Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 30, 1955

              f
& ja 00
atm olfr"
oi:
sinulto
NIMIPÄIVIÄ
TOUKOKUU
KAUNOKIRJ ALLI NEpVl I KKÖLEif I
No. 17 — Vpl. X X w ^
1— Sunnuntai . ..
2— Maanantai . . , . .
3— tastal
4—Keskiviikko
&—Torstai
6—Perjantai .
7- ^-JLanantai . . . . ..
., Vappu
. »lokko
. . . . O u t i
,., Ruusu
...Maini
.. Ylermi
. Helmi
RADIOAKTIIVISTA SADETTA
T|5i3Mfy GANADAS^A
MontreaHstä^ ilnioitettun viime xii-kolia.
et ta : Mci&ill^ y^^^ : fysiikan
osastosta önvilnipitetliii etta-&
sateissa on todettu ;radioaktiivisuu
Jo väMn äikais^mrä suo-kuolettava.
Hänen mielipidettään pn
tukenut prof. D. C . <Rose Ottow^sta.
Kaikki ovat yksimielisiä siitä,: että
tämä pilviin kasaantuneen radioaktii­visuuden
ovat aiheuttaneet Nevadan
erämaassa suoritetut atomi- ja vety-ritett
«jeii;;iiitkmiy^^ pommikokeiluL Mikäli niitä jatketaan,
tettiin, ^tt^sa^ei^jon liay^ tulee ladioaktilvisuus ilrnapiirissä Ii­taa
nbrmaa|Kl^ijur^^ säänt^-mäan ja kultaan ei vpi vielä sa-
5UUS. P r o f e s s o r i n o a vakuuttavasti, minkälaiset vaiku­tukset
sillä tulee olemaan maailman elä­mään
ja varsinkin tuleviin sukupolviin.
On nimittäin olemassa sellaisiakin kä­sityskantoja,
että pienempikin radio-akt;
visuuden määrä saattaa aiheuttaa
hyvin vahingollisia ja kauaskantoisia
seurauksia.
Koska pommikokeilut eivät millään
tavoin voi edistää ihmiskunnan edistys--^
tä ja hyvinvointia, kasvaakin ihmisten
kesken vaatimus, että kaikki sellaiset
k-okeilut tulisi kieltää ja atomipommit
ja muut atomiaseet-hävittää.
lausunhössaan,:etfö.häh 'jöskcki^: tiedon­annon
ole\"ah pätevän ja että sateen
radioaktiivisuus ^tpntreäiissa jä muual­la
on ollut suurin piirtein saman suu­ruinen.
• . - •
Pröf. Marshallin käsityksien mukaan
tällainen radioaktiivisuuden^^rnäärä ei
\ielä ole.ihmiselle vaarallinen, vaikka
>e voidaankin helix>st] havaita mekaa­nisilla
laitteilla. Hänen mielestään ih-ni-
sruumis voi -vah.-ngoittumatLa kes-läii
200 uritin radioaktiivisuuden, mut-i;
i 400 unitin radioaktiivisuus- on io
Ci Vancouverin
esittävät kaJisi
näytelmää 8 päivähä
\'ancöuverin nuorten-ryhmä "Kaka­rat*
esittää toukokuun 8 pnä kaksi
1 -näytöksistä^ näytelmää Ciinton-haa-lilla.
Toinen näytelmistä on suomen­kielinen
nimeltä ''Rikollinen'' ja toinen
englanninkielinen Oscar Wilden "Sa­lome".
Nä>telmänä viimeksi mainittu
ei ole samanlainen kuin Hollj^^voodin
samanniminen filmi, sillä filmaajat ta-
\allisssti ottavat vain aiheen käsikir­joituksesta
ja käsittelevät sitä mielival-laisesti,
kuten tässäkin tapauksessa voi­daan
todeta.
Se että "Kakarat" ovat harjoitelleet
niin vaativan' näytelmän kuin "Salome."',
osoittaa heidän toimeliaisuuttaan. Toi-
-V ommekin heijle mahdollisimman hyvää
kannatusta palkkipksi toimeliaisuudes­taan
ja samoin kunnioitukseksi nä>'tel-män
kirjoittajalle. .
Mielenkiintoista lienee tietää myös­kin,
että "Sälom^h'^ kirjoittajan Wilden
synt>Tnästä ön juiiri kuliiriut 100 vuot,-
ta joten näytelmän esitys, tapahtuu
ikäänkuin hänen synteinänsä 100-vuo-tispäivän
juhlimisena. .
Vapunpäivänä kaksi
^ juhlatilaisuutta
Järvieiipäässä
Vapunpäivän, toukokuufc ensimmäi­sen
päivän, illaksi on järjestetty kaksi
ohjelmarikasta tilaisuutta. Ukraina­laisten
'haalilla Fort AViiliamissa,* 203
Ogden St., alkaen kello 8 ip. Toinen
tilaisuus on SJ:n Port Arthurin osaston
haalilla 316 Byng St. Tämäkin tilai­suus
alkaa kello 8 ip.
.. Näissä tilaisuuksissa esittävät ohjel­maa
useiden eri järjestöjen jäsenet. Juh­lapuhujana
oh'Bill Kashtan Torontosta.
Saapukaa joukolla juhlimaan vappua!
Prof. Albert Einstem, aikakautemme suurin tiedemies ja fyy'
sikko, kuoli Princetonissa, N. ]. huhtikuun 18. pnä. Hän oli
kuoUessaan 76 vuoden ikä-'nen.
