1938-06-25-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUAXTALVA, KESÄKUUN 25 PÄIVÄNÄ
{Canadan suomalaisten viikkolehti) •
Registered at the Post Office Dept.j 4 ,
Ottawa, as second cla&s matter.
1 vk.
6 kk.
3 kk.
1 vk.
6 kk.
TUaasbInnat:
Ulkomaille
$2.00
1.10
M
$3.00
1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Iiiekkl Ilmestyy jokaiseni ^'iikon lauantaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
.: '
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
P i t ä k ä ä äslamiesvälineltä jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
•Ltd.. :
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J. Järvis, Rauha
Mäki, Hilja Aho. £. Suksi, fister
Kaustinen, Aili Malm, Margit Laakso
Ja Yrjö Salvo.
Liekkiin aljotut kirjoitukset osol-t6ttava:
m
r.O. Box 69 Sadbary, Out
Tähdellä Oi merkittyjä kirjoituksia
lainattaessa on alkulähde ehdottomasti
inälnlttäva.
• Edistysmielinen, kansanmielinen ja-työväelle suosiollinen Meksikon
presidentti Gafdenas, joka äsk^^^
yrityksen ja vähän aikaisemmin perään&ntamattomaSti otti •valtion
haltuun: engkintilaisten ja ykdysvaltalatsten oljynihtrtaiden italUise-man,
työväeH'dä, kansaa ja maata riistäviin öljyteolUsmiden, ja m
jatkuvasti pyrkinyt auttamaan maätaviljelevän, mutta rmaattoman
väestön däfnaä, 1 jakamalla rukfinaällisina toiseläjinä elävien suur-maanomstajieh
maita työtätekevUle ja todeUiMe VU^^^^^
Miestä seUaista •maan ohjaksissa täytyy
EH vuodenajat vaikuttavat omalla
tavallaan; natitinrtne niistä tahi vihamme
niitä. Nautimme (alvesiäkin,
kun se on laäduliinen, mutta vihaamme,
ktm se on kylniä'ja ärräpäinen.
kevät on ktvät, se vapauttaa, se nuorentaa,
se kannus f da elämään, rientämään.
Jä kesä, kun jäfämme läskisistä
pois sääsket ja mönnittgäis^t ja
polttdvAn paahteen, sehän on elätnäa
kökdridan. Saamme, pohjolan asukkaat,
tuntea paratiisin esimakua —
ei palele, ei ole väliä verhoista, on
vettä, on vihreyttä, dn kukkasia, oti
valoa ja — vapautta. No, emme nyt
pihu kovin suuresta vapaudesta, se
saattaa olla niin ja näin ja saattaapa
olla niinkin, ettei sitä ole kesällä sen
enempää kuin falvellakaan. Mutta
siihen me kcsäUä erikoisesti pyrkisim-iHe
ja sitä pitäisi ölla, jOs oikein olisi.
Ja onhan sitä toisilla, on otlut aina
ja on yhäkin, ei nmutakuit dfsiä viehättävin
olinpaikka ja nauttia kesästä
ja clämäsfä huoletonna täysin rinnoin.
Mutta tarkoitnkscvrme olikin tulla
siihen tosiasiaan, että jollakin tavalla
S(O CIÄL Trends'ien'' mukaan vähemmän
kuin kahdeksan henkilöä
sadasta* Yhd3rsvaUoiSSa on mukana
elämän valttämättömyyksieh j*a
mukavuuksien tuottamisessa. Tästä
vähemmästä kuin kahdeksasta prosentista
maan väestöstä on kansakunnan
elämä riippuvainen. Ne ovat. ai^
noat todeiiis^t rikkauden tuottajat.
Kulta ja hopea pankkien holvdssa ei
ole rikkautta. Sitä eivät myöskään
ole osakkeet ja bondit, kiinnit3rskir-jät
ja. omistuskirjat tallettislaatikois-sa.
.
