1957-12-14-02 |
Previous | 2 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
^1
LIEKKI» the only Finnish literary weekly iii Ganaöa
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West. Sudbury, OntanoV ' •
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena^
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN: .
1 vuosikerta — . . . . $5.(Mr
6 kuukautta . . . . . . . . 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta $4.00
6 kuukautta 2.25
S kuukautta . . . . . . . . 1.50 ; >
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuor
lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69
LIE KKI
SUDBURY, ONTABIO
Suomen jimm rakkam
Suomessa olen syntynyt
ja kasvanut lapsuusiän.
l aikka maailman mantereet kuljeksin,
niin Suomen-maa mulla rakkain on.
Mä muistan Suomen tantereet,
järvien rannat ihanat,
kun soutaa markkinoilta nuoret,
— niin Suomen maa mullc rakkain, on.
Kiehtovan korven kuljeksin
ylös harjanteille kallion, —
mistä siintää silmiin kotipellot. . "
Niin Suomen maa mullc rakkain on.
Nuoret lempivät toisiaan,
rakkaus syttyi rinnassaany -
kun tähdet syttyivät taivaalle:
Niin Suomen maa mullc rakkain on.
Käy nuoret luokse kokkojeUy
juhannuksen karkeloihin.
Raikuu soitto sieUä aamuyöhöny
— niin Suomen maa mulle rakkain ori.
Valkoinen lumi peittää maan,
kun! joulu vastaanotetaan
ja hauskat ovat rekiretket myöskin.
.Niin Suomen maa mulle rakkain on.
Kun saapuu juhla joulukuun,
kir k kahina loistaa valot
ja uudistuvat silloin muistot monet.
Niin Suomen maa mulle rakkain on.
Jouluiltaa vastaanotettiin,
yötä monta valvottiin.
Harput ja vitdut silloin siellä soivat.
Niin Suomen maa mulle rakkain on.
Kun aamu tähti loistelee,
joulukellot kaikuu tienoolle.
Kirkkoon astuu vanhus silloin lapsineen
Niin Suomen maa mulle rakkain on.
SIIRI JA AILI.
aa
Neuvostoliiton tietotoimisto Tass tie-doitti
viikko "sitten, että joulukuun 10
ensimmäisen päivän kuluessa pienen
Sputnikin raketin kuori laskeutuu ilmakehän
tiheisiin kerroksiin ja tuhoutuu.
KIRJEENVAIHTOA
mmmmmmnmmm ^ it -k mmt^iammn mi
Iloista Joulua kaikille!
Joulu on ovella ja niinpä Liekin toimitus, toimitusneuvosto
ja kustannusyhtiö tämän -Liekin joulunumeron välityksellä
toivottavat hauskaa jouli^a avustajille seka kaikille Liekin
lukijoille. Muodostukoon joulu 1957 kaikille ilon ja rauhan
juhlaksi, jotta todella voitaisiin sanoa: "Rauha maassa
ja ihmisillä hyvä tahto!"
Kun me tänä vuonna odotamme joulua, jota ainakin
Euroopassa ja j\taerikassa on viimeisten vuosikymmenien —
jopa vuosisatojenkin aikana •— vietetty vuOden suurimpana
juhlana, tunnemme jotakin erikoista juhlatuntUay erikoista
joulun tuntua olevan ilmassa. Tänä vuonna tuntuu joulun
tunnuksella ''Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto" olevan
paljon enemmän kantavuutta kuin ehkä koskaan aikaisemmin.
Suurin osa joulunviettoon valmistuvista ihmisistä —
niistäkin jotka hartaina ja uskoen ovat sen tehneet — ovat
aina tienneet joululle omaksutun rauhan ja hyväntahdon tunnuksen
olevan vain tyhjän fraasin, jonka ihmiskunnan kohtaloista
määrääjät ovat unohtaneet samalla kertaa kuin ovat
sen lausuneetkin. He ovjt tienneet, että samalla kertaa, kun
on saarnattu rauhanruhtinaan syntymästä ja Yirvixi tahdon
maailmaan saapumisesta, on valmisteltu uusia entistä veri-sempiä
sotia, lietsottu vibanmielialaa ja jatkettu .heikkojen
j a köyhien polkemista.
