1938-10-01-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'H"
Huolimatta kapinallisten pommituksesta ja hyökkäyksistä tasavaltalaisen
Espanjan armeijan sotilaat ovat onnistuneet jatkuvasti rakentamaan
siltoja Ebr on yli, tehden siten mahdolliseksi vihollisen torjumisen.
Kuvassa tasavallan sotilaita juuri rakentamallaan sillalla.
OOTTAKO kuullu sitä fälly-re-tuuttia
Laihialta?
S'oon salaperääne ja kamala asia.
Ja häpiä koko Laihian seurakunnalle
kun tukithan vanhoöUa fällyrauskool-la
yhren taloon henkireikä.
Kuuluusas Jakkulankyläs se tapahtuu
Tapaninpäivää vasthan yällä.
Isäntä ja emäntä ovat jo siihe ikähä
tullehet, jottei ne seurahuanehilla hyp-päjä,
kun inenöövät Tapinanpäivähä-ki
oikiaha aikaha maata.
Mutta yhren aikaha yällä huamaat-ti
emäntä siihe ku niin kovasti kropaa
ja krahn^a. Oli ku kummajaaset plis
kraapinu ympäri talua ja menny ka-
,tolle. \ ' •
Emäntä veti fällyt korvihi ja aiya
otti hengen kiinni, tiätää sen ny — —
Sitte se rupes pökkimhä isäntää
kupehesen jotta
— Kuule kuule —
isäntä heitti heti kuarssaaniisen
siihe ja kysyy jotta
— Mitäh, mitäh?
— Ku kropaa — — —
— Jaa-ah! — sanoo isäntä, hyp-päs
pysthyn ja hairas puntarin kor-koosen
päästä.
Ja aina vaa kropaji.
.Viimmeen isäntä meni uuniklasista
luuraamaha ja näki ku miäs tuli tik-kahia
alha katolta.
— Kyllä minä kummajaaselle näyt
ä n !— kiljaasi isäntä ja tryyköötti
paitaasillarisa pihalle.
Samaskerkes kummajaanenki maa-ha
ja lähti pyhkääsöhön niiku valkia
olis ollu hännän alla ja taisi totta viä
pian aikaa ollakki! Ainaki se prä-täji,
vaikkei liaskaa noussu. ^
Isäntä peräspaitaasilla ja avoon
jaloon.
Mutta kiinni ei saanu, kun oli niin
liukasta, jotta pakkas kaatuulemhan.
Isäntä tuli tupahan takaasi ja kyllä
emäntä pelkäs ja vapaji. Ei saatu unta
enää koko yänä.
Neljän aikana emäntä sitte nousi
ylhä ja teki valkian takkahan pannun
ala, \'eti pellin auki ja voi kauhia,
ku kaikki savu tryyköötti tupahan.
— Tuu ny kattomhan — sanoo
emäntäisännälle.
— Vera peili auki I —
Naapurit eivät tunne toisiaan,
lypsylaulut eivät helise karjahaassa
ja kivinen temppeli aurinkoisella mäellä
ei tunnu enää lainkaan turvalliselta.
Oi kotikyläni, kultaa välkkyvin ikkunoin,
rauhattomuutesi on vain myrsky vesilasissa,
toisaalla, toisaalla,f;atkaistaan kohtalot —
kivisissä kaupungeissa, vihreitten pöytien takana,
mutta kuitenkin on poikasi onnellinen.
Hän on vannonut itselleen: sinä heräät,
sinä olet valmis ottamaan vastaan sen, "
mikä kerran on tuleva,
ikuisen päivän, onnellisuuden sodan,
jonka polton jo tunnet itsessäsi,
mutta jota vihaat (niinkuin vihaat kaikkea uuttal),
mutta jonka poikasi on saanut aavistaa.
OLAVI SUPPANEN.
Hirmumyrsky on
riehunut
vaamisella, eli ennustaniisella.
Naiset ovat erittäin taitavia käsitöissä,
varsinkin pitsinneulonnassa, ja
on luultavaa, että virkkaustapa on
ikivanha mustalaisten omaisuus.
