Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 10, 1948

              riiiiftiri 1
rustuva Hollywood-fiInn "Kenelle kel­lot
soivat" on julistettu Turkissa pan­naan
liian radikaalisena.
Punakaartiiatsct — Suoneen kuluvan
vuoden tulo- ja menoarvioon on mer­kitty
500,000 markan määräraha v.
191S kaatuneiden punakaartilaisten
hautapaikkojen kunnostamista-varten.
Outokumpu^— Outokumpu Oy:n kai­vannoista
saatiin viime vuonna 21,087
tonnia kuparia ja 76 tonnia nikkeliä.
Kultaa tuotettiin 350,9 kiloa, hopeaa
5,873 kiloa. Yhtiön kaivannot sijaitse­vat
Outokummussa, Nivalassa ja Ylö­järvellä.
B. C, — Viime maaliskuussa oli Ca­nadan
työläisten keskimääräiset viikko-ansiot
korkeimmat B. C:n ojaakun-nassa,
$41.54,'il<motttaa tilastollinen toi­misto
Ottawasta. Toisella tilalla oli
Ontario, $40.81.
Punaliput — \*iime vapun vieton y^i-
,teydessä taistelivat oikeistolaiset sos-dem
ainekset Suomessa punaisten lippu­jen
käyttöä vastaan mielenosoitustilai-s\
iuksissa.
Satoa Lokakuun Suuren Vallan-fyttöjen
soutiikluhin jäsenet Lilian Andrist, Myrle Log in, Joan McQuarrie ja Mary Robinson^ jotka voittivat Domi­nion
päivänä soutukilpailun SauU Ste. Mariessa, Ontariot
kumouksen jälkeen on Xeuvostoliitossa
julkaistu 889,000 teosta yhteensä 11,300
miljoonaa kappaletta 119 eri kielellä,
ilmoitettiin Moskovasta äskettäin.
Suomi — Viime huhtikuussa tehty­jen
laskelmien mukaan tarvittiin Suo­messa
^lähes viisituhatta traktoria, joita
oli siihen mennessä tänä vuonna tuotu
maahan ainoastaan 700 kappaletta.
Canada Canadan rahaministerin
)ininin keksijä olikin
portugalilainen
onista tiedotettiin äsken, että
galilainen tiedemies Arthur de
puerque ja antanut keksintönsä
s\-aI]oille amerikalaisen sotilaslä-e\^
rsti Robert A. Solborgin
i\iionna 1941.
pnun ranskalainen apulaiseni Pier-eph
du Pont toimitti ensimmäiset
anöUiset kokeilut Pyreneitten
to. Hän räjäytti siellä hyvin
pommin, joka aiheutti vähäisen
|]än5tyksen". sanoo Albuquerque.
sanoo halunneensa pitää asian
routta antoi lausuntonsa sen
h iiun hänelle näytettiin maalis-
I -3 päi\-3n numeroa Rio de Janei-
Brasiliassa. ilmestyvää lehteä
jossa kerrottiin hänen kek-
I atomipommin.
A L . \ N REEVE: Etelä-Sudaoin "Mikaraihmisiä"
e-
(ttuaan kämppään):
>llä oikein hommaartc. |
imme tehdä punnat, t^j
•veliä."
3ta ette näy osaavan."
se näin käy: kuumU^*
Ln sokeria sekaan Ja
an konjakkia?"
raan n&in: kuppiin
rttä. noin puoliUecn.P»fl
ivasU sokeria Ja
le on sulanut. S i t t t f l^
s Ja kuppi iä>-t<täin
y i ABVELEMAAN
tmyt vanhapoika
I luulrt ihmi-sten
aassa huoneeia yö»'
^«riri lahja Mannerhei-lle
joutui Chicagoon
-Amerikan linjan laiva "Stock
.loi äskettäin matkustajien -mu
Vorkin rantaan myöskin
l^^ttniisen ^^masiinan", nimittäin
ä^-än auton, jonka Hitler d i
in aikana antanut kreivi
"mille syntymäpäivälahjaksi,
«•m kuitenkin lähetti auton
Hileen myytäväksi Ruotsiin,
^»tj osti chicagolainen liikemies
Janus. Kximport Associa-
^»ca^o. johtaja. Auto kul-
'^'lia tunnissa, on Mercedes
tummnvärinen loistolaitos.
on tehty kuulankestävästa
takaosassa on yksi noja-
^»^^^ fyhrcriä varten.
• ^ « t i auton saapues.'» otU-JU
N A L L . \ ja jokihöyryläivälla mat­kustaen
Malakaliin on neljä päivän­matkaa
Khartumista etelään. Mutta
British Airwaysin Lockheedimme selvi­si
tuosta taipaleesta vähän yli kahdessa
tunnissa, kiiti Valkoisen Niilin poikki
ja laskeutui lentokentän kiitoradalle.
Vilkasin koneen pienestä ikkunasta näh­däkseni,
oliko sivistysmaan ma jo loppu­nut.
Oli kuin olikin. Kookkaita, mus­tia
alkuasukas työläisiä niitti paksua
keltaista heinää ' lettEokentän laidalla.
Heillä ei ollut ollenkaan vaatteita, .an­noin
arvoa heidän hyvälle ymmärryk­selleen.
Tänäkin vuodenaikana on Ma­lakan
ilmanala hyvin kuumaa ja kos­teata.
