1942-10-03-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
{Canadan suomalaisten viikkolehti)
Publisbed and printed by the Vapaus
Publishing Company Limited, 100-102
Klm Street, West, Sudbury, Ontario.
Besfstered et the Post Office Dept,
Ottava, as second class matter.
Tflaushlnnat:
i v k . . . . . . »2i» ett. lao
» tt. J60
Yhdysvaltoihin:
euomeen ja muualle uQ^omaille:
1 vk. *3.00
6 fck.
Irtcmumerot 5 senttiä
ZJektd ilmestyy JfdEaisen «likttk l a ^
ontaioa U-sIvaiseD8» sIsältSea parasta^
kaunokirjallista luettavaa kaHältaaloa*
Asiamiehllle myözmetään 20 prosen*
«tn palkkio.
opytäkää asiamiesväUneit^ Jo Ub-
ILMOITUSHINNAT: Kirjeeavaihto-flmoitukset
$1.00 kerta, Aviohitoon
menneille onoeatctfvotukset'400 palsta-tuuma.
Nimenmuuttoilmoituks^ 50c
kert» $1.00 ktdme kertaa. Syntymäilmoitukset
$1.00 ]^rta. $2.00 kolme kertaa,
l^violemanilmoitukset $2J00 kerta^
50c lisa£>>4ksu kiitoslauseelta tai muisto-
Tärsyltä. Halutaan tietää- ja osoiteil-moitukset
*Qc pÄlstatuuma. - - THapäis-
Umoittajle'^ on vaadittaessa lähetdttärä
ilmoitusmatsu etukäteen.
Yleiset ilmoitushinnat 40c palstatuu-ma.
Ilmoitus, j ( ^ juBcais^ian ntijä»
kertaa samanlaisena 3dC palstatunma.
Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma,
kerta ilmoittaessa^
Erikoisista ilmoittishinnoista voi tiedustella
tämän läzden konttorista.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing
Company Limited* 100-102' Ebn
Street, West. Sudbuiy. Ontario.
Toumctaja A. PälviO.
Toimitusneuvosto. J. Jarvis, Rauha
Mäki. Hilja Aho. E. Sukä. Ester
Kaustinen. Alli Malm, Margit Laaksot
Yrjö Saivo ja Jalxnar Saari.
Liekkiin aijotut kirjoitukset oaoi*
«Bttava:
Maapallo ei (de kuollut kappale.
Aikoj*en aamuna, j*ollom se luotiin,
sitä ei asetettu pyörivään liiyceeseen
elottomana esineenä. Todellisuudessa
maa on itse kuin energta^^ar^en.
eläv^ olento. Pyöreän muotonsa se
on saanut paino- ja keskipakoisvoiman
vaikutuksesta.
Painovoiman tunnemme kaikki. Sehän,
se pani Xevrtonin kuuluisan V.O-menan
putoamaan, sebän se pitää
meidät kiinni maassa ja se määrää
ruumiimme luurakenteen suutuuden
ja voiman.
Ke^dpakoisvoima ou niinikään
vanha tuttu.' Sehän se niin suurella:
\x>imalla. sinkosi" kiven Davidin Iin-,
gosta^ e t t ä Goljat menetti henkensä.
Sehän se viskaa lokaa kiitävien autojen
pyöristä j ä se saa maan paisu^
maan ekvaatorin kohdalta, niin että
na^^at ovat hiukan litistyneet; Painovoima
ja keskipakoisvoima ovat pysyviä
maanpinnan joka kohdalla ja ne
antavat maalle sen pyOTeän muodon-niiden
pitäessä tasapainoa keskenään.
Jos ne täsmälleen yhtä paljon vaikut-taisiv^
at maanpinnan kaikkiin kohtiin,
niin se olisi latusfcainöi ja noin puo-
- lentöista -kil0roetrin.5y>:5^ vesiker-
„..roksen peittämä. Kiinteätä maata ei
näkyisi missään ja elävien olentojen
täytyisi olla kalojen kaltaisia.
Mutta painovoima ei vaikuta täsmälleen
samalla tavoin suuren maapallon
kaikissa kohdissa. Jos niin olisi,
täytyisi maan kauttaaltaan oHa-samanlaisen.