Kuten edellä jo mainitsimme on
vain joitakin har\\3Ja mustalaisia,
jotka ansaitsevat elatuksensa todellisella
työllä, sillä tuskinpa oikeaksi
työksi voinee laskea heidän markkinoilta
markkinoille. vaellustaan ja
näissä hevoskauppojen tekoa. Useimmassa
tapauksessii sen saattaa sanoa
huijaukseksi. Ja monessa suhteessa
, eläinrääkkäykseksi koko heidän markkinoilla
esiintymistään.
On hyvin luultavaa, että tulee vielä
aika joka pakoittaa mustalaisetkin
pj^ymään jossain määrin paikoillaan.
Markkinoiden turvissa he pääsevät
vielä vaeltamaan, nuitta kun mark-kinamatkoja
on loputtomasti,' niin
jonkinlainen sulku siihenkin löydet-tänee
tulevaisuudessa.
Koska kerran on laeilla ja ankaroilla
määräyksillä säädetty kielto
tavallisten ihmisten kuljeksimisiin
paikasta toiseen ja kerjuu, niin mitä
etuoikeutta on antaa mustalaisten
sitä harjoittaa.
Lainsäätäjän on huomioitava nykyajalla
— tuo vuosisatoja vallinnut
tilanne, ja tehtävä korjaus heihinkin
nähden, niinkuin on tehty muihinkin
kulkureihin.
^ No mutta s'oon auki! —
— No mikä peijakas! — kiljaasi
isäntä, haki korennan porstuasta ja
koitti sillä, niin auki s'oli. Mutta savu
vain tuH sisälle.
Ja siinä funteerattihin ja siunatti-hin.
Ja emäntä sanoo jo jotta
—-Noituutta tänVon, näkööhän
sen ny! Mutta isäntä lähti pihalle
ja meni katolle kattomhan^ Huuti tornista
tupahan jotta
— Horou!
Ja sitte kattoo reikhän, niin s oli
aiva tukus, niin tukus jotta aiva tu-kus.
Silloo isäntä haki tarhalta pitkän
karahkan ja rupes tornia krassamha.
Ja kello oli jo pian kuus.
Emäntä sihtas takkakiveltä tor-nihi
ja sitte juaksi pihalle isännälle
huuthon jotta
— Siälä tornis on jotaki!
Isäntä tuli heti tupahan ja luuras
kans tornin piippuhu. Otti sitte .pi-runkouran,
pisti tornihin ja jo tarttuu.
Ja sitte se veti, jotta poro to-maji.
Niin takan pesähän putos fällyt!
Oikee lamphannahkaaset fän>t!
Ja ny ne imehtelöö jotta kenenkä
fällyt ne oikee on?
Sen kyllä näköö, jotta n'oon jonkin
laihialaasen kun n'oon keritty ja karvat
kaikki pois plokattu, mutta kenenkä?
(Jatkoa l:ltä sivulta)
Myrskyn alkaissa kaatui WMEX
radiotorni Chelseassa.
Omaisuushukka Springfieldin alueella
arvioidaan vähintään $50,000,-
000: ksi. Tuhansittain puita kaatui
juurineen, puhelin ja sähkölinjat ovat
yhtenä sekasotkuna.. Taloja sortui.
Tuhannet ihmiset ovat joutuneet
etsimään apua sairaaloista.
Bostonin satamassa kaatoi myrsky
yhden hinaajalaivan ja sen miehistöstä
7 on kateissa.
Piscatoquog joen silta N.H:ssä
kaatui jokeen ja sillalla silloin kulkenut
auto, jossa oli 4 ihmistä, mennyt
mukana.
Connecticutin valtio oli nielkein
eristettynä muusta maailmasta.
Vesi virtasi yli valtamaanteiden ja
rikkoi kymmenittäin patoja ja siltoja,
sekä repi ylös suuria palasia teiden
päällystöistä. Usean tunnin ajan oli
New Yorkin ja New Havenin välinen
Hnja ainoa yhtiön linjoista, joilla
Hikennettä voitiin ylläpitää.
East Rochesterissa joutui palokunta
kiertämään kaupunkia jatkuvasti,
palohälyytyssysteemin jouduttua epäkuntoon.
