1954-01-02-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAVNOKIRJALUNEN VUkKÖ^^I^^ UXKEl, the only Finnlsb Ut«ituTW^«ö^iSif5^^ PnUlilied and printed by the Vapa»w P ^ i f l j ^ g g » ^ y j t i t J M i lOO^ica Elm.Street We8t^Bu<ttru5F^Ofl«B^ Begistered at the Post Office pei»rtmwtr ^^gsig^^ aeoood clasa matter.' * i. " Liekki ilmestyy jokikisen viikon lauantaliia- j a v i^^Ä^ parasta kaunokii-jalljsta ja tieteetiiii^M^^-^ - ^ TILAUSHINNAT: ^ yHDYSVALTOHTOfi 1 tuoslkertiL *., ^Kfi^ ' • kuukautta . . . . ^ . . . 2J» 6 l^n^autt». f kuukautta.-.—\,.yl3Kfl/i. • .".T,. SUOMEEN JA iiiJoiJM^v^ '-Ki}:'-:^ 1 vuosikerta ..1^.00 « kuukautta ..v...-..;r3L75 . ILBfOITUSHINNATt - . r 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilm^Uus $3J)0. Kuo? * leoianUmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä Jul@**ÄVa totjÄto^ värsy $1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50, . Xrikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. TiIapäifilimoItta|ien : oq lähetettävä maksu etukäteen. .Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettavar icaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Oompany Limited: Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishins obmpany Limited. 100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. AsiamiehiUe myönnetään 15 prosentin palkkiQ. ^ L I E K K I P. O. BOX •$ SUDBUKZ. ONT. HILMA MARIA: Olin nuori OLIX nuori, haaveet ja toiveet 'ne mieleni riemulla täytti, 'Olin nuori, en elämää ymmärtänyt vaan kaikki niin kauniilta näytti. ^Uli miehuusikä ja haavehet ^alkoi mielestä poies jäädä, tuli elämä etehen totena, .ei leikkiä aina se siedä. [jz^täi elämä kovana — pakoon ei : pääse, :* eteenpäin on mentävä vaan, _ lv4ikka luulet tuimat myllertää ^ piin; toivo löytää on satama, : Elon taistelu joskus kovaa on, ' -vaan vanhuus kun saavuttaa saa muistella aikoja menneitä ja taistoja tuimia. Elon taistossa moni on sortunut jo keski-iässä aivan, toiset taas vanhaksi elivät läpi tuskien ja vaivan. Vaan rehellinen jos luokallesi sä olet ollut aina, ei vanhuus, muistot katkeratkaan sun mieltäsi koskaan paina. m ^ mä % I l X E£<nnnnäattyyss ssaaaavvuutteett tu taas oimituksen kulmasta p - - - ^ ^ - ^ ^ Tällä numerolla aloittaa lehtemme 19. vuosikertansa. Yksi vuosi taas on vaipunut menneisyyteen iloineen ja suruineen. Uusi vuosi alkaa, mutta kuinka suurimeiicityksellisiä asioita tapahtuu sen aikana, sitä enune vielä tiedä. Sen kuitenkin tiedämme, että.kulur neen vuoden aikana tapahtui paljon tärkeitä asioita, joista ehkä tärkein oli Korean sodan loppmninen. T..