Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 2, 1954

              Foin todeta
I me silma^oen Mt/bm^m^ mULmask^
\ rempana on tiio Hifc Iplril» fc^^
sinua luiujanl «pan »«K«MfiMi>iri kum
omiin poikavuösiim, aiis vmin pui voo-srkynunentä
viinfit^afBe «vuosisadaUe.
Sattuu, ett! sidikia luiu]aiii olet sdlai>
1 nen v a i ^ jukliri» joioi fnuistttt vielä
[sangen hyvin miten skdlä.Suomen sa-lioiHa
eläessäni^ vielä tuoUais-
Iten mystillisten kununitusjuttujen hi-
Imoamina. Aznat^n sSIoin kun useam-
|pia sellaisia vanhoja jidiuria oli koolla,
)iin kunmiitusjuhithan ne oUvat kai­hista
ke^eisunpiä ja se oli mies, jeka
)sasi niistä Ihan pöynstyttavinunän
ertoa. Jopa tietenkin me mukulat n i i -
tarkkaavafein^-kuuotelimme. Pime-sä
pelättiin yksin ulos inei»ä.--iiau-isniaat
i i e ^ ^ i n ^ oikein, kittnmitusten •
|)ryssijo|a xrfivat. —
pistäy^^iäiä joskus minuakin katso-
Atnoh ja lapsien kanssa, Icun
^än taas aivan yksin", hän-sanoi hy-lessään
rouva Hahnetta;
Kiitos: Tiäemme kyllä joku päivä
in ja Pertin ollessa liikkeessään."^
Kaikin hyvästeksrään äiti, i i i s a ja
Ssko olivat pian kotimatkalla johon ei
[ihitkaan pitkä matka. Seuraavana
läivänä Liisa ja Esko lähtisivät samalla
inalla, Eskon ensin käytyä Hotelli
lelsingissäpalkintojenji&otilaisuudessa.
* ' * • *
Toista vuotta oli kulunut edellisestä
apahtumista. Elettiin toukokuuta,
jampereen Teknillisesi opistossa oli-
(at kevätkiireet parhaillaan. Oli kai-
[issa aineissa loppututkinnot. (Esko
lääräili toisten tovereittensa kanssa niin
lirjallisissa, kun käjrtännön kokeissakin,
[eoreettinen puoli hänellä olikin vähän
likeampi, mutta käytännöllisissä ko­dissa
konepajanjiRUPlena hän oli mes-irl
Ei hän tosm peljäimyt reputta-insa,
mutta kaikesta huolimatta oli
fnnitystä. Matematiikkaa hän öH ehi-m
peljännyt, mutta sekin oli^mennyt
fpi hj-vin ja nyt ei sitten ollut vai-äampia
tehtäviä enää edessä. Parin
[iikon päästä olisi kaikki ohi ja hän
ilmis kone-insinööri. Tämä aika'oli
aennyt hyvin täällä Tampereella. Usein
|än oli käynyt Mäkelökä,.katsomassa,
lutta Helsingissä vain loma-aikoina,
[iimekesänä hän oli ollut pari kuukaut-työssä
vanhassa työpaikassaan ja
[tten kaksi viftkoa pitänyt lomaa' L i i -
m kotona. Äitikin oli oHut helnä-ma
iM^cdasga # »tten taas ^ ^ s -
?sällä yhdessä^ ^EskjQn kanssa.
U r h e i h i a 3 f e ^ i harrastanut edel-jnkin
ja myöskin viime talvena liän
M voittanut Suomen mestaruuden. Täl-kertaa
kilpaalut olivat Porissa. Maa-tteluun
Ruotsia vastaan hänet oli va­ttu
yksimielisesti ja myöskin siinä ot-
^lussa voittanut ruotsalaisen vastusta-msa.
Tämä oli ensimmäinen ottelu
^nelle ulkomaalaista n3^kkeilijää vas-lan
ja hyvin hän oli siitä selvinnyt,
^moin kuin koko joukkue, sillä Ruotsi
^ötiin Helsingissä 5—^3.
Parissa kotimaisessa kilpailussa hän
H lisäksi voittanut, mutta opintojen
fkia jättänyt enemmän kilpailemisen-tuonnemmaksi.
