Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 17, 1950

              Umited. 1<MI-1« Säm Söf©el;Wcst, SiMbmy, OntMiti. '
Hegistered mi mt Post €mim Department.'Ottaw®.' as' secseinl
«Oa^ mattÄ . , •
LlekM ilmefityy JoStalsen viikon lauaiStoiim S3-slTOteena, siÄl-parasta
kaimokiriallljita luettava» Icailcllta aloilta.
TILAiPSIilNNÄT: . ¥IiI&¥SVÄI*TOIMMs
1 vuosikerta P.IMS 1 TOMÄerta ^-TO
« taukautta • I.IS 6- ikynMatta 255
i toukautta IM-su0iiiE,
EN m m^m&MM mMmmsMM •
1 vucsikarta . . . . . . . . . . 6 ' k o t j k a u t t a .., ^.SO
• ILMOItlJSMIKN^l':
IS «ttttli paMatmöMalta. -Älvio kiitosilmoitus $3.». Kiso»
teaaftö ilmöitm- ^.00- Ja wm yliteydejssi Julkaistava • muisto-ffe^
$1.09 Ja Wt©s ^.00. KirJeenvaiMollssoitöfeet $!.&©. Eri-toMiinnat
pysyvistä iimoStutoista.', • UlaiÄlsiliapittÄjleia
ISIsctettävä maksu etukäteen.
Äsiamiebille myönnetään 15 prosentin paJkMo. '.
JKaikM Liekille •tarkoitetut matau^osoltiilset on ©stetla^ tois-,
tantajan nlaseeii: Vapaus PiitollshiniE Company i:.lmlted."
Kustantaja. |a painaja: Vapaus FubllsliSög- CoapsBy iimitei,
1W-102 Elm Street West, Suäbury, Oatario.
Toimitta ja: J. W, Saari
iieMsiin aiotut kirjoitukset osoitettava:--
L I E K K I
r. o. BOX is.
Taidetta sanotaan jumalaUiscksl mikä ehkä jökitm siitä,
eMä se oii kchittymyt pimaiieii palveluksesta.
Mutta sa-nmlla kun käsitteet jmimiista- mtmttuivat, jäi taide
oiemuksejisa' puolesta-' entiseksi, nimittäin ihmisten elämämiS'
kon ja e^Mmänriennm tulkitsijaksi ja ilmaisijaksi. Jo aikojen
aamuna ovat ikmislapset — ja tietenkin aikuiset — sävelin
iidkinncet timteitami ja ilmaisseet ajatustensa aiiakteluja.
EF^kä se' on alaksi ollut vaiti vaatimatonta laulmt loilottista,
'koUitonta koiimmista tai pillien piipitystä ja tuokitorvcti toi-iotusia,
mutta siitä on luusikaalincn toiminta kehittynyt.
Mliisikaalinen toiminta, latdu ja soitto, ovat j& ammoisista
& joista saakka kim':iineet huomattavana osana Suomenkin
kaman taide- ja kultttmHharmstuksfm el vain Suomessa,
suutta myöskin kaikkialla siellä, missä suomalaisia vaeltaq
ym'päri maqilmau. Se OPI isieM perintönä kulkeutumit umfca-nam-
me tällckiit m-antercelk' ja olemme sitä vaalimet kuten
kallista periutoä tuleekin. Se on keMttynyt järjestyneeksi
voimaksi, seiiaiseksi, joka vetää laajat joukot mukaansa.
0'€mnie aina aika ajoin järjestäneet erikoisia'katsastustMai-smtksia,
joissa katsoiaan ja amietmn suuren yleisön kuuiia,
mitä olemme toiminnallamme aikaan saaneet.
Näitä katsestustiiaisunksia sanomme CSJ:n htuiit- ja mu-siikkijuMiksi.
Tänä vuonna jo kahden viikon päästä; viete­tään
järjestyksessään seitsemäs tällainett' katsastus tilaisuus,
nindtiäin CSJ:n 7. laulu- ja soittojukia Pori Arthurissa. Sitä
OB valmistettu väellä ja voimalla ja kaikki merkit viittaavat
siiken, että siitä muodostuu tähänastisista paras.
