Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 17, 1955

              ]ä l i s ä i n typEisia. 'Hän ties! tarvitse­vansa
paljon puutavaraa, lankkuja ja
lautoja ensi keräänä rakennussuunnitel-jnien
toteuttamiseen.
Puuta:varan hankkimisen Kaiho olisi
niielellään 'halunnut järjestää yhteistyö-nhmän
pohjalle, poistaa p^kkajärjes-telemä,
mutta hänen oli visseistä syistä
toistaiseksi elettävä palkkajärjestelmän
kaarvoissa. Kaihon tarkoitus oli "lä­hestyä",
saada sitovaa yhteyttä intiaa­nien
kanssa j a siksipä oli heitä "hyvitet­tävä''
rahalla — maksettava työ dolla­reilla.
Lähellä Kalliovuoristoa olevalla in-tiaanireservillä
oli hyvää tukkimetsää.
Kuitenkaan sen nimellisillä omistajilla
ei tukkimetsään ollut muuta oikeutta
kun ottaa omiksi tarpeiksien. Kaiho me­ni
intiaanien huoltovirastoon saadak­seen
hakkuuluvan. Virastossa suhtau­duttiin
ensinnä hyvin ylimalkaisesti
hakkuuluvan antamiseen. Lopuksi kui-tei^
in imyönstvät, kun lupautui otta­maan
intiaaneja työhön. Se oli kysyjän
tarkoituskin. Metsänhakkuu alettiin
ja pienehkö tilanteeseen soveltuva por-table—
paikasta toiseen helposti muu­tettava
— sahaanylly laitettiin. Kämp-päok
»t laitettiin mahdollisimman mu­kaviksi.
Kahden miehen makuuhuo­neet,
pesuhuone lämpöisine vesineen,
oleskeluhiione, jonne laitettiin radio,
valikoituja kuukausijulkaisuja sekä hy­vää
kirjallisuutta. Myöskin rakennet­tiin
sauna, jota intiaanit käyttivät
säännöllisesti hyväkseen. Näin ollen
kämppäolot olivat niin ruoan kuin
muunkin puolesta, poikkeuksellisen hy­vät,
verrattuna muihin ympäristön
kämppiin.
Työ l e h t i in koneitten avulla mahdol­lisimman
helpoksi, turvalliseksi j a tuot­toisaksi.
Otettiin käytäntöön tuntia l y ­hempi
työpäivä j a dollaria parempi päi­väpalkka
kuin oli muilla sahamyllyillä
ja metsänhakkuutöissä. Seurauksena
palkan sekä kämppäolojen paremmuu­desta
oli se, etfp. niin intiaanit kuin heir .
dän valkoiset serkkunsakin olivat tyyty­väisiä,
ahkeroivia työläisiä, pysyen työ­maallaan
koko talven, eikä tarvinnut
orjapiiskuria olla heitä ajamassa. Työ
sujui mainiosti. Jokainen antoi par­haansa
mukaan. .Lautoja lankkuja sekä
parruja sahattiin talven kuluessa y li
kaksimiljoonaa jalkaa. Minkäänlaista
työtapaturmaakaan ei sattunut koko
talvena.
3ilerkille pantava seikka Kaihon met­sätyömaalla
oli se, ettei talvenmittaan
ilmennyt iminkäänlaista tyytymättö­myyttä
E i työn pysähdystä eikä työ­miesten
vaihdosta. Työtä tehtiin ''rie-mulaulelmoissa."
Kaihon metsäkämppä ja sahamylly-oloista
sekä palkoista kantautuivat vies­tit
maakunnan muille kämpille saaden
työrettelöitä aikaan. Miehet olivat tyy­tymättömiä
j a vetosivat Kaihon kämp-pätyömaahan,
sitä esimerkkinä käyt­täen.
Sanomalehdet riensivät selosta­maan,
että se on uudemman sorttista
työn riistoa j a tuskin miehet saavat palk-kaansakaan.
Selittivät, että Kaihon
puuhailut ovat jotain thomasmorelai-suutta,
owenilaisuutta, harmonisiirtolai-suutta,
sosialismia, kommunismia ynnä
muuta, joka ei tule menestymään. Lop­pujen
lopuksi sellaisiin yrityksiin liitty­vät
menettävät työaikansa ja vieläpä
entiset pienet säästönsäkicr. Nämä en­nustukset
johtuivat siitä, kun 'Kaihon
suunnitelmat olivat "vuotaneet" pals-lapakinoitsijoitten
tietoon.