Mutta sitä se lähestulkoonkaan
ei ole. Muutamissa paikoin
se on tiheämpää, kiinteämpää ja
raskaampaa kuin tofeissa. Suuret
mantereet orät: suhteellisen kevyitä
massojzu Sensijaan suurten valtamerien
pohjat ovat kokoonpannut paljon
kiinteämmistä ja raskaammista massoista:
Tiheyden ja^ painon velinen
ero vastaa lähinnä maamassojen korkeuden
ja valtamerien syvjyden
juttu
Vaikka pakinakg-mkkarm
käsitellä 'asioita hilpeäsii, xtsic"nt^
kimmistäkin tapauksista '71c p-in^.
mat ja hauskemmat puolet, niin poik.
keantaas kuten ennenkin 'fäänr.o^i
sillä mieleni tekee puhua kc-hsH
Tuo "häijy" kuulostaa pahalta juki.
Jan korvaan, ja niin tekee mimmkk,
mutta^se on sanottu jnikä cn sanotti
/okainen muistaa sen kuulahan
ihmisjahdin ja Jaltdin Suomme:, jo.
ta vain voi verrata Hitkrin n.kxi.
siin jahtauksiin ja lahfauksiin. Silloin
{innett iin " punikin pennuill:' /y,
pa myös maistaa mlkää ja kuoliakin
siihen^' Mitä enempi sitä htfkkua
maistelimme, sitä tyhjcmmäkii kävi
vatsamme. Mutta ihmeen z-jkm
meitä- silti kuoli, sikseenkin, kun d;
hyvä tilaisuus. Zopulta tuli epuun
hyväsydäminen Amerikan setä lähettäen
ruokaa ja vaatteitakin. En tiedä
ken niistä Jähetyksistä parhaat palat
sai, mutta meille jäi lain zähän
lista ecoä. Tämän peru^äsityksen valheita papuja (ne pU^.aikhj dyna-r.
O. Box 69
UEKKI
Toiinibiksen kulmasta
Usein, hyvin usein tulee mieleen
tämä suomalaisuutemme, se suuri
kunnia. Ja kaunista olisi sitä kunniaa
kantaa, mutta juttu on sekava.
Kaihilla kansoilla ja niiden hallituksilla,
vaikkapa pakolaishallituksilla
— lukuunottamatta niitä harvoja,
jotka vielä koettavat kantaa puolueettomuuden
lippua — on selvä
asenne nykyisessä maailman tilanteessa.
Ne ovat puolella tai toisella.
Omituisen, ettemme sanoisi hullunkurisen
poikkeukset: tästä tekee vain
Suomi.' Tarkoitamme tässä nyt kuitenkin
etupäässä S^iomen hallitusta.
Että se Inttyi aiko-iaan akseliin niiden
yhteisessä konferenssissa, se
muistetaan. Ja että ie on sodassa
Saksan rinnalla ja sen asevoimiin yh^
distettynä, se tiedetään. Mutta sit-tenhiti
Suomen taholta vaikutetaan
— sitähän on- kuultu tähän päivään
asti — että Suomi taistelee vain o-maa
taisteluaan itsenäisyytensä ja
rajojensa puolesta (samaan aikaan
kun kaikilla voimillaan hyökkää ja
koettaa saksalaisten turvin valloittaa
niin paljon kuin. mahdollista vierasta
maata, ja eritoten tukkimetsää). Siis
Suomi ei demokraattisen maailman
vuoksi mielellään tunnustaisi olevansa
Hitlerin ystävä ja liittolainen. Sitä
juuri Pyrittiin erikoisemmin us-kottamaan
kerran, mutta se katkesi
hyvin koontillisesti: Hitler ja hänen
verimieh4Cnsä tekivät vierailumatkan
Suomeen ja saivat rintaansa kunnia-mej^
hkejä,. ja Suomen herrat puolestaan^
"saksalaisvastainen* Mannerheim
mukaan luettuna, tekivät
vastavierailuja ja saivat rintaansa
hitleriläisiä koristuksia. Ja maailma
mokoma tiesi tämänkin veljeilyn.
