Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 5, 1956

              (KAUXOKIRJALUXEX VIIKKÖLEHri)
LIEKKI, the only Finnish literar^ weekly in Cätiaaa
Pubiished and printed by the Vapaus Publishing Company
Ximited, lOQ-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department. Ottawa; as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHÖ YSVALTOIIIIN:
1 vuosikerta . . . . . $5.00
6"" kuukautta .. .. 2.75
T1LAUSI|INN.\T:
1 vtioslkerta^ :. $4.00
6 kuukautta . . . . . . . . 2.25
3 kuukautta 1.50
SUOMEEN JA m r U A L L E ULKOMAILLE
r vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuimialta. Halvin kiitosi.moitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4 00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
Kaikki LiekiJle tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publisliing Company
on lähetettävä maksu etukäteen.
Limitedr 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. B O X 69 SUDBURY. ONTARIO
Sunnuntaina, toukokuun 13. pnä, vietetään m;iai]'man
puolilla äitisnpäivää. Tämä päivä, toukokuun toinen sun-i
n i n i a i , omi.stetaan Joka vuosia äitien, kot'en hiitjltajien. elä-n'än
antajien ja Ia.«ten kaÄvattajitn suiiren t\*i)n ktinnioitla-arisek.^
i ja arvostanii.sek.^ji.
\ arakkaMninis;;a piireis.sä ei äitienpäivän vietolla ole lä-he.^^
kään ^samanarvoijJta ,sisältöä kuin t:ivaJli.sten kansaiiih-tnisten
keskuudessa. Xii.ssä piireissä juhlitaan äitienpäivää
^>aremfninkin vain juhlimisen vuc«ksi. Se ei ole ihniekään.
sillä niissä pi'.rei.>^sii e i myöskään äidin osuus lasten Iviisvat-
-tJimisessa j a kodin hoitaiinise?sa ole mitenkään verrattavissa
siihen, minkälaisia jjonnistnksia. ja uhrauksia se työväestöön
k.mluvMta äideJltä vaatii. Xiissä piireissähän palvelijat, pal­katut
henkilöt imettäjistä opettajiin saakka huolehtivat lap-
.sista ja —myi>skin äidistä. \ arakkaampien piirien äideillä ei
ole myöskääj) murhetta la.sten.sa ja itsen.sä jokai>äiväist'sJä lei­västä.
Äitien suuren osuv.iK-n, äidin rakkauden ja rajiittoman
uhraittuva-isuuden lastensa — koko pijheen hyväksi - - käsit­tävätkin
v a i n 'köyhien kotien. tyiUäiskotien asukkaat. Siitä
j( htuukin, että tavalli.^ten kansanihmisten ke^kuudts.sa äitien-
. päfvän jiihHnnnen nntodostuu tilaism^deksi, jossa kukat ker­tova
l ttMleHi.^esta rakkaud sia ja kunnioituksc.sta ja jos.sa äi­t
i en osuutta t^läniiin j;»lkamis<'.ssa. lasien ka.:>>vatuk.<essa ja
yleen.<ä yhteiskunnallisessa eliiauissä korostavat sanat ovat
.•^xdäinestä Jähtiiisin.
O n kauni.<ta. että lasttMi, isien ym. puolesta ojennetaan
kukkia äideille äitienpäivänä. .•\iti<'n kunnioittatnintn ja ar-voLsiaminen
ei kuitenkaan .<aisi jäädä .siihen, kuten se s i a l t aa
useinkin tehdä. Äititn osuus yhteiskuntanvnus eläanän jalka-
<ni.N\.-<sa ja yle«'n."jä jokapäiväi.-e.-^sä eläniä.-säinnie tulisi aina
huomioida. M\('»skin äitien ja naisien yleensii tulisi niyiiskin
itse herätä täy.sin kä.sittänuiän nurkitv ksensa ja •vaat"niaan
tahtonsa huomioimisia.
.Äitien ponnistnk.-ia tarvitaan varsinkin tällii hetkellä,'
jolUnn niaaihnan tnlev:iisuus »»n. ratkaisu|)islee.^sä: Tuleeko
l-:aikki kitaansa nielevii Inrveä at^nni.^tita tuhoanuian maail-p.
