1954-07-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(±AVNOKttUAUJNEN YltKKOLEHTi)
l
LIEKKI, the only Finnish Uterary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
liimited. 100-102 Elm Btreet We8t. Sudbur)-, Ontario
Regiatered at the Post Office Department, Ottawa as
second daas matter.
Liekki Ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12. sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
TlH>YSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta 2.75
TILAVSMINNAT:
1 vuosikerta $4.00
6 kuukautta 2.25
3 Jcuukautta 1^
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $6.50 6 kuukautta $3.00
ILMOirUSHINN AT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4 00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset" on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited.
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
AslamiehiUe myönnetään 15 prosentin paUckio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
bimituksen kulmasta
Viime aikoina ovat tulvat, tulipalot ja autotapaturmat vaatineet
lukuisia uhreja maassamme. Monet näistä, varsinkin
. tulipaloista ja autorikoista, ovat tapahtuneet etupäässä huolimattomuuden
takia, mikä panee jokaisen ihmisen ajattelemaan,
miten varovainen sitä tulee olla tulta ja aiitoa käsitellessään.
Pienellä varokeinolla saatetaan säästää oma ja lähimmäisen
henki.
Tulvat lännellä, Vancouverin seuduilla, ovat olleet jo monig
vuosia säännöllisesti joka kesä. Valtiovalta voisi ryhtyä toimenpiteisiin
tulvien uusiutumisen suhteen, mutta se kysyisi
varoja ja niitä ei tietenkään voida uhrata sellaiseen, kuin ihmi-ten
hyvinvoinnin edistämiseen, koska sotavarustelut vievät
varat niin tyystin. Varojen käyttäminen tulvavaaran poistamiseksi
olisi paljon siunauksellisempaa ja oikeudenmukaisempaa,
koska se merkitsisi elämän ja omaisuuden turvaamista,
kun sitävastoin varojen sotatarkoituksiin uhraaminen merkitsee
elämän ja omaisuuden tuhoamista. Toivottavasti vielä tulee
aika, jolloin ihmisten elämään ja hyvinvointiin kiinnitetään
enemmän huomota kuin elämän tuhoamiseen.
Usein on Liekissä huomautettu, että ellei kirjoituksen lähettäjä
lähetä kirjoituksensa yhteydessä toimitukselle omaa
nimeään, ei kirjoitusta julkaista. Xäin on käynyt monasti,
•huolimatta siitä, vaikka kirjoitus olisi muuten kuinka hyvä ja
julkaisukelpoinen. Ellei kirjoittaja halua, ei hänen oikeaa
nimeään julkaista, vaan hän voi esiintyä millä nimellä tahansa.
Painetun sanan yksi ensimmäisiä ehtoja ja sääntöjä
on, että kaikkien kirjoitusten kirjoittajien on ilmoitettava toimitukseen
oikea nimensä ja osoitteensa.
Jotkut •kirjoittajat taas pitävät oikein tapanaan sitä, että
lähettävät kirjoituksen arvan viime tingassa. Esimerkiksi
kirjoitus saapuu tiistaina ja se pitäisi saada seuraavana päivänä
ilmestyvään Liekkiin. Tulee ottaa huomioon, että
Liekki painetaan keskiviikkona, vaikka se on päivätty lauantaina.
Olemme toisinaan asioiden kiireellisyyden takia saaneet
kyllä nämä myöhäiset lähetykset sen viikon lehteen, mutta
se tuottaa monasti suuria vaikeuksia, joten emme enää y l i täkään
sitä tehdä. Jos henkilö haluaa kirjoittaa jostain asiasta,
mikä olisi kiireellinen, niin on selvää, että hän on tiennyt
tuon asian jo muutamaa päivää aikaisemmin ja olisi siis yhtä
hyvin voinut lähetkää kirjoituksensa aikaisemmin. Muistetaan
siis, että tästälähtien ei tiistaina toimitukseen tulevia
kirjoituksia saada enää sen viikon lehteen.
Monet unohtavat myöskin katsoa lehtensä oikeassa yläkulmassa
olevia numeroita ninrensii ja osoitteensa yläpuolelta,
koska tilaus loppuu. »Kun tilaus sitten katkaistaan, kun uudistusta
ei ole saapunut, niin toisinaan tulee vihaisia kirjeitä.