Tilanne oli surkean hassu, eikä se so-
. pitfut esim. Setä Samulille. Siksi oli
taas tehtävä jokin uusi naatnaliihe ja
niinpä'laskettiin liikkeelle huhu, että
Suomi olisi halukas tekemään erikoisr
rauJian. Ei vedellyt sekään. Ylempää
tuli huomautus ja omituisesta
kohtalon oikusta erehdyksen - joutui
korjaamaan Suomen '^työväenjohta-ja"
ministeri. Tanner. Jiäkiscssa puheessaan
hän rohkeasti löi alas tuon
väärän huhun ja vakuutti, että Suomi
tulee taistelemaan Saksan rinnalla
loppuun asti. Taas tuli kuperkeikka,
joka hiukan hölmistytti sekava-tunteista
maailmaa ja jopa tosisuo-malaisiakin^
Mutta — sikin sokin
vaikka mäntyyn — "Suomi taistelee
vain omaa taisteluaan itsenäisyytensä
ja rajojensa puolesta'\ Mutta
kun tätä taas aivan äskettäin vatkutti
Suomen ministeri, joka on koettanut
parhaansa mukaan kieroilla Suomen
asiamiehenä Yhdysvalloissa, ja
samalla erehtyi toistamaan sen verukkeen,
että Suomi muka olisi halukas
erikoisrauhaan, niin kiirehdittiin
" natsien taholta heti ja Suomen hallituksen
taholta vähän myöhemmin selittämään,
että. Procope on puhunut
pötyä.
Tämä lapsellisen hölmöläinen peli
on jatkunut vuosikausia, mutta ehkäpä
juuri se on selventänyt monelle
suomalaiselle perinpohjaisemmin niitä
asioita, joissa heitä on koetettu
hämätä.
Täytyy myöntää, että näiden kou-raantuntuvien
ristiriitojen vallitessa
Suomen propagandan palveluksessa
rimpuilevilla myöskin tällä mantereella
on ollut tukala urakka. Se on
vaatinut rohkeutta ja sisua, joka tässä
tapaukscissa merkitsee eräänlaista
kunniattomuutta.
Me suomalaiset olemme usein ylpeilleet
rehellisyydellä ja suorasukaisuudella,
jota on pyritty sanomaan
oikein meidän kansalliseksi erikoispiirteeksi.
Mutta rohkeneekohan sillä
enää kukaan ylpeillä, ainakaan
Suomen hallituksen esimerkkiin nojaten.
Pahimmassa tapauksessa sillä
kerskuessa voisi saada joltakin vielä
rehelJisemmältä ruman vastauksen.
Xiin että tämä suomalaisuus tuppaa
hit/kan hävettämään, vaikka
syyttömiä mc olemme. Saamme vain
stiTulla Mtsella tiiitä venäläisvihan ja
yltiöisänmaaUisuuden hedelmiä, joita
manncrheimiläisyys kaikkine srvu-haaroineen
on kolmattakymmentä
vuotta istuttanut. — .AP.
nojalla geologit väittävät, että veden
yläpuoiellä olex^at. suuret maamassat
ylläpitärafc tasapaiiioa veden alla ole-
\ i en masso j m kanssa. On kuin nämä
kaksi tekijää olisivat omissa vaakakupeissa^^
jpnka- varsi, on \'aakasuo-rassa-
Mutta tästä seuraa, e t tä maan
täytyy omata määrätty liikkuvaisuus,
määrätty k ^ y vastustaa niitä tasa-miittia
nälkäiseen vatsaan/ ;r kaikille
ei riittänyt niitäkään. .I/.-.-JUR
silti ei sovi moittia, soinhan rr.yöi
kannun, milkkiä, sitä en saa unhoittaa,
sekä sain vaatettakin, mekon. Se
oli keltaiseksi värjätty jauhe--äkki,
jonka pohjaan oli leikattu kohu rei-kää,
yksi päätä ja toiset käsiä lar-ten.
Melkein luurangoksi laihtunut
painon häiriöitä, joille se saattaa t u l - . olemukseni oli sen sisällä kn!>- hiiri
la alttiiksi.
Toiselta puolen tämä liikku\-aisuus
ei vaikuta erikoisen nopeasti, koska
sen vastavaikutuksena on äärettömien
pitkien ajanjaksojen maakuo-reen
luoma määrätty kiinteys ja vahvuus.
Xämä ajanjaksot o\'at niin pitkiä,
e t t ä suuret vuorijonot ennättävät
siloutua ja muuttua tasankomaiksi.
Jokin tuli\'uori saattaa kohottautua
satojen metkien korkeuteen kuin mikäkin
j|ttiläismäinen mäyrän p>esä ja
pysyä sellaisena äärettömien aikojen
kautta.
Valtamerien laskeumat, jotka ovat
paljon keskisyvyyden alapuolella, sy-veatyv-
ät aikaa myöten y h ä enemmän.
