1955-09-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VlIKKOLESTl)
1
LIEKKI, the only .Finnish literary weekly in Canada
Published a*hd printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario
Reglstered at the Post Office Department. Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . $5.00
6 kuukautta 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta $4.(XI
6 kuukautta 225
S kuukautta . . . . . 1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta . . . . . . . . .$5.50 6 kuukautta . . . . . . . . .$3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuiunalta. Halvin kUtosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75, Kirjeenvaihtoilmoitukset $2,00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kxutantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited,
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbiuy, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
Ai^amiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Li^klin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. B OX
L I E K K I
SUDBURY, ONTÄBIO
Tämän viikon aikana saapuu kaikille Liekin asiamiehille
ja naisille .Liekin 2'0-vuotisnumeron ilmoitusten j a teiVehdys-ten
keräyslistat. Vaikka lehtemme juhlanumero ilmestyykin
vasta marraskuun 2^. pnä ja «vaikka ilmoitusten ja tervehdysten
tulee olla lehtemme konttorissa vasta ennen marras-ikuun
15. päivää, niin toivoisimme lehtemme asiaahiesjöukon
ryhtyvän ripeään onnittelujen ja ilmoitusten keräystoimintaan
heti listat saatuaan. 'Mitä nopeammin ja mitä tarmok-kaanimin
toimitaan, sitä paremmat iijlevat tulokset myöskin
olemaan. Jos jollakin paikkakunnalla ei ole varsinaista Liekin
asiamiestä, toivomme Liekin ystävien itsensä huolehtivan
siitä, että heidän nimensä tulee 20-vuotisnumeroon. Kukapa
jUttäisikään nimensä pois Canadan pidetyimmän suomalaisen
lehden juhlanumerosta.
Ainakin yhtä tärkeä kuin onnittelujen ja ilmoitusten han-ikinta.
on kirjoitusten varaaminen juhlanumeroomme. Varmaankin
jokainen Liekin perustamiseen osallistunut — Liekin
alkuvuosien aikainen kirjeenvaihtaja — pitää kunnia-asianaan
kirjoittaa 20-vuotisnu'meroon. Samoin pitävät sen kunnia-
asianaan kaikki ne, jotka,myöhemmin monien vuosien ai-
!kana ovat rikastuttaneet Liekin sisältöä kirjoituksillaan, pa-
Ikinoilla^ kertomuksilla, runoilla ym. Edelleen tekevät sen var-
QTsaankin kaikki viime vuosina mukaan tulleet kirjeenvaihtajamme
ja ehkäpä monet sellaisetkin, jotka eivät ennemmin
ole Liekkiin kirjoittaneet.
-Asia on kerta kaikkiaan sellainen, että jos me — Liekin
ikannattaja- ja ystäväjoukko — panemme yksimielisesti toimeksi,
pystymme me aikaansaamaan sellaisen juhlanumeron,
joka herättää kunnioitusta vähän laajemmissakin piireissä.
Meillä on lukuisia melkoisen huomattavia kirjailijakykyjä ja
l e i d ä n lisäkseen joukko pakinoitsijoita ja muita harrastelijoita,
jotka pystyvät kirjoittamaan mielenkiintoisia ja huvittavia
kirjoituksia, kunhan vain ottavat sen asiakseen. Älkää siis
j ä t t ä k ö kirjoittamista viime hetkeen, vaan tehkää se jo hyvissä
ajoin.
Ihmisen puolesta
Kirj. HEIMO ^AXTTIROIKO
Elon arvoista kallein'Ott rattha,
päämäärä simri maan kansojen.
Turvattu nuoruus ja vanhuuskin l-auha
»_ pukkomme niitä ain' käy vaalien.
Aina ihmisyys,
kansaUi ystävyys
viittana tiellämme on.
Kauhut pommien,
murha-aseitten,
poistakoon työ nuorison.
Vanhus jo huomaa, harmajahapsi,
nuOrison tietään astelevan,
luokseen kun saapiiu kansansa lapsi
kertoen heidänkin taistelevan
eestä ihmisen,
suuren huomenen
— onneksi kansan ja maan.