Jotkut vetoavat siihen, että ovat tilanneet Liekkiä sen ensimmäisen
numeron ilmestymisestä alkaen, ja n vt. kun ei muistettu
lähettää ajoissa tilauksen uudistusta, lehti lakkasi tulemasta.
Mutta on muistettava, etta kun tilaus on loppunut,
eikä uudistusta ole saapunut konttoriin, katkeaa tilaus huolimatta
sitten, kenen kohdalle se .sattuu.
Jotkut kirjoittajat taas haluavat, että heidän kirjoituksiinpa
ei saa koskea, vaan joka sana on julkaistava sellaisenaan kuin
se on kirjorttajan kynästä tai kirjoituskoneesta lähtenyt. Kirjoituksia
ei korjata toimituksessa, elleivät ne korjausta tarvitse,
mutta jos ne sitä tarvitsevat, niin niitä korjataan.'Mikä
jollekin kirjoittajalle tuntuu mieleijkiintoiselta._se ei tunnu
^ t " t ; 3 t ; 3 : ' , ; a i j i fc t « i
Beringin salmi
* B E R I X r . f X salmi on saanut nimensä
tanskalaisestT \ itus Jonasson Beringistä.
Hän oli syntvTiyt Jutlantin saarella v.
16S0. Jo nuorena hän liittyi Tanskan
laivcstoon jn oli tehnyt matkan Itä-
Intiaan. S'el*ä palattuaan hän liittyi
Venäjän laivastoon toivossa päästä pi-kemin
kohoamaan ja siinä hän jonkin
verran onnistuikin. Hän palveli venäläisessä
fregatissa.
V. 1724 Pietari Suuri komensi hänet
poikki Siperian määräyksellä rakentaa
laiva ja otta.i selko, onko Amerikka ja
Aasia scmaa mannerta, vai erottaako ne
jonkinlainen salmi, kuten hollantilaiset
ja englantilaiset kuudennellatoista vuosisadalla
otaksuivat. Bering kulki Siperian
halki aina Kamtchatkan niemimaalle,
jossa rakensi itselleen pienen
aluksen. Sillä hän sitten purjehti pitkin
rannikV.oa aina Anadyrin lahteen
saakka ja kun hän ei kerran nähnyt
idässä päin maata, oli hän vakuutettu,
että vesi todella erottaa Amerikan ja
Aasian mantereet.
Hän palasi Pietariin selostamaan
matkaansa. Hän oli nyt sitä mieltä,
e t t ä ilman hivastoa Venäjän oli mahdoton
vallata Amerikan mantereen pohjoisia
osia. Mutta hänen matkoilla ollessaan
oli tsaari Pietari Suuri kuollut,
samoin kuin hänen leskensäkin ja valtaistuimella
qli nyt Anna Ivanovna, Pietarin
puolihullun veljen tytär. Bering
määrättiin uudelleen v. 1733 Kamtchat-kaan,
mutta kaikenlaisten juonittelujen
ja esteitten takia kesti seitsemisen
vuotta, ennenkuin hän oli lopulta valmis
kahdell?. pienellä aluksella lähtemään
matkaan samoille seuduille kuin
aikaisemminkin.
Matkalla" hän joutui eroon toisesta
laivastaan ]a hän päätti kulkea itäisem-pää
suuntaa, joka vei hänet Aleutien
saarten lähelle. Mitään -muistiinpanoja
ei hän jättänyt jälkeensä tältä matkalta,
paitsi se tiedetään, että hän nimitti
erään tulivuoren. Mount St. Eliakseksi,
joka sijaitsee lähellä Alaskan ja British
Columbian rajaa. - '
Mutta hän oli viivytellyt liian kauan.
Talvi yllätti retkikunnan, joka joutui
viettämään •alven eräällä puuttomalla,
Komandorin saariryhmään kuuluvalla
saarella. Suurten kärsimysten jälkeen
hänen joukkonsa lopulta pelastui, mutta
itse Bering Alaskan ja Beringin salmen
löytäjä, kuoli tuolla saarella ja on siellä
haudattuna.