Tämä tosiseikka osoittaa, e t t ä maalla
on määrätty vankkuus ja kiinteys,
joka jossakin määrin hidastuttaa sen
liikkuvaisuutta.
Näitä vastakohtaisuussuhteita. eri
. tiedemiehet aitvioivat eri tavoin. Muu-tamat
geologit vertaavat mantereita
suunnattomiin aluksiin,^ jotka hiljakseen
kelluvat hjrvin jäykästivuotavas-sa
maassa. Europa, .Aasia j a .\frika
lähestyisivät näinollen .\mer&aa, tosin
hyvin hitaasti, mutta kuitenkin
havaittavasti. Toist&i geologien
mielestä taas tämä käsitys sisältää
maankuoren liikkuvaisuuden liika-ar-
\-ioinnin ja pitävät maan vakavuutta
omasta pmolestaan ar\'okkaampana
kuin liikkuvaisuutta.
Xämä geoloogit käsittävät mantereet
ja valtameret maanpinnalla ole-
\-iksi kiinteiksi ja \'astakkaisiksi muodostuksiksi
ja selittävät, että ne ta-sapainohähiöt,
joita silloin tällöin
sattuu, kuten tulivuorenpurkaukset,
ovat paikallisia Umiöit^ j a seurauksia
maankuoren eri paikoissa vallitsevista
erilaisista olosuhteista.
Mutta nyt herää kysymys: Mitkä
voimat aikaansaavat nämä paikalliset
häiriöt, sillä . selviöhän on, että
meidän on ajateltava muita voimia
kuin kahta päätekijää, paino- j a keskipakoisvoimaa.
Xäitä salaperäisiä
voimia etsittäessä on koetettu esittää
monia sangen, mielenkiintoisia, mutta
ei kuitenkaan tyydyttäviä selityksiä.
M j n . on ajateltu, että.maan radioaktiiviset
aineet tässä suhteessa esittäisivät
jotakin osaa, mutta tämä seli-tyhjässä
tynnyrissä.
Joo, -me pennut olimnu: s;:keitä,
meissä oli hatki lujassa kuin ki,=2ssa
— onneksi silloisille kiduttajilh. 'rrme,
sillä juuri meistä kohosi se ikäluokka
joka ensimmäisenä pantiin c^-:kä-dessä
ryntäämään tuleen iik^^mi
murhaajien puolesta. Minulle r^nei-taan,
että kaikki nc menivät ''yksimielisinä"
ja "uskollisina niaa-!'tn'\
Senkö, vuoksi nöyrinä ja u 5^ k •^•'•'.isinä
kun ylin johtajansa alistui 'ähet-tämään
rauhan-ruusun }mr.::it€n
haudalle? Ei luulisi niin viini': hetkellä
ilmestyneen ve.liesrakk;uden
kykenevän sokaisemaan ain^hian
kaikkien silmilä. Eikä kykenekään:
Kyllä siellä Suomessa on nytkin
"punikin pennuilla" etusija nälkään
kuolla. Mutta toivottavasti heissä
on henki yhtä lujassa kuin o:: isissään
ja äideissäänkin ennen, sillä
varmastikaan heidän ei enää t:rvii-se
sotia nykyisten kiduttajien:.: puolesta.
Siis— älkää enempi ylistäkö Mor.-
nerheimiä mimm läsnä ollessa}:;.
SIRP.4-SERKKL'.
tys e i ole-kestä\-ä.
Sfanf(M-d-yliopiston tunnettu ?ec-logi
Bolley Willis on esitlän\i .euraa-via
johtopäätelmiä:
Jos kuumennamme kiNihiiienpah-sen
hehkuvaan tilaan, niin nae.^iaie,
että se luovuttaa lämmön r.v-ocos-sa
enemmän energiaa kuin .>n rimt-tu
lämfKJsäteilyn aikaan.-aan-^iii"
Xäin muodostunut lämmön yli.'-iini3»
oli varastoitunut hiilimolekyyleinä.
Me lämmitämme kalkki-, -^^vi- ja
hiekkaseoksen määrättyyn .i.^ictseen.
jäähdytämme seoksen ia muh^^^^^
sen hienoksi jauheeksi jota .anomme
sementiksi. Jos n,vt sekollamme
sementtiin xettU ja annamme rer. kin-
\-ua, nun: saamme, kuten tnnneuua-kovan
. kivimäisen mascan. j» ka c4i
kalkin, saven ja kvartsin eli kiisu-hapon
kemiallinen yhdistys. ^
räisin maan kalliosta, \oiinnie ha-
\-aita, miten monet kalliot aikojen Kuluessa
muuttu\'at pinnaluan m-^-^'?^-
koiksi, haurastuvat ja rapautuva.
