Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 14, 1957

              . pakoittaen hänet
jäämään. Muft^
saanut kokouaas,,
u
äkkiä rantakoivu.,
puoleensa, olikin ,
nessä Jaanan. Jaa­naan,
painaessaan
ulensa äkkiä meU
suulle. Eikä Fril^'
uuri sitä häh tiui-n;
~ • -
'li saanut Elmerin'
1 ei sysännyt Fri-*
ikuin hänen rehet- ~
henä olisi pitänyt
kerran puristi haii
lujasti,-että Frida
tukfehtuvansa ja
dpeää tehden, ^u*' ^
nsa jälleen Fridan;
die ja lämpöiselle-uudelleen
Elmeri
nyt hän teki setf
»ttömäksi tekevän
'ain unohtaakseenV
m toiseen tyttöön -
tuikaan sitä kaik>
llessaan.'
Latumisen arvoista
:ehneehsä.
anut ajätdlakaait
issaän Fridan seu«
läksi,'pyöräilyreti'
li mitä se oli?
beasii ia hätäisin lyönnem?
viuita Elmeri ajoi jo kaukana.
Ikuin mieletön polki hän pyöränsä
illdmia. joka tuntui suorastaan lentä-pölyisellä
tiellä,
[siunaillen peräytyi pari vastaantule-akkaa
tiepuoleen, pelastuen vain
[In ihmeen kautta hurjistuneen pyö­rijän
tieltä.
|__ :Mitähän "HoÄassa" lieneekään nyt
mahtunut? jäivät he, tiellä'eteneväh
Kvpilven jälkeen tuijottaen päivittele­vän,
— kun se Elmeri-herra ttic^ai^
|la vauhdilla ajaa . . . .
f Seuraavan viikon kuluessa katosi van-
1 ja mustaksi lahonut puumylly kosken^
malta olemattomiin.
I Kartanon rengit sen purkamisen oirv
|in joukolla lopettivat, sillä ei ollut E l -
erillä enää aikaa, eikä haluakaan sel-seen...,.
f ^---^-^^i:
— Hänhän juoksentelee nykyisin päi-t
pitkät vain tohtorin neidin hameeri-
Imojen heilahdusten mukaan^ pisteli-t
rengit hieman? ilkeästiy Elmeriltä
heen tullen,. pjlapuheitaan.
%läläisten:i keskuudessäkin herätti
na asia suurta; kohua ja uutta mielen-ntoa
''Hovin" elämään.
Pian saadaan kartanossa kai jäl-
;n juhlia häitä, arvailtiini — Kuuluur
tohtorinpakin jo aivan suoraan vih-lleen
apteefkerskalle, • että Frida ja
m e r i . T a i t a a p a se tyttö kuitenkin,
»uitakin joutua miniäksi taloon, vaik-vaniiempi
veli sen aikoinaan tuon
ettajattaren takia jättikin . . .
ittanut nyt ollen-^
laalattuine HtiuK» "
hän naisellisine ja-apoine6n
melkein»
Elineri äkkiä; "ty.
neeni koko asian,
iortkin esteen..
parempi ;vam,;j()^v
iltapäivältä alkbi^'
mnut-kohtaavan-;
tienhaarassa, ai* li
>nsa \yhä levottosi/.'
)m"amm*aksi.
nsä kesken.
[1 jo, hän mutia;-;
)lioUut: uutta ui-i
maalaamassa: r?*
Uä. Pian kai si- 1
peseytyi ja huof v
liän vaistomalsfiSrVj
tikosta esille puh* •!
istahakoisesti pu­in,
tämaQ Wr|fli:A
minä.öikeastaaa>'<'
Kies>heUism.4jfliJ:;
vastaaja/huUukaP;
kkiä lannaltaiaRi
;aan:i3menä::v35*'^|
alattliään:' BtSj;^
Totta oli, että EUneri oli viime aikoi­na
h\-vin u s ^ t i vieraillut Fridan, koto­na
ja tämä myöskin puolestaan pistäytyi
yhä useammin kartanon nuoria tervehti-massa.
.
— Eihän täällä, meidän lähellämme
muita nuoria olekaan, sanoi Frida.
"Kirkonkylään on nim pitkä matka ja
yksinkm _on niin ikävä olla. Ehkäpä
teistä saan jonkun toverikseni nytkin
ongelle.
