1950-06-17-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kei5 öieai^ 1
^ sctaJalallatJ
sulautuisi
'ansari mUteiTl
km käsitys, eti
tavaraa. MJ^
'i ösfeoaioJocJ
alaisten bnjv;
li oma haltljV
^takuBiiaa ra*;.)
iiiäpätöism?-::!
oli luudan, h
us. Lapsuu;^j'i
•dessä yni. 'i;'
iteia oli täyarj
i olijalla usbi-i
ikiolennoata c'
eii ollut "alU
. oma "henV:.)
i kaikilla a>kf
seen tai olici:
Hä vierdpä i j
ala edusti p.!
eisyydessä.jvl
kuvat asimt-l
ivaa' yhte\-i{4-|
ä ruokaa crJ
ätivat perho:]
skin vainajij
tettiin &md
ilvelusta o<i.|
•myöskin
ilvella. Sel!ai-|
jnsa Ovirinss. j
[ovis-, joka ar-öhemmin
Op-jj
mala esiintv^
lista erikokj
i>skin laajejj
•uskonnoniy
lerkkejä im
antoilmiöS
tuulen tei-j
joko suotffisl
iierkeistä Gi|
niitä ymniir|
sanneet seliH
oli erikolJ
rvoon; Be3E]
'tilassa olföj
ilta tarviUc-siä
henki''^'-
^unta, jc:
t'ä, että ^
nisesta. ^•••t
johti hd
la laulu!
Q ohjelma
5ekäu.*-:^f,
|tti\^tfc--'
set. Heic'^-;
sekä b'-}
äiliä ^ ;
jattöitai)*
osti
f
J
V ollut henkilöä, jota olisi min mmes"
sa määrin juhlittu, ihailtu ja rakastettu
liuin oli Ruotsin satakieli, Jenny Lmd.
Kuuluisuutensa hän saavutti hopeaahe-lisevällä
laulullaan ja ihailun sekä mk-kauden
inhimillisillä ominaisuuksillaan.
Hän oli nuori, kaunis, älykäs Ja lämminsydäminen.
• Hardnainen vaatimattö-onius
kuvastui hänen käyttäytyinlses-.
osiinldn. Niinikään erään kreikkalaisen
maisprofeetan Sibyllan kirjat, jotka sisälsivät
vanhojen oraakkellehnustulisia,
juurruttivat -Roomaan' kreikkalaisia 'uskonnollisia
tapoja ja tottumuksia. Nä^
mä kirjoitukset saivat nila suureä vaikutusvallan,
että näitä k i i t t ä v i l t ä virkailijoilta
-kysyttiin neuvoa sekä uskon-
• collisissa että • vakavissa valtiollisissakin
asioissa. Kreikkalaiset jumalat tulivat
hertim iämmaniereeila ja lunima Mulijakmmma ieuiidimn, om p^ikaMmn
nmisim,eitä teilä fmnieredia-m smvrnUGnut simHu suosioia €ras-ioiHmkm
eur&oppsiainem kmhjMer^-moisalmnen Jenny Utid, jo&Q eU fa xmlkutti mime
^Jmsisudid?©. Julkohemme iässä iuon semikeisentmieBijmmen-lyhyen ela-nsMniarlmn.
. . • -
^ n Ja esiintj^ises^än.--' Hänen hyvän-
• tekevälsyytensä; täytyy -katscÄ- ainutlaa-
. tuiseksl.- Hän oli syvästi usk<jmiollinen
-ja'eli ankaran s^dyllisesti, kuten sen
. ajaa maaihi^nkatsomus- edellytti.
Laksuusaikanaan kaipasi Jenny Lifid
onneffisen kodia lämjKiä ja vlihtyisyyt-aikalsenmiin
• ja • myöhsmmin monet-, ta-
-wittelivat kuulunMauIajattarm suosiota,
"kättä ja sydäntä", sillä Jenny Lind
.ei kuulunut ffirttaiieviin naisiin. On lukematon
Joukko juttuja nuorukaisista,
jotka auttamattomasti kadottivat hänelle
sydämensä. Eräs jubtsalainen krel-tä.
