly pylyk-
4UDEN
ON SUKSI
:ic Passenger Confe-tuuttama
asiamies
helkein kaikkia johta-rllinjoja.
Suunnitelles-
Suomeen tai muihm
n, voitte luottamuksella
mme lippu- yjn-liioissa.
STEAJMDSHIP
r Ä G E N CY
tetta asiamfes
MIEUSAIRASHOIDOK KEHITYS mni
MITÄ vähemmän jotakin asiaa tun­netaan,
sitä nurinkurisemmin sii­hen
suhtaudutaan. Niinpä sana mieli-
>airaala nostaa jo monen ihmisen ihon
kananlihalle ja kaikenlaiset kauhumieli-k
i i v a t pyrkivät nousemaan tajuntaan.
Ja kuitenkin on ollut aikoja, jolloinmie-lisairaisim
on siditauduttu jopa kunni-oinavasti,
ktm luultiin heidän omaavan
yliluonnollisia kykja.
Antiikin Kreikassa pidettiin mielisai­raita
mukana tönppelipalveluksisSa
oraakkeleina ja selvänäkijöinä pappien
vaikutusvaltaa vahvistamassa. Voi hen­gessään
kuvitella vanhan helleenin kuun-lelemassa
jonkun maanikon 'peräsime-löniä
puhetulvaa' kuin polittista palo­puhetta,
mikä kaiken tietää ja kaik­keen
sopii. Toisten uskomusten mu­kaan
heitä taas pelättiin ja vainottiin.
Poikkeuksen teki isä Herodotoksen oppi,
jonka mukaan mielipuoli oli sairas ja
vaati sellaista hoitoa, mikä osittain pä­tee
vielä nytkin.
Xyk\-inen kammonsekäineQ^siihtautu-minen
mielisairaaseen on pimeän keski-aian-
periia, jolloin siitä oli väHäHa maa-'
gillisdemoninen käsitys "väärän kristilli­syyden
vaippaan verhottuna. Heitä
kammottiin silloin kuin ruttoa ja mo­nen
tie kävi omituisen käyttäytymisen
takia piinapenkin kautta polttoroviolle
syytettyinä kanssakäymisestä paholaisen
kanssa. Ne, jotka tämän käsitteljm
välttivät, saivat kantaa vastalahjana
narrinkaapua ihmisten kiusan ja pilan­teon
kohteena taikka tulivat teljetyiksi
torneihin ja muurihkoloihin sanoin ku­vaamattomaan
kurjuuteen. Näiltä ajoilr
ta ovat kotoisin kuiii virstan tolppina
esimerkiksi Nurntoergin, 'Narrenhaus',
Hamburgin 'Cista stalidorum' sekä Wie­nin
;Narrenttirm', Ajan kuva Oli myös
silloinen lääfcäri Paracelsus von Hohen-heim
^aikfiii^köisihe^^ 'käsityksinieen hy- -
v\en ja pahojen henkien temmellyksestä
ihmisen tomumajassa.
Vasta 170(W1800 lukujen taittees­sa
huomasivat sellaiset läkärit kuin Chi-arugi,
Tuke ja Pinel, elleivät mieh*sai-raat
olleetkaan inhimillisesti käsiteltyi­nä
niin vaarallisia kuin siihen saakka
oli luultu. Heidät vapautettiin'kahleis­ta
ja tuotiin päi^^invaloon. Ruumiilli­set
rangaistukset-lopetettiin ja pakko­keinot
korvattiin työllä. Pääpaino kai­kessa
kohdisettiin inhimillisyyteen. Ke­hitys
kulki kuitenkin hitaasti sillä tus­kin
mikään hyvä asia on kohdannut
sellaista yastarintaa kuin mielisairaiden
hoitaminen ilman pakkokeinoja eli ns.
non-restraint-järjestelmä.
