Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 3, 1955

              (KAUNOKIRJALUNEN VllKKOlBBTl)
1
LIEKKI, the only Finnish Uterary wee&ly In Canada
Publlshed and printed by the Vapaus Publishing Company
liimited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second class matter.
Iiiekki ilmestyy. jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta .$4,00 1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta ...2.25 d kuukautta 2.75
S kuukautta .. ... 1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
Värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
oh lähetettävä maksu etukät^^c-n.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen; Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbiu-y, Ontario.
Toimittaja: K. Salo. •
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin pallddo.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
''Miss KUch€ner-Waterloo'\ 18-^
vuOLas ioan Kitker, osallistu!
mairaskiiiin 25. pnä Vancouve­rissa
pidettävään "Miss Grey
Ciip"-kilpailmm.
'ILMAPYSSYT POIS
\Vindsorissa aloitettiin marraskuun
23. pnä hyökkäys ilmapyssyjä vastaan.
Poliisin ilmoituksen mukaan ovat poi-kanulikat
käyttäneet, niitä öiseen ai­kaan
katulamppujen ja ikkunoiden am­muskeluun.
Näitä pyssyjä on jo paljon
takavarikoitu, mutta 'vieläkin niitä on
paljon nuorilla ja niillä on rikottu pai-'
jon ikkunoita ja ovat ne nuui-tenkin
vaarallisia.
Nyt ei sitten enää ole jouhmn kuin vajaa kuukausi,
joten kaikkialla on aloitettu valmistelut joulun varalta.
\-aikka emme kehoitakaan ketään suinpäin menemään kai­kenlaisen
joulun viettoon yhdistetyn humpuukimetelin mu-llvanxi,
koska se on pääasiassa liikevoittoja silmälläpitäen jär­jestettyä,
niin kuitenkin olemme sitä mieltä, että meille kai­kille
on nautintoa, iloa, ja vaihtelua joulu?ta, joululahjojen
iant:i,misesta ja saannista ja yleensä joulun juhlimisesta. Joulu
on yleensä omistettu kaikkien ihmisten yhteiseksi rauhan ja
iliyvii n tahdon juhlaksi, ja jo satoja A-uosia on Suomessakin
sitä juhlittu valon juhlana — valon voimien pimeyden voi-ani
ta s^iavuttaman voiton juhlana. Erikoisesti on joulu las­ien
juhla ja köyhinkin äiti ja isä tekee parhaansa voidak-setMi
tuottaa iloa laj)srlleen edes pienemmälläkin joululahjalla
ja joarhiherkuilla. Se on kaunis ja hjn"ä tapa, kunhan vain
kaikki isiit ja äidit voisivat sen tehdä.
Jouluna ja myöskin uutenavuotena on tapana lähettää
y.>>täville, sukulaisille ja tuttaville joulu- ja uudenvuoden on-aMlteluja.
Joulukorttien ohella tähän tarkoitukseen käyte­tään
m>öskin saaiomalehtiä, varsinkin suomalaiften keskuu­dessa.
Myösikin Liekki on monina \Tiosina julkaissut erikoi­sen
joulu- tad uudenvuoden numeron, jossa näitä 'tervehdyk­siä
on julkaistu. Tänä \iionm »el erikoista joulu- tai uuden-
Anioden numeroa julkaista, tai pareniminkin ei järjestetä
(maan laajuL-ta jouluter\\?-hd}-sten 'keTäys^ä, koska Liekin ys-tävtit
ja asiamiehet juuri äsken suorittivat suuren työn Liekin
20-vuotisnumeron onnittelujen keräyksessä. Tämä ei kuiteri-ikaau
»merkitse sitä, etteikö Liekki siitä huolimatta julkaise
palstoillaan kaikkien niiden joulu- ja uudenvuoden terveh-dyksiii.
jotka sitä haluavat ja sitä varten lähettävät Liekille
lervehdj-ksensä. Tässä mielessä Liekissä julkaistaaji terveh-
<lysten keräyslista, jonka jokainen halukas ter\*ehdysten ke-räiijä
Aoi leikata irti. Näitä keräyslistoja lähetetään myöskin
isompiin paikkoihin asianiiehille ja niitä voi jokair>en halutas
hilata Liekkiä julkaisevan Yapaus-lchtiliikkeen konittorista.