*«ui«; *^i*^^-tällä numerftlja, 19. vuosikertansa. Tämän 19 vuoden aikana on tapahtii-nut paljon. Tähän aikaan sisältyy maailmanhistorian suurin ja verisin sota, jossa miljoonat ihmiset menettivät henkensä, kotinsa ja omaisuutensa. Vaikka tämä aika on ollut merkityksellinen monessa suhteessa maailmanhistoriaan, niin se on ollut myöskin merkillinen Liekin "elämässä". L.ehtemme ilmestysmiskau-della on tapahtunut lukuisia merkkitapauksia, on ta- .pahtunut nousuja ja laskuja, mutta eteenpäin on kuitenkin menty ja Liekki on saavuttanut valta-as^eman tämän mantereen suomalaisten keskuudessa kaunokirjallisena lehtenä. Ja se on paljon. Liekki on omalta ' osallaan piirtänyt vaon suomalaisten kulttuurielä- Lähes 1,000 vuotta vanha mään, se on harjoittanut monista aloittelevista kynäi- riitajuttu selvitetty Eräs saksalainen nälkätaiteilija, jonka taiteilijanimi on Heros, saavutti äskettäin uuden ennätyksen alallaan. Heros asettiii elokuussa erikoisraken-teiseen lasilaätikkoon lyödäkseen oman 76 vuorokauden ennätyksensä. Tämän ennätyksen ylitti kuitenkin muuan in-tilainen^- joka^saastqsi ^ vuorokautta ja yhden tUnnin. ^aijtiotk 30 kilon painon menetyksestä ja korkeasta kuumeesta huolimatta tunsi Heros voivansa olosuhteisiin nähden hyvin, kun hän poistui '"vankilastaan", missä hän oli istunut 80 vuorokautta ja S tuntia. Keväällä Heros aikoo asettaa arvonimensä peliin tarjoamalla mahdollisille arvonimen tavoittelijoille yhteisen oleskelun lasilaatikossa nähdäkseen kuka kestää kauimmin. Iijoista varmoja kynänkäyttäjiä ja ennenkaikkea — se on suurelta osalta tyydyttänyt sen kaunokirjallisen lukemisen tarpeen, mikä suomalaisilla lukuhaluisilla ihmisillä on ollut. . Tässä onkin lyhyesti sanottuna se, mistä kaikki l i i d i n ystävät saavat olla ylpeitä. Selvää on, että mikään lehti ei voi täydellisesti tyydyttää kaikkien lukijain haluja, sellaista sanomalehteä ei^ole vielä perustettukaan. Mutta tyydyttää lukijakuntaansa edes suurin piirtein, se on jo suuri saavutus. Liekistä löytää jokainen jotain mieluistaan luettavaa. Kukaan ihminen ei koskaan lue sanomalehdestä jokaista lukua, vaan hakee mieluistaan luettavaa ja lukee sen. Näin ollen siis Liekistäkin löytyy mieluista luettavaa kaikille. Liekin ystäviä on paljon. Toiset heistä levittävät Liekkiä» puhuvat sen puolesta, toiset taas uhraavat Muuan historian vanhhnmista oikeusriidoista on nyt saatu ratkaistuksi, kun kansainvälinen tuomioistuin määräsi Englannin kanaalissa sijaitsevat Min-uiersin ja Eerehousin pienet saariryhmät Englannin haltuun. Saariryhmien alueilla pyydetään pääasiallisesti oistereita. On olemassa kolmenlaisia avioliittoja — kokeilumielessä, seurustelumielessä ja tappella-loppuun-asti-mielessä. paljon siunauksellisempaa ja tuloksia tuottavampaa. Monen ihmisen tdivomukset ja unelmat hautautuivat viimeksikuluneen vuoden mu-aikaansa ja energiaansa kirjoittamalla siihen kerto- kana, mutta toivokaamme, että uusi muksia ja runoja — siis jokainen toimii omalla saral- vuosi on jokaisessa suhteessa melaan. Emme tällä tarkoita sanoa, etteivätkö kirjoitta- nestyksellisempi ja onnellisempi jatkm levittäisi Liekkiä ja puhuisi sen puolesta ja taas kaikille ihmisille. Jokaisen oikea- J^!"''.?.^^^.'''