Viimein toukokuun lopulla Esko pai-
)i viimeisen keran opiston oven kiinni
>vereittensa kanssa todistus taskus-
»an. Ahkera aherrus oli takana ja
iessä häamörtti vielä puoleksi har-faa
tulevaisuus. Eskolla oli kyllä
i^öpaikka valmiina entisessä paikas-
»an. johon hänet kiinnitettäisiin kone-isinööriksi,
joten se asia olisi selvänä.
(äättämättä sensijaan olisi vielä L i i -
kanssa hääpäivä. Mutta nyt sekin
tten voitaisiin määrätä, kun Esko ta­ian
menisi Mäkelään ennen Helsin-
|iin lähtöään.
Jatkuu
Suomea provastit, kiikkoiierrat ja
apulaisp^ lienevät perki harvat Suo-i
«aacaaW& i»tka^iio^ kimuiiäusjut-tuja
sftnaiivoimalla oHvat alkaaeet hä­vittää.^
Otihaa lu<»iBollisla, että m&
uskonnoHisen^, typeräno^i-oli kansa,
sitä aiilttmmin ja runsaammin se saata­vat,
.jyvät, voit, viila*, markat yjon. sie*
J t t B i m u B i l iM vei. Sitä nöyrempänä
,4aloi>i»enk?n valikoi parhainunan leh­män
karjastaan vietäväksi rovastille
.stUoin,..kun J<&o isäntä tai emäntä U -
.%>S(a^ikoi{Knsa oikaisemana lakannut
uskomasta satuihin. i
Vafaannsomm}^! kasvettuani tunsin
suurta 4tth»-oikein omin sifauin nähdä
kauhun kummajaisia, mutta eivätpä ne
vain miMoinkaanmimiHe näyttäytyneet.
fCmdin jo sitten jonkun tietoisenunan
selittävän niitä vain-vanfaan taikau^<m
- jäsmnoksiksi, ajoissa ei t)llut milloinkaan
perää.
Historia toteaa meiHe, että eri aikoi­na
on syntynyt miehiä sekä naisia, joi­den
neurous on ollut huomattavasti kor­keammalla
aikansa ihmisten tasoa. Nuo
ihmiset ovat kohoutuneet korkeammalle
muita siksi, että ovat huomioineet jo
ennen heitä ja myös heidän aikanaan
elävien parhaiden ihmisten tietoja ja
opetuksia. Heidän nimensä on jäänyt
historian lehdelle suureksi vain siitä
syystä, että eivät ole kätkeneet kyntti­läänsä
vakan alle, vaan ovat antaneet
sen loistaa kansan syville riveillekin.
Ihmisen tietoisuustaso on siten kohou-tunut
korkeammalle ja korkeammalle.
" Historia kertoo meille myöskin, että
ihmiskunnan kehityksen tiellä on ollut
erityisiä taantumuksen ja pimennyksen
hetkiä, joina hetkinä on kohoutunut
kansan seasta henkisiä sekä fyysillisiä
sankareita, jotka eivät ole säikähtäneet
taantumuksen pimeitä voimia. Noina
aikoina on useinkin annettu edistyksen
voittokululle voimakas kauaskantoinen
sysäys. Muistuu tässä mieleeni tämän
kuluvan vuosisadan vaihteen aika, jol­loin
tuo silloinen Venäjän idiottimainen
keisari Nikolai oli antanut valtansa lui­sua
sedälleen Vladimdrille, pyhän S3nio-dan
prokuraattori Pobotonotsefille,
'Rasputinille, sekä kenraalistaapilleen,
joista m^dän pikku Suomi tuli parhai­ten
tuntemaan Bobtikoffin ja myöhem­min
Nikolain karskin kuritusjoukko-keiu^
aali Mannerheknin.
Tsaari Nikolai oli halveksuvasti kat­sonut
ylön isoisänsä. Alexanteri toisen
paremmat hallitusohjeet, joista eduista
pikku Suomikin pääsi ossdliseksi. Nyt
kerta kaikkiaan Nikolai Bobrikoffinsa
avulla aikoi Suomelta hävittää sille
myönnetyt laajemmat oikeudet. Mut­ta
kuten muistamme niin "Uusi Suomi'
oli jo tällävälin herännyt, jotta riistä-misaikeet
eivät niin vain ilman Suomen
kansan vastalausetta läpäisseet.