Hänen iTanhempansa menivät naimi-myöskin
näiden kirjoitusten kautta tun- siin vasta sitten, kun Jenny oli IS-vuo-netuiksi.
Zeysta, Apolloa, Artemista, tias. Äiti oli levoton ja kiihkeä luonteel-vain
sovittaakseen syntiseii menneisyytensä.
Mutta tämä «H Jenny X>iniiMstä liikaa.
Hän tiesi, ettei hänen taiteensa MIul
koskaan palv^ellut imtäin alhaista.vaam
-päinvastoin pyrkinji: pusukin ja laiteen
•korkeimpia päämääriä kdbti. Kun vielä
sulhanen selitti, että on .C|Mnaiseliista ja
,Tastoin.^-_ raamattua, että Jenny .vielä
•avioliittonsa Jälkeen hallitsi omaisuuttaan,;
matkusti Jenny het! sen JälkeeBi
Pariisiin": ja katkaisi kalkki suhteeasa^
Harrikseen.
Vuotta myöhemmm Jenny Lind alolt-^
. ti. konserttimatkansa "Amerikassa {ISSO
—1852). Hänen 'Hienestyl^iSen^ oli suurempi
kuin koskaan aikaisemmin. Ihastus
ruotsalaiseen satakieleen oli rajaton
ja kulta virtasi hänen kassaansa. Paria
kuukauden kuluttua laulajatar lahjoitti
vi ..ja tanskalainen H . C . Andersen sai- sydämensä- miehelle, Joka oli kaikin
häneltä nikkaset. iClyös säveltäjä .puolin kallisarvoisen lahjan veroinen.
Alhenea ym. kreikkalaisia jumalia alettiin
palvella, joskin n i i i e kekslttlia roo-malaisluontolset
nin^t.
Uusmuotoisia jumalia olivat Zeys, Ju-
•taan. j a toisinaan joutui >tyttö asumsan
•vieraittenkin luona. •-^-Tuotaana .hän
pääsi Tu'kho!man kuamkaallisen teatterin
<q>pilaaksi j a 17-vuotiaaija hän teki
piter, Hera, Juno, Poseidon,-Neptunus, esimtymissc^lmuksen: teatterin kanssa.
Athena, Minerva, Afrodite, ¥ehus, moria
muita TOainitssematta.;-MikäJI ••näitä:
•fcreiklialalsla- jumalia • ruvettiie- palvele--
maan, pystytettiin heille kuvapatsaita-
Mn. Täten kreikkal^nen taide tuli
myöskin Rimassa" tunnetuksi. -
• • Itämailta kulkeiitutiut 'C^Hbelen palvelus
tuli myöskin Roomassa tunnetuk-
Kun hänen--menestymisensä laulajatta-
•rena heti-sen .jälkeea-alkol ja tulot II-.
säämlyivät, ols-hän.en.- .pyrklmykseBää.ii
päästä •easlm.maiseksi. riippumattomaksi
•kotoaan. .-Häm ostirvaiAemmilleen .talon
.maalta Ja .avusti heitä .rahallisesti. Itse
hän • asui-:-säv€ltäJä Adolf Lindbladin
• Tämän, snuutcÄsen 'kautta
vat
Adolf Lindbladin sanotaan olleen syvästi
-..rakastunut kasvattityttäreensä,
multa ettei-Jenny Lind vastannut tähän
tunteena-enempää kuin Geijerin,
Josephsonin, Mendelsohnln ja muiden
h3men miestuttaviensakaan.