Rikkautta on vain teollisuuden päivittäinen
tuotanto ja jako. Tämä on
niin totta, että jos jokainen kulta.,
hopea- ja paperidollari ja kaikki
ömistuskirjat upotettaisiin meren syvimpään
kohtaan, sillä ei häv^itettaisi
Unssiakaan todellista rikkautta.
Ihmiset elivät satoja tuhansia, ehkä
miljooniakin vuosia ennen kun raha,
rikkauden vastike, keksittiin ja
•—s
lisäksi ehkäpä rasitusta —, joka vie-^
roittaa enemmän tahi vähemptän kir^
jojen ja lehtien parista. Siitä on se •
seuraus, että lehtien tilauksia katkeilee
ja että yleensä lehtien tilaaja-.
määrä pyrkii täua aikana laskemaan.
Sen kokemuksen lienee tämä meidänkin
lehtcv^tme jo ehtinyt ttfähdä. Tästä
seikasta halusimme LIEKIN yistäville
huomauttaa. Niin, soisimmepa tosiaan,
ettei yhtään LIEKIN tilausta
katkeaisi kesälläkään, vaan ennemminkin
tilaajat, lukijat ja ystävät lisääntyisi.
Ja siihenkin on mahdollisuus,
jopa joHldkin seuduilla erikoi'
sesti juuri kesällä, jolloin päästään
hei pommin liil^kumdan tiäisj^mmis'
säkin kylissä ja kokoontumispaikois-^
sa. £1 tarViiseisi muuf<t kun ottaa
noa sen koruttoman totuuden, että
kuka tahansa löytää LIEKI$T.\ vuoden
„ . . . , v . . ^ . r . . . > . v , j j . , i t s e l l e e n sopivaa lukemista
jokahinen on kesän mmoissa;lövtaa . . . , . .,
II • / v , . | ' enemmajt ku}n "rahansa edestä :
suta jotakm sellaista viehatvsta — .. ~ , . „ .
käHt^usrttarsem^
we» saa ih-inetelläi^
kiiiiikä tuollainen on ensinkään
kannattanut
Eikä nyt sen^enempää. • f*<z/w /ä/-
läista käytäiinö^istä huo^m^
shme LIEKIN v>/fl>///ä kesällä.
Syksyllä ja talvella ön taas omat
iniirhemsa, joihin ehdimme aikanaan.
Muistimme tuossa, että täällä LIEKIN
koiipaikalla on pturi ovella suuret
jjihlät —- Suomalainen Järjestön
aluejithläty joiden eteen ofi^ erikoista
työtä viikkomäärin. Kaikesta
päättäen juhlista tulee smm/?tmois€t
sekä ohjelmaan että osanottoon nähden.
Vannaankin kaikki lähettyvillä
soptyalla hetkellä LIEKIN ai- r asuvat M^^^
heekii, huomautella ystäville ja tehdä fämään Työn Fmstoon ensi sunuun-tunne^
iksiftiille, jotka eivät sitä ennestään
tunne, ja vaikkapa samalla
ai/wuttaamatkaU€"köetilauksia'^. Jos
jjEkm setträ sitten pitemmän päälle
viehättää, niin äsiariömaiset eivät siitä
enää kakattaan vieraantiu. Emme
. taina viettämään Merkittävän yhdes-säolohetken.
Urheiluohjelma alkaa
kello 10 aamupäivällä ja muu ohjelma
kello puoli kahdelta, jatkuen myöhään
yöhön. Siellä tapaa ystävät
ystäviä ja tutut tuttuja, vanhoja ja
he tuievat elämään rniin kauan - kuin
heidän sallitaan muuttaa luöniion vapaat
lahjat elämisessä tarvittaviksi
-välineiksi.
Aikamme vaivana ei ole työväen
haiuttpmuus muuttaa raaka-aineet
käyttö- ja kulutustarpeiksi. 'Vieläkin
vähemmän ne ovat seuratiksena työ-välineideuj
koneideri, voiman ja tiedon
puutteesta. Kaikkia näitä meillä
on enemmän kuin tarpeeksi varus-taaksemme
jokaisen miehen, naisen ja
lapsen tässä jumalan maassa elämän
tarvikkeilla ja mukavuuksilla. Vaivamme
johtuvat yksinomaan siitä seikasta,
että jokaisesta Sadasta työkykyisestä
ja työhaluisesta ihmisestä
vähemmän kuin kahdeksan on tuotannossa
mukarta.