Nautittuaan teetä lentokentän ma­jatalossa,
matalassa puurakennuksessa,
jonka vilpolan suojasi pitävä moskiitto-verkko
ja jonka katonharjalla vaakkui
rivi mustan ja valkoisenkirjavia varik­sia,
matkatoverini nousivat jälleen ko­neeseen,
ja Lockheed lähti jyristen mat­kalle
kohti Ugandaa. Jäätyäni yksin
kävelin katselemaan ohikulkijoita.
Nämä olivat etupäässä shilluk.hei-mon
jäseniä. Heidät tunsi koristetar­koituksessa
kasvatetuista kyhmyistä,
joita oli herneiden tavoin siroiteltu pit­kin
heidän otsaansa. (Heihin lyödään
tällainen "tehtaanmerkki" jo lapsina.
Heidän otsaansa viilletään teräväkärki­sellä
partaveitsellä koloja joihin hiero­taan
puuntuhkaa ja lannan sekoitusta,
kääre sidotaan tiukasti haavoille ja na­han
annetaan kasvaa rääsyjen päälle.)
Miehillä oli yllään lyhyet, oranssinvä­riset
vaipat, 'iaut", jotka oli solmittu
vasemmalle olkapäälle ja laskoteltu e-destä.
Joku toisesta kylästä saapunut
tilapäisvierialija asteli oikein vähissä
vaatteissa ja huolettomana pölyssä —
keihäät ja puinen kilpi olkapäällään.
Pystöpäiset, hoikat naiset, joilla oli y l ­lään
pitkät, punaisella tiilenpölyllä vär­jätyt
"laut" kantoivat koreja ja mytty­jä
lakritsapalloa muistuttavien päitten-sä
päällä. Näiden arvokkaiden ihmis-tietojen
mukaan olivat maan yhtiöiden
voitot viimevuonna 1,S2I miljoonaa
dollaria eli 400 miljoonaa enemmän
kuin vuonna 1946. Niistä maksettiin
tuloveroina 804 miljoonaa dollaria, ver­rattuna
670 miljoonaan v. 1946.
Suomi — Suonien Llkomaankauppa-lirtto
julkaisee englannin-, ranskan-, es­panjan-,
ruotsin- ja venäjänkielisiä ai-kausjulkaisuja
ulkomaankaupan edistä­mistä
varten:
....Korkolasku Canadan rahaminis­terien
antamien tietojen mukan maksaa
maan hallitus tämän tilikauden aikana
korkoina $424,088,976.78 hallitifksen
liikkeelle laskemista lainapapereista ja
muista veloista.
Sairaalat Canadassa oli v. 1946
neensa sen vasta-maksuksi eräältä ruot­salaiselta
firmalta, joka oli ollut dolla-rivaikeuksissa.
Janus ei vielä sanonut
tietävänsä mitä hän tekee uudella au­tollaan,
mutta chigalaiset lehdet ovat
jo varmoja, että Janus asettaa tämän
Hitlcr-csineen näytteille uteliaille, sillä
he kyllä maksavat kaksikin nikkeliä
nähdäkseen tämän Hitleriä kuljetta­neen
auton, joka joutui SuMnecn, sitten
Ruotsiin ja lopuksi Chicagoon ja minne
vielä joutuukaan aikojen kuluessa? Jo­honkin
museoon, arvatUva.sti.
ten ylpeä pidättyväisyys herätti minus­sa
kunnioitusta. He eivät kiinnittäneet
töllistclevään, valkoiseen muukalaiseen
minkäänlaista huomiota.
Sitten äkkiä — hurjaa hälinää. Sotu­rit
hajaantuivat aivan kuin kuusi nor-suparvea
olisi ajanut heitä takaa. Hä­tääntymisen
syynä oli lentokentän au­to,
joka ajoi hitaasti minua kohti.
Pysähdyin tienviereen ja sain osak-geni
iloisen tervehdyksen: "Tahtoisit­teko
syödä päivällbtä kanssani tänä i l -
(JaUcutt kotmaxaneUak 4ivul]ft>
keskimäärin 9.4 sairasvuodetta kutakin
tuhatta asukasta kohden, eniten (lO.l)
-Albertassa ja vähimmän (7.7) New
Brunswickissa.
Sodan loppu — Mikäli Canadan koti­mainen
lainsäädäntö on .kysymyksessä,
suunnittelee liittovaltion'hallitus sodan
virallista lopettamista tulevan maalist.
lopulla, joTloin kaiken sota-ajan poik-keuslainsäädännÖn
vaikutuksen tulisi
päättyä. "f^
Tvöttomvvsvakuutus — Viime hei-mikuun
lopulla oli Canadan työttömjrys-vakuutusrahiastossa
varoja kaikkiaan
$440,»'29,688. lisääntyen kuukauden
kuluessa yli viidellä miljonalla dollar-rilla.
Ammattitietoja — Murtovaras Frank
Reymcr selitti Pittsburghissa lukevansa
kuolinuutisia koska ihmiset ovat taval­lisesti
pois ^asunnoistaan hautajaistca
aikana, sooden faänclle mainion tilaisuu­den
rauliaUl<teen työskentelyyn.
xli
i i . 4*
li
'.s
oh
4 ii
II
'I- '•Il 5«i
* »il
f' J
iii
I
^ r I