Kin. hävittämään se)) kukoistavan ek.niän. jonka - .\vnnytlär
• n^.ise.v^ii ja kasvaiiajuisissa aidii ovai moma raskasta kuor- •
n.aa'kantaneet, josta he ovat n i n paljon toivon«'tt ja unelmoi-n
«^et. vai alkaako n i i s i onnentiiyteinen j:i yltäkylläinen aika-kciU.<;
i.
. Viime kesänii Pariisi sa pidotys.^i .ÄitiiMi niaalniankim- -
i^ressissa. jassa kaikkirn nKKin;si;.n äiiUt olivat eclustetiu'na,
t l .omittiin sota. tuomi!tiin julma sjrto, j t t a varsinkin s"irto-niaiden
ia piiolisiirl(Mn:iiden iiid^t kiirsi.äl. Pääitävä sinä m i l -
ioonien äitien edustajat tuv.milsivat .<en. että h«'idän synnyl-tämän.
sä pojat ja tyttäret vietäisin teurastettaviksi ja teu­rastamaan
toi.siaan että heidäi kaikki tuhottaisiin j u l - ,
iuassa atomisodassa.
K u n tänä vuonna vietiinane äitienpäivää, kotona tai yh-teisisvsä
tilaisuuksi.ssa. tulisi meidän painaa mieleemme, että
parhaiten voinune l o i a r a äitien hyväksi, kunniottaa heitä ja
heidän suurimpia tcuvomuksiaan. liittymällä rauhan puolus­t
a j i i n . Rauhan puolustaminen merkitsee lasten ja nuori.<vui
elämän turvamista ja luudista vapaan huomisen varaamisia
iokaiselle äidille.
Xäis.^ä merkeissä kun vietänune äiiierpäivää. .s:iavuttaa
ON ALETTAVA ~ JA HETI
Professori Felix I v e r s e n in
sodanvaaran jolidosfa.
lausunto atomi.
Monique Cadicux, lö-vitotias
montrcälilainen laula ja, esiin­tyy
nykyään CBC:n viikottai-scssa
""Iloliday Ranch"-ok)cl-massa.
Miss Cadicux on yksi
harvinaisen nopeasti '"tähdek­si"
nousseita taiteilijoita.
Lapset imevät "peukkoa"
mutta^ aikamiehet
vastaavasti sikaarla
Aikuinen mies, joka nauttii sikaar*n
polttelemisesta tekee samaa kuin lapsi
joka imee peukaloaan. Sama pitää paik­kansa
savukkeiden p o l t t a j i in ja puruku­min
jauhajiin nähden. Tälla*sen lau­sunnon
antoi Illinoisin yliopiston las­ten
jaoston johtaja tri A l a u r y Massler.
Hän neuvo-kin lasten vanhempia suh-tauti:
maan paremmalla ymmärryksellä
lasten tapaan imeä peulcaloaan.
T r i Ma.ssler sanoi, e t tä k a i k k i ihmiset
. tarvitsevat jonkinlaisen tavaan sisäisen.
jännityksen helix>ttamiseksi.
" L a p s i joka jHireksii kynsiään, tekee
sen jonkinlai.sta ssäistä jännitystä hel­pottaakseen.
Mies; joka polttelee sika­ria
"imee peukaloaan' ja mies joka pu­reksii
sikaarinsa päätä, on ''kynsiensä
pureksi j a . "
Ma.ssler väittää, että se ei ole ollen­kaan
sattuma, kun ihmiset rvhtvivät
jauhamcutn suussaan purukumia ja se-littäii,
että purukumin pureskeleminen
alkoi silloin kun kirjoituskone keksit­t
i i n .
Kirjoituskone vaatii molempien kä­sien
käyttämistä ja silloin ei kynsien pu-re.
skeleminen ia hiiisten kierteleminen
käv laatuun.
KIRJEENVAIHTOA
II • ir •MiMiiMim.iiMi
Faari
varaa.
Kvllä se oli hvvää ta-
Annte R. - Lähetimme asiasta
kirjeellisen vastauksen.