Testamentissaan
vanhus toivoo vaan
voimia nuorille maan.
58 miljoonaa lerito-matkustajaa
Kansainvälisen siviililentoliiken-nejärjestön,
ICAO:n, laatiman tilaston
mukaan kuljetettiin, viime
vuonna lähes 58 milj. matkustajaa
säännöllisillä lentolinjoilla. Määrässä
on v:sta 1953 lisäystä 11 %.
Yhä useammilla linjoilla otettiin
vuoden aikana käytäntöön turistiluokka.
Täten kävi huhtikuussa
1954 mahdolliseksi lentää maailman
ympäri suhteellisesti niinkin
halvalla kuin meidän rahassamme
400,000 mkrlla. Amerikassa on ryhdytty
myymään lentomatkoja vä-hittäismaksullakin.
Kuoleman tuottaneita lento-onnettomuuksia
tapahtiii viime vuonna
26 (edellisenä 29). Surmansa
saaneiden absoluuttinen määrä oli
surempi ,kuin edellisenä vuonna
mutta lentomallien suuri lisääntyminen
vähensi onnettomuustiheyt-tä.
1954 oli hengenmenetysten luku
1,32 100,000,000 lentomallia kohti
(1953 1:35).
KIRJEENVAIHTOA
mmmmmmm ^ ^ .^mmMsam
K. H. — Se oli ensimmäinen siihen
numeroon. Kiitos!
A sricala Kvllä se tietenkin
Viime päivien uudistiedoissa kerrotaan, että Suomen pre-tidentti
J. 'K. Paasikivi, pääministeri Kekkonen, puolustusministeri
Skog ja entinen ulkoministeri Svento, valtiosihteeri
Seppälä, sekä presidentin lääkärinä tohtori Koskimies, matkustavat
t.k. 15 pnä Moskovaan Neuvostoliiton presidentti
Voroshilovin vieraiksi. Vierailu tapahtuu pres. Voroshilovin
esittämän kutsun johdosta. Vaikka vierailu tapahtuukin ystävyyden
merkeissä, tulee varmaankin presidenttien ja heidän
seuraajiensa kesken käytäväksi keskusteluja kysymyksessä
olevan kahden maan vastaisista ystävyys- ym. suhteista. Toivottavaa
olisi, että vierailu lujittaisi Siionien ja Neuvostoliiton
välisiä rauhanomaisia ystävyy^uhteita ja siten varmentaisi
ensikädessä Suomen hyxinvoinnin jatkuvaa kehitystä.
Tässä mielessä toivotammekin <\'ierailulle parhainta menestyst
ä , että se osaltaan auttaisi maailman rauhantilanteen vakiinnuttamista.
Viime viikon lauantaina suoritettiin Canadan kansallisen
näyttelyn yhteydessä Toronton edustalla Ontario-järvellä 32
mailin maratonuinti. Tämä uinti oli alkujaan suunniteltu tapahtuvaksi
Ontario järven yli, samoin kuin viime vuonna, jol-
^ J(Mn koulutyttö Marilyn Bell suorit|i suururakan,^'Cana^an
asianmukainen on, mutta muutamat
paikat voisi loukata joitakin,
jooten katkaistaan ne pois.
Jaska. — Katsotaan mitä sille
voidaan tehdä.
Kaikille. — On aika ryhtyä hiljalleen
valmistamaan kirjoituksia
20-vuotisnumeroon.
puolesta" ja ui ensimmäisenä ihmisenä
Ontario-järven poikki. Epäsuotuisten
säiden ja veden kylmyyden takia oli
tuosta suunnitelmasta luonnuttava ja uinti
järjestettiin rannikkovesille.
