1940-08-10-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1940 LAUANTAINA, ELOKUUN 10 PÄIVÄNÄ Sivu 3 T LTTUU <sei G d en-Källela Kirj. L. WENNERVIRTA (Jatkoa) Tähän saakka Gallen suurin piirtein katsoen oli pysynyt uskollisena naturalismille, vaikka taiteilijan pyrkimyksissä i880-luvun lopulta saakka ilmennyt tevottornuus jo osoittaa, että hän ennen pitkää^oli heittävä päältään vieraan ikeen. Saattoi arvata, ettei Gallen tällöin, kuten maltillinen Edelfelt, pysähtyisi puolitiehen. Olihan lian tähänastisissakin teoksissaan jo siirtynyt rajapyykkejä hiin kauas subjektiiviseen maalaukseen päin kuin naturalistisella tekniikalla siankin oli mahdollista. Eräissä myöhemmissä kansankuvauksissaan ("Päivällisle-po", "Haavakuume") lähestyi Gallen pikemmin Ornans'in suurta mestaria kuin pohjimmaltaan kilttiä ja sovinnaista Bastien-Lepage*ia. Gallenin kääntyminen romatitiikkaan ja sym-delta 1891), jota Gallen nimittää "Madonnaksi", hän omaksui naturalistisesta valöörimaalauksesta poikkeavan äärimmäisen seikkaperäisen maalaustavan. Eräät myöhemmät muotokuvat (prof. O. Donner ja hänen rouvansa, senaattori E. R. Neovius) ovat siten saaneet melkein Du-reriä tai Holbeinia muistuttavan arkaaisen leiman. Mutta toisaalta Gallenin muotokuvat tältä ajalta ovat huotnattavia niiden symbolisten piirteiden vuoksi, joita taiteilija niihin lisäili. Esim. Jean Sibeliuksen mainioon nuoruudenajan muotokuvaan (1893) — parhaaseen, mitä hänestä on olemassa —jonka voimakkaat kasvonpiirttet, haaveksivat silmät ja nerokas ilme syöpyvät mieleen, on Gallen sovittanut mestarin musiikkia symbolisoivan fantastisen maiseman bolismiin oli luonnollisesti yhteydessä tyyliteltyine puineen, tähtineen jne. •naturalismin aiheuttaman kyllästymisen kanssa, jota vuoden 1890 vaiheilla saattaa havaita melkein kaikis-sa Euroopan sivistysmaissa ja joka välttämättömyyden pakosta johti vastavaikutukseen, reaktioon. Sellaiset mtäiktVvituks^ liikkuvat taiteilijat kuin Englannin prera-faeliitit, Gustave Moreau tai Puvis de Chavannes Ranskassa, Böcklin Saksassa jne., joista Edelfelt ja Gal- seään, Kajanusta, Sibeliusta ja Meri- Samalla tavalla hän menetteli äitinsä kauniissa, sielukkaassa muotokuvassa (nyt Tukholman Kansallismuseo) jonka taustaksi on maalattu unelmien valkea kaupunki. Parhaiten kuvastaa näitä tendenssejä kuitenkin "Probleemi"- niminen ryhmäkuva (vuodelta 1894), joka on maalaustaiteemme merkillisimpiä teoksia. "Probleemi" eli "Symposion", esittää taiteilijaa itien aikaisemmin olivat ankarasti arvostelleet esim. ensinmainittuja, pääsivät nyt arvoon ja kunniaan, kuten näihin aikoihin syntynyt heitä käsittelevä runsas kirjallisuuskin edistää. Toisaaltakin saatiin herätteitä m.m. esirenessanssin naiiveilta, mutta hurskailta mestareilta tai japanilaisilta kantoa (pöydän ääreen nukahtanut mies) yöllisissä kemuissa, sairaalloi-sesti kiihoittuneen tunnelman vallassa, mistä pöydällä olevat pidlot ja lasit ovat todistuksena. Mutta Gallen ei ole tyytynyt kuvaamaan ainoastaan ulkonaista ympäristöä, hän on halunnut tunkeutua svvenimälle: puunpiirtäjiltä, joista jälkimmäisten pukemaan näkyvään muotoon myös vaikutusta huomataan esim. Degas' symposioniin osaaottavien kcnkilöi-illa, Toulouse-Lautrecilla ja impres- ^^^^ ajatukset, tunnelmat, mielialat, sionisteiUa. Jyrkimmin on uuden ^«^'^Ä ympäröivän henkisen ilmake-maahmssitunnan ohjelman määritel- hän. Siihen