Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 20, 1953

              'm
IF VOUSE DON-f
MiKiO, ceoffic,
riL'JUST P\CK
UP TMlS FI?1E0
CmCKeM WIT'MV
1 meidän kauniissa taaassams»]
es palaatte omiUe maillenne.
HERRA TALOSSA ,
O 22erra omassa talossaa, >»j
iasi tohvelin alla?
minä ajan tahtoni läpi-^^
at yhtään lämmintä vet^ä ^]
31 kun minä nostin oikea P»
en elämän, niin kyllä siS ^
s, minä en ivoi sietää asuou^j
kylmällä vedellä...
TANSSEISSA
i. pCdfin niin tanssista, se
In. mutta kynä mva^J^l
m on huono verenkima j
Oä ehtinyt jalkoihin.
MOnrUS-MAKSAA ^ j
ap. etikk<*ulta, kun m e^
muistan sinun 'T.S^
menien tuhansien Ä r i ^ ^
«a «arjeerfvaihtoilmjtimsr^
rabQjen laita nyt on? 1
lärat kaikki ilmoitteluun.
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
ly—VoL XVIII yuosikerta Lauantama. kesäkuun 20 päivänä. 1953
Kun Western Ontarion yli'
opistossa Londonissa, Ont,
lääketieteen opiskelijat suo­rittivat
viimeiset tcnttiusä,
muodostui siitä oikeastaan
perheasia Richardin perheel­le
TiUsonburyssa. Silloin ni­mittäin
mainitun perheen
kaksoispojat, Alfred vasem­malla
ja Terence oikealla,
valmistuivat lääkäreiksi.
Keskellä on Tcrencen vaimo
JorAnne, joka sai samassa
tilaisuudessa myöskin lää­kärin
oikeudet. •
on
iti:ei pääse Amerikkaan
[Mrs. .\lva Myrdal, - Ruotsista, on
tunnettu toimJhenkilö,::^utta hä-pt
on kielletty • pääsemästä .Yhdysval-lihin.
Tämä johtuu niot^a^ sa-pmalefiSen
tiedotuksen i ^ ^ sii-
, että mrs. ^lyrdaliri pbikai^ 26
Myrdal on, Bukarestissa
ssa muiden maailman nuorten kans-nuorisofestiyaaleja;
'
(Jan ^lyrdal on lehtien kertoman mu-erittäin
aktiivinen raiihanystävä.
mtevilta tahoUta sanoti
vakuutettuja siitä^ e t t ä amerikka-ten
hänenlaisten, aseune mrs. Myr-
PAAVO NURMEN VOITTAJA
TRI OTTO PELTZNER
Eräs urheiluhistorian ihme, saksalai­nen
tri Otto Peltzer, osallistui Wie­nin
rauhankongressiin. Hän on koti­kaupungissaan
Frankfurt am <Mainissa
rauhanomaisten neuvottelujen mahdolli­suuden
niillekin, jotka eivät vielä siihen
usko. Uskon siihen, että välitysratkai-su
on mahdollinen. Uskon siihen niin
aktiivinen rauhantyöntekijä. Kongres- paljon, että edelleenkin taistelen rauhan
sin'aikana hän kertoi haastattelijalle, puolesta, vaikka menetin sen vuoksi
seuraavaa: paikkani urheiluartikkeleiden kirjoitta-
' (Kysytte, kuinka minusta tuli huippu- jana. Rakastan ennenkaikkea vapautta
urheilija. Lapsena olin hintelä ja sai- ja kulttuuria. Erään kirjani nimi on:
raalloinen ja kadehdin koulutovereitani, "Urheilu, tie vapauteen ja kulttuu-jotka
olivat minua parempia voimiste- riin."
lussa. Aloitin ostamalla urheilukirjoja. Lauantaina puhuin SchÖnbrunnissa
Minusta tilli vähitellen jonkinlainen ur- yhdessä Zatopekin kanssa itävaltalai-bhtaan
joh^u siitö, et^^ Ja päädyin siihen, että
o
0
1
o.