Myöhemmin Gunther Ja Jenny Lind
Hänen nimensä oli Otto Goldsch-mldl
-ja'hän oli kahdeksan vuotta Jennyä nuo-
-rempi. Hän kuului varakkaaseen Juutalaiseen
sukuun ja osoitti jo aikaisia
omaavansa suuret musikaaliset lahjat.
Neljäntoista vuoden ikäisenä hän aloitti^
.musikaaliset , opintonsa Mendelsohni».
.tapasivat toisensa, viimeksimainitun vie- • Johdolla. Kun Jenny Lind I840-Iuwlla
.raillessa Tukholman oopperassa v.- IMI
ja: 1848. Aikaisempi kiintymys. Joka ei
kai kummaltakaan ollut kokonaan sammunut,
voimistui JaHeen Ja he julkalsl-
,vat kihlauksensa tarkoituksella mennä
naimisiin heti kun Jennyn aikaisemmin
si.Cybele oli naisjumala, Jota palveltiin Jo"^"» hän Tukholman hienoston plirei- tehty englantilainen sopimus olisi päät-lauluin,
tanssein sekä hurmostilassa itseään
veriin-villleksien. Niinikään-Cy-belen
palvelukseen teul.ul meluavia juhlakulkueita.
Kun tämä • Cybekn palveleminen
sai yhä suurempaa alaa Ja kun
sitä alettiin yön aikana harjoittaa, ©II
• lopulta ryhdyttävä sen-suhteen ehkäiseviin
toimenpiteisiin.; Mikä uskonto taasen
ei tuottanut pahennusta d k ä häirinnyt
yhteiskunnallista rauhaa sitä oli lupa
kaikkialla valtakunnassa 'tunnustaa.
Jokaisella uskonnolla oli lupa valtakunnan
pääkaupunkiin pystyttää jumalan
kuvapatsaansa. Näiden eri uskontojen ja
jumalien keralla roomalaiset säilyttivät
cman uskontonsa, vaikka siihen yleensä
e? kukaan uskonutkaan eikä sitä kunnioittanut.
, :.:-^r.--rr-:,.':—'- '
Tätä uskonnollista sekamelskaa yritti
keisari Augustus vakavasti uudistaa.
Hän järjesti temppelipalveluksen pap-peineen
ja Vestan-neitsyeineen. Kaunein
sitä varten hänen rakennuttamansa
rakennus oli Fantheon, kaikille juma-liile
pystytetty temppeli. Uskonnollisia
juhlia niinikään pantiin toimeen kiinnittämään
roomalaisten mieliä entisajan
pyhiin muistoihin. Kirjailijat Luvius ja
Vergelius koskettelivat kirjoituksissaan
myöskin menneitten aikojen uskonnollisia
oloja, herättäen kansassa uskonnollista
mielialaa ja kunnioitusta jumalia
kohtaan.
Kreikkalainen vaikutus ilmeni roomalaisessa
uskonnossa monella tavalla.'
Kreikkalainen taide sai vaikutusalaa
roomalaisissa temppelirakennuksissa se-
&ä jumalien velstoskuvissa. NKnikään,
•fcin. Lindbladien ystävistä tuli .pian hänenkin
..ystäviään. Hän asui -heldäa.' .luonaan
siksi,'kunnes matkusti.-opintomatkalleen
- •Pariisiin v.';lB41-.ja myöhem-
. minkin ainaj.Euroopankiertueensa alkamiseen
saakka v. 1844. ,
lauloi Leipzigin konserttitalossa, kuului-nuori
konservatorio-oppilas Goldschmidt
hänen, kaikkein Ihastuneimpiin kuulijoihinsa.
Myöhemmin hän opiskeli Pariisissa
Chopinin luona, jota hän erikoisesti
ihaili Ja mestarillisesti tulkitsi Itsekin.
Kaksikynnnenvuotiaana Goldschmidt
tynyt.' Matilansa alussa hän oli hyvin oli etevä pianisti. Lontoossa hän tutus-h
il
onnellinen,-mutta pian osoittautui, etteivät
•- he ollenkaan sof^ineet mielipiteissään
ja maailmankatsomuksessaan yhteen.