Edmontonilainen tyttö
mminäyttcdijäksi
Dianne Foster, Edmontonista kotoisin
oleva nuori näyttelijätär, on allekirjoittanut
sopimuksen esiintyä Hecht-Lan-caster-
yhtiön kanssa Amerikan rajaseudun
entisajan elämää kuvaavassa filmissä
^The Gabriel Horn
Dianne ajoitti näyttelijäuransa 13-
vuotiaana radiossa Edmontonissa. Sen
Jälkeen hän on näytellyt englantilaisissa
filmeissä ja teattereissa.
Lapsen ruokaväli on kansan askel.
lukijalta samalta, koska asia tai henkilö
on lukijalle kokonaan tuntematon. Korjauksia
ei toimituksessa koskaan tehdä
vain korjausten teon vuoksi, vaan siksi,
että kirjoituksessa on ehkä kieliopillisia,
ajatus- tai muita virheitä.
Tässii on nyt tullut puhutuksi vähän
niinkuin "haukkuvassa^- äänilajissa,
mutta tarkoitus ei ole ollut mitenkään
haukkua eikä loukata ketään. On vain
tullut puhutuksi aivan niin kuinka asiat
todellisuudessa ovat. jonka jokainen lukija
ja kirjoittaja käsittää- Odotamme
yhä kirjoituksia — ja jos niissä on korjaamista,
korjataan, mutta ellei ole, niin
aina parempi.
Muistetaan myös. että liittojuhla on
arvan ovella!
Kylpeiiiisen historiaa
K\XPE^UNTEN seka kuumassa että kylmässä ^-öfcsä
tapana jo kaukaisessa mcnneis> ydessä. vaikkabaB
ei ehkä ensin pidetty d ä m ä n välttämättöm\-\ tenä. British
seumissa olevien alkeellisten maalausten jäljennökset
vat. että hyvin varhain sen aikakauden ihmiset juoksu •
vettä onttojen puiden muodostaman putken kautta a
hinsa käytettäväksi. Ihmisen ensimmäinen suihku oli
mättä tehty ontosta puusta, joka johdettiin virrasu ja ^
läpi vesi kulki ja putosi kylpevien ihmisten päälle.
Arkeologit ovat havainneet hämmästyksekseen että
sopotamian kaupungit olivat varustetut nerokkaalla vesij
järjestelmällä. Äskettäin löydettim Marin palatsista kaksi
tetusta savesta tehtyä kylpyanmietta. joiden arvioidaan
van noin 3,500 vuotta vanhoja. Palatsin muutamissa Iisa
oli kaksi kylpyammetta,.toinen kuumaa ja toinen kv
vettä varten. Kylpyammeet tyhjennettiin tavallisesti lat
oleviin viemäreihin pitkävartisella kauhalla, jota pidettiin
hellä olevassa mukavassa seinäsyvennyksessä. Muut
viemärit johtivat joskus jopa 12 metriäkin lattian alle.
ninkaan kylpyhuoneessa oli nojatuoli, missä hän yoi rent
tua saadessaan hierontaa. Siellä oli myös yksinkertaisia ki-mälöitä,
joita vieläkin käytetään itämaissa.
The Biblical Archaeologist, helmikuu J948; sanoo.
Egyptissä pidettiin kylpemistä uskonnollisena menona. .\ia:
tiin, että ihmisen tulee esiintyä jumalansa palveluksessa
. tnana sekä ruumiiltaan e t t ä sielultaan. Juutalaiset naiset k
pivät virroissa' sekä taloissa, ja melkein jokaisella, pihalla
kylpypaikka. 'Hiskian päivinä kylpylät olivat erittäin kjimii
ja vapaita yleisön käytettäviksi. Raamattu mainitsee mj#-
Siiloan j a Betesdan lammikot.
Tavallisten kylpypaikkojen lisäksi juutalaisilla oli my'
lämpimiä kylpyjä, jotka olivat kuuluisia parantavista <)raiiiai.
suiifcsistaan. Josephus mainitsee Emmauksen lämpiniät-kyhTt
jotka olivat kuuluisia ruumiin terveyden palauttamisesta.]
esittää myös eloisan kuvauksen Herodeksen viimeisestä "
raudesta ja kertoo, että lääkärit kehoittivat häntä kylpemäis
Callirrhöen lämpimissä kylvyissä. Lääkärit ehdottivat M -
si, että hän kylpisi "koko ruumis lämpimässä öljyssä''.