Maan uumenissa on riittävästi hiiltä
jokaisen kodin lämmittämiseen ja
jokaisen pyörän pyörittämiseen. Mutta
sittenkin hiili pysyy maan sisällä
samalla-aikaa kun puolet; hiilenkaiva-jista
ort nälässä ja joutilaana.
Meillä on biljoona eekkeriä vilje-l)
rsmaata ja kuusi miljoonaa farmariperhettä,
jotka kykenevät ruokki-niaan
jokaisen suun ja vaatettamaan
jokaisen ruumiin. Ja kuitenkin puolet
niistä elävät hallituksen almun
varassa, tai saavat hallitukselta korvausta
siitä, että pitävät vainionsa
kesantona, ovat viljelemättä ruokaa
ja vaateainetta.
Meillä on 500 miljoonaa eekkeriä
metsämaata, tuhansia sahoja, tiilitehtaita
ja höyläämöltä. Mutta sittenkin
miljoonia ihmisiä elää kurjissa
hökkeleissä samalla aikaa kun metsä-työläiset,
sahat3'öläiset, tiilitehtaiden'
työläiset, hoyläämöiden työläiset ja
rakennustyöläiset ovat joutilaina ja
puutteessa.
Maassa on 700. jmilJoonaa mekaanista
hevosvoimaa käytettävänä, 127
miljoonaj^. suurempaa konetta lokomotiiveja,
turbiineja, moottorivaunuja,
traktoreita, trokeja, sorveja,
kutomokoneita ja kaksitoista miljoonaa
työtöntä työläistä samalla aikaa
kun puolet kansastamme huutaa
kaiken sen puutteessa, mitä niukkaan
toimeentuloon tarvitaan.
Näifi kesän aikana on pyykin>sili-tys
vähemmän hauskaa työtä. Oh
emme tarkoita kaupunkilaisemmtiä
jotka siUitävät pyykkinsä säkkoraii
dalla-vilpoisessa huoneessa, sellaisissa
. oloissa on pyykin silitys leikkiä. Mut.
ta: auta armias meitä maalaisia, kun
•muutenkin on kuuma ja täytyy -vielä
^Ittaa tulta mmissa, jos mietii saada
raudat kuumaksi ja pyykin sileäk-
Me olemme keksinyt keinon, joka
helpottaa työtämme janeuvomme sen
keinon kaikille pyykin sUityksessä
hikoileville emännille. Siis kuunnelkaa.
Kun alatte silittää, niin lähte-kää
matkalle — mielikuvituksissanne
nimitiäin. ^Me -olemme sillä tavalla
matkustamt kaikissa'maissa. Tänään
silitimme taas pyykkiä ja kävimme
'Hamaijissa. Lähdimme matkaan Lis-suita.
•Naapureille sanoimme, eitä.
'käväisemme 'kaupungissa, mutta cm-
. me Jäänytkään-^kaupunkiin, vaan jatkoimme
'matkaa Tyynen meren rannalle.
Siellä jätimme Lissun jonkun
ystävMisen ihmisen takapikalle ja
nousimme -komeaan valkoiseen lai-vaan,
ijdkaiveimeiäät^Hmvaijiin. Oi,
kumka suloisesti -laiua 'keinut siellä
merdlä ja raikas merituuli puhalsi
vasten kasvajamme, kun seisoimme
laivan ykarmella'katselemassa, kiiinka
jokäHnen ^-hetki -.Vei-meitä lähemmäksi
sitä tpaljon ipukuttua !Hawaijia. Vihdoin
Mmme rannassa, missä hiiwai}i-laisetotthat
meidät vastaan soittaen
ja ' laulaen. 'Illalla .ÖU siellä juhlat
mätkäilijäin-kunniaksi, mutta ine karkasimme,
juMasta-ja kävelimme rannalle.