Tällä kerralla ei Ontario-järven voittaja
Marilj-n Bell ollut mukana, mutta
hänen seuratoverinsa Cliff Lumsden
onnistui veclen kylmyydestä huolimatta
uimaan matkan loppuun asti, muiden
kilpailijoiden jäätyä leikistä pois aikoja
ennen loppua, toisten heti ensimmäisillä
maileilla. iMarilyn Bellin ja Cliff
Lumsdenin suuruinnit ovat mainio osoitus
siitä, että Toronton Lakeshore klubilla,
missä Marilyn Bellin ja Chff
Lumsdenin valmentaja toimii ohjaajana,
osataan oikealla tavalla valmentaa nuoria.
Se on myöskin mainio osoitus siit
ä mihin canadalaiset nuoret pystyvät
urheilunkin alalla, kunhan heidät vain
saadaan oikealla tavalla siihen kiintymään.
Urheilu onkin yksi sellainen ala,
johon nuoriso tulisi saada nykjistä paljon
suuremmassa määrässä kiintymään.
nen toi.
K. S.-
Unen larve eri ikäkausina
•jT-ÄSITELLESSÄMME unentarvetta ja sen A^ihteiu^
käkausina, meidän on ensin tarkastettava un" ilnj-^
sellaisenaan. Unitila, johon ihminen on aina suhtautunut
rella mielenkiinnolla, on meille ytimeltään vieläkin tunie*^
ton. Monet nukkumiseen liittyvät fysiologiset seikat
tenkin jo saatu päivänvaloon ja ne ovat auttamassa imeitä^f^
loin, kun tämä elämälle tuiki välttämätön fysiologi
ihinta on joutunut epäkuntoon.
Ehkä terveimmällä tavalla käsitettynä unitila on joka t
pauksessa lepotila. Tällöin jaa kysymi^kseksi, millaisir^
lepo jota tarvitaan lapsena enemmän kuin aikuisena ja ^ ^*
huksena muihin ikäkausiin verrattuna ehkä vähiten. Voidajj
kysyä, onko uni lepoa fyysillisestä, henkisestä vai kenties ^
lain muusta rasituksesta. Suoranaisesti se ei kuitenkaan!" 1
fj-ysilliseen rasitukseen, sillä siitähän levätään olemalla lihj
levossa. Myöskään se. ei liene yksinomaan lepoa henkL^J
toiminnasta, koska on todettu, että voimakkaan henkisen po
nistuksen jälkeen uni päinvastoin on vaikeasti saatavjj
Emme liioin voisi tältä pohjalta selvittää sitä seikkaa ettil
vanhus tarvitsee vähemmän aikaa nukkumiseen kuin nuo-'
rempi ihminen, sillä vanheneminen ei liene suoranaisesti rö.
liastettavissa henkisen toiminnan ehtymiseen, vaan pikejj.'
minkin sen voimistumiseen.
Muinaiset kansat pitivät unta jonkinlaisena pyhänä tiljJ
na jossa ihminen oli kosketuksessa viisautensa lähteen, jonkin
korkeamman kanssa. Juuri unessa saattoi moni ongelmiai
askarruttama ihminen uskoa huolensa jollakin, joka oli\ij
saampi j a tietäyämpi kuin Ihminen itse. Tähän viittaa sekin,!
että unitila kytkeytyy moniin us^konnoUisiii^ menoihin, jolloii
sc on ollut joko keinote^koisesti äikaänsaafii tai luonnollinei
iMitä uni sitten onkaauy siihen on liittyneenä eräitä sehij
muutoKisia ihmisen fysiologiassa.
Uni on ihmisen selvimpiä rytmillisiä toimintoja, ]a se
liittynyt vuorokauden aikojen vaihteluun. Puhutaan eritjisesli
valvomisen keskuksesta, joka sijaitsee hypotalamus-seudussa,
keskushermostossa. Ennen kuin tämä lakkaa toimimasta ja
uni alkaa, on vegetatiivisten elinten toimintaa säätelevän kd
kuksen oltava univalmiustilassa. Tämä merkitsee, että useimpien
sisäelintemme toiminta vaimenee. 'Sydämen toiminti
hidastuu ja verenpaine laskee. Myös suoliston toiminta lii-dästuu,
mutta ei suinkaan pysähdy, vaan kykenee iculjetta-hiaan
ruokasulaa, minkä vuoksi kevyt ilta-ateria ei olehaitalr
linen ainakaan nuoremmalla iällä, vaan se vöi jopa helpottaa
uneen vaipumista. Lihakset rupeavat nopeasti veltostumaan.