o
o-o
mm 1953
- I 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 * - • •
NIMIPÄIVIÄ
Sl^unnuntai . . . . . . . . . . . . . . Ahti
22— ^Iaattantai —... »auM
23—Tiistai , Aatto
24— Keskiviikko *.. . Juhannus
Torstai . . . . . . . . . . . . . Uuno
26—Perjantai Jorma
27— Lauantai v...'Elvi
a
«
Filmiesityksiä Sudburyssa
tällä viikolla
Tällä viikolla esitetään Sudburyn
Finnish-haalilla kaksi filmiä. Ensim­mäinen
esitetään iceskiviikkoiltana, 17
p:nä kello S tshekkoslovakialainen elo­kuva
"SilentBa^ricade'^ minkä tapah­tumat
perustuvat Prahan vällänku-mouXsen
tapahtumiin toukokuussa
1945.
Tässä filmissä, missä esiintjrvät tun­netut
tshekkiläiset näyttelijät, on eng­lannin
kielinen teksti. Se on ehdotto­masti
katsomisen arvoinen.
Sitten lauantaina, 20 p:nä on taas
suomalain^ elokuva, kello 7 ja 9. Tä­män
filmin nimi on "Kanavan laidalla",
joka on käsittääksemme laulu- ja mu­siikkikuva.
I
Koulupoika on edistynyt
hyvin tässä maassa
Lievän Gevaert^ 13-vuotias koulupoi­ka
Kitchenerissa, Ont. ei osannut kakst
vuotta sitten sanaakaan englantia, mut­ta
kilpailee tällä viikolla Washingto-nissa
D. C. järjestetyissä puhekilpailuis­sa.
Hän voitti Ontarion puhekilpailun
ja tähän kilpailuun osallistui 277 muuta
ontariolaista poikaa. ^
Pojan nopea edistyminen englannin
kielessä on herättänyt suurta ihmettelyä
St. Jeromen kollegion opettajiston kes­kuudessa.
Hän on syntynyt Belgiassa
v, 1940 ja tuli tähän maahan kakfti
vuotta sitten.
et hänen poikansa poliittisten
pesottamusten suhteen ovat v i d ä k e s -
paasm
lännen filmieii
«Tauksia
ivolme pientä tyttöä k u n t a i n Ashin
lupungista .Länsi-Englannista lähti
iiDtaina leikkimään vljntiäaneja ja
»naamoja' toveriensa kanssa, «et^
kuluttua he ryntäsrvät kotiin väat-tulessa.
Yksi tytöistä kuoli ja
äjeminat muut saivat pahoja palohaa-selle
nuorisolle. Selitimme nuorille, että
urheilua, joka antaa nuorille niin suuret
kehitysmahdollisuudet, voi olla vain
rauhanoloissa.
NURMEN-PELTZERIN JUOKSU
Vuodesta 1926 tuli uusi merkkipyl-väs
1500 m: n juoksussa. Nurmi lähti
syyskuussa Berliiniin kohtaamaan kes­kimatkojen
"viimeistä huutoa" Otto
Peltzeriä, Wide lyöttäytyi Tukholmassa
matkaan ja niin oli ovella jälleen urhei­luhistorian
todellisia" vuosisadan juok­suja
. . . ^
. . . Kolmas lähtö onnistui. Wide
imiiotias Christine Palmer,
kutisivuotias siskonsa Valeria ja
^L^önMmTjotias EIvaHickocks olivat
^o^Ta ja muut leikkitoverit intiaane-
Ensinmainitut tytöt otettiin van-l^
ja asetettiin rauta aidan luo ja
"n viereensä toverit sytyttivät tulen
'^en elokuvien-^mallm mukaan.
järjestelmällisesti harjoitellen
toiselle sijalle voimistelussa.
Ensimmäisen maailmansodan päätty­essä
olin 19-vuotias ja sUloin aloin osal­listua
urheilukilpailuihin. Sielläkin olin
aluksi kaikkein huonoin. Sitten vähi­tellen
kehitin taitoani erikoistuen samal­la
keskipitkiin juoksuihin (400 m—
2000 m). Toiset tulev^at huippu-urhei­lijat
käyttivät minun menetelmääni.