Siellä istuimme palmun juurelle
ja katselimme kuutmossa kylpevää
merta. Seuraavana päivänä
kirjoitimme koHinnaapuriUe ja'kerroimme
että viivymme 'Hamijissa
pari viikkoa. Mutta kun olimme viikon
ollut Haivaijissa, niin päätimme
saman tien käväistä Honolulussakin.
"^Menimme sinne-ja siellä oli yhtä kaunista
ja hauskaa kuiri Haivaijissakin
ja se tomen viikko kului siellä. Sit-tentpitilähteä
jo kotimatkalle. Haikeana
heitimme hyvästit saartlk ja
nousimme laivaan f joka toi meidät takaisin
mantereelle. Löysimjnc Lissun
syleltä takapihaUaja tulla pörrötimme
kotia kohden, mutta ennenkuin
ehdimme kotiin, oli pyykki kaikki
silitettynä, emmekä ollenkaan huomannut,
millä aikaa olimme sen tehnyt.
Silläaikaa tietenkin, kun mielikuvat
vaelsivat Haivaijissa. Kokeilkaapa
emännät samaa keinoa, nitn
huomaatte, että pyykin silitys ei olekaan
kuumaa ja ikävää työtä.
SIRPA-SERKKU.
halua kehua, mutta uskallamnte sa- nuoria,-- (.4,P.)
Mutta miksi jatkaa kun koko tässä
maassa ei ole yhtään rehellistä ajattelevaa
ihmistä, joka kieltäisi nämä
tosiasiat? Miksi etsiä kansallisen, tai
oikeammin maailman laajuisen ^'aI-van
syitä sellaisista pinta-ilmiöistä
kuin raha, luotto, paternalismi^tyk'
mentisointi, kauppatase, oikeudelliset
määräykset, paperilla olevat lait |a
hallitusmuodot silloin kun jokainen,
nimensä arvoinen ekonomisti tietaa,
että taloudellisessa järjestelmässä,
missä kahdeksan rikkauden tuotta.iaii
on elettävä yhdeksänkymmentä kaksi
tuottamatonta kansalaista, on jotam
niin kieroa, jota ei voida poistaa pel-kälTä
Välkotalossa olevan nuehen
muutolla.
• • * • , -*
On totta, että monet näistä yh-deksästäkymmenestäkahdesta
tuot-
(Jatkoa kolmannella sivulla)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 25, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-06-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380625 |
Description
| Title | 1938-06-25-02 |
| OCR text |
Sivu 2 LAUAXTALVA, KESÄKUUN 25 PÄIVÄNÄ
{Canadan suomalaisten viikkolehti) •
Registered at the Post Office Dept.j 4 ,
Ottawa, as second cla&s matter.
1 vk.
6 kk.
3 kk.
1 vk.
6 kk.
TUaasbInnat:
Ulkomaille
$2.00
1.10
M
$3.00
1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Iiiekkl Ilmestyy jokaiseni ^'iikon lauantaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
.: '
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
P i t ä k ä ä äslamiesvälineltä jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
•Ltd.. :
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J. Järvis, Rauha
Mäki, Hilja Aho. £. Suksi, fister
Kaustinen, Aili Malm, Margit Laakso
Ja Yrjö Salvo.
Liekkiin aljotut kirjoitukset osol-t6ttava:
m
r.O. Box 69 Sadbary, Out
Tähdellä Oi merkittyjä kirjoituksia
lainattaessa on alkulähde ehdottomasti
inälnlttäva.