Jenny .Lind ei pitänyt teatterielämästä
Ja oli p p t t ä n y t m^dolllsimmao
pian jättää oopperan ja näyttämön, sekä
vetäytyä hiljaiseen kotielämään.
Guntherin koko elämä ja mielenkiinto
kuului taas yksinomaan oopperan palkeille,
eikä hän voinut eikä tahtonut
ymmärtää Jennyu unelmaa hiljaisesta
uusi voitto. Mutta kaikesta menestyk- kodista ja myöskin Jennyn uskonnolli-
, Näinä seuraavina neljänä vuotena oli
Jenny Lind melkein keskeytymättä
matkoilla Seassa, Itävallassa, Tanskassa
ja Englannissa, esiintyen suuremmissa
oopperoissa tai antaen konsertteja.
Jokainen esiintymisensä oli hänelle
sestään huolimatta: el hän kuitenkaan
tuntenut itseään onnelliseksi. Kaikista
hänen kirjeistään tältä ajalta kuvastuu
koti-ikävä ja yksinäisyys, jota hln koet-t\
tukahduttaa omistautumalla' kokonaan
taiteelleen.
^veltäjä Jacob - t e l Josephson, joka
oli Jenny Lindin nuoruudenystävä ja
uskottu on selittänyt, että ero entisestä
tui Jenny Lindiin Ja sai kunnian säestää
häntä eräässä konsertissa v. 1848 samoin
kuin myöhenmiinkin Hampurissa
.ja Lybecklssä ja taiteilijatar oli hänen
säestykseensä hyvin tyytyväinen.
Amerikankiertueellaan kutsuttiin
Jenny Lindin säestäjä Julius Benedict
odottamatta kapellimestariksi Lontooseen.
Sopimus oli lopussa, mutta Jenny
Lind aikoi antaa kon^rtteja saadakseen
lisää varoja hyväntekeväisyystyöhönsä.
Otto Goldschmidt kutsuttiin säestäjäksi.
Hän saapuixja avusti 40 konsertissa. V i i meinen
oli joulukuussa 1851.
Tämän pitkäaikaisen työskentelyn aikana
oppi Jenny Lind tuntemaan säestäjänsä
ja kunnioittamaan tämän varmaa
musikaalista makua, luotettavai-suutta
ja kunnollisuutta. Heidän maail-mankatsomuksensakin
oli samanlainen.
Väitetään, että Jenny Lind itse olisi
kosinut Goldschmldtia, eikä se olekaan
uskomatonta. Olihan toinen maailmankuulu
laulajatar ja toinen tuntematon
musiikkeri. Jennyn ei kuitenkaan koskaan
tarvinnut sitä katua. Otto Gold-schmidtin
rinnalla hän saavutti ne elämän
parhaimmat lahjat, joita hän oli sydämessään
aina pitänyt arvokkaimpina,
nimittäin hyvän, rakastavan puolison,
sopusointuisen kotielämän ja äitiyden
suloiset velvollisuudet. Heidät vihittiin
Bostonissa helmikuussa 1852 ja he eli-
•vät onnellisina Jennyn kuolemaan saakka.
• ' .