KemiaUisessa mielessä ovat Hnisc
(Jatkoa 6:11a sivuHa)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 3, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-10-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki421003 |
Description
| Title | 1942-10-03-02 |
| OCR text | {Canadan suomalaisten viikkolehti) Publisbed and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Klm Street, West, Sudbury, Ontario. Besfstered et the Post Office Dept, Ottava, as second class matter. Tflaushlnnat: i v k . . . . . . »2i» ett. lao » tt. J60 Yhdysvaltoihin: euomeen ja muualle uQ^omaille: 1 vk. *3.00 6 fck. Irtcmumerot 5 senttiä ZJektd ilmestyy JfdEaisen «likttk l a ^ ontaioa U-sIvaiseD8» sIsältSea parasta^ kaunokirjallista luettavaa kaHältaaloa* Asiamiehllle myözmetään 20 prosen* «tn palkkio. opytäkää asiamiesväUneit^ Jo Ub- ILMOITUSHINNAT: Kirjeeavaihto-flmoitukset $1.00 kerta, Aviohitoon menneille onoeatctfvotukset'400 palsta-tuuma. Nimenmuuttoilmoituks^ 50c kert» $1.00 ktdme kertaa. Syntymäilmoitukset $1.00 ]^rta. $2.00 kolme kertaa, l^violemanilmoitukset $2J00 kerta^ 50c lisa£>>4ksu kiitoslauseelta tai muisto- Tärsyltä. Halutaan tietää- ja osoiteil-moitukset *Qc pÄlstatuuma. - - THapäis- Umoittajle'^ on vaadittaessa lähetdttärä ilmoitusmatsu etukäteen. Yleiset ilmoitushinnat 40c palstatuu-ma. Ilmoitus, j ( ^ juBcais^ian ntijä» kertaa samanlaisena 3dC palstatunma. Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma, kerta ilmoittaessa^ Erikoisista ilmoittishinnoista voi tiedustella tämän läzden konttorista. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited* 100-102' Ebn Street, West. Sudbuiy. Ontario. Toumctaja A. PälviO. Toimitusneuvosto. J. Jarvis, Rauha Mäki. Hilja Aho. E. Sukä. Ester Kaustinen. Alli Malm, Margit Laaksot Yrjö Saivo ja Jalxnar Saari. Liekkiin aijotut kirjoitukset oaoi* «Bttava: Maapallo ei (de kuollut kappale. Aikoj*en aamuna, j*ollom se luotiin, sitä ei asetettu pyörivään liiyceeseen elottomana esineenä. Todellisuudessa maa on itse kuin energta^^ar^en. eläv^ olento. Pyöreän muotonsa se on saanut paino- ja keskipakoisvoiman vaikutuksesta. Painovoiman tunnemme kaikki. Sehän, se pani Xevrtonin kuuluisan V.O-menan putoamaan, sebän se pitää meidät kiinni maassa ja se määrää ruumiimme luurakenteen suutuuden ja voiman. Ke^dpakoisvoima ou niinikään vanha tuttu.' Sehän se niin suurella: \x>imalla. sinkosi" kiven Davidin Iin-, gosta^ e t t ä Goljat menetti henkensä. Sehän se viskaa lokaa kiitävien autojen pyöristä j ä se saa maan paisu^ maan ekvaatorin kohdalta, niin että na^^at ovat hiukan litistyneet; Painovoima ja keskipakoisvoima ovat pysyviä maanpinnan joka kohdalla ja ne antavat maalle sen pyOTeän muodon-niiden pitäessä tasapainoa keskenään. Jos ne täsmälleen yhtä paljon vaikut-taisiv^ at maanpinnan kaikkiin kohtiin, niin se olisi latusfcainöi ja noin puo- - lentöista -kil0roetrin.5y>:5^ vesiker- „..roksen peittämä. Kiinteätä maata ei näkyisi missään ja elävien olentojen täytyisi olla kalojen kaltaisia. Mutta painovoima ei vaikuta täsmälleen samalla tavoin suuren maapallon kaikissa kohdissa. Jos niin olisi, täytyisi maan kauttaaltaan oHa-samanlaisen. Mutta sitä se lähestulkoonkaan ei ole. Muutamissa