Sähköllä käyvät gasoliini-pumput
joutuivat epäkuntoon ja ga-soliinia
ei saatu muualta kuin Le-banonista,
Me., joen toiselta puolelta.
Somersworthissa kaatui puita sa-dottain
ja useita autoja joutui kaatuvien
puiden alle. \^
^ Newportista, R. L, näyttää Hope
silta olevan ainoa ulospääsytie uiko- '
puoliseen maailmaan. Maantie Fall
Riveristä sinne on suljettu liikenteelle,
kaatuneiden puiden ja katkenneiden
sähköjohtojen takia.
Lyhyt tilannesilmäys
(Jatkoa l:lta sivulta)
kin on kaiken varalta varustauduttu.
Niinikään sanotaan Italian varustautuvan.
Jos siis Hitlerin hyökkäys
toteutuu, merkitsee se uuden maailmansodan
alkamista ja laajenemista,
ellei se pääty suurten voimien ensi-rjTinäkön
seurausten antaman vai-
Miehelle sanon', ei ole voimaa H'
man totuutta, ja naiselle: ilman to-iuutta
ei ole viehätystä. — Fcuch-tersleben.
14 tunnin ikäisenä
leikkauspöydällä,
n3rt2v. vänKa
Pellavatukkainen Donna Alleen
Gole, Milfordista, F. E. I., täyttää
huomenna 2 vuotta, mikä on samalla
vuosipäivä eräälle •merkilliselle tapaukselle
Canadan lääketieteen historiassa.
Donna oli syntyessään neljän ja
puolen paunan painoinen, hänellä oli
erittäin heikko sydän ja niin vaarallinen
vatsavika, että se vaati viipymätöntä
lääkärien toimintaa jos mieli
ajatella häntä ensinkään elämään ja
niin Donna asetettiin leikkuupöydälle
14 tunnin ikäisenä ja leikkaus, jonka
tri J. H. Walmsley suoritti Pictonin
sairaalassa, onnistui hyvin. Äiti muistelee,
kuinka lääkäri ja sairaanhoitajattaret
silloin sanoivat suoraan, että
hänen lapsensa elämästä on vain hyvin
vähän toivoa. Njrt Donna on
niin iloinen ja terve kuin kuka hänen
ikäisensä lapsi tahansa, vaikka ei pai-näkaan
enempää kuin 16 paunaa.
Hän on suoritUnut Jiinkuyskästä ja
monesta kylmettyrnisestä onnellisesti.
Tri Walmsley sanoo, että se leikkaus
oli laatuaan ainoa onnistunut
tapaus Canadassa sillä iällä.
kiitukseh selvittelyyn jä Hitlerin ku-kistukseen.
Espanjan tilanne jäi fasistien suuren
rynnäkön turhaan rauettua, hirmuisen
tuhomateriaalin loppuunkulu-tettua,
seisahdustilaan. Franco voi
merkitä puolelleen jommoisiakin häviöitä
ja moraalisesti uskotellun mahdin
alennusta. Uusiin rynnäköihin
varustautuminen ön käynnissä molemmin
puolin, mutta Franconkin
kortteja varmaan sevottaa tuntuvasti
nykyinen maailman tilanne, mikä
suursotaan kehrt)rttyä merkitseisi Espanjan
sodankin päättymistä ja melkein
varmasti Espanjan kansan ja
hallituksen toivomusten mukaisesti.
I
k-
KAMI
notellut. 1
nkkalaisi
siltä/että
vfath Mo
^dasta ^
kaikkiaan
miljoonan
Ranskasta
västi riitä
juttuihin.
Saattaa]
ta siihen,
perheensä
an suurelta
HARVi:
MN mies
bonin kai
Hänen mo
vuotta sitt(
iueensä, el
keäi virkk
BELGR'
temiaon ko
den ajan ]<
non parhaii
oksesta. 'Vii
Mato Blaz(
dat" nimise
ei tuiitenut
hän ilmesty
teen saadaks
\'01e, että h
laitakaupun^
neliä oli ta
vuoden aikai
joituksiaan
tajille, aina
Palkittu, kirj;
julkaistu tyc
RUOHOP.
