1945-12-22-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^Jeekerilduldjatar Marian Anderson
Keväällä 1939 oli Mnrian A nderso-iiin,
kuuluisan neekerilaiäajaH^
nimi jälleen jokaisen . amerikalaisen
ja ulkonmsenleMen palstoilla.
Hänestä oli tiSi^fi mainittu ntaail-vian
suurimpana alitolaulajattare"
an, jolle: itse Töscanini: ölt lausunut,
tunnustavat sanoma: "teidän omaamaanne
- ja tpdärääistanne ääntii ei
synny maailmassa kuin kerran vuo-
' sisadassa.^ _
Suuri suomalainen säveltäjä Sibelius
lausui "kotinsa olevan liian pienen
ja matalan niin armoitetulle tai-teiUjattarelle."
-
Mutta keväällä. 1939 — kristittyjen
pääsiäisjuhlien: aikana — puhiä^
iiin Marian Andersonista paljon, sillä
hänen pääsiäisperjantaiksi suunr
nitteleniansä konsertti oli Wdshing-tonissa
peruutettava^
Amerikan Vallankumouksen Tyt-tdret-
niminen nais järjestö oli peruuttanut
antamansa-luvan luoviätaa Or
mistamansa m.s), :Con$tituti
Miss Andersonin Jkäytettäväksii koska
tämä "kamalan armoittama" täi-teiUjaiar
oli ihonsa viiHtä.tummä. -
Nämä vallankumouksen välkonah-kaiset,
muttajumtnasydämiset tyttäret
kielsivät talonsa siis rotukysy-viyksen
vuoksi. Tuskin vieläkään he
käyttävät rnuuta kuift' tehneensä •
viuka ihmisyydelle erikoisen sOuren -
palveluksien, taUä häväisevällä itol-laah
— pitkäpäperj(^^
joioin he sns ristUnauHtsivat tum- »^äerin Johdolla. _
tnan rädm-^ik^^ ' -Hyvän onnen toivottajat. kokosi-,
dessä: " - . r ' - - ---'Vat hänelle $500 ja hän oU iilaisuu-
' Äskettäin- pnsättukut' 'sämanki-' "dessav- jatkamaan opintojaan-erino-
Mf} tapaus kunrsamd '^jyÄR-fdrjMo^-^^^^^^^^ Qpmajdn Guiseppe Boghel-
Marian Anderson on nyt 44 vuo- hyviä kritiikkejä, mutia ci yleisöä,
tias^ Hän syntyi Philadelphian, Pa., Singor Boghetti kehoitti h&jtä lähneekcriväestön
korttelissa. Hänen temään Europaan *'nimen hankin-isänsä
oli jäS- jä hiilimies, mutta häti
. kuoli Marian ollessa 12 vuoden ikäh-nen.
Hänen äitinsä, entinen, koldunqpet-tqjatar,_
oli pakoitettu rupeamaan
'pyykinpestdJa elättämään perhettään.
Jo kuusivuotiaana oli Marianin
unelmana tulla viuluniekaksi ja; pe-semäjllä
naapurien rappukäytäviä
hCn ansaitsi tarvittavan summan——
$4,35 ~ ja sai itselleen oman viidun.
Mikä juhlahetki se olikaan koko perheelle.
.8 vuotiaana ihnoiiettiin Marianin
olevan Union babtistikirkon "lap-sikontralto"
täysikasvuisten kirkkokuorossa.
Hän sai ensi esiintymisestään
palkkiokseen 50 senttiä. Ah, ja
mikä kunnian ja riemun päivä se o-likaan
nuorelle Marian-neidolle.
Kun hän oli käynyt korkeakoulunsa,
kokosivat.hänen kirkkoseurakuntansa
jäsenet 226 dollaria nikkeleinä
ja .kymppisentteisinä "Marian Andersonin
tulevaisuusrahastoon."
Muuan Mrs. Mary Saunders Patterson
antoi, hänelle vapaasti tunteja
vuoden ajan.
Erään philadelphialaisen kuoron ^
hänelle jarfestämän yksityiskonsertin
.kautta: sai.- hän tilaisuuden kahden
taan** ja • niinpä Marian Anderson
lähteekin Europan saatuaan Julius
Roosenvaldin stipendin.