Hilda K. — Perillä on lähetys,
vaikka se ei ole vielä ehtinyt käsit­telyn
alaiseksi. Palataan asiaan seu­raavalla
kerralla.
/ untcniaton
tävtetavarasia.
Kiitos vitsi- ia
Vanha Tuppu — Kun se viime
vuonna myiihästyi sesongista, niin
kaivoimme sen nyt esille, sillä nvt
se on ajankohtainen.
Puoskari — Kyllä se käytetään,
jos ei tässä vielä niin ainakin seu­raavassa.
Mutia antaahan tulla
silloin tällöin nniitakin kertomuk­sia.
S;» lodtllisen. syvällisen merkityksen, jo­ta
ilman äitienpäivän vietlo ei vastaa
sitä minkä äidit ansaitsevat.
K. S.
• i 7 1 j : , .
JHMlSKrXXAX kehityksen tie o n suurelta osällä-kiistv-mistä
lakipohjaista yhteiselämää kohti, nousiiä väkivallan
i:i anarkian kaaoksesta ihmisten kansalaistietoisuuteen vhä
MVcmmällc juurtuneeseen ö.keusjärjestykse;n. Yhdist\-nei
(Ien Kansakuntien peruskirja ja niiden monien alajärjestöien
iäähnöt ovat esrmerkkejä tämäii kehityksen suuntaviitoista
nniäilmanlaajuisessa mittakaavassa.
Harva lienee Kuitenkin se perurkirja, l a k i tai sopimus
j o t a vastaan.d olisi rikottu, 'iämä ei kuitenkaan ole kumon­nut
sen voimassaoloa, vaan on päinvastoin, mikäli laki on
ollut ajan ja olosuhteiden vaatima, tehostanut kaasalaistea
va.lj>i>autta sen noudattamieen nähden. L a k i on tehnyt kas­vattavan
tehtävänsä kunnes pn kypsytetty kunn'oiiiamaan
sitä. J a oikeusjärjestyk. en s-jmoinkiiin demokratian, pernstu-r.
ahan on, että kansa itse huolehtii valtuuttamiensa elinten
säätämien lakien ja solmimien sopimusten noudattamisesia.
K a u t t a maailman käy nykyään levottomuuden, muntlla
kohdin jo suuttumuksen aalto yhä uusiutuvien atoniipi>mnii-kokeilujen
johdosta, j o ' t a yhä jyrkemmin vaaditaan keko­naan
kiellettäväksi. M\önnettäköön heti, että vain" kokeilu­jen
kieltäminen (ilman prm.ivim valmistamisen ja käyttä­misen
täydellistä kieltoa) on ainoastaan puolinanööveri, isku
tyhjään ilmaan, mutta jatkuvan toiminnan ensimmäisenä vai­heena
se voidaan hyväk.s\ä ja täytyy s'tä koko voimalla kan­nattaa.
Ja yhtä suurella .syyllä voidaan sanoa, että vain ato­miaseiden
kielto ilman kok() .sotajärjestelmän täydelli-tä hä­vittämistä
on vain [)uoIimanööveri. .sillä jos sota salliltais'ii)
aloittaa ns. ''vanhoilla a?eilla". niin se kuitenkin.ennen pit­kää
muuttuisi atomisodaksi. Jatkuva, herpaantumaton valis-
. tisstyö siitä, €113 atomisota vääjäämättömästi vie koko ihmi.s-kunnan
täydelliseen tuhoon, tulee lyhyessä ajassa kyppyl-täniään
ihmisten valtaencimmistön vaatimaan sodan ja kaiken
siihen kuuluvan tiiydtlli.stä poi.shävittämistä maan päältä.