loilla Hawaj
laskea kelkal
luuduttava t
lehdelle jä an
mäen rinnetti
LONTÖOS
^ngen omala;
oli määränny
^änen haudal
ostanut, ei Sc
\ 'aista muistoa
l»oa. Haudalh
•kuormallinen
ja rikottav
•koislaatuinen
«^i» tarkoitus "
"Suat olit ,
Kuinkas s
^'»»^t täUaisU
-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 1, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-10-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki381001 |
Description
| Title | 1938-10-01-10 |
| OCR text | 'H" Huolimatta kapinallisten pommituksesta ja hyökkäyksistä tasavaltalaisen Espanjan armeijan sotilaat ovat onnistuneet jatkuvasti rakentamaan siltoja Ebr on yli, tehden siten mahdolliseksi vihollisen torjumisen. Kuvassa tasavallan sotilaita juuri rakentamallaan sillalla. OOTTAKO kuullu sitä fälly-re-tuuttia Laihialta? S'oon salaperääne ja kamala asia. Ja häpiä koko Laihian seurakunnalle kun tukithan vanhoöUa fällyrauskool-la yhren taloon henkireikä. Kuuluusas Jakkulankyläs se tapahtuu Tapaninpäivää vasthan yällä. Isäntä ja emäntä ovat jo siihe ikähä tullehet, jottei ne seurahuanehilla hyp-päjä, kun inenöövät Tapinanpäivähä-ki oikiaha aikaha maata. Mutta yhren aikaha yällä huamaat-ti emäntä siihe ku niin kovasti kropaa ja krahn^a. Oli ku kummajaaset plis kraapinu ympäri talua ja menny ka- ,tolle. \ ' • Emäntä veti fällyt korvihi ja aiya otti hengen kiinni, tiätää sen ny — — Sitte se rupes pökkimhä isäntää kupehesen jotta — Kuule kuule — isäntä heitti heti kuarssaaniisen siihe ja kysyy jotta — Mitäh, mitäh? — Ku kropaa — — — — Jaa-ah! — sanoo isäntä, hyp-päs pysthyn ja hairas puntarin kor-koosen päästä. Ja aina vaa kropaji. .Viimmeen isäntä meni uuniklasista luuraamaha ja näki ku miäs tuli tik-kahia alha katolta. — Kyllä minä kummajaaselle näyt ä n !— kiljaasi isäntä ja tryyköötti paitaasillarisa pihalle. Samaskerkes kummajaanenki maa-ha ja lähti pyhkääsöhön niiku valkia olis ollu hännän alla ja taisi totta viä pian aikaa ollakki! Ainaki se prä-täji, vaikkei liaskaa noussu. ^ Isäntä peräspaitaasilla ja avoon jaloon. Mutta kiinni ei saanu, kun oli niin liukasta, jotta pakkas kaatuulemhan. Isäntä tuli tupahan takaasi ja kyllä emäntä pelkäs ja vapaji. Ei saatu unta enää koko yänä. Neljän aikana emäntä sitte nousi ylhä ja teki valkian takkahan pannun ala, \'eti pellin auki ja voi kauhia, ku kaikki savu tryyköötti tupahan. — Tuu ny kattomhan — sanoo emäntäisännälle. — Vera peili auki I — Naapurit eivät tunne toisiaan, lypsylaulut eivät helise karjahaassa ja kivinen temppeli aurinkoisella mäellä ei tunnu enää lainkaan turvalliselta. Oi kotikyläni, kultaa välkkyvin ikkunoin, rauhattomuutesi on vain myrsky vesilasissa, toisaalla, toisaalla,f;atkaistaan kohtalot — kivisissä kaupungeissa, vihreitten pöytien takana, mutta kuitenkin on poikasi onnellinen. Hän on vannonut itselleen: sinä heräät, sinä olet valmis ottamaan vastaan sen, " mikä kerran on tuleva, ikuisen päivän, onnellisuuden sodan, jonka polton jo tunnet itsessäsi, mutta jota vihaat (niinkuin vihaat kaikkea uuttal), mutta jonka poikasi on saanut aavistaa. OLAVI SUPPANEN. Hirmumyrsky on riehunut vaamisella, eli ennustaniisella. Naiset ovat erittäin taitavia