oOo •
työtoverista JuUus Camtherista, Tuk-
Itoko käsityskanta jumalien olemassao- holman oopperan tenorista, johon lauj
losta muuttui. Jumalat käsitettiin ihmi- lajatar oli syvästi kiintynyt, oli syynä
sen muotoisiksi, yläilmoissa vapaasti tähän sisäiseen masennukseen. Välte-liikk-
uviksl henkiolennoiksi, Jotka voitiin - tään, että Jenny Lind aivan nuoruudes-tavata
missä tahansa |a milloin tahansa, taan saakka olisi uskollisesti säilyttänyt
^Roomalaisten vanha Jumalakäsite taa- Guntherin kuvaa sydämessään ja että
sen, kuten muistamme, oletti,. ji|p3al^ ^raäoli^. tuntenut kiintymystä ihaile-
«suntyvän vain jonkinlaisen määrätym maansa työtoveria kohtaan, mutta ollen
su us oli hänelle vierasta. Niin heidän
kihlauksensa sitten purkautuikin molemminpuolisesta
sopimuksesta,
Jenny Lind oli siis pakotettu sanomaan
hyvästi nuorautensa - unelmalle,
mutta omituista kyllä* hän joutui pian
• toteamaan kuinka, vastaanottavainen
sureva sydän OK uudelle rakkaudelle.
Hänen sopimuksensa oli vielä voimassa
ja •, viimeisei^ konserttikautena' hän tu- •
tustui nuoreen brittiläiseen kapteeniin
Claudius Harrikseen. Harris oli hyvästä Oletteko koskaan kuulleet planokap-perheestä
ja saadakseen oman kodin Ja paletta, joka voidaan soittaa 746-käti-turvan,
antoi Jenny, suostumuksensa ja ^sti?'Ette varmaankaan. Säveltäjät ta-he
päättrrät vietää häänsä heti, "^kun vallisesti tekevät pianomusiikin kor-konserttlsöpimus
on loppunut. Harrik- keintaan Sille kädelle, siis neljille hen-sen
vanhemmat hyväksyivät liiton ja. kilolle. -
ti s
' r .1
il!'*
toimen tai teon yhteydessä. Näin ollen
fömä kreikkalaisilta saatu uskonnon
uudistus oli suuri edistysaskel rooma-
^ t e a uskonnollisessa s i ä valtioHises-^
Säkin e l ä m ä t . • • -7.,. -
ehkä hieman huikentelevalnen k o n t taan
el mitään sitoja saöo|a lausuttu
ja niin. heidän tiensä erosivat.
Jenny Lind lahti'sitten Euröopankier- •
töcdleen ja tänä aikana .samoin kuin |o.
tulevan miniänsä päätöksen Jättää näyt-
^luttä-l he^ tuoiiiltsivär: ank^
faiteiKjattaren löömvuotisen Ja Mdais.
mielestään sj^nniBi^n eaintymisen ''oqp- •
parassa ja vaalivat, että hinoi-olisi tultava
heidän Juc^secn katuvana ..Ja elää
, Mutta vi:iiTC viikolla Olympia Stadiu-
'-•milla ,Detroiti^ istui 371 polkka ja tyttöä
1S7 pianon ääreen ja soitti yhtä ai-
•kaa kaksi'kappaletta. Tilaisuus oli seit-
• semäs vuotuiiicn Michi^mn musiikki«-
juhla.
LAUANTAINA, KESÄKUUN 17 PÄIVÄNÄ, 1950
•'I lii
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 17, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-06-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500617 |
Description
| Title | 1950-06-17-03 |
| OCR text |
Kei5 öieai^ 1
^ sctaJalallatJ
sulautuisi
'ansari mUteiTl
km käsitys, eti
tavaraa. MJ^
'i ösfeoaioJocJ
alaisten bnjv;
li oma haltljV
^takuBiiaa ra*;.)
iiiäpätöism?-::!
oli luudan, h
us. Lapsuu;^j'i
•dessä yni. 'i;'
iteia oli täyarj
i olijalla usbi-i
ikiolennoata c'
eii ollut "alU
. oma "henV:.)
i kaikilla a>kf
seen tai olici:
Hä vierdpä i j
ala edusti p.!