Eivät auttaneet vanhaa taantumusta
pimityskeinotkaan. Olihan papistom­me
joka sunnuntai kirkoissamme rukoil­lut
ja opettanut kansankin rukoile­maan:
''Varjele ja siunaa rakasta keisa­riamme,
perintöruhtinastamme ja koko
keisarillista huonetta, sekä hallitusta.
Siunaa myöskin voimalliseksi sotajouk­komme
aseineen sekä maalla että merel­lä!"
Kuten ameneksi tälle rukoukselle
kuului että ''hallitus ei miekkaa huk­kaan
kanna".
Muistamme miten silloin noina pai­nostuksen
päivinä suurin osa "Nuoren
Suomen intelligentti"-väestä näki aino­aksi
Suomen kansan pelastukseksi sy­vien
rivien tietoisuuteen ja valistukseen
herättämisen. Niinpä ilmestyi kaikille
Suomen kulmille iltakouluja, joissa nuo
intelligentti-ihmiset alkoivat opettaa
koidutiduesla imHmXk liäku-, kiijoi^
tus- ja btvuakakim taitQi^>Seltt luet­tiin
SiiDiiie&iE«iia«B . ^ D I I ^ ^
kirjofa ja ittlst& iiiy6dEk4eak^^
Samoina {Muvina a&oi m y S ^ 4aai-l^
ne Suomea k«laä3ie iKNista Nuoriso-«
seuroja ja itailliuaseuMJa. Saaottiin,
että raitis ja tietoioiii suoma^tineii ai­noastaan
voi kestää sen eteen asetetut
koettelemukset Kuten eSiseii friuvän
muistan, kun kotifntSjäni kiikonkylääa
RautalammHle pnustettiin raittiusseu-ra
ja liuortsöseurau iNTe parustettiin siitä
huolimatta vaikka pitäjamnie rovasti
tuomitsi tuollaiset seurat maailman vii*
litysoppiseuroiksi, jotka ovat i ^ tä
p——kotoisin. Sanoi itsen» iCris-tuksenkin
Kaanaan käissä olleen ylhn-mäisenä
juomanlaskijana, (baiarimiehe-nä)
ja antaneen kaäväelle ensin huo­nompaa-
viinaa ja sittenkun juopuivat,
niin parempaa. Tulkoon tässä samotuk­si,
että rovastinune sekä aptdaispappi
poikmeen olivat tunnettuja viinaksien
miehiä.
Kiitos kirkonkyiänune intelligentti-väelle,
nuorisoseuramme lähti heti ri­pein
askelin kulttuurin tielle. Onut ja
mahtava talokin kohosi pian siihen
Turkkilan vuoren juurelle. Syntjri he­ti
soittokunta, lauluseurat ja myöskin
pfkkuteatteri, joksi sitä voitiin nimit­tää,
siksi että sen alullepanijoina olivat
Helsingin Kansallis-Teatterin huomio­ta
ansaitsevat tähdet, Naimi ja Niilo
Steenback y.m. huomattuja taideihmi-siä.
Saimme kuulla puheita ja esitel­miä.
Kummitukset, jotka aikaisemmin
olivat ihmisiä kiusanneet, muuttivat
muotoaan nyt poliittisella arenalla, jos­ta
nekin ovat hävitettävissä kansan yh­teisillä
tietovoimilla.
Tekisin vääryyttä tämän kirjoituksen
otsikolle, jos en vetäisi tässä vielä esille
kummitusta, joka meiltä tuolla Turkki-
MM», jol^i lii MilaBiiait M v t e ri
LaiMar. Hi» «K t m t tM i^tsakfai
nqpfikiiMii «ukiolaii vuoksi ornHa 096-
vltfiaani^ Kun Mii vtUoiii saapua
ne» :learMi«n luimorisiiiMi naaniaasa
«riiltijolaMatfikoi^ Kun Idba pnk-
M^sapiaM» saaiii Idte ottaaensa oi-
%nim mioNaasQiirMi tilatte, lifä kan-tausmaan.
'PiKatyaäai väbaa matkaa
k ^ l i ^ i s t a alk<a hin edestä
kttuBa HtmeeHistä mukinaa iMfammalla
eri kieleUä.v Han sanoi luuOeensa, että
joku ihmedilnen seurue on tulossa kän- ^
taivastaan. Retken kuuaiieltuaan hän
jatkoi matkaansa, puheenmukina kävi
.selvemmäksi. Lidumder useita eri kie-liäTtaiUvana
tunsi eniphumin, ranskan,
saksan ja suomen kädellä rikidltävätt,
jtuontuostakin kiroussanojen höystämä­nä.