• Mutta vanhin oikeaperäiseltä vaikuttava höyry-ja läo-pökyipylöitä
koskeva kertomus tulee meille kreikkalabiea
kautta. Kylpeminen muodosti tärkeän osan heidän elämästään.
rMaljakkomaalaukset osoittavat, että kreikkalaisilla ä
erikoislaatuinen suihkujärjestelmä. Heidän sanotaan muuttaneen
kuumat lähteet tilaviksi kylpylöiksi. Sekä sairauden etii
parantumisen uskottiin tulevan jumalilta. Siksi kaikki kreikan
kuumat lähteet oli pyhitetty jollekin tarunomaiselle ja-malalle,
erittäinkin Herkuleelle, voiman jumalalle. Tempp^
le itä pystytettiin lähteitten viereen ja ympärille juhlamenoja
suorittamista varten. Kylpijät eivät asettuneet kylpyammeisiin,
vaan ne olivat ainoastaan vesisäiliöinä, joista kylvettäji
antt)i vettä kylpijöille. Amme muistutti kiilloitetusta marmorista
tehtyä suurta punssimaljaa. Terveen miehen kylpeml^ti
lämpimässä vedessä pidettiin naismaisena eikä sellaista hr-rastettu.
Yleiset kylpjpaikat sellaisina kun me ne tunnemme oivat
peräisin ateenalaisilta. He liittivät aluksi kylpylän g}^-
nasioihmsa. Tällainen järjestely oli tarpeen vaatima, koska
kreikkalaisilla oli tapana voidella ruumiinsa öljyllä ja hieroa
sen päälle hiekkaa ennen urheilukilpailujaan. Kylpylä liitettiin
pian kaikkiin voimistelusaleihin koko Kreikassa. Vitrm-ius
kuvailee Ateenan gj-mnasioita, johon oikeastaan kuului suun
rakennuksia. Nämä oli kaikki aidattu yhteen ja niihin kuuluivat
luentosalit filosofian, puhetaidon, ja muiden oppialoia
opettajille. Urheilukilpailuissa Ja tansseissa taitaville oli erotettu
oma alue heidän harjoituksiaan varten. Xe. jotka kilpi'-
livat pam^lkinnoista, antoivat voidella ruumiinsa öljyllä ]J
sirottivat sen päälle tomua. Joten kylpy oli tarpeellinen pus
tauden säilyttämiseksi vaikka sitä arvostettiinkin suurestiter-veyden
säilyttämiskeinona. 'Kreikkalaisten höyrykylpyla^
surin piirtein samanlainen kuin mikä tunnetaan nykyään
sesti turkkilaisena saunana.
Roomalaiset, jotka omaksuivat kreikkalaisilta taiteJ
tapoja ja taikauskoja, pyhittivät samalla tavalla kuumat asteensa
jollekin jumalalle, j a heidän pappi-läakärinsä e5ittna|
-menoja, joita piti noudattaa vettä käytettäessä. Z^':^
aikaan jonkinlaista parannusta tai helpotusta niin tietama-i^^
mät saatiin helposti vakuuttuneiksi, että tuollainen kip^J
lievitys johtui kokonaan siitä jumalasta, i"»!^'^'"^-'^^^.^
vedet oli asetettu. Pvhin vihkimismenoin kyl[\vlat kon>te' -
arkkitehtuurisesti kuvaamattoman loisteiiait^M.
velä nykyistenkin ^ k i t e h t i e n ihailun osakseen. Xnta p
tiin kuin uskonnollisina temppeleinä. * ^»^^
Varakkailla, oli kylpylöitä kodeissaan ja 1';"^"^^:^;^
useat huoneet varattiin kylpytarkoituksiin k>lmia. ^^^^^^
ja kuumia kylpyjä varten. Sitten oli huoneita, ^^'""^ .^^^^
pelata pelejä ja suorittaa ruumiin harjoituksia k\ p.M
• t i; kulla^t^
Johdot oli tehty puhtaasta hopeasta ja joskijs ^^^^
Kylpyammeet oli valmistettu marmorista tai josta m
kallisarvoisesta rakennuskivestä ja niiden sivuja somis ^^^^
tukset. Istuimet olivat puhtaasta hopeasta ja kai
kivet peittrväf lattioita.