Tämä ilmiö alkaa tavallisesti niskalihaksista, mikä aiteuttaa
tutun nuokkumisen, jos ihminen sattuu olemaan pystyasen
nossa univalmiustilan alkaessa. Ihon lämpötila kc^hoaa huo'
mattavasti univalmiustilan alkaessa, kun Verisuonet tällä
alueella laajenevat. Tämä on erittäin selvä merkki, ja juuri
tämän vuoksi posket ovat lapsilla iltaisin kuumat ja punaiset,
Itse uneen vaipuminen ei tapahdu yhtäkkiä, vaan nykäyfc
sittäin. Lihakset laukea/vat hetkeksi ja silmät sulkeutuvat, kun-nes
uneen vaipunut hä^tkähtää vaipuakseen pian taas'horrok
ieen. Tällaista saattaa usein esiintyä jopa tunnin ajan, \\-
man että kysyonyksessä on sairaalloinen ilmiö, kuten monet
luulevat. Tähän ilmiöön liittyy läheisesti hengityksen epätasaisuus,
mikä on help>osti havaittavissa uneen vaipuvalla:
hän vetää syvään henkeä, minkä jälkeen hengitys heikkenee,
pinnallistuu, kunnes tapahtuma hätkähdyksen jälkeen alkaa
uudelleen. Vähitellen unitilat pitenevät, ja lopulta henkilö
cn syvässä unessa.
Unen yhteydessä \x)idaankin puhua syvyydestä, millä tarkoitetaan
nukkuvan kykyä sietää heräämättä aistinelimiin
saapuvia ärsytyksiä. Tavallisesti unen syvyys on suurinnoin
tunnin kuluttua uneen vaipumisesta ja se pysyy syvänä noin
neljän tunnin ajan, minkä jälkeen nukkuja havahtuu [a saattaa
olla hetken valveillakin itse sitä huomaarmattaan. Sitten
alkaa ^älkiuni jä uusi syveneminen, joka kestää nain kolme
tuntia, ja sen jälkeen tapahtuu herääminen. Heräämistä saattaa
yhden yön aikana esiintyänoin 20 — 25 kertaa unen silti
olematta sairaalloista. Vanhempi ihminen, yli 4 5— 50 il^ä-
•vuoden, herää todella viiden tunnin unen jälkeen ja valvoo
hetken, minkä jälkeen alkaa toinen kevyempi vaihe un^^-
Vain vanhemmilla ihmisillä esiintyy jälkiunen aikana useita
heräämisiä. .
Ihmisellä on taipumus herätä unesta vain miellyttäviin ärsytyksiin
ja säästää itseään epämiellyttäviltä. On tunnettua,
e t t ä äiti, joka nukkuu sikeästi heräämättä meluun, herää helposti
lapsensa pienimmästäkin äänestä, joka herättää hänessä
miellyttävän äidinrakkauden tunteen. Sunnuntaiaamuisin,
kun nukkuvaa odottaa miellyttävä vapaapäivä, tapahtuu nf-raäminen
liian aikaisin. Arkiaamuisin herääminen sitäpä-'
toin on vaikeampaa, koska työ odottaa.