Hän antoi konsertin Berliinissä.
Se maksoi hänelle $500 dollaria, mutta
ei tuottanut mitään muuta kuin
hyviä, kritiikkejä ja silloin tapahtui
ihme-, tai sattuma.
Berliinin konsertissa oli läsnä myös
rJtotsaläineh konserttimanagerl Helmer'Enmall.
Tämä herrasmies arveli
että tämil sukuni(nieltään ruosalats-niminen
neekerityttö voisi saavuttaa
ruotsalaisella nimellään ja miksi ei
äänelläänkin . Tukholmassa suuren
menestyksen.
Neekerit olivat suuria harvinai-muksia
Tukholmassa, Mälarjärven
kauniissa kuingaskaupun0ssä.
Mutta konsertit Tukholmassa ja
muualla Ruotsissa onnistuivat erinomaisesti.
Marianista tuli tukholmalaisten
suosikki yhdessä illassa.
Hänen ääntään ja esitystään pidettiin
ensiluokkaisena, ennen kuulumattomana,'
harvinaisena musikaalisena
ihmeenä. . _
Sama. menestys oli myös hänellä
. Helsingissä, Suomessa, jossa ankara
taidekritiikki antautui suorastaan ju-
: maloimiseen. Siellä antoi Marian 11
tui heti järjestämään hänelle suuren
konserttikiertueen A menkassa. Hän
saapuu New Yorkiin Europasta suu*
rena kuuluisuutena. Hänen OMim-mäinen
konserttinsa on Carnegie^
kaalissa jouluk. 20 p:hä 1035, -
Ngw Yorkin kuuluisa Times lehti
' lausui:
^**z4ikitkäufemm^^^^ laulajatar^
Marian Anderson,^ on palannut koti^
maahansa:* Kukaan ei tiennyt, etta
Marianin jalka oli laastoissa huk*
kaantuessaan laivalla portaikossa*
Urhoollisesti kesti Mn tuon illan
jännityksen ja jimerikan valloittaminen
alkoi. Kaikkialla sama ihailu,
samat liikutetut kuulijat, sama har^
taus kuuntelijoissa, hänen ihanan aa-nensä
lumouksen kahlehtimia ihmisiä
kaikkialla, kaikkialla.
Hänen neekerilaulunsa kertovat f
niin liikuttavan tarinan neekeriro-dun
kauneuden kaipuusta ja surusta,
että moftet tuhannet ovat saaneet
rotuherätyksen näissä konserteissa ja
palanneet niistä "parempina ihmisi-konserttia
perät täin ja aina oli nve-vuoden:
aja^^^^^ Reijs^ nestys yhtä, suuri.
r Ja menestystä jatkui Tanskassa,
Norjassa,,:Ijpntpossa,: Italiassa,- Es-
.panjassa. Puolassa, Latviassa ja Venäjällä.
, _
Tanskassa ja Ruotsissa häh lauloi
na
Mutta kohtalo on kova neekeritäi-teilijattarelle.
Joka on Amerikan
kansalle» tuottanut kansainvälistä
kunniaa. Mikään New Yorkin hotelli
ei voinut antaa asuntoa tälle
ihanalle taiteilijattarelle. Hänen oli
otettava asuntonsa Harlemn värillisten
kortteleissa, r
. 1941 annetaan hänelle n. s. Bol- -
kin säätiön lahjoituksena $10,000.
Se annetaan vuosittain sille henkilölle,
joka on eniten tehnyt hyvää
Philadelphialle, Pa.
. Marian Anderson ottaa sen vastaan,
mutta määrää summan korot
käytettäväksi kymmenen nuoren lau*-
lajan opintojen avustamiseksi r— heikielsi
huoneustonsa: piamsti Häzel ti-vainajan, johdolla: Marian 'Saikin-<, monarkeille; Venäjällä toi itsed änT aviä-riinsä ja rotuunsa katsomatta.