Tällä kerralla joulua odottaessamme tunnemme, että nyt
olemme lähestymässä sitä aikakautta, jolloin ihmiskunta voi
todella viettää rauhan ja hyväntahdon juhlaa. Maailmassa
on tuntua, että ollaan lähestymässä todellista rauhanaika-kautta,
jolloin kaikki kansat elävät keskinäisessä sovussa ja
ystävyydessä, jolloin ei enää sorreta heikompia, vaan katsotaan,
että kaikilla ihmisillä on hyvä ja onnellinen elämä, joka
nykyaikaisien tuotantovälineiden ja keksintöjen avulla voidaan
saavuttaa.
Tällaisen joulun tunnun a^n^tavat meiHe
j o t ^ ovat ilmestyneet avaruuteen-ja kjromieniÄ-tu^^
mailien tuntinopeudella kiertävät maapalloa. Nämä
järjen valtavat keksinnöt osoittkn^ät kaikille kansoille, saihpiin
kuin kaikille kansojen johtajille, että maailman syöksemirieai • ——---^^
sotaan nykjjisen kehityksen aikana tulisi merkitsemään koko ' tien vaara on maailmasta poistettu, sil-maailman
tuhoutumista, niin syyttömien kuin sodanaioittä- loin voivat lapset, mutta erittäinkin las-
Pyykkäri — Toinen jo latomossa
ja toinen odottaa vuoroaan.
750077/— Ehtii hyvin näihin jou-lunaikaisiin
numeroihin, vaikkakaan
ei juuri tähän juolunumeroon.
Asa — Yritetään saada jo seuraavaan
Liekkiin.
Kuusien kukistaja — Saapui juuri
ja käsitellään heti.
SoJtvi — Kyllä me kaikki yritetään
saada sopimaan tähän numeroon
ja seuraaviin.
Jos joidenkin kertomus ei näy
tässä joulunumerossa, merkitsee se
sitä, että se on tilanpuutteessa jäänyt
seuraavaan. »
HAUSKAA JOULUA KAIKILLE!
jäinkin. Näin ollen sotia vastustavat voimat ovat kasvamassa
niin v-oimakkaiksi, että sitkeimpienkin sodan puolustajäm ja
vihan lietsojain on peräännyttävä ihmiskunnan olemassaoloa
\^aranta!vista aikeistaan. :
Joulu on kaikkien juhla^ mutta ennenkaikkea se on lasten
juhla ja lapset juuri kaikkein hartaimmin sitä odptta-
A^atkin. Joulun tapoihin kuuluu, että silloin annetaan lahjoja
— mikäli siihen on varallisuutta — ystäville Ja omaisille,
mutta ennenkaikkea kuitenkin lapsille. Silloin tuodaan sisälle
joulukuusi ja koristetaan värikkäillä koristdlE j ä vä^
Lapset saavat sitten leikkiä kuusen ympärillä, sekä nauttia
sen kauneudesta. Myöskin haaleilla, kouluissa ja kirkoissa
pidetään lasten joulujuhlia, joissa lapset laulavat kauniita
lauluja ja esittävät muita pieniä ohjelmanumeroita. Kaiken
kukkuraksi, niin kotona kuin yhteisissäkin joulujuhlissa, saa- valon ja onnellisen elämän juhla,
puu joulupukki jakamaan lahjojaan lapsille. Kukapa lapsista illoista ja toivorikasta joulua Liekin
ei siis iloitsisi joulun saapumisesta ja joulusta! Silloin, kun lukijakunnalle!
joulun «voidaan sanoa olevan todellisen rauhanjuhlan, kun so- ^ g
11 • • 6i »•iii/\'i'U|'-1 t"-f;t-r"y'i?'iN« \ .5 f t : M . . . I J
Sivu 2 lAuankaiiia, jottlukium 14>piiv^
ten vanhemmat, tuntea suurta iloa siitä,
että lasten tuleva onnellinen elämä on
taattu.
Joulu on myöskiTi,_qiässäilyn ja suuren
markkinahumun aikaa, suurten ja
pienten liikemiesten heinäaikaa, sillä
silloin jokainen pyrkii ostamaan kotiinsa
jotakin uutta, kaunista ja hyvää.
Tällöin tarjoutuu mahdollisuus kaikenlaisen
rihkaman myyntiin suurella voitolla
jä yleensä hintojen korottamiseen.