eisyydessä.jvl
kuvat asimt-l
ivaa' yhte\-i{4-|
ä ruokaa crJ
ätivat perho:]
skin vainajij
tettiin &md
ilvelusta opilaaksi j a 17-vuotiaaija hän teki piter, Hera, Juno, Poseidon,-Neptunus, esimtymissc^lmuksen: teatterin kanssa. Athena, Minerva, Afrodite, ¥ehus, moria muita TOainitssematta.;-MikäJI ••näitä: •fcreiklialalsla- jumalia • ruvettiie- palvele-- maan, pystytettiin heille kuvapatsaita- Mn. Täten kreikkal^nen taide tuli myöskin Rimassa" tunnetuksi. - • • Itämailta kulkeiitutiut 'C^Hbelen palvelus tuli myöskin Roomassa tunnetuk- Kun hänen--menestymisensä laulajatta- •rena heti-sen .jälkeea-alkol ja tulot II-. säämlyivät, ols-hän.en.- .pyrklmykseBää.ii päästä •easlm.maiseksi. riippumattomaksi •kotoaan. .-Häm ostirvaiAemmilleen .talon .maalta Ja .avusti heitä .rahallisesti. Itse hän • asui-:-säv€ltäJä Adolf Lindbladin • Tämän, snuutcÄsen 'kautta vat Adolf Lindbladin sanotaan olleen syvästi -..rakastunut kasvattityttäreensä, multa ettei-Jenny Lind vastannut tähän tunteena-enempää kuin Geijerin, Josephsonin, Mendelsohnln ja muiden h3men miestuttaviensakaan. Myöhemmin Gunther Ja Jenny Lind Hänen nimensä oli Otto Goldsch-mldl -ja'hän oli kahdeksan vuotta Jennyä nuo- -rempi. Hän kuului varakkaaseen Juutalaiseen sukuun ja osoitti jo aikaisia omaavansa suuret musikaaliset lahjat. Neljäntoista vuoden ikäisenä hän aloitti^ .musikaaliset , opintonsa Mendelsohni». .tapasivat toisensa, viimeksimainitun vie- • Johdolla. Kun Jenny Lind I840-Iuwlla .raillessa Tukholman oopperassa v.- IMI ja: 1848. Aikaisempi kiintymys. Joka ei kai kummaltakaan ollut kokonaan sammunut, voimistui JaHeen Ja he julkalsl- ,vat kihlauksensa tarkoituksella mennä naimisiin heti kun Jennyn aikaisemmin si.Cybele oli naisjumala, Jota palveltiin Jo"^"» hän Tukholman hienoston plirei- tehty englantilainen sopimus olisi päät-lauluin, tanssein sekä hurmostilassa itseään veriin-villleksien. Niinikään-Cy-belen palvelukseen teul.ul meluavia juhlakulkueita. Kun tämä • Cybekn palveleminen sai yhä suurempaa alaa Ja kun sitä alettiin yön aikana harjoittaa, ©II • lopulta ryhdyttävä sen-suhteen ehkäiseviin toimenpiteisiin.; Mikä uskonto taasen ei tuottanut pahennusta d k ä häirinnyt yhteiskunnallista rauhaa sitä oli lupa kaikkialla valtakunnassa 'tunnustaa. Jokaisella uskonnolla oli lupa valtakunnan pääkaupunkiin pystyttää jumalan kuvapatsaansa. Näiden eri uskontojen ja jumalien keralla roomalaiset säilyttivät cman uskontonsa, vaikka siihen yleensä e? kukaan uskonutkaan eikä sitä kunnioittanut. , :.:-^r.