käsitöissä, varsinkin pitsinneulonnassa, ja on luultavaa, että virkkaustapa on ikivanha mustalaisten omaisuus. Kuten edellä jo mainitsimme on vain joitakin har\\3Ja mustalaisia, jotka ansaitsevat elatuksensa todellisella työllä, sillä tuskinpa oikeaksi työksi voinee laskea heidän markkinoilta markkinoille. vaellustaan ja näissä hevoskauppojen tekoa. Useimmassa tapauksessii sen saattaa sanoa huijaukseksi. Ja monessa suhteessa , eläinrääkkäykseksi koko heidän markkinoilla esiintymistään. On hyvin luultavaa, että tulee vielä aika joka pakoittaa mustalaisetkin pj^ymään jossain määrin paikoillaan. Markkinoiden turvissa he pääsevät vielä vaeltamaan, nuitta kun mark-kinamatkoja on loputtomasti,' niin jonkinlainen sulku siihenkin löydet-tänee tulevaisuudessa. Koska kerran on laeilla ja ankaroilla määräyksillä säädetty kielto tavallisten ihmisten kuljeksimisiin paikasta toiseen ja kerjuu, niin mitä etuoikeutta on antaa mustalaisten sitä harjoittaa. Lainsäätäjän on huomioitava nykyajalla — tuo vuosisatoja vallinnut tilanne, ja tehtävä korjaus heihinkin nähden, niinkuin on tehty muihinkin kulkureihin. ^ No mutta s'oon auki! — — No mikä peijakas! — kiljaasi isäntä, haki korennan porstuasta ja koitti sillä, niin auki s'oli. Mutta savu vain tuH sisälle. Ja siinä funteerattihin ja siunatti-hin. Ja emäntä sanoo jo jotta —-Noituutta tänVon, näkööhän sen ny! Mutta isäntä lähti pihalle ja meni katolle kattomhan^ Huuti tornista tupahan jotta — Horou! Ja sitte kattoo reikhän, niin s oli aiva tukus, niin tukus jotta aiva tu-kus. Silloo isäntä haki tarhalta pitkän karahkan ja rupes tornia krassamha. Ja kello oli jo pian kuus. Emäntä sihtas takkakiveltä tor-nihi ja sitte juaksi pihalle isännälle huuthon jotta — Siälä tornis on jotaki! Isäntä tuli heti tupahan ja luuras kans tornin piippuhu. Otti sitte .pi-runkouran, pisti tornihin ja jo tarttuu. Ja sitte se veti, jotta poro to-maji. Niin takan pesähän putos fällyt! Oikee lamphannahkaaset fän>t! Ja ny ne imehtelöö jotta kenenkä fällyt ne oikee on? Sen kyllä näköö, jotta n'oon jonkin laihialaasen kun n'oon keritty ja karvat kaikki pois plokattu, mutta kenenkä? (Jatkoa l:ltä sivulta) Myrskyn alkaissa kaatui WMEX radiotorni Chelseassa. Omaisuushukka Springfieldin alueella arvioidaan vähintään $50,000,- 000: ksi. Tuhansittain puita kaatui juurineen, puhelin ja sähkölinjat ovat yhtenä sekasotkuna.. Taloja sortui. Tuhannet ihmiset ovat joutuneet etsimään apua sairaaloista. Bostonin satamassa kaatoi myrsky yhden hinaajalaivan ja sen miehistöstä 7 on kateissa. Piscatoquog joen silta N.H:ssä kaatui jokeen ja sillalla silloin kulkenut auto, jossa oli 4 ihmistä, mennyt mukana. Connecticutin valtio oli nielkein eristettynä muusta maailmasta. Vesi virtasi yli valtamaanteiden ja rikkoi kymmenittäin patoja ja siltoja, sekä repi ylös suuria palasia teiden päällystöistä. Usean tunnin ajan oli New Yorkin ja New Havenin välinen Hnja ainoa yhtiön linjoista, joilla Hikennettä voitiin ylläpitää. East Rochesterissa joutui palokunta kiertämään kaupunkia jatkuvasti, palohälyytyssysteemin jouduttua epäkuntoon. Sähköllä käyvät gasoliini-pumput joutuivat epäkuntoon ja ga-soliinia