Uudenvuoden jälkeen Kaiho antau­tui
haastateltavaksi sanomalehtikirjeen-vaihtajiÖe,
Joille luonnehti työryhmä-yhdyskunnan
farmaussuunnitelmista.
"Perusehtona tulee olemaan työ; hyö-.
dyHinen yhteistyöskentely. Yhteinen
työskentely ja yhteinen kulutus! Työn
tekijä saa; valita tietojensa sekä taito­jensa
ja t^umuksilleen soveltuvan työn
yhdyskunnan tuotannossa. Kutakin
työalaa hoitaa alaansa parfiaiten pereh-
Noel Grace, IS-vuötius koulutyttö Londonista, Ont,,
voitti tyttöjen vesisukdkilpaUun Canadan kansallisessa
näyttelyssä Torontoissa. Hän on harjoittellut vesisuksi-temppuja
vasta kolmena vuotena ja voitti nyt kaikki kol­me
lajia alle 16'Vuctiaiden tyttöjen kilpailussa.
tynyt henkilö. kortin y l i kulutuksen jääneet työtunnit
Vain työalansa täydelleen tunt-ja tu- elämän kustannusten perusteella.
lee olemaan työryhmänsä tyÖn johdossa.
Viljatuotannossa miehen tulee tietää v i l ­jojen
laadut, kuin myöskin maanlaadun
mihinkä mitäkin viljaa kylvää ja miten
saadaan parhaimmat tulokset. 'Hänen
tulee olla kosketuksissa maanviljelys­koulujen,
koefarmien ja yliopiston
maanviljelysosaston kanssa.
Kasitarha- ja ansareitten hoitajaan
nähden on samat vaatimukset kuin v i l -
jaosastollakin. ,
Nauta- ja lypsykarjaosastolla huo­lehtivan
tulee perusteellisesti tuntea ro­dut
sekä yksilötyypit. Rotujen tieteel­linen
ja sukuvalinnallinen jatkaminen
sekä epäedullisten yksilöitten poistami­nen
kuuluu tämän osaston hoitajan teh­täviin,
r
3 Sikojen sekä kanojen hoidossa sa­manlainen
menetelmä: kannattavaisuus,
soveltuvaisuus ja hyöty. Lisäksi on tie­dettävä
hoitomenetelmät erinäisissä ta­pauksissa.
^JVIekanikko, joka tuntee koneet ja
yleensä konealan, huolehtii koneitten
kuntoisuudesta, hoidosta sekä korjauk­sesta.
Rakennusalalla tekevät vaan ammat­tinsa
tuntevat ja sille alalle taipumuk­sia
omaavat nuoret miehet työtä.
iCunkin alan asiantuntija hoitaa omaa
alaansa ja soveltuvaisuusvalinnan perus­teella
ottaa tarvittavan määrän työläi­siä
osastolleen työhön.
Nämä työalojensa tuntijat muodosta­vat
työryhmäyhdyskunnan teknillisen
neuvoston, joka esittää mahdollisia uu­distuksia
yhd/skunnan johtokunnalle
ja johtokunta yleiselle jäsenkokoukselle
hyväksyttäväksi.
Työaika Työryhmäyhdyskunnan far­milla
tulee olemaan kuusituntia vuoro­kaudessa
lähemmässä tulevaisuudessa
viisi, ehken neljä, riippuen tuotannon
paljoudesta. Työläisen tuotannollisek­si
ajaksi määritellään kaksikymmentä-viisivuotta
— 20vuotiaasta 4S-vuotiaak-si.
Työtunti on palkka yksikkö. Toi­sin
sanoen sama kuin riistotaloudessa
dollari. Työtunnit merkittynä jäsen- *
työkorttiin edellyttävät ravintoa, elä­män
tarvikkeita sekä erikoisia yksilöl­lisiä
mukavuuksia. Nuorten opiskelu,
koulut ja aikuisten mahdolliset vapaa-ajan
huvitukset farmilla ovat vapaat.
Kaksikymmentaviisivuotta t^ssä olleet
työyhdyskunnan jäsenet voivat vetäy­tyä
yhdyskunnan yksityisasuntoihin asu­maan,
jos niin haluavat.