Scpttilta:- mtim^l^utmetu teellisen .TeaHfiritt, kuuluisa johtaja, - Marian- Anderson on naimisissa
kongressimiQhen,- .Adarit': pöii,mt^'i(^f^»Pmn'eS^^ . Stanislawsky hänelle sylisen lUjoja - arkkitehti Orjhens Fisherin kanssa,
vdm ja- asia-sai M'o^^ -^ej^e/Zä paukkuvaa Moskovan pak- PerheeUä on kaunis, 102 e^kerin
iemmssapiir^sä^-Se-mif^iD Yotkirt-jmcrmoqniseniorkesterin s^^^^ suuruinen maatalo lähellä Dahburya
rvanhoUlise^ jäsenet ovatr^ehneet ro- Hstina... v, : . menin, tunnetussa^^Bizetin oopperas- • cpnn, • Siellä viettoa Marian And&^'
tuylemmyytenä:perusma^^ tai- hUjoista melkein, kuuden sa^Bdn laulat,Parisissa, ja steUä,sat- j^^^j^^^ mahdollisen vapaa-aikan- i
tariai^pktaäk^dH^todättmtsen, imoderrMJan hänen nimnsä^^.y^ amerikalainen konserttijärjestäjä ^a keittiössään tai puutarhaansa vaajttär
taide-, ftäille/naisille: \isnempää la. Hän matkusteli koko ajan, sai Soi Hurpk kuulemaan hänet ja sitou-hm-
sivistysyjusi^^^^^^ ja- ^hteiskun-natlinen
asefna:e^^^^^^ voinut fSelittää
ihmisyyden. ytevintä totuutta: kaikki
ihmiset, ovat Jhtmsi^ rodustaan ja
väristään huoiimattä.
Mutta DARzn käytös Miss Ander- ... Kirjoittanut PAL FURNi Suomentanut ja norjalaisen kirjallisuuden juhlassa ALCJESNIDB
lien. Marian rakastaa kukkia . . . ja
fonograafiievyjä, jotta hän kokoilee
oikealla asianttmtijan taidolla.
mia kohtaan ei ole oHut hänelle vahingoksi^
ei, vaan päinvastoin, hän
on tällä hetkellä Amerikan ja ehkäpä
maailmankin parhaiten^palkittu
^onlajatar. Hän saa falkkiota joka
^omertistaan.^2,500' ja on hänellä
esiintymisiä', noin 80. vuodessa.. ÄTy-
^Pttää hänellä on^^nemmäti kuin keitän
muulla laulajattarella :ja, hänen
konserttejaan, on merkitty jo kah- -
^.hi.vuodeksi eteenpäin. Marion on .
k laulama; 425 kaupungissa., •
^^5/ kertaa hän lauloi Valkoises-talossa
presidentti: Roosevelt'-vai-
^'^kn kutsumana.' iToiseila kerralla
oh Englannin kuningaspari pfesi-
^^nttipcrfieen vieraänar - - • .; ; •
Sibelius Idusiii Marian Andersonil- '
^yltänoi koydessmH. Helsingissät \
Toloni parret ovat liian matalalla
"«« suuria lauMjoiartd. vastaanotto- -
'^<'»'' Tuskin^Sibelhii osittain-tte^i'.
^'ff tflw,j tictkriläUlajatar oli lakais- :
!^ /a pessyt.porraskäytäviä ahsäi-•'.
.^^ccn itselleen hiukan.käytiövaro-
^« ^itQtämä''arnioitettutäiieilfja-
.'««5/ köyhyyden sängen hyvin. ;
esittänyt ANJA WEMMElVUO.
Kun pääsemme vapaiksi, selkenee ilma.
• '-Silloin täytämme valkeat arkit paholaissanoin ,ja merkein.
.Verin kirjoitamme ja vihassa —
rakastaen.
- Tulemme kirjoittamaan elämän."
• Tulemme ^paistantaan irti
..kaikki poltetut, vihatut, vainotut miehet:
Malraux'n, Richard Wrightin, Överlandin, Mannin
~ Ja kaikki ne, jotka heittivät kynänsä ja tarttuivat
•terävämpiin aseisiin.
Heille paukkukoot painokoneet ja rotatiot jymiskööt .
. uudet laulumme •
.ja kaikille niille, jotka heittivät kynänsä voimattomassa . -
. laihassa. . . "•: ; • ;. '
Kun pääsemvie vapaiksi, selkenee iltna taas.