viittaavat Osiris jumalan lyt Remy dc Gourmont "Le livre des ^""^et, ikuisuuden symboli vasemmal-masqucs"- kirjassaan (1896): "In- la ja salaperäinen öinen maise^na tai-äividnalismia kirjallisuudessa, taiteen vaankappaleineen, veren punaisi ne pil-vapautta, vapautumista ennakolta aineen, pinjoineen. Elämän ikuinen joita kaikille suunnille hajaantuvat keltaiset hiukset pyhimyssätcikkönä ympäröivät, kuvaa ruumiin kahleista vapautunutta sielua. Gallen kertoo aluksi maalanneensa stigmat tytön käsiin ja kylkeen, mutta tarkemmin asiaa harkittuaan poistaneensa ne. Gallen suunnitteli jo tähän aikaan asettumista maaseudun hiljaisuuteen. Ensin hän kuitenkin lähti Berliiniin, missä siihen aikaan oleskeli useita huomattavia pohjoismaalaisia, kuten Strindberg, Munch, Vigeland, Obs-felder y.m. "Ne olivat unohtumattomia aikoja", kirjoittaa Jens Thiis, joka niinikään silloin oli Berliinissä. "Mynchin näyttely, Gallenin taide ja hurmaava persoonallisuus, seurustelu Vigelandin kanssa, joka juuri näinä viikkoina hahmotteli toisen nerokkaan ryhmän toisensa jälkeen pienessä hotellihuoneessaan (ne valmistuivat yöllä ja aamutunneilla, sillä päivällä hän oli meidän seurassamme)^ lisäksi symposionit Przybyzszewskin tai Dehmelin johdolla, Dagny Przy-byzszneivskin hehkuva taideinnostus, ja hienona väräjävänä kielenä, jonka ääni soi hillitysti melun tauottua, Ob-stfelderin sielukas olemus ja puhe! Ja samoihin aikoihin puuhaili Berliinin toisessa päässä herkeämättä Mei-er- Graefe tavattomalla työkyvyllään ja tahdonlujuudellaan perustaakseen sitä, josta oli tuleva meidän kaikkien eurooppalainen äänenkannattajamme, suurta aikakauslehteä uudenaikais-taidetta ja kirjallisuutta varten — 'Pan'ia'. Kaikki työskentelimme tämän tidevan humussa, ja mielet oli vallannut mahtava innostus." (Norske Malere og Billedhuggere", )ss. 420—21). Todennäköisesti vaikuttivat Berliinin sähköisä ilmapiiri ja seurustelu hengenheimolaisten kanssa taiteen ja kirjallisuuden alalla Galleniin eläh-dyttävästi kotoisten vastoinkäymisten jälkeen. Paitsi vähemmän onnis-tunufta symbolistista taulua "Con-ceptio artis", jonka taiteilija sittent-min on hävittäftyt, mutta joka Sak^ san teoretisoivien esteetikkojcn taholta sai osakseen paljon tunnustusta, hän Berliinissä maalasi m.m, Rudolf Rittncrin (.Ateneum), Adolf Paulin ja Edvard Munchin muotokuvat, joiS" ta viimeksimainitun lukisimme Gallenin maalauksellisimpiin teoksiin. Kauniit kellertävät kasvot, joiden koloristista vaikutusta tehostaa ke-leänvihreä kravatti, painuvat katso^ jan mieleen. Täällä Gallen myös alkoi harrastaa grajiikkaa, jolla alalla hän on luonut monta huomattavaa teosta» Järjestcttyään kesän kuluessa aikaisemmin mainitut näyttelyt Berliiniin ja Dresdeniin hän palasi kotimaahan valmistautuakseen lähivuosien valtavaan voimanponnistukseen. Asuinpaikakseen Gallen valitsi Ruoveden pitäjän, jonne hän rakensi itselleen huvilan. Tämä jykeään ta-lönpoikaiseen tyyliin suunniteltu huvila, jossa on kirkonsisustaa muistut~ tava ateljee avonaisine takkoineen y.m. tunnelmallisin e yksityiskohtineen, on siitä huomattava, että se osaltaan vaikutti rakennustaiteemme kehitykseen lähimpänä aikana. Se on varhaisin esimerkki siitä romanttisesta suunnasta, jota johtavat arkkiteh-timme 1900-luvun ahtssa harrastivat. Muovailtuaan näin ympäristönsä mielensä mukaiseksi Gallen kävi jälleen käsiksi lempiaiheisiinsa, Kalevalan