S i T U 1 L a u a n t a i n a , h e i n ä k u u n 17 p i i v i n ä , 1954
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 17, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-07-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540717 |
Description
| Title | 1954-07-17-02 |
| OCR text | (±AVNOKttUAUJNEN YltKKOLEHTi) l LIEKKI, the only Finnish Uterary weekly in Canada Published and printed by the Vapaus Publishing Company liimited. 100-102 Elm Btreet We8t. Sudbur)-, Ontario Regiatered at the Post Office Department, Ottawa as second daas matter. Liekki Ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12. sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa. TlH>YSVALTOIHIN: 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75 TILAVSMINNAT: 1 vuosikerta $4.00 6 kuukautta 2.25 3 Jcuukautta 1^ SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $6.50 6 kuukautta $3.00 ILMOirUSHINN AT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4 00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset" on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. AslamiehiUe myönnetään 15 prosentin paUckio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO bimituksen kulmasta Viime aikoina ovat tulvat, tulipalot ja autotapaturmat vaatineet lukuisia uhreja maassamme. Monet näistä, varsinkin . tulipaloista ja autorikoista, ovat tapahtuneet etupäässä huolimattomuuden takia, mikä panee jokaisen ihmisen ajattelemaan, miten varovainen sitä tulee olla tulta ja aiitoa käsitellessään. Pienellä varokeinolla saatetaan säästää oma ja lähimmäisen henki. Tulvat lännellä, Vancouverin seuduilla, ovat olleet jo monig vuosia säännöllisesti joka kesä. Valtiovalta voisi ryhtyä toimenpiteisiin tulvien uusiutumisen suhteen, mutta se kysyisi varoja ja niitä ei tietenkään voida uhrata sellaiseen, kuin ihmi-ten hyvinvoinnin edistämiseen, koska sotavarustelut vievät varat niin tyystin. Varojen käyttäminen tulvavaaran poistamiseksi olisi paljon siunauksellisempaa ja oikeudenmukaisempaa, koska se merkitsisi elämän ja omaisuuden turvaamista, kun sitävastoin varojen sotatarkoituksiin uhraaminen merkitsee elämän ja omaisuuden tuhoamista. Toivottavasti vielä tulee aika, jolloin ihmisten elämään ja hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomota kuin elämän tuhoamiseen. Usein on Liekissä huomautettu, että ellei kirjoituksen lähettäjä lähetä kirjoituksensa yhteydessä toimitukselle omaa nimeään, ei kirjoitusta julkaista. Xäin on käynyt monasti, •huolimatta siitä, vaikka kirjoitus olisi muuten kuinka hyvä ja julkaisukelpoinen. Ellei kirjoittaja halua, ei hänen oikeaa nimeään julkaista, vaan hän voi esiintyä millä nimellä tahansa. Painetun sanan yksi ensimmäisiä ehtoja ja sääntöjä on, että kaikkien kirjoitusten kirjoittajien on ilmoitettava toimitukseen oikea nimensä ja osoitteensa. Jotkut •kirjoittajat taas pitävät oikein tapanaan sitä, että lähettävät kirjoituksen arvan viime tingassa. Esimerkiksi kirjoitus saapuu tiistaina ja se pitäisi saada seuraavana päivänä ilmestyvään Liekkiin. Tulee ottaa huomioon, että Liekki painetaan keskiviikkona, vaikka se on päivätty lauantaina. Olemme toisinaan asioiden kiireellisyyden takia saaneet kyllä nämä myöhäiset lähetykset sen viikon lehteen, mutta se tuottaa monasti suuria vaikeuksia, joten emme enää y l i