Unesta herääminen tapahtuu, päinvastoin kuin uneen
puminen, hetkessä. Tällöin ihminen hengähtää syxään-ja on
silmänräpäyksessä valveilla. Terveintä olisi juuri tässä ^a"-
heessa nousta, mutta useimmat ihmiset laiminlyövät sen J3
nukahtavat uudelleen. Näin ei pitäisi tehdä, sillä unella on
täsmällinen pituutensa joka on kullekm ihmiselle ominaifl«^
ja joka tietenkin riippuu niistä rasituksista, joiden ala^
hän elää, samoin kuin ihmisen iästä. Heti kun uusi n i * ^
taminen alkaa, alkaa myös uusi univabniustila ^ ^ ^ ^ ^ ^ '^
loin henkilö lopulta noustuaan on täydessä univalmiust»
^ V t t 2 I«auantaiiia« syyskuuii 17 päivänä. 195S
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 17, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-09-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550917 |
Description
| Title | 1955-09-17-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALUNEN VlIKKOLESTl) 1 LIEKKI, the only .Finnish literary weekly in Canada Published a*hd printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario Reglstered at the Post Office Department. Ottawa as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . . . . $5.00 6 kuukautta 2.75 TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta $4.(XI 6 kuukautta 225 S kuukautta . . . . . 1.50 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta . . . . . . . . .$5.50 6 kuukautta . . . . . . . . .$3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuiunalta. Halvin kUtosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75, Kirjeenvaihtoilmoitukset $2,00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kxutantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited, Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbiuy, Ontario. Toimittaja: K. Salo. Ai^amiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Li^klin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. B OX L I E K K I SUDBURY, ONTÄBIO Tämän viikon aikana saapuu kaikille Liekin asiamiehille ja naisille .Liekin 2'0-vuotisnumeron ilmoitusten j a teiVehdys-ten keräyslistat. Vaikka lehtemme juhlanumero ilmestyykin vasta marraskuun 2^. pnä ja «vaikka ilmoitusten ja tervehdysten tulee olla lehtemme konttorissa vasta ennen marras-ikuun 15. päivää, niin toivoisimme lehtemme asiaahiesjöukon ryhtyvän ripeään onnittelujen ja ilmoitusten keräystoimintaan heti listat saatuaan. 'Mitä nopeammin ja mitä tarmok-kaanimin toimitaan, sitä paremmat iijlevat tulokset myöskin olemaan. Jos jollakin paikkakunnalla ei ole varsinaista Liekin asiamiestä, toivomme Liekin ystävien itsensä huolehtivan siitä, että heidän nimensä tulee 20-vuotisnumeroon. Kukapa jUttäisikään nimensä pois Canadan pidetyimmän suomalaisen lehden juhlanumerosta. Ainakin yhtä tärkeä kuin onnittelujen ja ilmoitusten han-ikinta. on kirjoitusten varaaminen juhlanumeroomme. Varmaankin jokainen Liekin perustamiseen osallistunut — Liekin alkuvuosien aikainen kirjeenvaihtaja — pitää kunnia-asianaan kirjoittaa 20-vuotisnu'meroon. Samoin pitävät sen kunnia- asianaan kaikki ne, jotka,myöhemmin monien vuosien ai- !kana ovat rikastuttaneet Liekin sisältöä kirjoituksillaan, pa- Ikinoilla^ kertomuksilla, runoilla ym. Edelleen tekevät sen var- QTsaankin kaikki viime vuosina mukaan tulleet kirjeenvaihtajamme ja ehkäpä monet sellaisetkin, jotka eivät