Näin alkoivat näky^mmän kehityk­sensä
sielunelämän sairauksia tutkiva
psykopalologia ja mielitautioppi eli psy­kiatria,
joiden eteenpäinmeno on ollut
hidasta ja vaivalloista. Psykiatriaa on­kin
joskus pilkattu lääketieteen velipuo­leksi
ajattelematta, että sillä on työ­kenttänä
ihmisen vikaan kehittynyt sie­lunelämä,
mikä terveenäkin uhmaa usein
tieteen tutkimiismenetelmiä.'^^
Psykiatrinen työ on saavuttanut tä­hän
asti harvoin voitollisia tuloksia. Se
onkin saanut tyytyä valtaosaltaan vain
luomaan inhimilliset erikoisolosuhteet ei-yhteiskuntakelpoisille
mielisairaille ja
heihin verrattaville. Erikoisolosuhteet,
jotka: sjnatyvät ainoastaan cstihen-köuii-tun
henkilökunnan äärimmäistä ckärsi-i
vällisyyttä ja palvelusalttiuttä kysyvällä
•5.
•1
H Ä Ä K U T S U
Täten kutsumtnesn^tiiaisia ja iitttavia saapumaan tyttäremme
BERTHA MARIA HAUTAMÄEN
ja poikamme
GEORGE PENTTI MELON
häätUatsuiiteen Mokomon Commumty-haaliUa, kesäkuun 4 p:nä
1949 k!o 9 Ulalla. *
Mr. j a mrs. O, Hautamäki
Sunshine, Ontario
Mr. ja mrs. T. Melo,
Mokomon, Ontario
Kfc(2i?^HiiHui«iinuuuiimiiHiittuiiiuiumniiiiuuiiiuiHniinHmiiniiii»iH
Surren ja. kaivaten ilpMMta^mni^ että
rakas fiitlmme
FIINA i f I LL
nukkni ranhallisestt Bniisee^ Itnecn feo>
tonaan Shaonavoniss» SaäE. s^daii-heikkouteen,
sairastettuaan mnntainiin
päivän. oH i^ypiynyt Alarancldla,
W.L. J^yysknniL 19 pnä; 1875 ja^ p t^ni
luotamme tonkokiuui 3 psnä 1949. Saa­toimme
utimme haudan: lepoon Bink-lyn
hantaantoimistostai toökoknun 7
p:iiä suuren ^ttayajonkon saattamana.
^ffiinta surinaan |äinime hänen tyt­tärensä,
Minta^oän ja Afli nuehineeii
sekä 1 sisko Suomessa, k a ^ i ndniää ja
viisi lastenlasta tässä maassa s d ^ saari
sukulais- ja tuttavapiiri t^äUä ja Suo­messa.
Miksi vuotaa k3Tmel virrat,
niiksi rintamme vaikeroi?
Onhan äitimme raiihan saanut.
Elo väistyi jo tieltäsi pois,
on päättynyt matkasi määrä.
What would we not give to^ plasp.
' her hJahd,
Her dear sweet face to see.
To hear her voice, to see her SDaile.
That meant SO much to us.
You left behind an achinj^ heart
piatlOTre^j^ou Ettost sincere,
We never did nor never will forget
you mother dear.
Ever remembered by your loving
chiidren,
Minta ja Aili miehm
\
* KIITOS
Pyydämme sydämellisesii kiittää
?saikkia, jotka tavalla tai toisella otti­vat
osaa surmumne. Kiitos kantajille
ja kukista, joilla peititte äitimme hauta-
OMAISET
Viimeksi mielisairashoidoh taantumus-näytelmä
esitettiin Saksassa, missä ro-dunparantamisopin
Alolökille uhrattiin
lähes 3.00,000 parantumatonta mielisai-i-
asta. Ajatus, johon sellainenkin auk^
tori teetti kuin Alexis Garrel tuntuu hie­nokseltaan
mielistyneen kuuluisassa te^
oksessaan 'Tuhtematon ihminenV
: ole­van
hiukari vaarallinen sana nykyaika­na.