täkään sitä tehdä. Jos henkilö haluaa kirjoittaa jostain asiasta, mikä olisi kiireellinen, niin on selvää, että hän on tiennyt tuon asian jo muutamaa päivää aikaisemmin ja olisi siis yhtä hyvin voinut lähetkää kirjoituksensa aikaisemmin. Muistetaan siis, että tästälähtien ei tiistaina toimitukseen tulevia kirjoituksia saada enää sen viikon lehteen. Monet unohtavat myöskin katsoa lehtensä oikeassa yläkulmassa olevia numeroita ninrensii ja osoitteensa yläpuolelta, koska tilaus loppuu. »Kun tilaus sitten katkaistaan, kun uudistusta ei ole saapunut, niin toisinaan tulee vihaisia kirjeitä. Jotkut vetoavat siihen, että ovat tilanneet Liekkiä sen ensimmäisen numeron ilmestymisestä alkaen, ja n vt. kun ei muistettu lähettää ajoissa tilauksen uudistusta, lehti lakkasi tulemasta. Mutta on muistettava, etta kun tilaus on loppunut, eikä uudistusta ole saapunut konttoriin, katkeaa tilaus huolimatta sitten, kenen kohdalle se .sattuu. Jotkut kirjoittajat taas haluavat, että heidän kirjoituksiinpa ei saa koskea, vaan joka sana on julkaistava sellaisenaan kuin se on kirjorttajan kynästä tai kirjoituskoneesta lähtenyt. Kirjoituksia ei korjata toimituksessa, elleivät ne korjausta tarvitse, mutta jos ne sitä tarvitsevat, niin niitä korjataan.'Mikä jollekin kirjoittajalle tuntuu mieleijkiintoiselta._se ei tunnu ^ t " t ; 3 t ; 3 : ' , ; a i j i fc t « i Beringin salmi * B E R I X r . f X salmi on saanut nimensä tanskalaisestT \ itus Jonasson Beringistä. Hän oli syntvTiyt Jutlantin saarella v. 16S0. Jo nuorena hän liittyi Tanskan laivcstoon jn oli tehnyt matkan Itä- Intiaan. S'el*ä palattuaan hän liittyi Venäjän laivastoon toivossa päästä pi-kemin kohoamaan ja siinä hän jonkin verran onnistuikin. Hän palveli venäläisessä fregatissa. V. 1724 Pietari Suuri komensi hänet poikki Siperian määräyksellä rakentaa laiva ja otta.i selko, onko Amerikka ja Aasia scmaa mannerta, vai erottaako ne jonkinlainen salmi, kuten hollantilaiset ja englantilaiset kuudennellatoista vuosisadalla otaksuivat. Bering kulki Siperian halki aina Kamtchatkan niemimaalle, jossa rakensi itselleen pienen aluksen. Sillä hän sitten purjehti pitkin rannikV.oa aina Anadyrin lahteen saakka ja kun hän ei kerran nähnyt idässä päin maata, oli hän vakuutettu, että vesi todella erottaa Amerikan ja Aasian mantereet. Hän palasi Pietariin selostamaan matkaansa. Hän oli nyt sitä mieltä, e t t ä ilman hivastoa Venäjän oli mahdoton vallata Amerikan mantereen pohjoisia osia. Mutta hänen matkoilla ollessaan oli tsaari Pietari Suuri kuollut, samoin kuin hänen leskensäkin ja valtaistuimella qli nyt Anna Ivanovna, Pietarin puolihullun veljen tytär. Bering määrättiin uudelleen v. 1733 Kamtchat-kaan, mutta kaikenlaisten juonittelujen ja esteitten takia kesti seitsemisen vuotta, ennenkuin hän oli lopulta valmis kahdell?. pienellä aluksella lähtemään matkaan samoille seuduille kuin aikaisemminkin. Matkalla" hän joutui eroon toisesta laivastaan ]a hän päätti kulkea itäisem-pää suuntaa, joka vei hänet Aleutien saarten lähelle. Mitään -muistiinpanoja ei hän jättänyt jälkeensä tältä matkalta, paitsi se tiedetään, että hän nimitti erään tulivuoren. Mount St. Eliakseksi, joka sijaitsee lähellä Alaskan ja British Columbian rajaa. - ' Mutta hän oli viivytellyt liian kauan. Talvi yllätti retkikunnan, joka joutui viettämään •alven