paikoin se on tiheämpää, kiinteämpää ja raskaampaa kuin tofeissa. Suuret mantereet orät: suhteellisen kevyitä massojzu Sensijaan suurten valtamerien pohjat ovat kokoonpannut paljon kiinteämmistä ja raskaammista massoista: Tiheyden ja^ painon velinen ero vastaa lähinnä maamassojen korkeuden ja valtamerien syvjyden juttu Vaikka pakinakg-mkkarm käsitellä 'asioita hilpeäsii, xtsic"nt^ kimmistäkin tapauksista '71c p-in^. mat ja hauskemmat puolet, niin poik. keantaas kuten ennenkin 'fäänr.o^i sillä mieleni tekee puhua kc-hsH Tuo "häijy" kuulostaa pahalta juki. Jan korvaan, ja niin tekee mimmkk, mutta^se on sanottu jnikä cn sanotti /okainen muistaa sen kuulahan ihmisjahdin ja Jaltdin Suomme:, jo. ta vain voi verrata Hitkrin n.kxi. siin jahtauksiin ja lahfauksiin. Silloin {innett iin " punikin pennuill:' /y, pa myös maistaa mlkää ja kuoliakin siihen^' Mitä enempi sitä htfkkua maistelimme, sitä tyhjcmmäkii kävi vatsamme. Mutta ihmeen z-jkm meitä- silti kuoli, sikseenkin, kun d; hyvä tilaisuus. Zopulta tuli epuun hyväsydäminen Amerikan setä lähettäen ruokaa ja vaatteitakin. En tiedä ken niistä Jähetyksistä parhaat palat sai, mutta meille jäi lain zähän lista ecoä. Tämän peru^äsityksen valheita papuja (ne pU^.aikhj dyna-r. O. Box 69 UEKKI Toiinibiksen kulmasta Usein, hyvin usein tulee mieleen tämä suomalaisuutemme, se suuri kunnia. Ja kaunista olisi sitä kunniaa kantaa, mutta juttu on sekava. Kaihilla kansoilla ja niiden hallituksilla, vaikkapa pakolaishallituksilla — lukuunottamatta niitä harvoja, jotka vielä koettavat kantaa puolueettomuuden lippua — on selvä asenne nykyisessä maailman tilanteessa. Ne ovat puolella tai toisella. Omituisen, ettemme sanoisi hullunkurisen poikkeukset: tästä tekee vain Suomi.' Tarkoitamme tässä nyt kuitenkin etupäässä S^iomen hallitusta. Että se Inttyi aiko-iaan akseliin niiden yhteisessä konferenssissa, se muistetaan. Ja että ie on sodassa Saksan rinnalla ja sen asevoimiin yh^ distettynä, se tiedetään. Mutta sit-tenhiti Suomen taholta vaikutetaan — sitähän on- kuultu tähän päivään asti — että Suomi taistelee vain o-maa taisteluaan itsenäisyytensä ja rajojensa puolesta (samaan aikaan kun kaikilla voimillaan hyökkää ja koettaa saksalaisten turvin valloittaa niin paljon kuin. mahdollista vierasta maata, ja eritoten tukkimetsää). Siis Suomi ei demokraattisen maailman vuoksi mielellään tunnustaisi olevansa Hitlerin ystävä ja liittolainen. Sitä juuri Pyrittiin erikoisemmin us-kottamaan kerran, mutta se katkesi hyvin koontillisesti: Hitler ja hänen verimieh4Cnsä tekivät vierailumatkan Suomeen ja saivat rintaansa kunnia-mej^ hkejä,. ja Suomen herrat puolestaan^ "saksalaisvastainen* Mannerheim mukaan luettuna, tekivät vastavierailuja ja saivat rintaansa hitleriläisiä koristuksia. Ja maailma mokoma tiesi tämänkin veljeilyn. Tilanne oli surkean hassu, eikä se so- . pitfut esim. Setä Samulille. Siksi oli taas tehtävä jokin uusi naatnaliihe ja niinpä'laskettiin liikkeelle huhu, että Suomi olisi halukas tekemään erikoisr rauJian. Ei vedellyt sekään. Ylempää tuli huomautus ja omituisesta kohtalon oikusta erehdyksen - joutui korjaamaan Suomen '^työväenjohta-ja" ministeri. Tanner. Jiäkiscssa puheessaan hän rohkeasti