Suomalainen Höckert joka voitti 5000
m vuoden 1936 olympialaisissa oli op­pilaani.-
Hän harjoitteli kirjani ohjei­den
mukaisesti. V. 1926 voitin Nurmen
saaden maailmanennätyksen 1500 met- painui sisäreunalta lähteneenä johtoon, loikkinut kaarteessa Nurmen sivulle ja
Kissanpenikoilla on f
seitsemän varvasta
Eräällä perheellä, mr. ja mrs. Orant
H. Hessillä Columbuksessa, Ohio, on
kissa, kaunis angorakissa, joka teki kol­me
pentua. Siinä ei itse asiassa ole mi­tään
uutta, mutta jokaisella pennulla ou
kummassakin etujalassa 7 varvasta ja
niiden sääret ovat lengolla.
Muuan eläinlääkäri on ollut ihmeis­sään
tällaisen tapauksen johdosta ja
ehkä se onkin koko merkillinen, kun
vielä ottaa huomioon, että emällä on
niin ikään 7 varvasta molemmissa etu­jaloissaan.
rillä,
V. 1940 olin Helsingissä odottaen
olympiakisoja. Sota kuitenkin petti
kaikki törveet. Matkustin Ruotsiin, sil­lä
natsihallitus Saksassa oli riistänyt
minulta Saksan kansalaisoikeudet. Myö--
hemmin se teki samoin kaikille perheeni
^Jijuiessa tuli leimahti korkeal- jäsenflle, jotka menettivät kaikki lei-
^^ka johdosta Christine tarttui si- vänhankintamahdollisuutensa. Palasin
sDloin Saksaan. Minut vangittim, kos­ka
omantunnonsyistä kieltäydyin ase­palvelusta,
ja suljettiin Mauthausenin
keskitysleiriin.
Ymmärrätte kai, että omantunnon­syistä
asepalvelusta kieltäytynyt taiste-
. lee nytkin rauhan puolesta. Toivon, et­tä
tämä kongressi tekee myönteisiä ja
konkreettisia esityksiä, jotka osoittavat
Nurmi kannoilla; Peltzer ulkopuolella aloittaa nyt Widen takaa-ajon. Nurmi
heidän vierellään. Toisella suoralla
mustapukuinen Nurmi syöksähtää edel­le
ja kiihdyttää vauhtia. Hän saa joh­taa
kauan aikaa; Wide on kintereillä;
Peltzer höllän 3 m:n tuntuman päässä.
gOO m: n kohdalla saksalainen nykäisee
on lyöty, hänen ilmeensä on alistunut ja
50 m maalista Peltzer tavoittaa hyvin
pinnistäneen Widen, joka ei kuitenkaan
antaudu vaan vastaa uudella nykäisyl­lä.
Silloin Peltzer sulkee silmänsä, pu­ree
hammasta, hänen kaulasuonensa
eturaiehet kiinni . . . Nyt takasuoralla pingoittuvat ja katso! — kun hän avaa
^teea ja juoksi liekkien läpi.
Jälkeen hän palasi: pelastamaan
" tyttöä. Vaatteet tulessa he
. kohti kaupunkia, jossa ihmi-heidät
huostaansa ja sam-i
^ t tulen huopien avulla,
kolm^e tyttöä v^ie-1t'i-in sairaa-
^ 6-MK>tias Valeria kuitenkin
miltei voimistelullisesti juokseva Wide
painautuu Nurmen ohi. Kaikkien häm­mästys
on rajaton, kun Nurmi näjrttää
päästävän hänet karkuun. Wide nostaa
jalkojaan kuin rata olisi kuuma arina.
Mutta nyt Nurmi kiristää jälleen, —
haa — a hoo—op . . . hurraa! Katso­mo
oli siinä silmänräjÄykscssä revetä,
— ei suinkaan Nurmen vuoksi, vaan
Peltzerin, joka pitkin hirvcnaskelin oli
silmänsä on maalinauha katkennut ja
Wide lyöty lähes 3 m:llä. Nfurmi tu­lee
omaa vauhtiaan lähes 4 m Widestä
jäljessä.
Otto Peltzerin suonikkaat jalat olivat
nopein askelin viimeisen 150 m:n aika­na
kirjoittaneet uuden luvun ISOO m:n
juoksun historiaan. M E oli nyt 3.51-0.
(Martti Jukola: Huippu-urheilun his­toria).
tr
t i
m'»