T.äy'tämntc ilptan, kunnes se vinkuu paholaisSu,vclin
^ musiikkia, joka hulvahtaa ylitsesi, . . . . ;
: lävitsesi,
min £ttäs_e..puhkaoJhofl, särkee suonia, jäseniä f . •
; imington, Armstrong, Kobeson on ja Larcejord. • • ••
.: Ja kaikki tiet entävät kaikkiin taloihin^ - '
joissa iloiset grantojoonit soivat,
..ja pikJiupojat.ratsastavat tuoleilla, valkoisin housuin >
. ja nuotin vierestä puhaltavat torviin„ . . . .
Ja se on ihmeellistä. . . . , , ; . :
Jiihani Ahon ikuistama kappalainen
Alcenius on. ollut Sleravaarassa pltä-
:jnässä pr^jäiicoulmitaricastusta. Rai^l
oa jo rappujen -edessä noussut. Itäar-
Tylhin kyllin syöneenä ja juooeena.
V Mutta talon; emäntä vielä vieraamra-raisuudessaan.
mainitsee, että ciisl anl-nulla
cllut k>-psiä mansikoita» elikö
.pastori tahtoisi syödä Qaacisl3ckamaitoa.
Ksippalair^n laskeutuu ifcärrylÄtä, niin
valkeaa kuin se suurelle Ja t5'ienr lihavalle
mieheHe orJdn. Syötyään ison
pilkkumillisen mansiikkamaitoa tunnustelee
hän itseään Ja sanoo:
— Kyllä nyt saa riisua hevosen, en
minä kjkene tänä plilvänä enää lähtemään."
FRED GROUNDSTROEM
-Rauman merikoulussa, vaikutti miiu-tama
vucsfkj-manen sitten tiulkika |a •
kcCcenut opettaja Fred Groundstrccm,
Jdka väliin iuskaantuessaan visapäisiin
poikiin saattoi sanoa vaf&fa' repäiset- '
västi, .
Kerran pii tunti, jolloin poikien oU ;
selostettava navigeerausta; tö. * miten
eri tiUuitelssa tulisi • icObJata > laivaa. '
Eräs heikpnpuoleinen kapteenipalku .
yritti selittää parhaansa mukaan. Johtajan
mielestä meni vallan. huUustl, Ja •
ke^en kaiken hän riisui taikMosa hätäisenä,
kuin merihädässä Ja !huusl:. ,
Jumal siunak-ko sendä'n/ko viä '
hj^ä laeva inäilckeK
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 22, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-12-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki451222 |
Description
| Title | 1945-12-22-03 |
| OCR text | ^Jeekerilduldjatar Marian Anderson Keväällä 1939 oli Mnrian A nderso-iiin, kuuluisan neekerilaiäajaH^ nimi jälleen jokaisen . amerikalaisen ja ulkonmsenleMen palstoilla. Hänestä oli tiSi^fi mainittu ntaail-vian suurimpana alitolaulajattare" an, jolle: itse Töscanini: ölt lausunut, tunnustavat sanoma: "teidän omaamaanne - ja tpdärääistanne ääntii ei synny maailmassa kuin kerran vuo- ' sisadassa.^ _ Suuri suomalainen säveltäjä Sibelius lausui "kotinsa olevan liian pienen ja matalan niin armoitetulle tai-teiUjattarelle." - Mutta keväällä. 1939 — kristittyjen pääsiäisjuhlien: aikana — puhiä^ iiin Marian Andersonista paljon, sillä hänen pääsiäisperjantaiksi suunr nitteleniansä konsertti oli Wdshing-tonissa peruutettava^ Amerikan Vallankumouksen Tyt-tdret- niminen nais järjestö oli peruuttanut antamansa-luvan luoviätaa Or mistamansa m.s), :Con$tituti Miss Andersonin Jkäytettäväksii koska tämä "kamalan armoittama" täi-teiUjaiar oli ihonsa viiHtä.tummä. - Nämä vallankumouksen välkonah-kaiset, muttajumtnasydämiset tyttäret kielsivät talonsa siis rotukysy-viyksen vuoksi. Tuskin vieläkään he käyttävät rnuuta kuift' tehneensä • viuka