Brittiläiset juovat
julmetusti teetä •
Englantilaiset :käj^tn'ät. viime vuon-iia
225;anilj. kiloa teetä,, eli noin puolet
koko niaailman'teen tuotannosta ja lä­hes
20 miljoonaa kiloa e^^enamän kuin
vuonna 1953..
Hyvää ohjelmaa on
Sudburyn Finnish-haialilla
vappuna
Ensi sunnuntai-iltana on Sudburyn
Finnish-haalilla arvokas kansainvälinen
vappujuhla, jossa eri kansallisuuksien
toimesta esitetään lukuisia hyviä ohjel­manumeroita.
Mm. esiintyy tilaisuudes­sa
SJ:n sekakuoro Sävel Rauha Mäen
johdolla.
Juhlan pääpuhujana esiintyy Cana­dan
ranskalainen työväen johtaja Jean
Pare Montrealista. Tilaisuus alkaa kello
8 ip.
Uutta «ristysainetta
Saksan demokraattisen tasavallan
kemistit o^-at vaJmistaneet "Piaterra"-
^jimistä 'korkkia 11 feertaa kevyempää,
tulenkestävää, taipuisaa vaahtoainetta,
jonka käyttömahdollisuudet ovat erit-tiiin
laajat. Ainetta, voi käyttää eristi-nienä
lämmön- ja äänenvaihteluita vas­taan.
Se ei johda sählcöä. Hitsaus­liekki
ei sytytä ainetta.
Taitia Elg pääsee
esille Hcfliyivoodissa
Taina Elg, suomalainen ballerina,
jonka eräs Holl>'woodin tuottaja "kek­si"
Lontoossa pidetyillä kutsuilla, saa
huomattavia tanssrosla musiikkieloku­vassa
Robin Hood,
Hänen elokuvaensiesiint>Tnisensä ta­pahtuu
dramaattisessa osassa eloku­vassa
"The Prcdigal", joka vahnistuu
piakkoin. Muihin hänelle suunniteltui­hin
esiintymisiin sisältyy osa Lana
Turnerin kanssa elokuvassa *'Dianne"
ja toinen elokuvaosa *Gaby". Kaikki
nämä fihnit tuottaa Metro-Goldwyn-
Mayer.
Hiksi kameli voi
- kysymykseen
Tucsonista, -Arizonasta kirjoitti vii­kon
vaihteessa sanomalehtimies Mur­ray
Singlair, 'että viimeinkin on päästy
selvyyteen miksi kameli voi niin kauan
elää juomatta erämaan kuumassa paah­teessa.
Vanhemman käsityksen mukaan ka­melin
kyttjTä toimi vesivarastona. Se
• on kuitenkin väärä käsitys, sillä kyttyrä
on koikonaan rasvaa. U-udemman käsi­tyksen
mukaan kameli varastoi suuren
vesimäärän monikerroksiseen mahaan­sa.'
Sekin käsityskanta on väärä..
Tri Knut Schmidt-Nielsen, Duke-yli-opistosta,
on vuoden ajan johtanut
"erämaan laivan" elämän tutkimuksia
Saharan erämaassa, missä lämpömäärä
saattaa päivisin kohota 140 asteeseen
Fabrenheittia. Huhtikuun 24. pnä YK:n
opetus-, tiede- ja k-ulttuurijärjestön ko-
Opettaira tleiifaMkalu
'lA"CArissa, Neuvostoliitossa, on ryh­dytty
valmistamaan lapsille tarkoitet­tua
leikkacalu-kaivinkonetta, "Boga-tyr''-
nimistä- Leikkikalu on koneistol­taan
täydellinen, se on neljän pyörän
päällä, siinä on istuinpaikka, yksinker­tainen
ohjauslai^ Ja luonnollisesti kai-vinkauha.
Leikkikalu on todettu tek­nillistä
kätevyyttä ja työtaitoa edistä­väksi.
. . • - L
kauan juomatta? i
löydetty ratkaisu
mitealle antamassaan raportissa hän sa*
noo: ,
Kamelit eivät varastoi vettä, »mutta
sensijaan ne käyttävät sitä erikoisen
tarkasti. Esimedciksi kamelin lanta on
tävsin kuivaa. L^seimmat eläimet me-
/nettäa'ät vettä runsaasti kuumassa il­massa
pitääkseen ruhonsa normaalissa
lämpötilassa. Ne erittävät nahan läpi
vettä hikoilemalla tai kielen kautta huo­hottamalla*.
Kameli ei tee kumpaakaan.
Kameli ei milloinkaan huohota ja sen
n^lika on kuiva kafkkein kuumlmmalla-kin
ilmalla.
'»Kamelin tiheä karvapeite on sen suo­jana.
Kun arktiikan eläimillä ön tuikki
suojana kylmää vastaaji, on se kame­lilla
suojana kuumuutta vastaan.
Myöskin ihmiset ovat oppineet sa­man
läksyn. Kuumien erämaiden asuk­kaat
eivät käytä lyhyitä housuja kuu­massa
ilrpastossa. He suojaavat itsensä
kuumuutta vastaan paksuilla vaatteilla.
Kameli ei juo suurta, vesimäärää
muuta kuin silloin, kun se on 'kä3rttänyt
veden hyvin tarkkaan ruumiistaan. Kun
se on tapahtunut, saattaa yksi kameli
juoda 16 gallonaa vettä kerrallaan, saa­dakseen
ruhonsa normaalitilaan.
Saatuaan tarpeeksi vettä saattaa ka­meli
olla kesän kuumuudessa juomatta
jopa 17 vuorokautta.
»1^