--rr-:,.':—'- ' Tätä uskonnollista sekamelskaa yritti keisari Augustus vakavasti uudistaa. Hän järjesti temppelipalveluksen pap-peineen ja Vestan-neitsyeineen. Kaunein sitä varten hänen rakennuttamansa rakennus oli Fantheon, kaikille juma-liile pystytetty temppeli. Uskonnollisia juhlia niinikään pantiin toimeen kiinnittämään roomalaisten mieliä entisajan pyhiin muistoihin. Kirjailijat Luvius ja Vergelius koskettelivat kirjoituksissaan myöskin menneitten aikojen uskonnollisia oloja, herättäen kansassa uskonnollista mielialaa ja kunnioitusta jumalia kohtaan. Kreikkalainen vaikutus ilmeni roomalaisessa uskonnossa monella tavalla.' Kreikkalainen taide sai vaikutusalaa roomalaisissa temppelirakennuksissa se- &ä jumalien velstoskuvissa. NKnikään, •fcin. Lindbladien ystävistä tuli .pian hänenkin ..ystäviään. Hän asui -heldäa.' .luonaan siksi,'kunnes matkusti.-opintomatkalleen - •Pariisiin v.';lB41-.ja myöhem- . minkin ainaj.Euroopankiertueensa alkamiseen saakka v. 1844. , lauloi Leipzigin konserttitalossa, kuului-nuori konservatorio-oppilas Goldschmidt hänen, kaikkein Ihastuneimpiin kuulijoihinsa. Myöhemmin hän opiskeli Pariisissa Chopinin luona, jota hän erikoisesti ihaili Ja mestarillisesti tulkitsi Itsekin. Kaksikynnnenvuotiaana Goldschmidt tynyt.' Matilansa alussa hän oli hyvin oli etevä pianisti. Lontoossa hän tutus-h il onnellinen,-mutta pian osoittautui, etteivät •- he ollenkaan sof^ineet mielipiteissään ja maailmankatsomuksessaan yhteen. Jenny .Lind ei pitänyt teatterielämästä Ja oli p p t t ä n y t m^dolllsimmao pian jättää oopperan ja näyttämön, sekä vetäytyä hiljaiseen kotielämään. Guntherin koko elämä ja mielenkiinto kuului taas yksinomaan oopperan palkeille, eikä hän voinut eikä tahtonut ymmärtää Jennyu unelmaa hiljaisesta uusi voitto. Mutta kaikesta menestyk- kodista ja myöskin Jennyn uskonnolli- , Näinä seuraavina neljänä vuotena oli Jenny Lind melkein keskeytymättä matkoilla Seassa, Itävallassa, Tanskassa ja Englannissa, esiintyen suuremmissa oopperoissa tai antaen konsertteja. Jokainen esiintymisensä oli hänelle sestään huolimatta: el hän kuitenkaan tuntenut itseään onnelliseksi. Kaikista hänen kirjeistään tältä ajalta kuvastuu koti-ikävä ja yksinäisyys, jota hln koet-t\ tukahduttaa omistautumalla' kokonaan taiteelleen. ^veltäjä Jacob - t e l Josephson, joka oli Jenny Lindin nuoruudenystävä ja uskottu on selittänyt, että ero entisestä tui Jenny Lindiin Ja sai kunnian säestää häntä eräässä konsertissa v. 1848 samoin kuin myöhenmiinkin Hampurissa .ja Lybecklssä ja taiteilijatar oli hänen säestykseensä hyvin tyytyväinen. Amerikankiertueellaan kutsuttiin Jenny Lindin säestäjä Julius Benedict odottamatta kapellimestariksi Lontooseen. Sopimus oli lopussa, mutta Jenny Lind aikoi antaa kon^rtteja saadakseen lisää varoja hyväntekeväisyystyöhönsä. Otto Goldschmidt kutsuttiin säestäjäksi. Hän saapuixja avusti 40 konsertissa. V i i meinen oli joulukuussa 1851. Tämän pitkäaikaisen työskentelyn aikana oppi Jenny Lind tuntemaan säestäjänsä ja kunnioittamaan tämän varmaa musikaalista makua, luotettavai-suutta ja kunnollisuutta. Heidän maail-mankatsomuksensakin oli samanlainen. Väitetään, että Jenny Lind itse olisi kosinut Goldschmldtia, eikä se olekaan uskomatonta. Olihan toinen maailmankuulu laulajatar ja toinen