Tä'Jä laulu- ja soiitojuklalla on juuri nyt sitäkin haomatta-vampi
merkitys, koska parhaillaan käydään voimakasta kam­panjaa
rauhan säilyttäinisen puolesta — elämän puolesta
ku&iemaa vastaan. Tämän- kuiituurijuMan tulee myöskin
kiivasiaa sitä rauhantahioa, mikä on kaikkien tavallisten ik-"
misten keskuudessa tänä päivänä. Ellei se sitä tekisi, ei sen "'•
metkfiys olisi se, mitä sen pitää olla^
Me - tajuamme- laulun lahjan, tiedämme soiton tenhon ja
iaMln. Mlikä ääreim voimanlähde niihin kätkeytyykään.
Mfmstamme Kalevalasta, kuinka vaka vanha Väinäfuöinen
pelkäilä iaulun voimalla saattoi kenen hyvänsä upottaa suohon
-min syvälle kuiu halusi. Niin hän teki — käsin kajoamatta
— eräälle nmmkaiseiie, Joukahaiseiie. Vaivuttipa kerran lau-
NIi naisef
sivät tällaisesfal
Eräs • ystävämme m läheltäayt Lie­kille
JostalB-; lehdestä sak-siroasm, leik­keleen,
^ mikä osoittaa, kuinka ennen
muinoin Assyyriassa oli kovia lakeja
naisia varten. Hitlerin Saksassa oli sa­manlaisia-
säädöksiä Ja elikä Hitler ko­pioi-
lakinsa vanhoilta assyyrialaisilta
vallan pitäjiltä. IMitäMn nykyajan nai­set
pitäisivät, jos heitä varten julkais-taisiin
seuraavat asetukset, jotka olivat
vormassa vanhassa Assyyriassa:
1. Kiittämän sinun pitää miestäsi sii­täkin,
ettäs hänen kauttaan olet tullut
pelastetuksi naimattomuuden kiroukses­ta.
2. Sinun ei pidä 'Unhottaman, että
miehesi on herrasi, että hänellä on valta
ylitsesi ajastaikojen alussa, keskellä ja
lopussa.
3. Sinun sydämessäsi pitää usko suu­ri
kuin vuori oleman, että miehesi on
paras mies kaikessa maailmassa.
4. Älköön sinun kateellisuutesi lei­mahtako,
jos niinkin kävisi, että miehe-s'
toisesta naisesta Ihailunsa ilmaisisi. .
5. Olkoon sydäniesi suurin halu ja
tunteittesi salainen onnenlähde, ettäs
miehesi eteen saat parhaimmat herkijt
kantaa — söitpä itse 'mitä syönetkin.
6. Olkoon loppumaton ilonlähteesi
nähdä miehesi pää voidiltuna ja jalat
pestynä ja että hänen viittansa loistava
olisi — hänen ulkoasunsa herättämä
loiste heijastaa sinuunkin.
7. Älköön himosi herätkö miehesi-kuk-karoa
kaivamaan, sillä muista, ettäs
turhaan kuluttamillasi rahoilla vähen­nät
hänen nautintojaan.
8. Kuvitellessasi uusien verhojen it­sellesi
hankkimista sinun pitää muista­man,
että kovin vähäinen on niitten
merkitys verrattuna miehesi värilois-teen
tärkeyteen.
9. Työn nostamia hikipisaroita otsal­tasi
pyyhkiessäsi riemuitse lakkaamatta
siitä, ettäs siten lisäät miehesi lepohet-kiä,
ikää ja mukavuuksia.
10. Iloitseman sinun pitää, jos miehe­si
onnistuu löytämään huvitusta kotinsa
ulkopuolelta, sillä hänen hauskuutensa-han
on pääasia niinkuin hän kokonaisuu­dessakin
on pääasia.
€iiv-Icaiisojeii::^^^^
• ' ROOMALAISTEN USKONTO
Roomalaisten, asuma-ali»--käsitti .tipeniiiiBieii- gj»,
Ja läMsa^rel. .Slerii-^ ki-^»en--^useita-.heimoja sclajal^i"^'
siaan vastassa. Sitteromm' ue' yhtjivät, toisiinsa sulaul!;!
Hiu^dostaeii-. vormakkaaö-valtion, johon- aikoinaan inUte
ko tunnettu maailma kuului. '^^
-, RiMjmalaistea uskonnosta on ollut- sellainenkin kä^iivj
se olisi ollut vain kreikkalaisilta saatua lainatavaraa '^M
hempi tutkimus kuitenkin toteaaj että heillä oli uskonto" ^-
nenkuin-he tulivat vuorovaikutukseen-kreikkalaisten kanj^'
Sitä uskontoa:-A'oidaais- sanoa roomalaisten varliaisemirv^
uskonnoksi.