Se on kuitenkin ilmiö, joka tulee häviämään
sUloin, kun jcnalusU"^tulee to-delUnen
rauhan ja hy^väntahdon juhla,
Lukemattomia ovat jutut musiikinharrastajis^, h£
käsityksistään ja otteistaan. Xe ovat suorästaaii""klas5i
ja johtavat juurensa aina vuosisatoja taaksepäin. Ja ku
kin jokainen muusikko on kerran Ollut diletantti. Siirt
nen harrastajan asteelta taitajaksi tapahtuu kuin huöi
matta. " .
; Eniten on ehkä kaskuja ja pilakuvia naKl^laaisla.
löin on lapjsi asialla. — Miksi tuo setä-lyö^täSiäkepil^^
täti huutaat, sanoo lapsi nähdessään orkesterinjohtajan he
tavan tahtipuikkoa ja naisen laulavan —. Kukapa ei
seuraillut kuvasarjasta Vihtorin Klaaran musiikinharras
sia, usein on luultu ambulanssin ajavan, murhan tapähtu
miehen kurittavan vaimoaan jne. naisen laulaessa. I^rn
lijalaulaja kulkee lämpimälläkin säällä paksu* villahuivi ]
lassaan, hän hferräilee kadulla j a l a
vansa oopperalavalla. Itse hän on löytänjrt-suuren; hai
tuksen, mutta voi mieitä lähimmäisiä! Ja klm^^luulo^^
kyvyistä muiittuyat pakkomielteeksi, saattaa;' • harrästel
asteella oleva laulajatar tai laulaja astua konserttilavalle
ja niin hänestä on tullut yäärinymmärretty taiteilija.
Nykyisin saattaa kuitenkin tapahtua ihmeitä. Lau
nousee äkkiä yleisön suureksi epäjumalaksi, A^äikkaihan
tuskin on ääntäkään — tällainen ihme tapahtui "käuhe
Elvis Presleyn kohdalla ja eräiden-muiden-tämän $uun
tähtien, tosin alku tapahtuu Vain Arnerikässa: iskelniämi
kinharrastajille tarvitaan jotakin aivan merkillistä jatku
mielenkiinnon ylläpitämiseksi, onhan tehokeinoina käytett
kaikkia luonnollisia ja luonnottomia niin soittinieh Jkuin
miskurkunkin ääniä. Tylsyyden tilassa istuva kuuntelija
lyttaa riiukavasti ohitseen tavallisen iskelrttäjhusrikinmell
sitä kuulematta, mutta kummalliset äänet herättävät
ja hän huomaa jotakin tapahtuneen. "J^;"-''^^' -
iSoitinmusiikin harrastajat saavat tehdä" aivan tois
tavalla työtä edes alkeellisenkin taidon saävUttaaMeen, jc
sillä alalla itsekritiikki kasvaa soittimeefl i^eVehtj^misen
säähtyessä. Aivan alussa olevat harrastajat vöiviät tulla
tajan luo pyytäen tätä opettamaan vain "riiksit".-Joiikin a
kuluttua soittajakokelas kasvattaa pitkäh-iukah, -viikset
ehkä hennon kähärän parran. Kaikki tuo autlkä"kövita väl
soittajan kehittymistä taitajaksi, mutta öfna; ifrierkitykse
sillä on varmaankin vakaumuksen l u j i t t a j a i h a ; ;:
Harrastelijaorkestereissa on soittajia,^ joiden el ole \
kaan kuultu soittavan. He kyllä työskentelevät hj^vin t(
peramieritikkaan näköisesti soittimensa kimpiussä,' mutta
nettömästi. Rohkeus puuttuu. He ovat kuin elokuvafähi
jotka soittokohtauksissa soittavat hartsittömällajousiella \
sinaisen soittajaan suorittaessa itse ääneUisen puolen äänin
halle.