ihmisyydelle erikoisen sOuren - palveluksien, taUä häväisevällä itol-laah — pitkäpäperj(^^ joioin he sns ristUnauHtsivat tum- »^äerin Johdolla. _ tnan rädm-^ik^^ ' -Hyvän onnen toivottajat. kokosi-, dessä: " - . r ' - - ---'Vat hänelle $500 ja hän oU iilaisuu- ' Äskettäin- pnsättukut' 'sämanki-' "dessav- jatkamaan opintojaan-erino- Mf} tapaus kunrsamd '^jyÄR-fdrjMo^-^^^^^^^^ Qpmajdn Guiseppe Boghel- Marian Anderson on nyt 44 vuo- hyviä kritiikkejä, mutia ci yleisöä, tias^ Hän syntyi Philadelphian, Pa., Singor Boghetti kehoitti h&jtä lähneekcriväestön korttelissa. Hänen temään Europaan *'nimen hankin-isänsä oli jäS- jä hiilimies, mutta häti . kuoli Marian ollessa 12 vuoden ikäh-nen. Hänen äitinsä, entinen, koldunqpet-tqjatar,_ oli pakoitettu rupeamaan 'pyykinpestdJa elättämään perhettään. Jo kuusivuotiaana oli Marianin unelmana tulla viuluniekaksi ja; pe-semäjllä naapurien rappukäytäviä hCn ansaitsi tarvittavan summan—— $4,35 ~ ja sai itselleen oman viidun. Mikä juhlahetki se olikaan koko perheelle. .8 vuotiaana ihnoiiettiin Marianin olevan Union babtistikirkon "lap-sikontralto" täysikasvuisten kirkkokuorossa. Hän sai ensi esiintymisestään palkkiokseen 50 senttiä. Ah, ja mikä kunnian ja riemun päivä se o-likaan nuorelle Marian-neidolle. Kun hän oli käynyt korkeakoulunsa, kokosivat.hänen kirkkoseurakuntansa jäsenet 226 dollaria nikkeleinä ja .kymppisentteisinä "Marian Andersonin tulevaisuusrahastoon." Muuan Mrs. Mary Saunders Patterson antoi, hänelle vapaasti tunteja vuoden ajan. Erään philadelphialaisen kuoron ^ hänelle jarfestämän yksityiskonsertin .kautta: sai.- hän tilaisuuden kahden taan** ja • niinpä Marian Anderson lähteekin Europan saatuaan Julius Roosenvaldin stipendin. Hän antoi konsertin Berliinissä. Se maksoi hänelle $500 dollaria, mutta ei tuottanut mitään muuta kuin hyviä, kritiikkejä ja silloin tapahtui ihme-, tai sattuma. Berliinin konsertissa oli läsnä myös rJtotsaläineh konserttimanagerl Helmer'Enmall. Tämä herrasmies arveli että tämil sukuni(nieltään ruosalats-niminen neekerityttö voisi saavuttaa ruotsalaisella nimellään ja miksi ei äänelläänkin . Tukholmassa suuren menestyksen. Neekerit olivat suuria harvinai-muksia Tukholmassa, Mälarjärven kauniissa kuingaskaupun0ssä. Mutta konsertit Tukholmassa ja muualla Ruotsissa onnistuivat erinomaisesti. Marianista tuli tukholmalaisten suosikki yhdessä illassa. Hänen ääntään ja esitystään pidettiin ensiluokkaisena, ennen kuulumattomana,' harvinaisena musikaalisena ihmeenä. . _ Sama. menestys oli myös hänellä . Helsingissä, Suomessa, jossa ankara taidekritiikki antautui suorastaan ju- : maloimiseen. Siellä antoi Marian 11 tui heti järjestämään hänelle suuren konserttikiertueen A menkassa. Hän saapuu New Yorkiin Europasta suu* rena kuuluisuutena. Hänen OMim-mäinen konserttinsa on Carnegie^ kaalissa jouluk. 