Hän päätti nyt kertakaikkiaan ot-taa
selvän, mikä on kysymyksessa. Lä­hestyi
ääntä ja pimeydestä kuolimatU
näki suurenmtan avonaisen haudan auki
luotuna seuraavan päivän, eli sunnun­tain
köyhempien ihmisten hautausU
varten. Nähkääs oli tapa, että köy­hemmät
ihmiset aina haudattiin yhteis­hautaan.
Varovasti hän lähestyi sitä
vaan multa lensi vimmatusti joka suim-taan
joten hän katsoi parhaaksi säästää
silmiään sellaiselta tuiskulta. Sanoi, et­tei
hän milloinkaan ole uskonut kummi­tuksiin,
vaan tänä iltana oli tapahtunut
jotain selittämätöntä.
Seppä Venäläinen, joka oli harvinai­sen
monipuolinen kulttuurimies, oli ai­na
matkassa mitä milloinkin oli tekeillä
ja olipa-mistä tahansa vakavammasta­kin
kysymys. Hänen suupielessään leik­ki
aina veitikka, niinpä nytkin.
"Thjaa pojat, nyt on kysymyksessä
syvä mystillinen kummitusjuttu, mutta
siitä on meidän otettava nyt miehissä
täysi sdvyys. Lähdetäänpäs pojat heti
hautausmaalle."
Joukossamme oli sinä iltana kaksi
tyttöäkin, Erosen kaupan puotineiti ja
TISKmLENTEII
ON NYT ILMESTYN YT
Kuten aikaisempinakin vuosina, on Vapaus Kustannusliikkeen
"kustantamana ilmestynyt Taskukalenteri ^nsi vuotta varten.
Kalenterissa .on imanattavia tietoja iiiiaiiaitta ^ akulta,
sellaisia, jotta on vaikea naonasti ja yhtäkkiä löytää tavalli­sista
lähteistä. Taskt&alenterista
on tullut yhä suosituin julkaisu,
jota ilman ei aikaansa seuraava
kansalainen tule enää toimeen. HINTA 50^
Seuraavassa oaensi vuodan Tadmkalanlariiik aiaäliöhMtialo:
KeUOUUiheiton kärkitUaato
Terveydenhoitokäslttelstft
Penisimmi
littiavnui vml cjrdänTllca
nuacliakkeet parantavat
Vitamiinel«ta
V&hftn Iftäkäreitä
T&htikaukoputki
Aika /
Saadaksenne — kertokaa
I^rOreftn puun kuutloslsftltö
Uutta amincon alla
Eskimoista
YksinkertaUtettu ajanlasku
Sodan hinta
Lämpömittareista
Tietoja maapallosta
Suomen historiaa vuosilukuina
Kalenterin ominaisuuksia
Luennon mei1cillisyyki8i&
Palkkaprobleemi
Historiallisia lauseita
Yhdysvaltain suomalaiset
Korean sodan kalenteri
HikoUemiseata
Aikaero «ri kaupungeista
Kitfnica idUcö muuttuu
Postimaksut
Canadan kalastusalueet
Pftivftnvakm sHastamka
Kiitospftlvft
Kuinka iso on eekkeri?
Vanhuudenturva eli -el&ka
Sodan kasvot
BCita rautaUekalusto oudcaaa?
Eläinten tUnerysalka
Kaopunkien asukasluku
Suur-Montrealin asukasluku
Port Arthur — suomalaiÄeskus
Ranskalaiset suurin rytimft
Canadan metsät
Canadan ministerit
Knstmmii<n«Bi sosiaalinen klubi
Koska Pisan torni kaatuu?
10 sarjaa njokkeiljrssft
Osanotto olsrmpialaiaiin
# Myönnimme 15 prosentin
terla If kappaletta tai
mama tytaMiUa!
enemmin. Ottakaa ImMaiMHa kinipniä Ja
OU nyt valmis ttheteiiavftksi asJamJehnie. Ellette
tänne, nHn kir|nitta|na saman oMttieella:
VAPAUS PUBUSHtNe CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY, ONT.