1956-12-29-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Im NIMIPÄIVIÄ KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 52 — VoL' XX; vuosikerta Toronton, Sudburyn ja Port Ärfhurin uudenvuoden kemut Uudenvuoden aattoiltajna on Toronton Don-haalilia -mahtavat uuden vuoden vastaanöttotanssit. Mann huolehtii soitosta Ja kaikki ovat lämpi- Imästi tervetulleita.. Ilo. alkaa kello 9 illalla. V ':j . Myöskin joulupäivän kiltana, kello 7 lähtien, tanssitan ja iloitaan Ddn-haa- Jilla Mannisen soiton tahdissa; ,- Sudburyssä Jon; jouljLikabaretti Fin-nisMaalilla jouluk. 22, piaä.; Bastö ja kumppanit takäayatj: että:V kaikkia tyydyttävä; -Maukkaita lihapullia saa paattia Jbtyppelytri välissä. / Uudenvuqdertoaattona, ön, .vuotuiset suurtanssit .Föinlsh-llaalilla, Niilo Boston ja kumppaneiden' söjtoHä. Nämä uudenvuoden västaanötta^set kestävät kello 2 asti-yöllä, joten jokainen saa varmasti tarpeekseen tanssia. Si- Lauantaina, joulukuun 29 päivaiiäV 1956 TAMMIKUU 30— Sunnuntai Taavi, Taavetti 31—Maanantai . . . . . Silvo. Sylvester 1— -Tiistai . . . . . Uudenvuodenpäivä 2—Keskiviikko Aapeli 3—Torstai Elmo. Einari 4—Perjantai ........... Rutli 5—I«auantai Lea ^uomeri presidentti i%<sKKoser muistosanat presidentti Paasikivelle ^Perjantaiaamuna, jouluk. 14 pnä, kuolV sydän halvaukseen Suomen, entinen presidentti, Suomen kmdtiisin valtiomies ja kaikkien piirien rakastama maan ja kansan^johtaja Juho Kusti' Paasikivi. Kun pääministeri Fagerholm kello 22J5 radiopuheessaan tiedoitti pres. Paasikiven kuole- :imsta, vallitsi maassa suruliputus puoli päivää. Surutaloon, Helsingin Espoon kadulle saapui päivän mittaan katkeamattomana" nauhana su- : ruvalituksla ja osmidton'Jlmauksia: Tasavallan presidentti Urho'Kekkonen esitti perjantaina jotduk. 14 pnä radion kautta surtivalitteliinsa: ja henkilökohtaisen osanottona- lausuen seuraavaa: A . .. Kansalaiset. J. K. PAASIKIVI vätyön jälkeen on Juho Kusti Paasiki-säänpääsy . «tukät^rt^. $1725;^ ovella -„yi.,.tänään. .saanut kutsun ikuiseen _le- $1.50. rv.- poon. Keskuudestamme on poistunut • ' • « suuri'valtiomies, jonka koko elämäntyö Port Arthurissa tarjoillaan SJ:h haa- _ todistaa, kuinka palavasti hän rakasti., lilla kylmä kaikkunäiilallinen uuden- kansaansa riiin sen hyvinä kuin pahoi-vuoden aattona keila Zilläira.' Syönnin päälle saadaan sitten tanssia oikein orkesterin soiton tahdissa. Varmaankin kaikki rientävät silloin iloitsemaan jä joukolla uutta vuotta vastaanottamaan! Kalliiksi tulee - oilsBuden jakokin Brinksin aseelliseen: ryöstöön osallistuneet kahdeksan miestä: on. tuomittu elinkautiseen vankieuteen 1,219^000 dol- Jarin suuruisen rahasumman kähvei:ä' misestä. Paljonko tuli maksamaan heiv dän etsintänsä. 6,5; yuodicn ajalta, pidä-tyksensä ja tuomionsa? The Boston Olobe lehti on esittänyt tilastotietoja. Mainitun lehden arvion mukaan ryo?|<m^ "Jiutkinai^ ' maksamaan; s|)Oq^Ö^ lun-saasti neljä lciö*t^:;ii^^^ ^ •tui rosvojen M^Ä:;; 6^ rinnSleeir voidaan'k^ vain harva na päivinä, niin sen kunniassa kuin sen heikkoudessa. Millä paikalla hän isänmaataan palvelikin, kaiken hänen toimintansa hallitseva tavoite oli kansan yhteinen paras, jota edistäessään hän osoitti suuiinatonta henkistä rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Uskallan sanoa, että J. K. Paasikiven vältiomiesT toiminnan arvo tulee ajan kuluessa kas- .yamistaan kasvamaan, historian lahjomaton vaaka on mittaava sen suuremmaksi kuin me vielä tällä kerralla aavistamme. Kuten J. K. Paasikiven persoonallisuus oli värikäs ja rikas, niin oli hänen elämähsä monivivahteinen. Useankin ansioituneen miehen työpäivä saadaan panna yhteen ennen kuin tavoitetaan Paasikiven varsinaisissa