ennemmin ole Liekkiin kirjoittaneet. -Asia on kerta kaikkiaan sellainen, että jos me — Liekin ikannattaja- ja ystäväjoukko — panemme yksimielisesti toimeksi, pystymme me aikaansaamaan sellaisen juhlanumeron, joka herättää kunnioitusta vähän laajemmissakin piireissä. Meillä on lukuisia melkoisen huomattavia kirjailijakykyjä ja l e i d ä n lisäkseen joukko pakinoitsijoita ja muita harrastelijoita, jotka pystyvät kirjoittamaan mielenkiintoisia ja huvittavia kirjoituksia, kunhan vain ottavat sen asiakseen. Älkää siis j ä t t ä k ö kirjoittamista viime hetkeen, vaan tehkää se jo hyvissä ajoin. Ihmisen puolesta Kirj. HEIMO ^AXTTIROIKO Elon arvoista kallein'Ott rattha, päämäärä simri maan kansojen. Turvattu nuoruus ja vanhuuskin l-auha »_ pukkomme niitä ain' käy vaalien. Aina ihmisyys, kansaUi ystävyys viittana tiellämme on. Kauhut pommien, murha-aseitten, poistakoon työ nuorison. Vanhus jo huomaa, harmajahapsi, nuOrison tietään astelevan, luokseen kun saapiiu kansansa lapsi kertoen heidänkin taistelevan eestä ihmisen, suuren huomenen — onneksi kansan ja maan. Testamentissaan vanhus toivoo vaan voimia nuorille maan. 58 miljoonaa lerito-matkustajaa Kansainvälisen siviililentoliiken-nejärjestön, ICAO:n, laatiman tilaston mukaan kuljetettiin, viime vuonna lähes 58 milj. matkustajaa säännöllisillä lentolinjoilla. Määrässä on v:sta 1953 lisäystä 11 %. Yhä useammilla linjoilla otettiin vuoden aikana käytäntöön turistiluokka. Täten kävi huhtikuussa 1954 mahdolliseksi lentää maailman ympäri suhteellisesti niinkin halvalla kuin meidän rahassamme 400,000 mkrlla. Amerikassa on ryhdytty myymään lentomatkoja vä-hittäismaksullakin. Kuoleman tuottaneita lento-onnettomuuksia tapahtiii viime vuonna 26 (edellisenä 29). Surmansa saaneiden absoluuttinen määrä oli surempi ,kuin edellisenä vuonna mutta lentomallien suuri lisääntyminen vähensi onnettomuustiheyt-tä. 1954 oli hengenmenetysten luku 1,32 100,000,000 lentomallia kohti (1953 1:35). KIRJEENVAIHTOA mmmmmmm ^ ^ .^mmMsam K. H. — Se oli ensimmäinen siihen numeroon. Kiitos! A sricala Kvllä se tietenkin Viime päivien uudistiedoissa kerrotaan, että Suomen pre-tidentti J. 'K. Paasikivi, pääministeri Kekkonen, puolustusministeri Skog ja entinen ulkoministeri Svento, valtiosihteeri Seppälä, sekä presidentin lääkärinä tohtori Koskimies, matkustavat t.k. 15 pnä Moskovaan Neuvostoliiton presidentti Voroshilovin vieraiksi. Vierailu tapahtuu pres. Voroshilovin esittämän kutsun johdosta. Vaikka vierailu tapahtuukin ystävyyden merkeissä, tulee varmaankin presidenttien ja heidän seuraajiensa kesken käytäväksi keskusteluja kysymyksessä olevan kahden maan vastaisista ystävyys- ym. suhteista. Toivottavaa olisi, että vierailu lujittaisi Siionien ja Neuvostoliiton välisiä rauhanomaisia ystävyy^uhteita ja siten varmentaisi ensikädessä Suomen hyxinvoinnin jatkuvaa kehitystä. Tässä mielessä toivotammekin <\'ierailulle parhainta menestyst ä , että se osaltaan auttaisi maailman rauhantilanteen vakiinnuttamista. Viime viikon lauantaina suoritettiin Canadan kansallisen näyttelyn yhteydessä Toronton edustalla Ontario-järvellä 32 mailin maratonuinti. Tämä uinti oli alkujaan suunniteltu tapahtuvaksi Ontario järven yli, samoin kuin viime vuonna, jol- ^ J(Mn koulutyttö Marilyn Bell suorit|i suururakan,^'Cana^an asianmukainen on, mutta