Ulla oli heti valmis ja-sitten ohjasi
Elmeri koko joukon tunkiolle matoja
kaivagiaan. Ja sillä aikaa laittoi Jaana
eväsvoileivät onkimiehille valmiiksi pa­kettiin,
vaikka ei sanonuthan itse nyt
mukaan joutavaiisa. Eikä Joriakaan
näkynyt: Häh oli kai työkaluvajassa,
tiesi Jaana. Jotainhan häii oli lähties­sään
puhunut" harävista. Pianhan al­kaisi
taas'heinänteko ja sitä ennen oli
kaikki saatava kuntoon. Oli hiin mon­ta
vanhaa haravaa, joista puuttuivat piit
ja uusiakin oli muutamia vielä lisäksi
vuoltava ja kuka sitten kesken heinäkii-reiden
enää ennättäisi ajattelemaan, riit­tivätkö
seipäätkään, kaikki oli valmiik­si
tehtävä ja ajateltava jo ennakolta.
Jatkuu. '
Ranskassa on nyt
44 milj. asukasta
Viime kuussa saavutti Ranskan asu­kasluku
44,00Q,0(y0 rajan. Vuonna 1800
oli Ranskassa 28,000,000 asukasta. Yk­si
jokaisesta 62 maailman ihmisestä on
ranskalainen «ja yksi jokaisesta 10 eu­rooppalaisesta,
selostaa Ranslian kan­sallinen
väestöinstituutti. -
KirJ. ISOXm
NYKYISEN on joulu toista kuin mi- ollut jä niinpä muun työn ohella ötet-nuh
lapsuusaikanani, suorastaan rasitus tiin aapinöi myö^n k%tantöon.
vähempivaraiselle. Jos meinaat oUa ku- opi>imihen ei oUul vaikeaa,^ Mrjatfian
ten muutkin, pitää ostaa kaikenlasta, ovatkin olleet parhaat j^taväniiMut^
millä ei ole muuta kuin hetkfellinen arvo. se puolänteko oli joskus kiusallista, kun
Liikemaailma on tehnyt joulusta itsel- toiset Ifeikktvät ja minuh piti saada tt-leen
oikein elonkorjuUajan. Kaupat rakkani täyteen. Miitta ei auttanut,
ovat täynnä kaikenlaista rihkainaa> kun äitini sanoi aina, että laiskuus on
kaikki mahdollisimman kaunista ja sil- kaiken pahuuden äiti: Ja hyVä se opfe-m
^ viehättävää, mutta tetävyydes- tus olikin, ei ole vielä tähän päivään
tään sillä ei käytännöt ole mitään mennessä ollut jotilaisiiuleen aikaa. A i *
arvoa. Lapsille ostetaan I^ikenlaisia na on jokin työ vireillä ja s e l ^ tekee-leikkikaluja,
jotka jo viikon päästä Ofyat_(kin elämän elämisen arvoiseN.
Joulua odotin minäkin hartaasti. Sil-romuna
tiellä vain. Eräässä^ lehdessä
' oli kuva pojasta, joka istui tuolilla ja
johka ympärillä oli tiiolin'korkuiiien
kasa leikkikaluja. Poika itki, kun hän
ei saanut hyrrää. Jos lahjoja olisi ol­lut
vähemmän, niin ne varmaankin oli-^
sivät mieHyttäneet poikaa enemmän.
Jospa minä nyt muistelen viiihe vuo­sisadan
aikaista joulua, jolloin vielä
maalaiskylissä elettiin täydellistä luon­taistalouden
aikaa. Minun vanhempani
;loin tavattiin mennä mummulaän>-jon-^
ne oli 15 virstaa matkaa. Minut ja vei-
{jeni peitettiin rekeen heiniin ja ^fB\yi^
hin, koska oli tulinen pakkanen. Välian
vain nenä jäi näkyviin. Isäni kotona oli
suuri pirtti ja kaksi kamaria. Heillä oli
suuri perhe, 10 lasta, mutta suurin osa
jo aikuisia.
Tädit olivat kuuranneet pirtin lattian
>«tltf VL* M VI«ti
HAUSKAA JOULUA JA
)NNELUSTA UUTTA VUOTTA
lähäifpletiTiiB»^]
in y^esi#;H>ise»?
tasi Elnfierictöel^:^;
hu.fcy§K9W?ks^^^
jastäjai hyppästä
i'ii!&l
, i Ä i i i t e , E k i g
hän,i:uuU JJlIaH^
jenöäiPUUtarh^J
ih I t a n ^ ke#^
SAULT S T E . MM^£E;, ^
ONTARIO
lElmer Tholberg
lAnna ja Vili Wiita
I Ilona Ja Niilo Torttila
jLaura Wiita -"
lAlma ja Arvi Soderena
jSofi ia Anton Ranta
lElli ia Matti Lukkarila,
Bruce Mines, Ont"
lVikki Tuominen,
Bruce Mines, Ont.,
Irs. Fanni SundelL
Bruce Mines, Ont.