porvarillisissa aminäteissa suorittaman elämäntyön määrä. Se, mitä hän valtiomiehenä teki ja aikaansai, on niin suurta, että han^ tämä tilastntietp perustuu ' Icokonaan ' a r v i o o n t ä s t ä summasta eli 2,500,000 d c j i ^ i m ^ ^81: Ile. Osa^i^ltipn^^ pungin häiljuiiö^ 2,00b,bpÖ. dpliäria. ^loppusumma n^eni oikeuslUiipihin,%1^ hin, valanaiehisitön yH^ : Suomen historian valtiollinen johtaja. Paasikivi tapasi sanoa, että häntä näytään tarvittavan vain vaikesiria ja pahoina aikoina. Tämä pitää paikkansa ainakin sikäli, että raskaampaan ja epäkiitöllisempaan tehtävfiäri ei Suomen miestä liene" monesti, jos koskaan, kutsuttu, mikä Paasikivelle avautui marraskuun 17. päivänä |,944, jolloin hän muodosti hallituksen sotien jälkeen. Mutta . uuden hallituksen, päämies oli suuri realisti ja suuri optimisti; Selvänäkijän tavoin hänellä oVi kuva siitä tiestä,^itä meidän tulee kulkea voidak- Burwashist£i karannut kiikkM^I^^ ::^kettäjn BuCTva^ liarannut 21-vuotias Donald Ross pidätettiin joulun edusviikoHa \Viniiipegis- _ kun hän yritti käwllänlos eräästä semme parantaa sodan lyömät ammot- ^tetusliikk&tä hiaksaniatoh päällys-^^^ t^^^ haavat, voidaksemme turvata ^^'^lii yllään, s icansallisen vapautemme. Eräässä ke- ^lies lähetetään takaisin Burwash- säilä 1955 antamassaan haastattelu-missä häti saa Jusiä entisen lausunnossa Paasikivi erinomaisen ha- ^ loppuiin ja/kuukäudto «"^ varkaudesta/ ^^'^ - yänään oli korjata kynällä se, minka ^ miekka oli hävittänyt. Se tehtävä ei oi-lut 'kiitollinen, sitä ei voinut suorittaa tunnepitoisten juhlapuheiden säestyksellä, sillä se oli kovaa arkista työtä, sodan synnyttämien uiko- ja_^sisäpoliittis-ten vaikeuksien ja ^vvaurioiden korjaamista, uuden rakentamista poliittisten ja . taloudellisten raunioitten^ paikalle. Paasikivellä ei ollut mitään sitä vastaan, jettä häntä sanottiin pessimistiseksi 'elämänilmiöiden tarkastelijaksi, mutta lujempaa,optimismia ja vahvempaa u^koa Suomen vapaaseen tulevaisuuteen ei vannaan kenelläkään ollut ratkaisevina kuukausina vuosina 1944 ja 1945 kuin oli Paasikivellä. c Paasikivi oli yksi niitä harvoja suomalaisia, jotka asettivat maan ulkopolitiikan kaikkein tärkeimpänä kaiken yläpuolelle. Kun ajattelen hänen kannanottojaan vuosisadan vaihteessa vanhasuomalaisen puolueen johtomiehenä, näen siinä painopisteen langenneen silloisiin maan turvallisuutta koskeviin pulmakysymyksiin. Sama ajattelutapa hallitsi hänien työtään ja kannanmää-rittelyjään elämänsä viimeisiin tunteihin saakka. Itsenäisyyspäivällä v. 1944 Paasikivi lausui: "Suomen ulkopolitiikassa on kaikkea hallitsevana maamme suhde suureen itäiseen naapuriimme, Neuvostoliittoon. Se oh meidän,; varsi-nainten ulkopoliittinen ongelmamme, jolle meidän on ratkaisu löydettävä ja josta kansamme tulevaisuus riippuu". Tämän peruskäsityksensä mukaisesti Paasikivi johti maamme ulkopolitiikkaa pääministerinä ja tasavallan presidenttinä johdonmukaisuudella ja xohfceudella, jota ei voi kyllin ihailla. Hänen työnsä ei aluksi tavannut ymmärtämystä" kaikissa piireissä, mutta silloin juuri hänessä tuli esille se hyve, jota tavataan sanoa .siviilirohkeudeksi^ ^^.H^ oli mies, joka ei säikkynyt vastus^ eikä vastuksia, kun piti saattaa maan tulevaisuuden kannalta oikea päätös myönteiseen ratkaisuun. Paasikivi sai onnen elää niin kauan-,. että hänen politiikkansa hehelmät kypsyivät. Kansallisesta helkkoudentilas-ta ja yksinäis\'ydestä olemme kulkeneet tasavertaiseksi, riippumattomaksi kansakunnaksi maailman mufden kansojen rinnalle. Eikä kukaan suomalainen voi kieltää Paasikiven ratkasevaa panosta. Niin ehdoton oli viime aij^oina hänen valtiollinen arvovaltansa, että hän nautti luottamusta ja kunnioitusta^ yhteiskuntamme ' kaikilla lohkoilla. Kaikkien poliittisten puolueitten piirissä, niin, myös rajojemme ulkopuolella sekä idässä että lännessä. Hänet tunnustetaan valtiomieheksi, joka pelasti A maan vapauden ja itsenäisyyden ja johdatti kansamme henkisestä masennuk-^ sesta ja epätoivosta sekä sodan pettävästä kurimuksesta uuden tulevaisuuden uskoon ja vakiintuneisiin rauhanomaisiin oloihin. Hän oli rauhan presidentti, joka ei ihannoinut sotaa, hän ifaantnoi rauhaa 'ja kansojen rauhanomaisia saavutyksia. . - .