muutamat paikat voisi loukata joitakin, jooten katkaistaan ne pois. Jaska. — Katsotaan mitä sille voidaan tehdä. Kaikille. — On aika ryhtyä hiljalleen valmistamaan kirjoituksia 20-vuotisnumeroon. puolesta" ja ui ensimmäisenä ihmisenä Ontario-järven poikki. Epäsuotuisten säiden ja veden kylmyyden takia oli tuosta suunnitelmasta luonnuttava ja uinti järjestettiin rannikkovesille. Tällä kerralla ei Ontario-järven voittaja Marilj-n Bell ollut mukana, mutta hänen seuratoverinsa Cliff Lumsden onnistui veclen kylmyydestä huolimatta uimaan matkan loppuun asti, muiden kilpailijoiden jäätyä leikistä pois aikoja ennen loppua, toisten heti ensimmäisillä maileilla. iMarilyn Bellin ja Cliff Lumsdenin suuruinnit ovat mainio osoitus siitä, että Toronton Lakeshore klubilla, missä Marilyn Bellin ja Chff Lumsdenin valmentaja toimii ohjaajana, osataan oikealla tavalla valmentaa nuoria. Se on myöskin mainio osoitus siit ä mihin canadalaiset nuoret pystyvät urheilunkin alalla, kunhan heidät vain saadaan oikealla tavalla siihen kiintymään. Urheilu onkin yksi sellainen ala, johon nuoriso tulisi saada nykjistä paljon suuremmassa määrässä kiintymään. nen toi. K. S.- Unen larve eri ikäkausina •jT-ÄSITELLESSÄMME unentarvetta ja sen A^ihteiu^ käkausina, meidän on ensin tarkastettava un" ilnj-^ sellaisenaan. Unitila, johon ihminen on aina suhtautunut rella mielenkiinnolla, on meille ytimeltään vieläkin tunie*^ ton. Monet nukkumiseen liittyvät fysiologiset seikat tenkin jo saatu päivänvaloon ja ne ovat auttamassa imeitä^f^ loin, kun tämä elämälle tuiki välttämätön fysiologi ihinta on joutunut epäkuntoon. Ehkä terveimmällä tavalla käsitettynä unitila on joka t pauksessa lepotila. Tällöin jaa kysymi^kseksi, millaisir^ lepo jota tarvitaan lapsena enemmän kuin aikuisena ja ^ ^* huksena muihin ikäkausiin verrattuna ehkä vähiten. Voidajj kysyä, onko uni lepoa fyysillisestä, henkisestä vai kenties ^ lain muusta rasituksesta. Suoranaisesti se ei kuitenkaan!" 1 fj-ysilliseen rasitukseen, sillä siitähän levätään olemalla lihj levossa. Myöskään se. ei liene yksinomaan lepoa henkL^J toiminnasta, koska on todettu, että voimakkaan henkisen po nistuksen jälkeen uni päinvastoin on vaikeasti saatavjj Emme liioin voisi tältä pohjalta selvittää sitä seikkaa ettil vanhus tarvitsee vähemmän aikaa nukkumiseen kuin nuo-' rempi ihminen, sillä vanheneminen ei liene suoranaisesti rö. liastettavissa henkisen toiminnan ehtymiseen, vaan pikejj.' minkin sen voimistumiseen. Muinaiset kansat pitivät unta jonkinlaisena pyhänä tiljJ na jossa ihminen oli kosketuksessa viisautensa lähteen, jonkin korkeamman kanssa. Juuri unessa saattoi moni ongelmiai askarruttama ihminen uskoa huolensa jollakin, joka oli\ij saampi j a tietäyämpi kuin Ihminen itse. Tähän viittaa sekin,! että unitila kytkeytyy moniin us^konnoUisiii^ menoihin, jolloii sc on ollut joko keinote^koisesti äikaänsaafii tai luonnollinei iMitä uni sitten onkaauy siihen on liittyneenä eräitä sehij muutoKisia ihmisen fysiologiassa. Uni on ihmisen selvimpiä rytmillisiä toimintoja, ]a se liittynyt vuorokauden aikojen vaihteluun. Puhutaan eritjisesli valvomisen keskuksesta, joka sijaitsee hypotalamus-seudussa, keskushermostossa. Ennen kuin tämä lakkaa toimimasta ja uni alkaa, on vegetatiivisten elinten toimintaa säätelevän kd kuksen oltava univalmiustilassa. Tämä merkitsee, että useimpien sisäelintemme toiminta vaimenee. 