KfRJEENVÄlHTOA
-k -k ir » r : ^ ^ * .^..i-
Marjatta — Kiitos pari päivää
sitten saapuneesta lähetyksestä.
TAS — Kun julkaisemme mai­nosuutiset
vain lyhymä. jouduim­me
lyhentelemään. Pannaan toi­sista
lisää seuraavalla kerralla.
L. H. — K-^lpaapa tietenkin.
Julkaistaan tässä tai seuraavassa.
Ä'yt olbi auötävää, että Liekin
joulunympärisiön numeroita muis­tettaisiin
jouluaiheisdlla ja muilla­kin
kirjoituksilla.
Suomen kansa viettää taas itsenäisyys­juhlaansa,
tulisi kaikkialla teroittaa
mieliin, kuinka Suomen, kuten kaik­kien
pienten kansojen, menestys ja onni
riippuu siitä, että se kaikkiin naapurei­hinsa
nähden noudattaa ystävyyden ja
rauhanohjelmaa. Että se pysyttelee
erossa kaikista sotaliiiloutumista ja
ikaÖvissa tapauksissa tinkimättö;iiästi
-antaa kannatuksensa niille -voimille,
jotka pyrkivät saattamaan sodat koko­naan
kielletj^iksi. Rauha ja ystävyy­den
ja rauhan ohjelma on pienten ja
myöskin sauirten kansojen 'menestyksen
ja onnen ensimmäinen ehto ja siksi tä­näkin
Suomen itsenäisvvsi:)äivänä tulee
s rauhan ohjelmaa vaati\;.n äanve.*:n -""iirid-a
entistä suuremman voiinan.
Ensi tiistaina, joulukuun 6 pnä on Suomen itsenäisyys­päivä.
Sinä päiväivä tulee kuluneeksi 38 vuotta siitä, kun
i^uomen eduskunta päätti julistaa Suomen itsenäiseksi valta-
Hvunnaksi. Seuraavana \-uonna, tammikuun 4 pnä 1918 tun-anisti
\*tm:ijän nuori Neuvostotasavalta Suomen itsenäisyyden
ja pian sen jälkeen Ruotsi, Saks;i, Ranska ja monet muut.
Joulukuun 6 piu\ä onkin hyväksytty viralliseksi Suomen itse-aiäisyysixiiräksi
ja sitä juhlitaan tänäkin vuonna niin Suo­miessa
kuin kaikkialla muuallakin suomalaisten keskuudessa.
Suomen itsenäisyyspäivän juhlinnassa tulisi kaikkialla
ontaa erikoinen kunnioitus juuri niille ihmisille ja niille
huomen väestöryhnulle, jotka todella rehellisesti ja päättä­västi
toimien o\at eniten A-aikuttaneet siihen, että Suomi
ensimmäisen kerran historiansii aikana saavutti täydellisen
dtsenäisyyden. Kiitos Ja kunnia siitä kuuluu ensikädessä
Suomen työkansalle ja m*ille sivistyneistön edustajille, jotka
työkansan ohella rehellisesti ajoivat huomen itsenäisyys-
Hsiaa. Rinnan tiiman kanssa kuuluu siitä suuri ansio Venä­jän
työkansiille, joka kukistamalla imperialistisen, vähem­mistökansoja
sortaneen mädän tsaristisen itsevaltiuden Ve-aiäjällä.
teki mahdolliseksi Suomen irtautumisen Venäjästä.