Smxna ja Heino Uusikangas;
Uno ja Jack Mäki
^ähcy ja Eilö Niskanen
^ilma ja Väinö Niskanen
)ebbie, Allen^ E i l a ja Jerry Rancourt
)iana, Norman, Anneli ja
Onni Rajala
Toini ja Endel Jurimae
, ie ja Höw4rd Kulmala
lae ja Paul Saarimäki
^ . « i a Heikki Kulmala
)lga ja Eino Perkiö
l^ohn Konka
lanna ja Evert Perälä,
26EImwooai Sault Ste. Marie, Ont
ja ja Evert Erkkilä
ja Pappa Heinonen
Jlga ja John Mäki
^yyli ia Kalle Myllylä
^anhi Ja Hannes Isotalo
Jteia ia Sulo Merisalo ja Kalle
la. Helga ja H. Alilix>ski
^ 3a Armas Lindberg
aija ja Art Toivonen
yUKesU
Sgne ja Toivo Huotari
^»H ja EmU Rakkola
Ja Eino Muhonen
?**5>y ja Eino Simonen
*^VJa Emil Autiomäki ja '
Martti
Jelena ja Jallu Haiberg
«argaret Harju
ia Mauri Viitasalo
MONTREAL, QUEBEC
H. Kalapudas
Olga ja John Pyyhtiö
Fanny ja K. Hietala
Aino ja L. Kuusisto
HeUen, Impi ja E. Erkkilä
Kerliu ja K. Karttunen
H., E. ja H. Poikki
Anni ja John Kippola
Lyyli ja I. Partanen
A., T. ja K. Niittymaa
Betty ja_K. Hilvonen
Aino ja V. Jokimies
Haapalaiset • \
Jenny Roininen
Saimi ja V. Hämäläinen
W. Salmela
M. ja A. .Björn
Greetia Nurmi
John, L. j a U. Ojalammi
Olga ja Vihtori Willberg
oUvat nuorma, suurten nälkävuosien valkeaksi ja tehneet oljista seinil|e kai-jälkeen
tulleet Viipuriin etsimään vä- kenlaisia tähtiä. Katossa riippui oljista
hemmän hallaisia paikkoja Haapavedel- tehtyjä kruunuja. Niitä tehtiin siten, etj
tä, Oulun läänistä. Isäni vanhemmat ta oljet leikattiin eri pitkiksi ja pistettä
olivat myöhemmin tulleet Antrean pi- lanka sisälle. Niin voitiin muodostaa^
täjään, Korpilahden kylään, suurmaan- kaikenlaisia koristeita. Kynttiläin vä-omistaja
Pietari Kuisman torppariksi, lossa ne välkkyivät kauniisti.
Kuisma oli kauan säätyvaltiopaivillä. Jouluruokiin ei tuhlattu rahaa, ostet-edustamassa
Antrean pitäjän talönpoi- tiin vain muutama naula vehnäjauhoja ^
kaissäätyä. Meidän kirjastossamme on ja tietysti sokeria ja kahvia. Kahvia oli
kirja, jossa on hänen kuvailsa. Hänellä kyllä arkenakin. Teurastettiin sika ja
oli mahtava parta kasvoja köHstamaSsa. lamtnäs ja valettiin itse monihaaraisia *
Siihen aikaan piikin parta miehen, kun- kynttilöitä. Oli kyllä jonkinlainen öljy-nia
(vaikka kyllä se voi lurjuksenliin lamppukin, mutta navetassa käytettiin
leukaan kasvaa.) Hän oli minun kum^ pärevalkeata. Päreitä oli kiskottu or-.
mini ja siihen aikaan kummius velvoitti ren päälle suuri läjä., .
johonkin. Niinpä hän kerran kirjoitti Vehnänen oli leivottu ilman sokeria
tänne Sointulaankin ja kyseli minun elä- Ja muita mausteita, maitoa ja voita
mäni' vaiheita. " 'i V • \ '..^: Araln; I^iirakoita oli leivottu itsekasvä-
Isäni oli rakennustyöläinen, eikä meil- 'tietuista ohraryyneistä ja pernoista, lan^
tusta sianlihan kanssa oli tehty kukkoa.