.' tavallisestihan aina puhutaan ky- mielisen ihmisen toivomus uudelle naihjoista ja levittäjistä erikseen, vaikka todellisuu- vuodelle lähtiessämme tietysti on dessa he ovat yhta ja samaa joukkoa, sitä uskollista ja väsymätöntä joukkoa, mikä on tehnyt Liekistä sen, mikä se tänä päivänä on — halutuin suomalainen lehti tällä mantereella. Siis kaikille Liekin ystäville kuuluu erikoinen kiitos työstään Liekin hyväksi. Kun näin uudelle vuo-d^ le lähtiessämme monastikin teemme erikoisia uuden vuoden lupauksia, niin sisällyttäkäämme niiden joukl^oon myöskin lupaus tehdä työtä yhä enenevällä tarmolla Liekin hyväksi tulevan vuoden aikana. A l isiamme myöskään unohtako työskennellä tarmokkaasti rauhan hyväksi tulevan vuoden aikana, sillä ^rauhanomaisissa oloissa työskentely on ihmiskunnalle se, että rauhanvoimat kaikkialla maailmassa saisivat yhä enemmän kannatusta ja että maailman kansat pääsisivät ratkaisevan askeleen kohti lopullista rauhaa ja turvallisuutta, mitä ilman on vaellettu monet vuodet. Tässä mielessä toivotamme kaikille Liekin ystäville onnellista uutta vuotta toivoen hartaasti, että uusi vuosi olisi todella onnellisempi kuin ne vuodet, mitkä olemme taaksemme jättäneet. St*a' V TaitavimmM purjehtijat MA A I I M A N kansojen asuttamisen tiellä ovat inöret olleet suurempana esteenä k u i n mantereet. Jatkuvaan vaellukseen tarvittiin aivan erikoisia kulkuneuvoja. Monien alkukantaisten kansojen ei ole milloinkaan onnistunut uhmate meren majesteettia, kun taas muut — milloin maantieteelliset edellytykset ovat olleet suotuisat — ovat-ratkaisseet probleeman yllättävän taitavasti. Vaikka meri onskin t;arjonnut vaikeimmat esteet, on se myös antanut tilaisi^idenmitä laajimpiin vaelluksiin. On voitu todeta, että alkukantaisten kansojen merenkulku on keskittynyt; vain lahtiin ja vuonoihin tai rannikoille, joissa on runsaasti saaria, mitkä puolestaan ovat edistäneet asutusta. Australiassa ja Afrikassa, joissa rantaviivat yleensä ovat-tasaisia^ ei minkäänlaista merenkulkua ole luonnonkansojen keskuuteen kehittynyt, eräitä pieniä jDoikkeuksia lukuunottamatta. Afrikan mantereen valtava ulottuvuus ei mitenikään^ vastaa rantamuo-dostuksen kiintoisempaa vaihtelua. Etelä-Aasiasta sen sijaan työntyy mereen kolme niemimaata, joista Taka-Intia on poikkeusasemassa, kun taas Malakan niemi ulottuu suoraan Sunda-meren saaristoon. Näin ollen tämä niemimaa esittää samaa osaa kuin Kreikan ja Skandlnaavian niemet Euroopassa. Varmuudella voidaan olettaa, että malaijilai-nen ja polyneesialainen vaellus on saapunut lännestä, Aasian mantereelta, jossa väestönsiirtymiset ovat koskeneet kaikkia osia. Ei edes silloinkaan, kun kansa on saapunut rannikolle, ole paine aina pysähtynyt. Seurauksena on ollut tetkiä merelle, mikäli maantieteelliset olosuhteet sen ovat sallineet. Tiedetään, että vanhimmista ajoista asti väkeä Etelä-Aasiasta on tunkeutunut pohjoisesta etelään, joskaan varmaa ajankohtaa ei voida määrätä. Ne eivät myöskään ole tapahtuneet yhdellä iskulla, vaan hiljalleen, vuosisadan kuluessa. Sundasaaret muodostavat sillan Etelä-Aasian ja Oseanin välillä. Joukko saaria sitoo Oseaniassa usein suursaaria toisiinsa. Pienemmät saaret ovat kuin k i viä, joita on upotettu puropn ylimenon helpottamiseksi. Ja ellei saaria ole välissä, niin auttavat merivirrat, jotka