20 p:hä 1035, - Ngw Yorkin kuuluisa Times lehti ' lausui: ^**z4ikitkäufemm^^^^ laulajatar^ Marian Anderson,^ on palannut koti^ maahansa:* Kukaan ei tiennyt, etta Marianin jalka oli laastoissa huk* kaantuessaan laivalla portaikossa* Urhoollisesti kesti Mn tuon illan jännityksen ja jimerikan valloittaminen alkoi. Kaikkialla sama ihailu, samat liikutetut kuulijat, sama har^ taus kuuntelijoissa, hänen ihanan aa-nensä lumouksen kahlehtimia ihmisiä kaikkialla, kaikkialla. Hänen neekerilaulunsa kertovat f niin liikuttavan tarinan neekeriro-dun kauneuden kaipuusta ja surusta, että moftet tuhannet ovat saaneet rotuherätyksen näissä konserteissa ja palanneet niistä "parempina ihmisi-konserttia perät täin ja aina oli nve-vuoden: aja^^^^^ Reijs^ nestys yhtä, suuri. r Ja menestystä jatkui Tanskassa, Norjassa,,:Ijpntpossa,: Italiassa,- Es- .panjassa. Puolassa, Latviassa ja Venäjällä. , _ Tanskassa ja Ruotsissa häh lauloi na Mutta kohtalo on kova neekeritäi-teilijattarelle. Joka on Amerikan kansalle» tuottanut kansainvälistä kunniaa. Mikään New Yorkin hotelli ei voinut antaa asuntoa tälle ihanalle taiteilijattarelle. Hänen oli otettava asuntonsa Harlemn värillisten kortteleissa, r . 1941 annetaan hänelle n. s. Bol- - kin säätiön lahjoituksena $10,000. Se annetaan vuosittain sille henkilölle, joka on eniten tehnyt hyvää Philadelphialle, Pa. . Marian Anderson ottaa sen vastaan, mutta määrää summan korot käytettäväksi kymmenen nuoren lau*- lajan opintojen avustamiseksi r— heikielsi huoneustonsa: piamsti Häzel ti-vainajan, johdolla: Marian 'Saikin-<, monarkeille; Venäjällä toi itsed änT aviä-riinsä ja rotuunsa katsomatta. Scpttilta:- mtim^l^utmetu teellisen .TeaHfiritt, kuuluisa johtaja, - Marian- Anderson on naimisissa kongressimiQhen,- .Adarit': pöii,mt^'i(^f^»Pmn'eS^^ . Stanislawsky hänelle sylisen lUjoja - arkkitehti Orjhens Fisherin kanssa, vdm ja- asia-sai M'o^^ -^ej^e/Zä paukkuvaa Moskovan pak- PerheeUä on kaunis, 102 e^kerin iemmssapiir^sä^-Se-mif^iD Yotkirt-jmcrmoqniseniorkesterin s^^^^ suuruinen maatalo lähellä Dahburya rvanhoUlise^ jäsenet ovatr^ehneet ro- Hstina... v, : . menin, tunnetussa^^Bizetin oopperas- • cpnn, • Siellä viettoa Marian And&^' tuylemmyytenä:perusma^^ tai- hUjoista melkein, kuuden sa^Bdn laulat,Parisissa, ja steUä,sat- j^^^j^^^ mahdollisen vapaa-aikan- i tariai^pktaäk^dH^todättmtsen, imoderrMJan hänen nimnsä^^.y^ amerikalainen konserttijärjestäjä ^a keittiössään tai puutarhaansa vaajttär taide-, ftäille/naisille: \isnempää la. Hän matkusteli koko ajan, sai Soi Hurpk kuulemaan hänet ja sitou-hm- sivistysyjusi^^^^^^ ja- ^hteiskun-natlinen asefna:e^^^^^^ voinut fSelittää ihmisyyden. ytevintä totuutta: kaikki ihmiset, ovat Jhtmsi^ rodustaan ja väristään huoiimattä. Mutta DARzn käytös Miss Ander- ... Kirjoittanut PAL FURNi Suomentanut ja norjalaisen kirjallisuuden juhlassa ALCJESNIDB lien. Marian rakastaa kukkia . . . ja fonograafiievyjä, jotta hän kokoilee oikealla asianttmtijan taidolla. mia kohtaan ei ole oHut hänelle vahingoksi^ ei, vaan päinvastoin, hän on tällä hetkellä Amerikan ja ehkäpä maailmankin parhaiten^palkittu ^onlajatar. Hän saa falkkiota joka ^omertistaan.