Niinpä psykiatrian alalla on me­nossa
sen kehityshistorian-ehkä tärkein
vaihe. On ijäet paljastunut, että kaik­kien
mielisairauksien takiana on jokin
orgaaninen vika, häiriö umpirauhaseri-tyksissä,
autointoksikaatia tins., mjkä
häiritsee normaalista sielunelämää. Näin
päästään lopultakin varmasti tunkeutu­maan
itse pahan alkulähteille, mikä on
kaiken parantamisen ensimmäinen edel-
}y^y^j ja mielitauti loisensa jälkeen tulee
siirtymään paranisivien luokkaan:
Kunhan koittaa se päivä, mikä tulee
vielä varniasti, kuin auringonnousu, että
mielisairauksia voidai^n parantaa sa­massa
suhteessa kuin muita, 'hienompia'
tauteja, on lopultakin lyöty jala^ altji
pois siltä suuren yleisön maagilis-demo?
nisen katsomuksen säyj^tämältä katsan­tokannalta,
mikä korkeasta sivistysta­sosta
huolimatta on vielä vallalla. Ja
silloin myös tulee i^igsäkin asiassa näyt­täytymään
todeksi nykyinen bidoginen
näkemys, minkä mukaan jokaisen elol­lisen
olennon —^ihminen köriceimpana
niihin mukaanluettuna — elämä on pe­rimmäiseltä
tarkoitukseltaan yhtä arvo­kas.
Nykyiset mielisairaatkin, jotka
'Valkoisissa Kaupungeissaan' elävät heil­le
ominaista elämäänsä korostuneine ris­tiriitoineen,
iloineen ja suruineen, koitu­vat
siten tulevien sukupolvien siunauk­seksi..
Sillä he vievät osaltaan eteen­päin
ihmistietoa, kaikista tiedoista ar­vokkainta.
A. H .
kaUppamerkin käyttämisestä. Seuran
sihteeri, Mr. John J . Andre\v ilmoitti
oikean roquefortin maksavan $1.49 pau­nalta
ja sinisen juustoin vain 65 senttiä,
mutta Vendome oli sinisestä juustostaan
Ottanut hintaa — $2.65 paunalta, oni-kä
on jo enemmän kuin hävytöntä Ro­quefort
Associationin mielestä ja, tun­nustettakoon,
että seura on oikeassa täs-
^ä hintalsysymylj^^ - ; v : : •
'Hienon makunsa; ja bakteerinsa saa
roquefort Juusto siitä, kun juustokim-paleet
asetetaan talveksi lämpenemään
suurien — hm lehmänlantatunkioit-ten
sisään. Siitä johtuu sen delikaatti
aroomi ja maku.
Kilpasoutuveneiden tuo­tanto
Suomessa
Suomen Soutuliitto on ryhtynyt val­mistuttamaan
veneitä enemmän kuin
koskaan ennen. Sen tarkoituksena on
kehittää veneiden valmistamoja siinä
määrin, että myöskin tälle alalle saatai­siin
vientiä ulkomaille, koska kaikissa
soutumaissa :en nykyään pUutetta niis­tä
ja otaksutaan että suomalaiset^veneet
ovat kelvollisia soutukilpailUihin.
Työttömyysvakuutus — Viime tam-mik.
lopulla oli Canadan työttömyys-väkuutuskomission
kassassa rahaa kaik­kiaan
lähes 523 (miljoonaa dollaria^ l i ­sääntyen
noin viidellä miljoonalla dol-'
lärilla kuukaudessa. . i
Vaalit —- Seitsemän viikkoa • ennen
Canadan liittovaltion vaaleja (kesäk. 27
pnä) ennusti Gallup PoD, että. liberaalit
saavat 33 pros. äänistä,' konservatiivit
2Sj CCF 13 ja muut 7 pros. äänistä.
Kantaansa el ollut ratkaissut 22 prös.
äänestäjistä.
Levitä Uekkiä f
^iiiiituniiiiiiuiiiiniiiiiiiiiiiiiiitiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiai un IIIIIIIUH
I K I I T OS
I Oli kirkas huhtikuun aamu, |
I syntymäpäivä j a ystävien yllä- j
I tys. Kiitos syömisistä j a juonii-1
y|sista sekä kauniista lahjasta j a |
1'kttkkasista. Myös kaunis kiitos |
i niille, jotka ottivat osaa, vaan|
I eivät voineet saapua.
I Erikoinen kiitos alkuunpani-
I j^lle mrs. S. Puttoselle.