ylldessä tuulien mukana helpottavat siirtymistä, li^jtcn ^ksinäiaien: joktn saarrxjseaiiissa ttlnluu^h olevan, niin voivat-sattuma ja tuulisuhteet viedä sinne inhimillisiä olentoja. Ei^mikään alkukantainen kansa ole tehnyt niin pitkiä retkiä kuin oseanialaiset. Pääsiäissaari idässä, kenties Etelä-Amerikan länsirannikko, Sandwich-saaret ja Hawaiji pohjoisella pallonpuoliskolla ja Uusi Seelanti eteläisellä muodostavat heidän vaellustensa rajan. Monet tutkijat ovat jo viime vuosisadan alussa todenneet etelämerensaarelaisten suunnattomien matkojen pituuden. Tohtori Lang huomasi 18304uvulla* Etelämerellä alueen, joka oli laaja kuin Rooman valtakunta sen laajimmillaan ollessa, mutta jonka asukkaat puhuivat samaa alkukantaista 'kieltä ja olivat tavoiltaan y l ^ ^ alkeellisia. Monesti ovat alkuasukkaat ehkä vain aikoneet lähteä lyhyelle meriretkelle, mutta ajautuneet merivirtojen ja tuulen viemänä muille saarille. Tyynen meren asutus on sitäkin merkillisempää, kun sen ovat suorittaneet luonnonkansat alkeellisin venein. Maassa tapahtuvat alkukantaiset kansainvaellukset helposti, ne ohjaavat itsensä. Mutta merimatkoilla on kulkijain tyydyttävä siihen ravintoon, mikä heillä sattumalta on mukana. TutkimusmatkaiHja Turner, joka kauan oleskeli Tyynen meren länsiosissa, tapasi Vatessa olentoja, jotka olivat kotoisin Tongasta, mutta jotka vasten tahtoaan olivat ajautuneet sinne. Samoin hän eräällä toisella saarella tapasi polyneesialaisia, jotka olivat sinne ajautuneet. Englantilainen tutkimusmatkailija J . Williams ajautui kerran aluksellaan 1600 km:n matkan. Kerran hän laivallaan vei toiselta saarelta toiselle sinne ajautuneita alkuasukkaita, jotka pienessä kanootissa olivat tehneet 200 kmm matkan. Monista muistakin yhtä ihmeellisistä retkistä tiedetään kertoa. Eivät siis vain maissa alkukantaiset luonnonkansat liiku nopeasti ja hämmästyttävän taitavasti. On suorastaan ihmeellistä, miten raihnaisilla aluksilla matkoja on tehty valtavien merenselkien etäisyyksiin. Miten yksinkertaisilta heidän kanoottinsa vaikuttavatkin, ovat ne kuitenkin mestarin käsin tehtyjä. On myös muistettava, että hyvin alhaisilla kulttuurias-teilla on veneenrakennustaito ollut paljon korkeampitasoista kuin myöhemmin. Merenkulkutaito ei kuitenkaan ole ollut yhteistä kaikkien kansojen keskuudessa. Se on paikallista ja maantieteellisistä tekijöistä riippuvaa. Luonnonkansoista ovat Etelämeren kansat olleet kaikkein korkeimmalla tasolla merenkulun alalla. Saksalainen sosiologi Openfaeimer väittää, etteivät Lauanlaiiuu iaauiakuun 2 pilväna. 1954
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 2, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1954-01-02 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki540102 |
Description
Title | 1954-01-02-02 |
OCR text |
(KAVNOKIRJALUNEN VUkKÖ^^I^^
UXKEl, the only Finnlsb Ut«ituTW^«ö^iSif5^^
PnUlilied and printed by the Vapa»w P ^ i f l j ^ g g » ^
y j t i t J M i lOO^ica Elm.Street We8t^Bu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-01-02-02