^2,500' ja on hänellä esiintymisiä', noin 80. vuodessa.. ÄTy- ^Pttää hänellä on^^nemmäti kuin keitän muulla laulajattarella :ja, hänen konserttejaan, on merkitty jo kah- - ^.hi.vuodeksi eteenpäin. Marion on . k laulama; 425 kaupungissa., • ^^5/ kertaa hän lauloi Valkoises-talossa presidentti: Roosevelt'-vai- ^'^kn kutsumana.' iToiseila kerralla oh Englannin kuningaspari pfesi- ^^nttipcrfieen vieraänar - - • .; ; • Sibelius Idusiii Marian Andersonil- ' ^yltänoi koydessmH. Helsingissät \ Toloni parret ovat liian matalalla "«« suuria lauMjoiartd. vastaanotto- - '^<'»'' Tuskin^Sibelhii osittain-tte^i'. ^'ff tflw,j tictkriläUlajatar oli lakais- : !^ /a pessyt.porraskäytäviä ahsäi-•'. .^^ccn itselleen hiukan.käytiövaro- ^« ^itQtämä''arnioitettutäiieilfja- .'««5/ köyhyyden sängen hyvin. ; esittänyt ANJA WEMMElVUO. Kun pääsemme vapaiksi, selkenee ilma. • '-Silloin täytämme valkeat arkit paholaissanoin ,ja merkein. .Verin kirjoitamme ja vihassa — rakastaen. - Tulemme kirjoittamaan elämän." • Tulemme ^paistantaan irti ..kaikki poltetut, vihatut, vainotut miehet: Malraux'n, Richard Wrightin, Överlandin, Mannin ~ Ja kaikki ne, jotka heittivät kynänsä ja tarttuivat •terävämpiin aseisiin. Heille paukkukoot painokoneet ja rotatiot jymiskööt . . uudet laulumme • .ja kaikille niille, jotka heittivät kynänsä voimattomassa . - . laihassa. . . "•: ; • ;. ' Kun pääsemvie vapaiksi, selkenee iltna taas. T.äy'tämntc ilptan, kunnes se vinkuu paholaisSu,vclin ^ musiikkia, joka hulvahtaa ylitsesi, . . . . ; : lävitsesi, min £ttäs_e..puhkaoJhofl, särkee suonia, jäseniä f . • ; imington, Armstrong, Kobeson on ja Larcejord. • • •• .: Ja kaikki tiet entävät kaikkiin taloihin^ - ' joissa iloiset grantojoonit soivat, ..ja pikJiupojat.ratsastavat tuoleilla, valkoisin housuin > . ja nuotin vierestä puhaltavat torviin„ . . . . Ja se on ihmeellistä. . . . , , ; . : Jiihani Ahon ikuistama kappalainen Alcenius on. ollut Sleravaarassa pltä- :jnässä pr^jäiicoulmitaricastusta. Rai^l oa jo rappujen -edessä noussut. Itäar- Tylhin kyllin syöneenä ja juooeena. V Mutta talon; emäntä vielä vieraamra-raisuudessaan. mainitsee, että ciisl anl-nulla cllut k>-psiä mansikoita» elikö .pastori tahtoisi syödä Qaacisl3ckamaitoa. Ksippalair^n laskeutuu ifcärrylÄtä, niin valkeaa kuin se suurelle Ja t5'ienr lihavalle mieheHe orJdn. Syötyään ison pilkkumillisen mansiikkamaitoa tunnustelee hän itseään Ja sanoo: — Kyllä nyt saa riisua hevosen, en minä kjkene tänä plilvänä enää lähtemään." FRED GROUNDSTROEM -Rauman merikoulussa, vaikutti miiu-tama vucsfkj-manen sitten tiulkika |a • kcCcenut opettaja Fred Groundstrccm, Jdka väliin iuskaantuessaan visapäisiin poikiin saattoi sanoa vaf&fa' repäiset- ' västi, . Kerran pii tunti, jolloin poikien oU ; selostettava navigeerausta; tö. * miten eri tiUuitelssa tulisi • icObJata > laivaa. ' Eräs heikpnpuoleinen kapteenipalku . yritti selittää parhaansa mukaan. Johtajan mielestä meni vallan. huUustl, Ja • ke^en kaiken hän riisui taikMosa hätäisenä, kuin merihädässä Ja !huusl:. , Jumal siunak-ko sendä'n/ko viä ' hj^ä laeva inäilckeK |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-12-22-03