^lun toista viikkoa sitten olin Paasikiven luona sairaalassa. Hän oli vielä silloin täysissä- ruumiin |ja sielun voimissa. M^ keskustelimme ensi sijassa ulkopolitiikasta, kuten aina. Paasikivi kertoi lukeneensa erään elämäkertateoksen, josta hänen mieleensä oh jäänyt seuraava lause: "Ihmiset ovat aina ylistäneet enemmän niitä, jotka ovat antaneet heille illiisiooneja, vaikka ne olisivatkin olleet kansalle kuinka turmiollisia tahansa, kuin niitä, jotka ovat pelastaneet heidän elämänsä." Tämä on kieltämättä ollut historian kulku. Suuria päämääriä, valloituksia ja vastustajan hävittämistä julistaneet valtiolliset johtajat saavat monesti o.sakseen ihailua,' vaikka kansat olisivat joutuneet'lähelle - Jatkuu 3. sivulla Josefin pojan hauta löydetty Egyptistä Hautakivi, jossa on kirjoitus, missä kuvataan Jee§pksen vanhempien pakoa lapsensa kanssa Egyptiin, on löydetty koptilaisesta luostarista noin 300 km Kairon eteläpuolella: Eg3T)tin hallituksen matkailuministe-riön edustajan kertoman mukaan kivi löydettiin Sänkta Maria el Moharrakin luostarista työläisten viime viikolla kor-jaillessa vanhoja rakennuksia. Hebrcan kielellä tehdyn kirjoituksen mukaisesti on kivi laskettu haudalle, mihin 'Josefin poika Youssa'^ on haudattu. Yous-sau kerrotaan matkustaneen Kassiaan; . Ylä-Egyptiin —- paikalla on myöhemmin öllut luostari — minne pyhä perhe pakeni, kertoakseen heille, että Herodos etsi heitä kaikkialta Palestiinasta^ Heli Kossiaan saapumisensa jälkeen Youssan kerrotaan kuolleen. Josef hautasi hänet ja laski kiven hänen haudalleen. Legendan mukaan luostarissa -on fcuo-hie, missä Jeesus asui vanhempineen kuusi kuukauttav ja 10 päivää. I •• f . > ; ' = - ' i - . , h- Ir S t f » ' '0? m il»: A il h'' i i ii. ti
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 29, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1956-12-29 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki561229 |
Description
Title | 1956-12-29-01 |
OCR text |
Im
NIMIPÄIVIÄ
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 52 — VoL' XX; vuosikerta
Toronton, Sudburyn
ja Port Ärfhurin
uudenvuoden kemut
Uudenvuoden aattoiltajna on Toronton
Don-haalilia -mahtavat uuden vuoden
vastaanöttotanssit. Mann
huolehtii soitosta Ja kaikki ovat lämpi-
Imästi tervetulleita.. Ilo. alkaa kello 9
illalla. V ':j .
Myöskin joulupäivän kiltana, kello 7
lähtien, tanssitan ja iloitaan Ddn-haa-
Jilla Mannisen soiton tahdissa; ,-
Sudburyssä Jon; jouljLikabaretti Fin-nisMaalilla
jouluk. 22, piaä.; Bastö ja
kumppanit takäayatj: että:V
kaikkia tyydyttävä; -Maukkaita lihapullia
saa paattia Jbtyppelytri välissä. /
Uudenvuqdertoaattona, ön, .vuotuiset
suurtanssit .Föinlsh-llaalilla, Niilo Boston
ja kumppaneiden' söjtoHä. Nämä
uudenvuoden västaanötta^set kestävät
kello 2 asti-yöllä, joten jokainen
saa varmasti tarpeekseen tanssia. Si-
Lauantaina, joulukuun 29 päivaiiäV 1956
TAMMIKUU
30— Sunnuntai Taavi, Taavetti
31—Maanantai . . . . . Silvo. Sylvester
1— -Tiistai . . . . . Uudenvuodenpäivä
2—Keskiviikko Aapeli
3—Torstai Elmo. Einari
4—Perjantai ........... Rutli
5—I«auantai Lea
^uomeri presidentti i% |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-12-29-01