Nvt. jolloin Ivhvenä itsenäisvvsaikanaan kovia ko>kenut
- 1
Tänä vuonna joulukuun S pnä tulee
kuluneeksi 90 vuotta Sujmen sijurim-man
säveltäjämestarin Jean Sibeliuk­sen
syntymästä. Jean Sibelius ei ole
tunnettu suurena kulttuuripersoonana
vain Suomessa ja suomalaisten kes^kuu-dessä,
mutta hänen nimensä ja hänen
työnsä tunnetaan kaikkien sivi.-tysmai-den
kulttuuri-ihmisten piireissä. Suo­men
lisä'ksi on monissa muissa mais:a,
kuten esim. Englannissa. Ruotsissa vm.
järjestetty erikoisia Sibelius-konsertteja
joulukuun ajaksi ja yleensä csiieiään
joulukuussa Sibeliuksen musiikkia ta­vallista
runsaammassa määrässä. Me
suomalaiset kulttuuri-ihmiset annamme
kunnioituksen 90-vuotiaan säveltäjä-mestarinune
suurelle ja arvokkaalle
työlle ja tuomme sen esille niissä vaa­timattomissa
juhlissamme ja tilaisuuk­sissamme,
joita meillä tulee alkaneen
joulukuun aikana olemaan.
K. S.
I^ÖOPENHAMLNAX lääketieteel!ishistorialI:ses:a
seossa kävijä saa nähdä siellä tekohampaat, jotla
jyllantilainen seppä on valmistanut vaimolleen viime vl^
sadan puolivälissä. Molemmat leuat ja kitalaki ovat leik^^t
y^hdestä luukappaleesta ja vieter-kiinnitin toimii hatnpäi^J^
sulkukoneistona. Se näyttää toimineen erinomaisesti p^jt^
sepänvaimon sy-ödessä, jolloin hänen on täytynyt ottaa
pois suusta.'
Tämä museoesine kertoo omalla tavallaah lä^tä ihmi-kunnan
ongelmasta, joka nykyisin ratkaistaan yhtaikaa H i
käytännöllisellä että huomiota herättämättömiillä tavalla"
mutta joka vuosituhansien kuluessa on ollut syynä inr.n';
tuskiin miljoonilla ihmisillä.
T E K O H A M P A I S I A MUUINIIOITA
Hammassärystä j a ' hampaattcmuudesta voidaan toder
näköisesti Syyttää ihmisen kehittymistä iuonnoiuiUssa elä­västä
villi-ihmisestä kulttuuriolennoksi, mutta '•takaisin luon
toon''-ajatuksen puoltajat menevät liian pitkiille, .kjin he
haluavat panna koko syyn uusimman ajan liliile. Hamnia-vaikeuksia
on nimittäin ollut kaikkialla niinkauan kuin ih-miskunnan
historiaa on tutkittu. _
Egyptiläisten pyraniiideista on esimerkiksi löydettv hie­roglyfikirjoitusta
sisältäviä papyrusrulUa n. Tuodeita 4003
ennen ajanlaskuamme, joissa-puhutaan hainmass^lrystli ii
annetaan neuvoja hampaiden poisvetämiseksi. 500 vuotia
ennen ajanlaskumme alkua oli Egyptissä suuri erikoistunut
lääkärikunta, jonka joukossa oli erikoisesti hampaiden hoi­toon
perehtyneitä. INIuista Välimeren maista tuli opiskeliioita
Egyptiin saadakseen tietoa lääketieteen eri kysymyksistä.
Muumioilta on löydetty sekä paikattuja hampaita että
taidokkaasti kullasta ja puusta tehtyjä tekohampaita.
2,500 V U O T T A V A N H A KULTASILTA
Hampaita valmistettiin myös muissa Välimeren raaissa.
Kreikkalainen Hippokrates (v. 460 e.a.a.)^. jota pidetiiän
lääketieteen isänä, on muun muaesa antanut ohjeita siuä,
kuinka irtiliihtenyt hammas voidaan kiinnittää .takaisin naa-purihampaaseen
sitomalla.