eräällä puuttomalla, Komandorin saariryhmään kuuluvalla saarella. Suurten kärsimysten jälkeen hänen joukkonsa lopulta pelastui, mutta itse Bering Alaskan ja Beringin salmen löytäjä, kuoli tuolla saarella ja on siellä haudattuna. Edmontonilainen tyttö mminäyttcdijäksi Dianne Foster, Edmontonista kotoisin oleva nuori näyttelijätär, on allekirjoittanut sopimuksen esiintyä Hecht-Lan-caster- yhtiön kanssa Amerikan rajaseudun entisajan elämää kuvaavassa filmissä ^The Gabriel Horn Dianne ajoitti näyttelijäuransa 13- vuotiaana radiossa Edmontonissa. Sen Jälkeen hän on näytellyt englantilaisissa filmeissä ja teattereissa. Lapsen ruokaväli on kansan askel. lukijalta samalta, koska asia tai henkilö on lukijalle kokonaan tuntematon. Korjauksia ei toimituksessa koskaan tehdä vain korjausten teon vuoksi, vaan siksi, että kirjoituksessa on ehkä kieliopillisia, ajatus- tai muita virheitä. Tässii on nyt tullut puhutuksi vähän niinkuin "haukkuvassa^- äänilajissa, mutta tarkoitus ei ole ollut mitenkään haukkua eikä loukata ketään. On vain tullut puhutuksi aivan niin kuinka asiat todellisuudessa ovat. jonka jokainen lukija ja kirjoittaja käsittää- Odotamme yhä kirjoituksia — ja jos niissä on korjaamista, korjataan, mutta ellei ole, niin aina parempi. Muistetaan myös. että liittojuhla on arvan ovella! Kylpeiiiisen historiaa K\XPE^UNTEN seka kuumassa että kylmässä ^-öfcsä tapana jo kaukaisessa mcnneis> ydessä. vaikkabaB ei ehkä ensin pidetty d ä m ä n välttämättöm\-\ tenä. British seumissa olevien alkeellisten maalausten jäljennökset vat. että hyvin varhain sen aikakauden ihmiset juoksu • vettä onttojen puiden muodostaman putken kautta a hinsa käytettäväksi. Ihmisen ensimmäinen suihku oli mättä tehty ontosta puusta, joka johdettiin virrasu ja ^ läpi vesi kulki ja putosi kylpevien ihmisten päälle. Arkeologit ovat havainneet hämmästyksekseen että sopotamian kaupungit olivat varustetut nerokkaalla vesij järjestelmällä. Äskettäin löydettim Marin palatsista kaksi tetusta savesta tehtyä kylpyanmietta. joiden arvioidaan van noin 3,500 vuotta vanhoja. Palatsin muutamissa Iisa oli kaksi kylpyammetta,.toinen kuumaa ja toinen kv vettä varten. Kylpyammeet tyhjennettiin tavallisesti lat oleviin viemäreihin pitkävartisella kauhalla, jota pidettiin hellä olevassa mukavassa seinäsyvennyksessä. Muut viemärit johtivat joskus jopa 12 metriäkin lattian alle. ninkaan kylpyhuoneessa oli nojatuoli, missä hän yoi rent tua saadessaan hierontaa. Siellä oli myös yksinkertaisia ki-mälöitä, joita vieläkin käytetään itämaissa. The Biblical Archaeologist, helmikuu J948; sanoo. Egyptissä pidettiin kylpemistä uskonnollisena menona. .\ia: tiin, että ihmisen tulee esiintyä jumalansa palveluksessa . tnana sekä ruumiiltaan e t t ä sielultaan. Juutalaiset naiset k pivät virroissa' sekä taloissa, ja melkein jokaisella, pihalla kylpypaikka. 