taruihin, jotka vähäksi aikaa olivat saaneet väistyä symbolistisen aate-maalauksen tieltä. Tämän Uuden ja merkittävän Kalevalakauden kyn-fiyksellä on syytä antaa taiteilijan selittää suhdettaan katisalliseepoksem-me. Eräässä kirjeessä hän lausuu: "Kalevalan tarut herättävät minussa mitä lämpimimmän oman 7naaperän tunteen, ikäänkuin olisin itse elänyt ?nukana kaikessa tässä. Mutta käyttäessäni näitä aiheita en tee sitä 'ku-näärätyistä kaavoista, kaiken uuden, omituisen, jopa eriskummallisenkin tavoittelua —: toisin sanoen idealismia, sosiaalisen anekootin halveksimista^ antinaturalismia, pyrkimystä j}^ö.stä ottamaan vain karakteristi- ^<^ttraIiBiTä, -p^ ottamaan vain karakteristinen detd-probleemi näyttää väikkyneen kuvattujen henkilöiden mielessä... Näytteille asetettuna kotimaassa syksyllä 1894 "Probleemi" outoudellaan herätti ihmettelyä jopa paheksumistakin. Gallen kirjoittaa itse: "Maalasin muotokuvia ja järjestin kuvaelmia ja^^v^^^ sekä yleisön että J ' , tai Rose and Crmx'n perustaja arvostelijain suosion, kunnes kerran ' ^fPeladan, joka lausui: "Tekniikka uskalsin asettaa näytteille salkun si-ole mitään, sisällys, ajatus, tyyli, semmän sisällyksen, s.o. oman mi- ^^nä kaikki." . nuuteni ilman minkäänlaista sivelte- • Gallen ei suinkaan halunnut kiel- lyä. Tauluni'Probleemi" oli granaat- (äa tekniikan merkitystä, vaikka hän ti, joka räjähti, ja kaikki sirpaleet -^astedes pyrkikin yksinkertaistamaan osuivat minuun itseeni." Sellaisessa ^^^0'sutapaansa."Palokärki'f-nimises- senaikaisia sano malehtiarvosteluja ^^^"omaamaisemastaonjooUutpu- näyttää kuitenkin siltä, kuin taiteili- ^etta. Aino-taulun ja "Sammon taon- ja liioitteli; ne eivät missään tapaukin'' rinnalla ansaitsevat Gallenin sessa estäneet häntä jatkamasta sym-k^ futyksen kannalta huomiota 1890- boUstista maalausa. Jos Sibeliuksen mn alussa valmistuneet muotoku- muotokuvaa edelliseltä vuodelta voi '^dt siitä huolimatta, ettei tämä tai- pitää "Probleemin" alkuluonnoksena, (^^a oikeastaan koskaan ole hän- näyttää "Ad astra", jonka Gallen mottavasti innostanut — ehkä maalasi Sääksmäen Rapolassa niin- ^"Ppuen Gallenin kovin yksilöllisestä ikään v. 1894, kehittyneen osittain ^teenlaadusta. Yhtä kaikki hän "Tuonelan matkalla"-taulun, osittain '^orsinkin lähimmästä toveri- ja tut- juuri mainitun sommitelman pohjalla. ^•'^opaaristään on maalannut useita "Probleemi"-kuvassakin ovat väri- ^otokuvia, joiUa taiteessamme on sommittelun pää-aineksina verenpu- ^'"^"«'^fl Myöskin tyylipyr- naiset pilvet, tummansininen taivas, ^y^^^» kannalta ne ovat mainitse-. kultainen valokehä. Levitetyin käsin y^^l^ arvoisia. Jo taiteäijan puolisoa pUvikerroksesta kohoava tytönhahmo P^een esittävässä kuvassa Xvuo-kärstimyksenkirkastamine kasvoineen, Huomiotaherättävästi pukeutuva Loretta Young, elokuva-näyttelijätär ja Tom Lezais, neutyorkilaisen ilmoitustoimiston johtaja, ovat perin mielenkiintoisessa paikassa ja touhussa — Los Angelesin naimavirastossa täyttämässä eräitä tärkeitä kaavakkeita. Ja sitten — häät.
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 10, 1940 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1940-08-10 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki400810 |
Description
Title | 1940-08-10-03 |
OCR text |
1940 LAUANTAINA, ELOKUUN 10 PÄIVÄNÄ Sivu 3
T LTTUU
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-08-10-03