Raja harrastelijan ja ammattimuusikon'välillä lie
yleisen mielipiteen mukaan siinä, että amiriattimuuakko
saitsee päätoimenaan soittamisella. Toisihsänben siitä mai
taan, kun hän soittaa. Harrastelija taas makäaä siitä «
soittaa -— ainakin opettajalleen. Harrastelija soittaa mie
lään kaikille, jotka häntä haluavat kuunnella;'ihnaisel
Mutta häntä kuunnellaan vain velvollisuudesta jäkohtel
suudesta — ja pitkästytään. Kuitenldn häriastajat saatta
olla pitemmällä kuin moni ammattimuusikko, silla heissä r
lemmissahan on sekä hyviä että huonoja. Anfntiättimuusil
vain tuntee ammattiylpeyttä omasta alastaan ja halvel
sydämestään diletantteja, vaikka saattaa itse jäädä dilet
tiksi koko iäkseen. .;
Pakostaikin musiikki jää monille harrastukseksij vait
heillä olisi erinomaiset mahdollisuudet elää"'amimattilaisi
Mutta heillä on sellainen toimi tai toinen ammattiala, jc
he ansaitsevat paremmin jotta karmattaisi heittäytyä mi
sikön epävarmalle uralle. Ottakaamme siis "harrästelijatki
vakavasti, silloin kun siihen on syj-tä, sillä he voivat josi
vielä olla suuria taiteilijoita tai ehkä ovat sitä-parhailla^
vaikka meille kukaan asiantuntija ei olekaäh' sitä sanoni
Antakaamme arvo kaikille musiikin parissa puuhaaville, si
harvoin heidän vaikeaa työtään arvostetaan.
MIN&.
V A A R A T O N J A V A A R A L L I N EN
Floridassa on mustan, keltaisen ja punaisen 'kirjai
käärme, joka on oikea lasten lemmikki. Sitä riimitetään "sca
let king".
Mutta Floridassa on myöskin toinen samanlainen ki
java käärme, jonka pisto saattaa tappaa hevosen.
Vaaraton käärme käyttäytyy kuten olisi h>'\'inkin P
loittava ja vaarallinen voi näyttää hyvinkin vaarattomalt
Parasta siis on, ettei tuollaisen kirjavan käärmeen nähtyä^
lyöttäydy liian läheiseen tuttavuuteen sen kanssa, silla'
saattaakin olla yksi maaibnan myrkyllisimrriistä käärmeö
— coral käänne.
Jotkut myrkjyllisten käärmeiden puremat ovat aibeu
taneet ihmiselle jopa kuoleman ja hyvin usein kuoleinai
vaaran. Näin ollen onkin siis aina oltava hyvin yafovaiD'
käärmeiden suhteen, ellei olla niin paljon käärmeiden tm
tijoita, että voidaan varmasti sanoa mikä on myrkylli»'
ja mikä ei.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 14, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-12-14 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki571214 |
Description
| Title | 1957-12-14-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) ^1 LIEKKI» the only Finnish literary weekly iii Ganaöa Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West. Sudbury, OntanoV ' • Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena^ sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. YHDYSVALTOIHIN: . 1 vuosikerta — . . . . $5.(Mr 6 kuukautta . . . . . . . . 2.75 TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta $4.00 6 kuukautta 2.25 S kuukautta . . . . . . . . 1.50 ; > SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . $3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuor lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Toimittaja: K. Salo. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 LIE KKI SUDBURY, ONTABIO Suomen jimm rakkam Suomessa olen syntynyt ja kasvanut lapsuusiän. l aikka maailman mantereet kuljeksin, niin Suomen-maa mulla rakkain on. Mä muistan Suomen tantereet, järvien rannat ihanat, kun soutaa markkinoilta nuoret, — niin Suomen maa mullc rakkain, on. Kiehtovan korven kuljeksin ylös harjanteille kallion, — mistä siintää silmiin kotipellot. . " Niin Suomen maa mullc rakkain on. Nuoret lempivät toisiaan, rakkaus syttyi rinnassaany - kun tähdet syttyivät taivaalle: Niin Suomen maa mullc rakkain on. Käy nuoret luokse kokkojeUy juhannuksen karkeloihin. Raikuu soitto sieUä aamuyöhöny — niin Suomen maa mulle rakkain ori. Valkoinen lumi peittää maan, kun! joulu vastaanotetaan ja hauskat ovat rekiretket myöskin. .Niin Suomen maa mulle rakkain on. Kun saapuu juhla joulukuun, kir k kahina loistaa valot ja uudistuvat silloin muistot monet. Niin Suomen maa mulle rakkain on. Jouluiltaa vastaanotettiin, yötä monta valvottiin. Harput ja vitdut silloin siellä soivat. Niin Suomen maa mulle rakkain on. Kun aamu tähti loistelee, joulukellot kaikuu tienoolle. Kirkkoon astuu vanhus silloin lapsineen Niin Suomen maa mulle rakkain on. SIIRI JA AILI. aa Neuvostoliiton tietotoimisto Tass tie-doitti viikko "sitten, että joulukuun 10 ensimmäisen päivän kuluessa pienen Sputnikin raketin kuori laskeutuu ilmakehän tiheisiin kerroksiin ja tuhoutuu. KIRJEENVAIHTOA mmmmmmnmmm ^ it -k mmt^iammn mi Iloista Joulua kaikille! Joulu on ovella ja niinpä Liekin toimitus, toimitusneuvosto ja kustannusyhtiö tämän -Liekin joulunumeron välityksellä toivottavat hauskaa jouli^a avustajille seka kaikille Liekin lukijoille. Muodostukoon joulu 1957 kaikille ilon ja rauhan juhlaksi, jotta todella voitaisiin sanoa: "Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto!" Kun me tänä vuonna odotamme joulua, jota ainakin Euroopassa ja j\taerikassa on viimeisten vuosikymmenien — jopa vuosisatojenkin aikana •— vietetty vuOden suurimpana juhlana, tunnemme jotakin erikoista juhlatuntUay erikoista joulun tuntua olevan ilmassa. Tänä vuonna tuntuu joulun tunnuksella ''Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto" olevan paljon enemmän kantavuutta kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Suurin osa joulunviettoon valmistuvista ihmisistä — niistäkin jotka hartaina ja uskoen ovat sen tehneet — ovat aina tienneet joululle omaksutun rauhan ja hyväntahdon tunnuksen olevan vain tyhjän fraasin, jonka ihmiskunnan kohtaloista määrääjät ovat unohtaneet samalla kertaa kuin ovat sen lausuneetkin. He ovjt tienneet, että samalla kertaa, kun on saarnattu rauhanruhtinaan syntymästä ja Yirvixi tahdon maailmaan saapumisesta, on valmisteltu uusia entistä veri-sempiä sotia, lietsottu vibanmielialaa ja jatkettu .heikkojen j a köyhien polkemista. Tällä kerralla joulua odottaessamme tunnemme, että nyt olemme lähestymässä sitä aikakautta, jolloin ihmiskunta voi todella viettää rauhan ja hyväntahdon juhlaa. Maailmassa on tuntua, että ollaan lähestymässä todellista rauhanaika-kautta, jolloin kaikki kansat elävät keskinäisessä sovussa ja ystävyydessä, jolloin ei enää sorreta heikompia, vaan katsotaan, että kaikilla ihmisillä on hyvä ja onnellinen elämä, joka nykyaikaisien tuotantovälineiden ja keksintöjen avulla voidaan saavuttaa. Tällaisen joulun tunnun a^n^tavat meiHe j o t ^ ovat ilmestyneet avaruuteen-ja kjromieniÄ-tu^^ mailien tuntinopeudella kiertävät maapalloa. Nämä järjen valtavat keksinnöt osoittkn^ät kaikille kansoille, saihpiin kuin kaikille kansojen johtajille, että maailman syöksemirieai • ——---^^ sotaan nykjjisen kehityksen aikana tulisi merkitsemään koko ' tien vaara on maailmasta poistettu, sil-maailman tuhoutumista, niin syyttömien kuin sodanaioittä- loin voivat lapset, mutta erittäinkin las- Pyykkäri — Toinen jo latomossa ja toinen odottaa vuoroaan. 