'Sydämen toiminti hidastuu ja verenpaine laskee. Myös suoliston toiminta lii-dästuu, mutta ei suinkaan pysähdy, vaan kykenee iculjetta-hiaan ruokasulaa, minkä vuoksi kevyt ilta-ateria ei olehaitalr linen ainakaan nuoremmalla iällä, vaan se vöi jopa helpottaa uneen vaipumista. Lihakset rupeavat nopeasti veltostumaan. Tämä ilmiö alkaa tavallisesti niskalihaksista, mikä aiteuttaa tutun nuokkumisen, jos ihminen sattuu olemaan pystyasen nossa univalmiustilan alkaessa. Ihon lämpötila kc^hoaa huo' mattavasti univalmiustilan alkaessa, kun Verisuonet tällä alueella laajenevat. Tämä on erittäin selvä merkki, ja juuri tämän vuoksi posket ovat lapsilla iltaisin kuumat ja punaiset, Itse uneen vaipuminen ei tapahdu yhtäkkiä, vaan nykäyfc sittäin. Lihakset laukea/vat hetkeksi ja silmät sulkeutuvat, kun-nes uneen vaipunut hä^tkähtää vaipuakseen pian taas'horrok ieen. Tällaista saattaa usein esiintyä jopa tunnin ajan, \\- man että kysyonyksessä on sairaalloinen ilmiö, kuten monet luulevat. Tähän ilmiöön liittyy läheisesti hengityksen epätasaisuus, mikä on help>osti havaittavissa uneen vaipuvalla: hän vetää syvään henkeä, minkä jälkeen hengitys heikkenee, pinnallistuu, kunnes tapahtuma hätkähdyksen jälkeen alkaa uudelleen. Vähitellen unitilat pitenevät, ja lopulta henkilö cn syvässä unessa. Unen yhteydessä \x)idaankin puhua syvyydestä, millä tarkoitetaan nukkuvan kykyä sietää heräämättä aistinelimiin saapuvia ärsytyksiä. Tavallisesti unen syvyys on suurinnoin tunnin kuluttua uneen vaipumisesta ja se pysyy syvänä noin neljän tunnin ajan, minkä jälkeen nukkuja havahtuu [a saattaa olla hetken valveillakin itse sitä huomaarmattaan. Sitten alkaa ^älkiuni jä uusi syveneminen, joka kestää nain kolme tuntia, ja sen jälkeen tapahtuu herääminen. Heräämistä saattaa yhden yön aikana esiintyänoin 20 — 25 kertaa unen silti olematta sairaalloista. Vanhempi ihminen, yli 4 5— 50 il^ä- •vuoden, herää todella viiden tunnin unen jälkeen ja valvoo hetken, minkä jälkeen alkaa toinen kevyempi vaihe un^^- Vain vanhemmilla ihmisillä esiintyy jälkiunen aikana useita heräämisiä. . Ihmisellä on taipumus herätä unesta vain miellyttäviin ärsytyksiin ja säästää itseään epämiellyttäviltä. On tunnettua, e t t ä äiti, joka nukkuu sikeästi heräämättä meluun, herää helposti lapsensa pienimmästäkin äänestä, joka herättää hänessä miellyttävän äidinrakkauden tunteen. Sunnuntaiaamuisin, kun nukkuvaa odottaa miellyttävä vapaapäivä, tapahtuu nf-raäminen liian aikaisin. Arkiaamuisin herääminen sitäpä-' toin on vaikeampaa, koska työ odottaa. Unesta herääminen tapahtuu, päinvastoin kuin uneen puminen, hetkessä. Tällöin ihminen hengähtää syxään-ja on silmänräpäyksessä valveilla. Terveintä olisi juuri tässä ^a"- heessa nousta, mutta useimmat ihmiset laiminlyövät sen J3 nukahtavat uudelleen. Näin ei pitäisi tehdä, sillä unella on täsmällinen pituutensa joka on kullekm ihmiselle ominaifl«^ ja joka tietenkin riippuu niistä rasituksista, joiden ala^ hän elää, samoin kuin ihmisen iästä. Heti kun uusi n i * ^ taminen alkaa, alkaa myös uusi univabniustila ^ ^ ^ ^ ^ ^ '^ loin henkilö lopulta noustuaan on täydessä univalmiust» ^ V t t 2 I«auantaiiia« syyskuuii 17 päivänä. 195S |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-17-02