löi alas tuon väärän huhun ja vakuutti, että Suomi tulee taistelemaan Saksan rinnalla loppuun asti. Taas tuli kuperkeikka, joka hiukan hölmistytti sekava-tunteista maailmaa ja jopa tosisuo-malaisiakin^ Mutta — sikin sokin vaikka mäntyyn — "Suomi taistelee vain omaa taisteluaan itsenäisyytensä ja rajojensa puolesta'\ Mutta kun tätä taas aivan äskettäin vatkutti Suomen ministeri, joka on koettanut parhaansa mukaan kieroilla Suomen asiamiehenä Yhdysvalloissa, ja samalla erehtyi toistamaan sen verukkeen, että Suomi muka olisi halukas erikoisrauhaan, niin kiirehdittiin " natsien taholta heti ja Suomen hallituksen taholta vähän myöhemmin selittämään, että. Procope on puhunut pötyä. Tämä lapsellisen hölmöläinen peli on jatkunut vuosikausia, mutta ehkäpä juuri se on selventänyt monelle suomalaiselle perinpohjaisemmin niitä asioita, joissa heitä on koetettu hämätä. Täytyy myöntää, että näiden kou-raantuntuvien ristiriitojen vallitessa Suomen propagandan palveluksessa rimpuilevilla myöskin tällä mantereella on ollut tukala urakka. Se on vaatinut rohkeutta ja sisua, joka tässä tapaukscissa merkitsee eräänlaista kunniattomuutta. Me suomalaiset olemme usein ylpeilleet rehellisyydellä ja suorasukaisuudella, jota on pyritty sanomaan oikein meidän kansalliseksi erikoispiirteeksi. Mutta rohkeneekohan sillä enää kukaan ylpeillä, ainakaan Suomen hallituksen esimerkkiin nojaten. Pahimmassa tapauksessa sillä kerskuessa voisi saada joltakin vielä rehelJisemmältä ruman vastauksen. Xiin että tämä suomalaisuus tuppaa hit/kan hävettämään, vaikka syyttömiä mc olemme. Saamme vain stiTulla Mtsella tiiitä venäläisvihan ja yltiöisänmaaUisuuden hedelmiä, joita manncrheimiläisyys kaikkine srvu-haaroineen on kolmattakymmentä vuotta istuttanut. — .AP. nojalla geologit väittävät, että veden yläpuoiellä olex^at. suuret maamassat ylläpitärafc tasapaiiioa veden alla ole- \ i en masso j m kanssa. On kuin nämä kaksi tekijää olisivat omissa vaakakupeissa^^ jpnka- varsi, on \'aakasuo-rassa- Mutta tästä seuraa, e t tä maan täytyy omata määrätty liikkuvaisuus, määrätty k ^ y vastustaa niitä tasa-miittia nälkäiseen vatsaan/ ;r kaikille ei riittänyt niitäkään. .I/.-.-JUR silti ei sovi moittia, soinhan rr.yöi kannun, milkkiä, sitä en saa unhoittaa, sekä sain vaatettakin, mekon. Se oli keltaiseksi värjätty jauhe--äkki, jonka pohjaan oli leikattu kohu rei-kää, yksi päätä ja toiset käsiä lar-ten. Melkein luurangoksi laihtunut painon häiriöitä, joille se saattaa t u l - . olemukseni oli sen sisällä kn!>- hiiri la alttiiksi. Toiselta puolen tämä liikku\-aisuus ei vaikuta erikoisen nopeasti, koska sen vastavaikutuksena on äärettömien pitkien ajanjaksojen maakuo-reen luoma määrätty kiinteys ja vahvuus. Xämä ajanjaksot o\'at niin pitkiä, e t t ä suuret vuorijonot ennättävät siloutua ja muuttua tasankomaiksi. Jokin tuli\'uori saattaa kohottautua satojen metkien korkeuteen kuin mikäkin j|ttiläismäinen mäyrän p>esä ja pysyä sellaisena äärettömien aikojen kautta. Valtamerien laskeumat, jotka ovat paljon keskisyvyyden alapuolella, sy-veatyv- ät aikaa myöten y h ä enemmän. Tämä tosiseikka osoittaa, e t t ä maalla on määrätty vankkuus ja kiinteys, joka jossakin määrin hidastuttaa sen liikkuvaisuutta. Näitä vastakohtaisuussuhteita. eri . tiedemiehet aitvioivat eri tavoin. Muu-tamat geologit vertaavat mantereita suunnattomiin aluksiin,^ jotka hiljakseen kelluvat hjrvin jäykästivuotavas-sa maassa. Europa, .Aasia j a .