750077/— Ehtii hyvin näihin jou-lunaikaisiin numeroihin, vaikkakaan ei juuri tähän juolunumeroon. Asa — Yritetään saada jo seuraavaan Liekkiin. Kuusien kukistaja — Saapui juuri ja käsitellään heti. SoJtvi — Kyllä me kaikki yritetään saada sopimaan tähän numeroon ja seuraaviin. Jos joidenkin kertomus ei näy tässä joulunumerossa, merkitsee se sitä, että se on tilanpuutteessa jäänyt seuraavaan. » HAUSKAA JOULUA KAIKILLE! jäinkin. Näin ollen sotia vastustavat voimat ovat kasvamassa niin v-oimakkaiksi, että sitkeimpienkin sodan puolustajäm ja vihan lietsojain on peräännyttävä ihmiskunnan olemassaoloa \^aranta!vista aikeistaan. : Joulu on kaikkien juhla^ mutta ennenkaikkea se on lasten juhla ja lapset juuri kaikkein hartaimmin sitä odptta- A^atkin. Joulun tapoihin kuuluu, että silloin annetaan lahjoja — mikäli siihen on varallisuutta — ystäville Ja omaisille, mutta ennenkaikkea kuitenkin lapsille. Silloin tuodaan sisälle joulukuusi ja koristetaan värikkäillä koristdlE j ä vä^ Lapset saavat sitten leikkiä kuusen ympärillä, sekä nauttia sen kauneudesta. Myöskin haaleilla, kouluissa ja kirkoissa pidetään lasten joulujuhlia, joissa lapset laulavat kauniita lauluja ja esittävät muita pieniä ohjelmanumeroita. Kaiken kukkuraksi, niin kotona kuin yhteisissäkin joulujuhlissa, saa- valon ja onnellisen elämän juhla, puu joulupukki jakamaan lahjojaan lapsille. Kukapa lapsista illoista ja toivorikasta joulua Liekin ei siis iloitsisi joulun saapumisesta ja joulusta! Silloin, kun lukijakunnalle! joulun «voidaan sanoa olevan todellisen rauhanjuhlan, kun so- ^ g 11 • • 6i »•iii/\'i'U|'-1 t"-f;t-r"y'i?'iN« \ .5 f t : M . . . I J Sivu 2 lAuankaiiia, jottlukium 14>piiv^ ten vanhemmat, tuntea suurta iloa siitä, että lasten tuleva onnellinen elämä on taattu. Joulu on myöskiTi,_qiässäilyn ja suuren markkinahumun aikaa, suurten ja pienten liikemiesten heinäaikaa, sillä silloin jokainen pyrkii ostamaan kotiinsa jotakin uutta, kaunista ja hyvää. Tällöin tarjoutuu mahdollisuus kaikenlaisen rihkaman myyntiin suurella voitolla jä yleensä hintojen korottamiseen. Se on kuitenkin ilmiö, joka tulee häviämään sUloin, kun jcnalusU"^tulee to-delUnen rauhan ja hy^väntahdon juhla, Lukemattomia ovat jutut musiikinharrastajis^, h£ käsityksistään ja otteistaan. Xe ovat suorästaaii""klas5i ja johtavat juurensa aina vuosisatoja taaksepäin. Ja ku kin jokainen muusikko on kerran Ollut diletantti. Siirt nen harrastajan asteelta taitajaksi tapahtuu kuin huöi matta. " . ; Eniten on ehkä kaskuja ja pilakuvia naKl^laaisla. löin on lapjsi asialla. — Miksi tuo setä-lyö^täSiäkepil^^ täti huutaat, sanoo lapsi nähdessään orkesterinjohtajan he tavan tahtipuikkoa ja naisen laulavan —. Kukapa ei seuraillut kuvasarjasta Vihtorin Klaaran musiikinharras sia, usein on luultu ambulanssin ajavan, murhan tapähtu miehen kurittavan vaimoaan jne. naisen laulaessa. I^rn lijalaulaja kulkee lämpimälläkin säällä paksu* villahuivi ] lassaan, hän hferräilee kadulla j a l a vansa oopperalavalla. Itse hän on löytänjrt-suuren; hai tuksen, mutta voi mieitä lähimmäisiä! Ja klm^^luulo^^ kyvyistä muiittuyat pakkomielteeksi, saattaa;' • harrästel asteella oleva laulajatar tai laulaja astua konserttilavalle ja niin hänestä on tullut yäärinymmärretty taiteilija. Nykyisin saattaa kuitenkin tapahtua ihmeitä. Lau nousee äkkiä yleisön suureksi epäjumalaksi, A^äikkaihan tuskin on ääntäkään — tällainen ihme tapahtui "käuhe Elvis Presleyn kohdalla ja eräiden-muiden-tämän $uun tähtien, tosin alku tapahtuu Vain Arnerikässa: iskelniämi