Etruskit, jotka elivät Italiassa n. r : s t a 2000 v:een 200
e.a.a., osasivat valmistaa kultaisia hammassiltoja, joissa oli
kultarenkaita. Joihinkin rcnk aisiin ki "nnitettiin tekohampai­ta,
mutta osa renkaista ympäröi oikeita hampaita ja niin
pysyi laite paikoillaan.
Etruskien taidon perivät rooipalaiset, mutta niiyttää sil­tä
kuin Rooman valtakunnan häviön jälkeen olisi tekoham­paiden
valmistus vaipunut unohduksiin Euroopassa sukel-taakseen
esiin vasta niiiutamia vuosisatoja myiihenimin,.
5000-VUOTI AS • K11X A L A IN E N H A M M ASPILLERI
Kun tarkastelee ihmirkunnan historiaa, ei tietenkään saa
unohtaa, että myös Euroopan ulkopuolella on maailma, jonka
kulttuuriperinteet ulottuvat vieläkin kauemmas ja ,ovat vie­läkin
rikkaammat.
Niinpä Kiina omistaa suuren lääketieteellisen teoksen,
joka on peräisin n. viita 2 700 e.a.a. Siinä kuvataan monia
hammassairauksia ja niiden käsittelytapoja. Kirjassa ori mm.
seuraava hammaspilleriresepti:
•"Ola hieman valkosipulia, hienonna se hyvin hampailla.
j)anc senjälkef.-n joukkoon hiukan piparjuuren siemeniä tai
salpietaria, sekoita ne äidinmaidossa paksuksi tahmaksi, pyö­reä
pilleriksi ja pane senjälkeen siihen-sieraimeen, joka on
vastakkaisella inioleila hanmias.5äryn sijaintia."
MYÖS I N T I A A N I E N K U L T T U U R IA
Kun .Amerikan, manner löydettiin keskiajalla, oli siellä
kuren tunnettua monia korkeallekehlttyneitä kulttuuriyhtei-siijä,
joiden ryöstämiseksi ja hävittämiseksi eurooppalaiset
valloittajat tekivät parhaansa kristinuskon varjolla.
Viime aikojen tutkimukset näiden kulttuurien vähäisistii
jäännöksistä ovat muun muassa paljastaneet, että intiaandlb
oli kehittynyttä hammaslääketidettä.-Kullalla, vuorikristal-liila
ja jalokivillä paikatut hampaat eivät ole olleet niin har­vinaisia
kuin koruesineet, ja kultaslteen avulla kiinnitettiin
yksinkertaiset tekohampaat oikeiden hampaitten vähin.
On jopa löyödetty esimerkkejä siitä, että tekohammas
jota on hiottu jostain kivilajista, on kaivettu ulosvedetyn
hampaan paikalle ja on näköjään kasvanut sitkeästi kiinni.
Unohdettu hammastaito pääsi jälleen 1 TCO-luvuHa kun-n'aan
ja arvoon Euroopassa. INIuun muassa kirjoitti ranska­lainen
hammaslääkäri Pierre Fauchard suuren teoksen.ham­paiden
anatomiasta ja sairauksista, teoksen, jota useiden su­kupolvien
aikana on pidetty hammaslääketieteen raamattuna.
Fauchard kokeili myös proteesilla.
OSTETTIIN KÖYHIEN HAMPAITA
Suuri ongelma oli. mistä löytää käyttökelpoista mate­riaalia
itse hampaisiin. Pitkälle 19. vuosisataa käytettiin ih­misten
ia eläinten hampaita tai norsunluusta tai muusta sen­kaltaisesta
aineesta veistettyjä hampaita. Ne kiinnitettiin
usein norsunluiseen kitalakeen.
Ihmishampaita kerättiin muun muassa taistelutanteree-
Sivu 2 Lauantaina, joulukuun 3 päivänä, 1955
m'm