I Teitä kaikkia kiittäen,
I ALINA HELIN v |
I 4046 Buchanan Si. }
I Vancouver Br. Columbia |
ViiiiiriuiimuiHiiiitHiiiiuinituiniiiiMinniuiiiiiiuiiiiHiiiiiiiiuiniiiiiiiniiiiiiitiiiiiiiii:
anitiiiHiiiiniMiuuiiiiiiinuiiiiiiiiiiniiiiiiiuiiuiiiiiiiiiimiHUiumiiiMiiiiuumiiiiiuuiiiiininiiiin iiiinm^
KIITOS
=
:3
Kaunis kiitos T<5ille,.tuttavat ja ystävät, siltä tosiylläiyfcsestä, jonka järjes­titte
niinuUesyntymäiläivä^^^i^^ p:nä 1949. BUitos arvok*
kaasta lahjalta ja kauniista icah\dpöy4^
Erikoiset kiitokset. taoQunan aUoiuiMOanijoille j ^ iljan emännille. Kiitos myös
niille jotka ottivat .osaa lahjaan, inut^ olleet tilaisuudessa mukana.
Ystävysrtenne osoitus tulee aina säilyxnääh
Kiitollisuudella,
KATRI MÄHÖNEN
1 i78-Secord St. Port Arthur. Ontario
-iiiiiniiuiiiuiiiimiHimnuiiiiimiuMimHtniiiiiutiuiuiiiiiiiiniiuiiniiiiiiiiiiiiiiuuiitiuinitin iiiiiiuiinii
K I I T O a
Lausun vilpittömät kUtbkset lapsille ja kaikille niUle ystäville, jotka yllätti­vät
minut syntymäpäivänäni täytteessäni 76 vuotta ja järjestitte minulle
muistocrikkaan hetken.^ :^ '
Kalliit kiitokset katmiista lahjoista ja kukista. Erikoinen kiitos mrs. Katai­selle
ja mrs. iSalolle niistä kauniista lauluista, joilla ilahdutitte minua. Myöskin
kiitän kauniista kahvipöydästä, syömisistä ja juomisista, jotka toitte tulles­sanne.
kiitos kahvinkeU$äjäUe.
SäUyböön ystäV3rys ja toveruus edelleenkin. _
4245 Pandora St.
Sofia Untinen
Toukokuun 5 p. 1949
Vancouver, B. C.
•:<iiiDniiiuiiiiiiuiiiiuiumiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiraiiiiiimiiiiiiiuiiiniDuiuiMmiHUMinniiiMraamuuiuiiiiiii^
Juustoseuraa yiitettim
jutkauttaa
Ranskalaisella, kuuluisalla Roquefort-juustolla
on N^ew Yörliissa ystäviä, jotka
ovat perustaneet erikoisen seuran tä­män
pöytäherkun "kunnian" ja arvon
suojelemiseksi. Seura oli tilannut jo­honkin
juhlaansa kaikkein bakteeripi-toisinta",
vanhaa roguefortia hienosta
Vendome-herliKuIiikkeestä, 415 Madison
Ave. Ja surkeus tapahtui. Juhlassa
havaittiinkin, että liike oli myyn5rt si­nistä
juustoa tuona kallisarvoisena rp-qiiefortina
ja asettanut sinisen juuston
käärelaitteisiin roquefortin iperkit. Ja
niin haastoi Roquefort Association, Inc.,
Vendome^li^keen oikeuteen väärän
• = • KIITOS 3
S
i
3
5
5
H
Haluanmie lausua sydämelliset kiitokset kaikille ystäville, t u ­tuille
j a tuntemattomille, jotka niin suurilukjiisenä saavuitte
meidän häätilaisuuteemme Sointulan faaalilla huhtikuun 16 p:nä
1949: : \ • / • ' • : :.••
Kiitos myös siitä suuresta rahalahjasta, jonka armoitte nieille.
Haluamme kiittää kaikkia emäntiä, jotka lahjoittivat ihanat kaa­kut
ja leivokset, kahvinkeittäjiä, pöytöän tarjoilijoitia, voileipien
tekijöitä j a kaikkia jotka avustivat keittiössä ja antoivat apuansa
häätilaisiiudessamrtie.
Teitä kaik^s^laitonisuudellä muistaen,
TEBTTU JA PAUL LANQUIST
British Columbia
s
Sointnla
mm
Mm
M- -M
mi
i i i i
il
tri 4
• ''-ff
L A U A N T A I N X TOUKOKUUN 2S PÄIVÄNÄ,, 1949 —>^^^*