Mtimhuiiia pii vain mim
ten munia ei ollut paljoni Niitä pii keil­lä
ollut oikein vakinaista olinpaikkaa,
asuttiin aina siellä missä oli työ. Siihen
aikaan, miltä tämä joulumuistelma on,
asuttiin Andrean pitäjän Oraakydön tettfy ja sekoitettu voihin, jotta kaikki
kylässä, josta oli 4 Ovirstaa kirkolle, saivat osansa muuaherkustakin (munii-
Isäni teki silloin emänm*lle jalustalla kerran Ensossa käydessäänkin
olevia veivattavia kirnuja, jotka helpot- ttdijäisiksi munavoita);
tivat paljon emäntien työtä. Äitini neu- Karjalassa ei ollut pitkää piimää,
loi ja kutoi kankaita. Siihen aikaan mutta kokkelipiimää. Miedosti kuu-minullekin
pantiin sukkavartaat käte^q^ maan uuniin pantiin piimävati, kun se
ja puolarukin polkeminen alkoi. : kovettui»kaadettiin hera pois ja pantiin
Nykysin alkavat lapset siinä iässä kou- , täyttä maitoa päälle,
lutyön. Mutta siihen äikäah ei kouluja Aattoiltana kannettim pirtin lattialle
MALARTIC, QUEBEC
Kirsti ja Lauri Kauhala
Vieno ja Victor Lahti ja lapset
Hilda ja John Lindell;
Elssi ja Toivo Timonen
Edhel, Rauha ja Lauri
Hilma ja Veikko Knuuttila
Oscar Tuomi
Pekka Tikkanen
VAOL d'OR, QUEBEC
Mr. ja Mrs. Nestori Jopila
Mr. ja mrs. Paul Mäki
Mr. ja Mrs. Uuno Nieminen •
Mr. ja mrs, John Koski.
Mr. ja; mrs. Paul Desgagne ja tytöt.
Mr. Geo. Ojanen ja Heimo
Mr. Otto Häiininen -
Mr. Mike Smith
Alina ja Toivo
"' ' - ^ « ^ a Victor Salo
^'«a Ja Andrew Hietanen
ieir! - ^»"«»38 Wilgren ^
ja Matti Wirta
tui n c j ^ s t i ; sf^-
n pu61eeriV^.«^fei
Liä m u u t t i i ^^
saikaan ha?
lyt taaskb niS
HOVYS, QUEBEC
Linda ja Jussi
John Niemisen perhe
A. I-ehlinleÄ^tt perhe , .
Mandi Meriläinen .
J, Ätamanik ja perhe
George; Gertie ja Gunnar
O. Salosen perhe
Vilma ja Vili Koivu
O. Sikolan perhe
TAPIO RAUTAVIAABA laulaa
TRIOLA-LEVYILLÄ
Nyt on levyosastoltamme saatavana useita TAPIO RAU­TAVAARAN
laulamia Triola-levyjä sekä JOiflMA IKÄ-vAXiKON
kaksi viimeisintä levyuutiiuttja. .
T 4093 Juokse stnä humnm, Xoksf/T^plo Rautavaara #
Kukkakaupan ulkopuolella, Tapio Rautavaara
T 4118 Maan Jsf'meren vankia valssi, Tapio Baotavjeuira
Merexikyn^Jä Mikko ^nderson, kansansävelmä
T 4126 KUIkurto;TOj»ij Tapio ftautavaara,,
Aihar- tukkijiÖikA tumietäah.' Tapio Rautavaara
T 4127 Orpopojan valssi, Tapio Rautavaara
Iltalaulu, tukkikämpällä, Tapio Rautavaara
T 4170 VäUaikäineb» tangölaulu, Taj^fb Rautavaara
Lentäjän valssi, Tapio Rautavaara
T 4207 fiyvdsti vaan.' hldaä foksi, TapU>:Rau£avaara
Pilviliima, Jiidas- foksi, Tapio Rautavaara
f 4221 JKoiimaahl ompi äuömi/kamanlaiUu,.Tapio Rautavaara :
- Taattoni tupa, kansanlaulu^^Taplo Rautavaara .
T 4298 Klih oli ennenj Jenkka; Jonna Ikävalko . '
Postiljoonin'polkka, Jorma Ikävalko
T 4299 £lekatavaräkaupiWa. polkka,' Jorma Ikävalko
Rakennuspolkka, Jorma Ikävalko . .
T 8008 Viipurin Vlhtoii p^äkkaj Matti Jm -
Savotan Sanni, Jenkka, Matti Jurva -
HINATA $ 1 ^ 0 KPL.
Posti- Ja expressitilausten tulee käsittää välitntäin kolme / ,
levyä' Ja ostajan mamttava ^hetyskulut.
VAPM PmtSHRiG CO. ITD.
100 Elm St. W., P: O. Box iB9 Sudbury« Ontario
/ i
Lauahl^ä., ioul^kifui* H ^ v ä n ^ ISTS? SWtt 9
f'T;.t/Tl. '•-•••J '.j^
'-Vi- m