Jo pari vuotta sitten lausui atomitutkija ja Nobelin pal­kinnon
saaja, prof. F r . Joliot-Curie, että yhden.ainoan ato­mipommin
räjäyttäminen aikaansaa radioaktiivisia vaikutuk­sia,
jotlca saattavat ulottua imihln paikkaan ihyvänsä maapal-
Udla ja y l i m i l t e i rajattoman ajan. Ja uusimmat Japanis.sa .suo­ritetut
lääketieteelliset tutkimukset ovat kiistämättömän sel­västi
osoittaneet, että radioaktiivi, en säteilyn alaiseksi jou­tuneen
ihmisen (tai muun ePön) tartuttavaisuutta ei kuo­lemakaan
aina voi lopettaa. Sellainen.ihminen voi luulla ole-vvansa
aivan terve ja yllättäen ilmenee hänes.sä heti paikalla
tappava tauti tai hänen ja))sessaan atomisäite-lystä aiheutu­neita
vakavia epämuodostumia. Onko ihme, että tiedon näistä
t<»siseikoista levittssä kansassa, tämän ensimmäinen välitön
ja voimaka.s reaktio o n atomiaseiden kieltämi.sen vaatimus ja
tästä tehtävästä virallinen sopimus? X inpä esim. Japani.s.sa
on 28 inHjoonaa kansalaisata jo nyt allekirjoittanut sellai.-eii
vaatimuksen.
Asiaa peru.^tecllisemmin, järkevästi ja johdonmukai-
.'je.sti ajatellen tullaan sitten siihen tulokseen,, että ainoa
keino atomi- ja vetypommisodan estämiseksi ^?n, kuten edellä
sanottiin, koko, sotajärjestelmän täydellinen hävittäminen
ase velvollisuuksineen, sotilaailisine ka.svatuksineen, sotila.';-
henkilöstöineen, .sotatarvikkeinecn, sotilasmäärärahoinecn,
la vastoineen, lentoasemeen kaikkineen. -Mutta tämä radi-kaaPnen
toimenpide e i ole vain välttämätön, se on st-n li.-äksi
jo nyt täy.<in mahdollinen. Jos kansojen hallituksiin tulee
miehiä jä naisia, jotka todella haluavat noudattaa rauhan ja
sscriisunnan politiikkaa, niin tämä on aina mahdollista. Mi­kään
kansa maailmassa ei lähde enää sotaan »masta vapaa.sta
tuhdostaan. Jo nyt sitovat kansojen taloudelliset, kaupalli.-^et
ja sivistykselliset yhteydet ns toisiinsa l u j in ^sitein yhä kas­vava
henkil(">kohtainen, ystävälPnen vuorovaikutus yhteisien
suurten elämänarvojen mfrkeis.«ä lähentiiä ne toisiinsa teh­den
niistä saman suuren ihmisi^erheen veljet ja s suret. J-i
sanonnattakin on selvää, mitrn tämä ihmiskunnan yhUviv
sulautuminen nopeasti tulee edistymään, kun nuoria ei eii.ia
pakoteta o|>pimaan lähimmäistensä. vihaam'sta ja tappanii>-
ta. kun entisiä sotilasmiljaardeja voidaan käyttää rakt^nt.r
v i i n tarkoituk.siin ja atomivoiman rauhanomainen kayti*'
lupaa k;)ko ihmiskunnalle terveyttä, hyvinvointia ja onina.
K a i k k i tämä ja paljon hyvää lisää odottaa meitUin siiku-jiolveamme
meidän aikananTme. jos yhteisvoim-n ja Kaikm
voimin panemme ensimmäisen vivun liikkeelle, toleiiiai""^^
aserii.<unnan. Kntinrn pelottava sotilas, kenraali M a c Arthur
n . sanonut, että aseriisuntaan ei tarvita mitään valvontaa —
si-tä tulevat huolehtimaan kansat itse. Joka tapauks.-ss;^ '^'i
tienäkin asian puoli täysin toteutettavissa.
\()isi li.sätä paljon ja painaviakin peru-teluja a-eriMin-nan
puolesta — meistä tuntuu, että edellämainitut jo s nan^i
tekevät täydellisen aseriisunnan elämän pakottavim:n:i
keskeisimmäksi ja lupaavimmaksi tehtäväksi.
Me valitamme, ettei ole k v l l i k s i aikaa, nniita sili'
menettelemme niinkuin sitä olisi loppumattomiin.
— iNIeidät tavallisesti palkitaan ansioittcmme mukaan,
mutta vain hyvät sen tunnustavat.
Sivu 2 Lauantaina, toukokuun 5 päiyänä. 1956