\frika lähestyisivät näinollen .\mer&aa, tosin hyvin hitaasti, mutta kuitenkin havaittavasti. Toist&i geologien mielestä taas tämä käsitys sisältää maankuoren liikkuvaisuuden liika-ar- \-ioinnin ja pitävät maan vakavuutta omasta pmolestaan ar\'okkaampana kuin liikkuvaisuutta. Xämä geoloogit käsittävät mantereet ja valtameret maanpinnalla ole- \-iksi kiinteiksi ja \'astakkaisiksi muodostuksiksi ja selittävät, että ne ta-sapainohähiöt, joita silloin tällöin sattuu, kuten tulivuorenpurkaukset, ovat paikallisia Umiöit^ j a seurauksia maankuoren eri paikoissa vallitsevista erilaisista olosuhteista. Mutta nyt herää kysymys: Mitkä voimat aikaansaavat nämä paikalliset häiriöt, sillä . selviöhän on, että meidän on ajateltava muita voimia kuin kahta päätekijää, paino- j a keskipakoisvoimaa. Xäitä salaperäisiä voimia etsittäessä on koetettu esittää monia sangen, mielenkiintoisia, mutta ei kuitenkaan tyydyttäviä selityksiä. M j n . on ajateltu, että.maan radioaktiiviset aineet tässä suhteessa esittäisivät jotakin osaa, mutta tämä seli-tyhjässä tynnyrissä. Joo, -me pennut olimnu: s;:keitä, meissä oli hatki lujassa kuin ki,=2ssa — onneksi silloisille kiduttajilh. 'rrme, sillä juuri meistä kohosi se ikäluokka joka ensimmäisenä pantiin c^-:kä-dessä ryntäämään tuleen iik^^mi murhaajien puolesta. Minulle r^nei-taan, että kaikki nc menivät ''yksimielisinä" ja "uskollisina niaa-!'tn'\ Senkö, vuoksi nöyrinä ja u 5^ k •^•'•'.isinä kun ylin johtajansa alistui 'ähet-tämään rauhan-ruusun }mr.::it€n haudalle? Ei luulisi niin viini': hetkellä ilmestyneen ve.liesrakk;uden kykenevän sokaisemaan ain^hian kaikkien silmilä. Eikä kykenekään: Kyllä siellä Suomessa on nytkin "punikin pennuilla" etusija nälkään kuolla. Mutta toivottavasti heissä on henki yhtä lujassa kuin o:: isissään ja äideissäänkin ennen, sillä varmastikaan heidän ei enää t:rvii-se sotia nykyisten kiduttajien:.: puolesta. Siis— älkää enempi ylistäkö Mor.- nerheimiä mimm läsnä ollessa}:;. SIRP.4-SERKKL'. tys e i ole-kestä\-ä. Sfanf(M-d-yliopiston tunnettu ?ec-logi Bolley Willis on esitlän\i .euraa-via johtopäätelmiä: Jos kuumennamme kiNihiiienpah-sen hehkuvaan tilaan, niin nae.^iaie, että se luovuttaa lämmön r.v-ocos-sa enemmän energiaa kuin .>n rimt-tu lämfKJsäteilyn aikaan.-aan-^iii" Xäin muodostunut lämmön yli.'-iini3» oli varastoitunut hiilimolekyyleinä. Me lämmitämme kalkki-, -^^vi- ja hiekkaseoksen määrättyyn .i.^ictseen. jäähdytämme seoksen ia muh^^^^^ sen hienoksi jauheeksi jota .anomme sementiksi. Jos n,vt sekollamme sementtiin xettU ja annamme rer. kin- \-ua, nun: saamme, kuten tnnneuua-kovan . kivimäisen mascan. j» ka c4i kalkin, saven ja kvartsin eli kiisu-hapon kemiallinen yhdistys. ^ räisin maan kalliosta, \oiinnie ha- \-aita, miten monet kalliot aikojen Kuluessa muuttu\'at pinnaluan m-^-^'?^- koiksi, haurastuvat ja rapautuva. KemiaUisessa mielessä ovat Hnisc (Jatkoa 6:11a sivuHa) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-10-03-02