tuntematon musiikkeri. Jennyn ei kuitenkaan koskaan tarvinnut sitä katua. Otto Gold-schmidtin rinnalla hän saavutti ne elämän parhaimmat lahjat, joita hän oli sydämessään aina pitänyt arvokkaimpina, nimittäin hyvän, rakastavan puolison, sopusointuisen kotielämän ja äitiyden suloiset velvollisuudet. Heidät vihittiin Bostonissa helmikuussa 1852 ja he eli- •vät onnellisina Jennyn kuolemaan saakka. • ' . oOo • työtoverista JuUus Camtherista, Tuk- Itoko käsityskanta jumalien olemassao- holman oopperan tenorista, johon lauj losta muuttui. Jumalat käsitettiin ihmi- lajatar oli syvästi kiintynyt, oli syynä sen muotoisiksi, yläilmoissa vapaasti tähän sisäiseen masennukseen. Välte-liikk- uviksl henkiolennoiksi, Jotka voitiin - tään, että Jenny Lind aivan nuoruudes-tavata missä tahansa |a milloin tahansa, taan saakka olisi uskollisesti säilyttänyt ^Roomalaisten vanha Jumalakäsite taa- Guntherin kuvaa sydämessään ja että sen, kuten muistamme, oletti,. ji|p3al^ ^raäoli^. tuntenut kiintymystä ihaile- «suntyvän vain jonkinlaisen määrätym maansa työtoveria kohtaan, mutta ollen su us oli hänelle vierasta. Niin heidän kihlauksensa sitten purkautuikin molemminpuolisesta sopimuksesta, Jenny Lind oli siis pakotettu sanomaan hyvästi nuorautensa - unelmalle, mutta omituista kyllä* hän joutui pian • toteamaan kuinka, vastaanottavainen sureva sydän OK uudelle rakkaudelle. Hänen sopimuksensa oli vielä voimassa ja •, viimeisei^ konserttikautena' hän tu- • tustui nuoreen brittiläiseen kapteeniin Claudius Harrikseen. Harris oli hyvästä Oletteko koskaan kuulleet planokap-perheestä ja saadakseen oman kodin Ja paletta, joka voidaan soittaa 746-käti-turvan, antoi Jenny, suostumuksensa ja ^sti?'Ette varmaankaan. Säveltäjät ta-he päättrrät vietää häänsä heti, "^kun vallisesti tekevät pianomusiikin kor-konserttlsöpimus on loppunut. Harrik- keintaan Sille kädelle, siis neljille hen-sen vanhemmat hyväksyivät liiton ja. kilolle. - ti s ' r .1 il!'* toimen tai teon yhteydessä. Näin ollen fömä kreikkalaisilta saatu uskonnon uudistus oli suuri edistysaskel rooma- ^ t e a uskonnollisessa s i ä valtioHises-^ Säkin e l ä m ä t . • • -7.,. - ehkä hieman huikentelevalnen k o n t taan el mitään sitoja saöo|a lausuttu ja niin. heidän tiensä erosivat. Jenny Lind lahti'sitten Euröopankier- • töcdleen ja tänä aikana .samoin kuin |o. tulevan miniänsä päätöksen Jättää näyt- ^luttä-l he^ tuoiiiltsivär: ank^ faiteiKjattaren löömvuotisen Ja Mdais. mielestään sj^nniBi^n eaintymisen ''oqp- • parassa ja vaalivat, että hinoi-olisi tultava heidän Juc^secn katuvana ..Ja elää , Mutta vi:iiTC viikolla Olympia Stadiu- '-•milla ,Detroiti^ istui 371 polkka ja tyttöä 1S7 pianon ääreen ja soitti yhtä ai- •kaa kaksi'kappaletta. Tilaisuus oli seit- • semäs vuotuiiicn Michi^mn musiikki«- juhla. LAUANTAINA, KESÄKUUN 17 PÄIVÄNÄ, 1950 •'I lii |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-17-03