ei saatu muualta kuin Le-banonista, Me., joen toiselta puolelta. Somersworthissa kaatui puita sa-dottain ja useita autoja joutui kaatuvien puiden alle. \^ ^ Newportista, R. L, näyttää Hope silta olevan ainoa ulospääsytie uiko- ' puoliseen maailmaan. Maantie Fall Riveristä sinne on suljettu liikenteelle, kaatuneiden puiden ja katkenneiden sähköjohtojen takia. Lyhyt tilannesilmäys (Jatkoa l:lta sivulta) kin on kaiken varalta varustauduttu. Niinikään sanotaan Italian varustautuvan. Jos siis Hitlerin hyökkäys toteutuu, merkitsee se uuden maailmansodan alkamista ja laajenemista, ellei se pääty suurten voimien ensi-rjTinäkön seurausten antaman vai- Miehelle sanon', ei ole voimaa H' man totuutta, ja naiselle: ilman to-iuutta ei ole viehätystä. — Fcuch-tersleben. 14 tunnin ikäisenä leikkauspöydällä, n3rt2v. vänKa Pellavatukkainen Donna Alleen Gole, Milfordista, F. E. I., täyttää huomenna 2 vuotta, mikä on samalla vuosipäivä eräälle •merkilliselle tapaukselle Canadan lääketieteen historiassa. Donna oli syntyessään neljän ja puolen paunan painoinen, hänellä oli erittäin heikko sydän ja niin vaarallinen vatsavika, että se vaati viipymätöntä lääkärien toimintaa jos mieli ajatella häntä ensinkään elämään ja niin Donna asetettiin leikkuupöydälle 14 tunnin ikäisenä ja leikkaus, jonka tri J. H. Walmsley suoritti Pictonin sairaalassa, onnistui hyvin. Äiti muistelee, kuinka lääkäri ja sairaanhoitajattaret silloin sanoivat suoraan, että hänen lapsensa elämästä on vain hyvin vähän toivoa. Njrt Donna on niin iloinen ja terve kuin kuka hänen ikäisensä lapsi tahansa, vaikka ei pai-näkaan enempää kuin 16 paunaa. Hän on suoritUnut Jiinkuyskästä ja monesta kylmettyrnisestä onnellisesti. Tri Walmsley sanoo, että se leikkaus oli laatuaan ainoa onnistunut tapaus Canadassa sillä iällä. kiitukseh selvittelyyn jä Hitlerin ku-kistukseen. Espanjan tilanne jäi fasistien suuren rynnäkön turhaan rauettua, hirmuisen tuhomateriaalin loppuunkulu-tettua, seisahdustilaan. Franco voi merkitä puolelleen jommoisiakin häviöitä ja moraalisesti uskotellun mahdin alennusta. Uusiin rynnäköihin varustautuminen ön käynnissä molemmin puolin, mutta Franconkin kortteja varmaan sevottaa tuntuvasti nykyinen maailman tilanne, mikä suursotaan kehrt)rttyä merkitseisi Espanjan sodankin päättymistä ja melkein varmasti Espanjan kansan ja hallituksen toivomusten mukaisesti. I k- KAMI notellut. 1 nkkalaisi siltä/että vfath Mo ^dasta ^ kaikkiaan miljoonan Ranskasta västi riitä juttuihin. Saattaa] ta siihen, perheensä an suurelta HARVi: MN mies bonin kai Hänen mo vuotta sitt( iueensä, el keäi virkk BELGR' temiaon ko den ajan ]< non parhaii oksesta. 'Vii Mato Blaz( dat" nimise ei tuiitenut hän ilmesty teen saadaks \'01e, että h laitakaupun^ neliä oli ta vuoden aikai joituksiaan tajille, aina Palkittu, kirj; julkaistu tyc RUOHOP. loilla Hawaj laskea kelkal luuduttava t lehdelle jä an mäen rinnetti LONTÖOS ^ngen omala; oli määränny ^änen haudal ostanut, ei Sc \ 'aista muistoa l»oa. Haudalh •kuormallinen ja rikottav •koislaatuinen «^i» tarkoitus " "Suat olit , Kuinkas s ^'»»^t täUaisU - |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-10-01-10