Jäseneksi yhdyskuntaan pääsee työ­hön
kykenevä henkilö kansallisuuteen,
rotun, väriin ja uskontoon katsomatta,
jokainen joka hyväksyy yhdyskunnan
perus- ja toimintasäännöt. Erota yh­dyskunnan
jäsenyydestä yoipi milloin
hauaa. Hyvityksenä maksetaan tyÖ-
Näin 'Kaiho Vilkuna luonnehtii sekä
suunnitteli työryhmäyhdyskunnan toi­minta
muotoa haastatteleville sanoma­lehtien
kirjeenvaihtajille. — Tällainen
on alkusuunnitelma —- hän sanoi johon
voidaan jäsenten toivomuksien sekä
tarpeitten mukaan, ottaen onyöskin yh­dyskunnan
laajenemisen huomioon^
tehdä ajank<yhtaisia lisäyksiä, korjauk­sia
j a parannuksia."
Tämä oli ensimmäinen tosiperäinen
tieto työyhdyskunnan farmista sano-malditiä
lukevalle yleisölle. Samalla
tämä tiedosianto oli vetoomus erikois­alan
opiskelijoille tulla tiedoillaan sekä
taidoillaan avustamaan työyhdyskuntaa
' farmausuunnitelmissa.
Tällainen tiedoksianto lisäsi kiintoi­saa
utelijaisuutta. Sanomalehtiin ilmes­tyi
polemiikkikirjoituksia yleisön osas­tolle.
Farmarit kuin myöskin opiskele­va
nuoriso sekä jo "kypsyneet" profes-sionaalit
väittelivät sosialismista, kom­munismista,
kunnallis- ja valtio-omis­tuksesta,
maareformeista, osuustoimin- ,
nasata, verotuksesta ja yleensä kaikista
yhteiskuntaelämää koskevista kysymyk­sistä.
Kirjeitä, joissa kyseltiin tyÖ3'^hdyskun-taa
koskevista asioista, siihen jäseneksi
liittymisestä, jäsenmaksuista, pääomasta
veloista, kannatta vaisuudesta, j^limal-kaisesti
kaikista farmia koske\'ista asio­ista,
tuli joka päivä lähempää sekä
kauempaa. Tulipa lukuisia jäsenhake­muksiakin
ilman minkäänlaisia perus­teellisia
tiedusteluja.
Kevääseen mennessä, ennen varsinais­ten
farmitöitt^n alkamista, oli jäseniksi
hakijoita yhdyskunnan farmille enempi
kuin voitiin vastaan ottaa. Jäseniksi ha­kijoitten
joukossa oli enimmäkseen per-heellisä
ammattilaisia, myöskin joitain
erikoisalan tuntijoita, yksinäisiä mie­hiä
j a naisiakin.
Työyhdyskunnan avajaisjuhla oli tou­kokuun
ensimmäisenä päivänä. Juhla
muodostui suurenmoiseksi työnjuhlaksi.
Juhlan slussa Kaiho Vilkuna puhui va­lituin
sanoin yhdyskunnan tarkoituk­sesta,
mahdollisuuksista, työn epäämät­tömistä
oikeuksista ja ennen kaikkea
siitä, että työn tulokset tulee kuulua
RUOTSIN A M E R I K A N L I N J AN
KULKUVUOROA
HALJt^AXISTÄ
suoraan Gröteborgiin, Ruotsiin
Suora ja vaivaton reitti matkustaa Suomeen.
M.S. STOCKHOIM-laJvan syyskauden
kulkuvuorot Hal]faxi$ta:
LOKAKUUN 1 P:NÄ.
JOULUKUUN 9 P:NÄ
(ERIKOINEN JOULUHUVIMATKA)
Käyttäkää hyväksenne säästökauden hintoja.
Matkustaessa canadalaisesta satamasta, eivät
Suomen kansalaiset tarvitse viisumia, ainoas­taan
voimassa olevan passin.
Erikoisen suosittavat kulkuvuorot vasta äsket­täin
Canadaan tulleille suomalaisille, joilla on
vaikeus saada USA:n kauttakulkuviisumia.
® Tilatkaa hyttipcdkkanne nyt!
^ Palveluksemme ulottuu rannasta rantaan!
V A P A U S T R A V E L A G E N CY
P.O. BOX 69 - StTDBURY, ONTARIO
Laiianta!qa> gyysknm^. 17, pälyanS, , Sivu 9