kinharrastajille tarvitaan jotakin aivan merkillistä jatku mielenkiinnon ylläpitämiseksi, onhan tehokeinoina käytett kaikkia luonnollisia ja luonnottomia niin soittinieh Jkuin miskurkunkin ääniä. Tylsyyden tilassa istuva kuuntelija lyttaa riiukavasti ohitseen tavallisen iskelrttäjhusrikinmell sitä kuulematta, mutta kummalliset äänet herättävät ja hän huomaa jotakin tapahtuneen. "J^;"-''^^' - iSoitinmusiikin harrastajat saavat tehdä" aivan tois tavalla työtä edes alkeellisenkin taidon saävUttaaMeen, jc sillä alalla itsekritiikki kasvaa soittimeefl i^eVehtj^misen säähtyessä. Aivan alussa olevat harrastajat vöiviät tulla tajan luo pyytäen tätä opettamaan vain "riiksit".-Joiikin a kuluttua soittajakokelas kasvattaa pitkäh-iukah, -viikset ehkä hennon kähärän parran. Kaikki tuo autlkä"kövita väl soittajan kehittymistä taitajaksi, mutta öfna; ifrierkitykse sillä on varmaankin vakaumuksen l u j i t t a j a i h a ; ;: Harrastelijaorkestereissa on soittajia,^ joiden el ole \ kaan kuultu soittavan. He kyllä työskentelevät hj^vin t( peramieritikkaan näköisesti soittimensa kimpiussä,' mutta nettömästi. Rohkeus puuttuu. He ovat kuin elokuvafähi jotka soittokohtauksissa soittavat hartsittömällajousiella \ sinaisen soittajaan suorittaessa itse ääneUisen puolen äänin halle. Raja harrastelijan ja ammattimuusikon'välillä lie yleisen mielipiteen mukaan siinä, että amiriattimuuakko saitsee päätoimenaan soittamisella. Toisihsänben siitä mai taan, kun hän soittaa. Harrastelija taas makäaä siitä « soittaa -— ainakin opettajalleen. Harrastelija soittaa mie lään kaikille, jotka häntä haluavat kuunnella;'ihnaisel Mutta häntä kuunnellaan vain velvollisuudesta jäkohtel suudesta — ja pitkästytään. Kuitenldn häriastajat saatta olla pitemmällä kuin moni ammattimuusikko, silla heissä r lemmissahan on sekä hyviä että huonoja. Anfntiättimuusil vain tuntee ammattiylpeyttä omasta alastaan ja halvel sydämestään diletantteja, vaikka saattaa itse jäädä dilet tiksi koko iäkseen. .; Pakostaikin musiikki jää monille harrastukseksij vait heillä olisi erinomaiset mahdollisuudet elää"'amimattilaisi Mutta heillä on sellainen toimi tai toinen ammattiala, jc he ansaitsevat paremmin jotta karmattaisi heittäytyä mi sikön epävarmalle uralle. Ottakaamme siis "harrästelijatki vakavasti, silloin kun siihen on syj-tä, sillä he voivat josi vielä olla suuria taiteilijoita tai ehkä ovat sitä-parhailla^ vaikka meille kukaan asiantuntija ei olekaäh' sitä sanoni Antakaamme arvo kaikille musiikin parissa puuhaaville, si harvoin heidän vaikeaa työtään arvostetaan. MIN&. V A A R A T O N J A V A A R A L L I N EN Floridassa on mustan, keltaisen ja punaisen 'kirjai käärme, joka on oikea lasten lemmikki. Sitä riimitetään "sca let king". Mutta Floridassa on myöskin toinen samanlainen ki java käärme, jonka pisto saattaa tappaa hevosen. Vaaraton käärme käyttäytyy kuten olisi h>'\'inkin P loittava ja vaarallinen voi näyttää hyvinkin vaarattomalt Parasta siis on, ettei tuollaisen kirjavan käärmeen nähtyä^ lyöttäydy liian läheiseen tuttavuuteen sen kanssa, silla' saattaakin olla yksi maaibnan myrkyllisimrriistä käärmeö — coral käänne. Jotkut myrkjyllisten käärmeiden puremat ovat aibeu taneet ihmiselle jopa kuoleman ja hyvin usein kuoleinai vaaran. Näin ollen onkin siis aina oltava hyvin yafovaiD' käärmeiden suhteen, ellei olla niin paljon käärmeiden tm tijoita, että voidaan varmasti sanoa mikä on myrkylli»' ja mikä ei. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-12-14-02