• Edistysmielinen, kansanmielinen ja-työväelle suosiollinen Meksikon
presidentti Gafdenas, joka äsk^^^
yrityksen ja vähän aikaisemmin perään&ntamattomaSti otti •valtion
haltuun: engkintilaisten ja ykdysvaltalatsten oljynihtrtaiden italUise-man,
työväeH'dä, kansaa ja maata riistäviin öljyteolUsmiden, ja m
jatkuvasti pyrkinyt auttamaan maätaviljelevän, mutta rmaattoman
väestön däfnaä, 1 jakamalla rukfinaällisina toiseläjinä elävien suur-maanomstajieh
maita työtätekevUle ja todeUiMe VU^^^^^
Miestä seUaista •maan ohjaksissa täytyy
EH vuodenajat vaikuttavat omalla
tavallaan; natitinrtne niistä tahi vihamme
niitä. Nautimme (alvesiäkin,
kun se on laäduliinen, mutta vihaamme,
ktm se on kylniä'ja ärräpäinen.
kevät on ktvät, se vapauttaa, se nuorentaa,
se kannus f da elämään, rientämään.
Jä kesä, kun jäfämme läskisistä
pois sääsket ja mönnittgäis^t ja
polttdvAn paahteen, sehän on elätnäa
kökdridan. Saamme, pohjolan asukkaat,
tuntea paratiisin esimakua —
ei palele, ei ole väliä verhoista, on
vettä, on vihreyttä, dn kukkasia, oti
valoa ja — vapautta. No, emme nyt
pihu kovin suuresta vapaudesta, se
saattaa olla niin ja näin ja saattaapa
olla niinkin, ettei sitä ole kesällä sen
enempää kuin falvellakaan. Mutta
siihen me kcsäUä erikoisesti pyrkisim-iHe
ja sitä pitäisi ölla, jOs oikein olisi.
Ja onhan sitä toisilla, on otlut aina
ja on yhäkin, ei nmutakuit dfsiä viehättävin
olinpaikka ja nauttia kesästä
ja clämäsfä huoletonna täysin rinnoin.
Mutta tarkoitnkscvrme olikin tulla
siihen tosiasiaan, että jollakin tavalla
S(O CIÄL Trends'ien'' mukaan vähemmän
kuin kahdeksan henkilöä
sadasta* Yhd3rsvaUoiSSa on mukana
elämän valttämättömyyksieh j*a
mukavuuksien tuottamisessa. Tästä
vähemmästä kuin kahdeksasta prosentista
maan väestöstä on kansakunnan
elämä riippuvainen. Ne ovat. ai^
noat todeiiis^t rikkauden tuottajat.
Kulta ja hopea pankkien holvdssa ei
ole rikkautta. Sitä eivät myöskään
ole osakkeet ja bondit, kiinnit3rskir-jät
ja. omistuskirjat tallettislaatikois-sa.
.
Rikkautta on vain teollisuuden päivittäinen
tuotanto ja jako. Tämä on
niin totta, että jos jokainen kulta.,
hopea- ja paperidollari ja kaikki
ömistuskirjat upotettaisiin meren syvimpään
kohtaan, sillä ei häv^itettaisi
Unssiakaan todellista rikkautta.
Ihmiset elivät satoja tuhansia, ehkä
miljooniakin vuosia ennen kun raha,
rikkauden vastike, keksittiin ja
•—s
lisäksi ehkäpä rasitusta —, joka vie-^
roittaa enemmän tahi vähemptän kir^
jojen ja lehtien parista. Siitä on se •
seuraus, että lehtien tilauksia katkeilee
ja että yleensä lehtien tilaaja-.
määrä pyrkii täua aikana laskemaan.
Sen kokemuksen lienee tämä meidänkin
lehtcv^tme jo ehtinyt ttfähdä. Tästä
seikasta halusimme LIEKIN yistäville
huomauttaa. Niin, soisimmepa tosiaan,
ettei yhtään LIEKIN tilausta
katkeaisi kesälläkään, vaan ennemminkin
tilaajat, lukijat ja ystävät lisääntyisi.
Ja siihenkin on mahdollisuus,
jopa joHldkin seuduilla erikoi'
sesti juuri kesällä, jolloin päästään
hei pommin liil^kumdan tiäisj^mmis'
säkin kylissä ja kokoontumispaikois-^
sa. £1 tarViiseisi muuf |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-06-25-02