'Hiskian päivinä kylpylät olivat erittäin kjimii ja vapaita yleisön käytettäviksi. Raamattu mainitsee mj#- Siiloan j a Betesdan lammikot. Tavallisten kylpypaikkojen lisäksi juutalaisilla oli my' lämpimiä kylpyjä, jotka olivat kuuluisia parantavista <)raiiiai. suiifcsistaan. Josephus mainitsee Emmauksen lämpiniät-kyhTt jotka olivat kuuluisia ruumiin terveyden palauttamisesta.] esittää myös eloisan kuvauksen Herodeksen viimeisestä " raudesta ja kertoo, että lääkärit kehoittivat häntä kylpemäis Callirrhöen lämpimissä kylvyissä. Lääkärit ehdottivat M - si, että hän kylpisi "koko ruumis lämpimässä öljyssä''. • Mutta vanhin oikeaperäiseltä vaikuttava höyry-ja läo-pökyipylöitä koskeva kertomus tulee meille kreikkalabiea kautta. Kylpeminen muodosti tärkeän osan heidän elämästään. rMaljakkomaalaukset osoittavat, että kreikkalaisilla ä erikoislaatuinen suihkujärjestelmä. Heidän sanotaan muuttaneen kuumat lähteet tilaviksi kylpylöiksi. Sekä sairauden etii parantumisen uskottiin tulevan jumalilta. Siksi kaikki kreikan kuumat lähteet oli pyhitetty jollekin tarunomaiselle ja-malalle, erittäinkin Herkuleelle, voiman jumalalle. Tempp^ le itä pystytettiin lähteitten viereen ja ympärille juhlamenoja suorittamista varten. Kylpijät eivät asettuneet kylpyammeisiin, vaan ne olivat ainoastaan vesisäiliöinä, joista kylvettäji antt)i vettä kylpijöille. Amme muistutti kiilloitetusta marmorista tehtyä suurta punssimaljaa. Terveen miehen kylpeml^ti lämpimässä vedessä pidettiin naismaisena eikä sellaista hr-rastettu. Yleiset kylpjpaikat sellaisina kun me ne tunnemme oivat peräisin ateenalaisilta. He liittivät aluksi kylpylän g}^- nasioihmsa. Tällainen järjestely oli tarpeen vaatima, koska kreikkalaisilla oli tapana voidella ruumiinsa öljyllä ja hieroa sen päälle hiekkaa ennen urheilukilpailujaan. Kylpylä liitettiin pian kaikkiin voimistelusaleihin koko Kreikassa. Vitrm-ius kuvailee Ateenan gj-mnasioita, johon oikeastaan kuului suun rakennuksia. Nämä oli kaikki aidattu yhteen ja niihin kuuluivat luentosalit filosofian, puhetaidon, ja muiden oppialoia opettajille. Urheilukilpailuissa Ja tansseissa taitaville oli erotettu oma alue heidän harjoituksiaan varten. Xe. jotka kilpi'- livat pam^lkinnoista, antoivat voidella ruumiinsa öljyllä ]J sirottivat sen päälle tomua. Joten kylpy oli tarpeellinen pus tauden säilyttämiseksi vaikka sitä arvostettiinkin suurestiter-veyden säilyttämiskeinona. 'Kreikkalaisten höyrykylpyla^ surin piirtein samanlainen kuin mikä tunnetaan nykyään sesti turkkilaisena saunana. Roomalaiset, jotka omaksuivat kreikkalaisilta taiteJ tapoja ja taikauskoja, pyhittivät samalla tavalla kuumat asteensa jollekin jumalalle, j a heidän pappi-läakärinsä e5ittna| -menoja, joita piti noudattaa vettä käytettäessä. Z^':^ aikaan jonkinlaista parannusta tai helpotusta niin tietama-i^^ mät saatiin helposti vakuuttuneiksi, että tuollainen kip^J lievitys johtui kokonaan siitä jumalasta, i"»!^'^'"^-'^^^.^ vedet oli asetettu. Pvhin vihkimismenoin kyl[\vlat kon>te' - arkkitehtuurisesti kuvaamattoman loisteiiait^M. velä nykyistenkin ^ k i t e h t i e n ihailun osakseen. Xnta p tiin kuin uskonnollisina temppeleinä. * ^»^^ Varakkailla, oli kylpylöitä kodeissaan ja 1';"^"^^:^;^ useat huoneet varattiin kylpytarkoituksiin k>lmia. ^^^^^^ ja kuumia kylpyjä varten. Sitten oli huoneita, ^^'""^ .^^^^ pelata pelejä ja suorittaa ruumiin harjoituksia k\ p.M • t i; kulla^t^ Johdot oli tehty puhtaasta hopeasta ja joskijs ^^^^ Kylpyammeet oli valmistettu marmorista tai josta m kallisarvoisesta rakennuskivestä ja niiden sivuja somis ^^^^ tukset. Istuimet olivat puhtaasta hopeasta ja kai kivet peittrväf lattioita. S i T U 1 L a u a n t a i n a , h e i n ä k u u n 17 p i i v i n ä , 1954 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-17-02