3'J
m
JC.
li
Roomalaisten varhaisimmassa uskonnossa esuntjy jui.
lien ammattikuntaisuus: jokaisella toimella oli omahahlC
sa. Maanviljelyksen jumala oli Saturnus. ValtakuBRaa i
jen suojelija oli Terminius. Kaikilla toimilla, vähäpätöLqni^
läkin oli oma jumalansa. Niinpä esim. Diveda oli luudan?
kaisemisen jumala. Metsän jumala oli Silvanus. Lapsuuir
joka vaiheella oli niinikään oma jumalansa, kuten kehdo?=^ •
iessa, kävelemään ja puhumaan alkaessa, syödessä vm
heissä, .
Roomalaisten käsityksen mukaan koko 'maailma oli tävr-v
henkiolentoja. Jokaisella esineellä, työkalulla ja olijalla US'M
tiin olevan henkensä, jnmalansa. Jostakin henkiolennosta c'
vähitellen'hehittynyt jiimälä; Jähuskm oli eniieri ollut 'alL.
misen henki". Jokaisella miehellä ja naisella öli oma''henk©
sä", minuutensa, joka suojelee ja seuraa häntä kaikilla asL?
leillaan koko elämänsä ajan.
Jumalien vaikutus rajoittui vain siihen esineeseen tai ollee?
jonka suojelija se oli. Niinpä jokaisella perheellä vieläpä lv'
delläkin oli oma jumalansa, Vestansa. Lari-jumala edusti j)-.^
heen kuolleita esi-isiä ja oleskeli sen paikan läheisyydessä,]),
hon joku talon vaiftaja oli haudattu. Vainajain kuvat asimt^
jen seinillä olivat osoittamassa perheen jatkuvaa yhtejill:
niitä palveltiin joka päivä, heille uhrataan sekä ruokaa ttfi
juomaa. Ruoka-aikana henget, Penaalit, edustivat perhec
omaisuuden pysyväistä ajatusta ja heille 'myöskin vainajais
keralla uhrattiin. Manit, lempeät, joitten oletettiin asu;
maan alla ja joille myöskin kansan esi-isinä palvelusta ojv
tettiin.
iamaiia' kaikki luodut olennot unen kcl-moihin.
Tämä on luonnoliisesti tarua, muita se kuvaa sitä voimaa,
mikä kfui ulia on. Sitä voimaa voidaan tulee käyttää rau­han,
hyväksi samalla kun käytämme sitä kuiikmrinmie hy­väksi.
\
Nyt juhliva lauiajien ja soittajien joukko ön vuosien var-reiia
voinut I7OIIÖ merkitä iililleen runsaasti taiteeHisia- voit­taja.
Mmnka' paljon uhrautuvaa iyäiä, s-itkeää ponmstelua,
vaiv&ttuja iltoja ja kieltäytymistä omista' kenkilökokiaisista
mMkavmtksista sfmä onkmn kysytty cnnenkidn.. tähän on
•y mssä nyi olemme ja nmtä on nyi helppo jatkaa eteeu-
Kukami €i-&ie vaiileiiul -vaivojmn eikä iaskeskellui as-
• Lauhjmmm ja soittajamme' civäi ole -pahkan ei-zm4kä
suosion toivossa lähteneet taiteen polulle^ vaan sisäinen
kutsumus on siikem oMut kanmtsiim-fm. Me ovat haimmcet
toimia iyäväe-m k.u!ttMMririmia-matta, j&ka on aivmi ykiä tär­keä-
kmm'^m^it'Mf§''tm-miMa-, Me omi ä-€d»«mBt tuikita-kmss^-
tämMi^m-mmtS k»&kiä ja:-kmniiiu sointuja, joita ntusikmii-sm
fm&B-m^iM smmi nimet- Mmt- nmiiipimmdie kirjoiii^itmet:.
'TSssäke mmt'-i'eäm0i smrm 0 ^m^kkm^m tym, Jöfe sImmä-m
erv^kas j& kmmmis iekii-siinä kktorimsa, mikä- kirjoiteiaam
tora». mmmmieMstmmme- imsi mumsa.
Georginau intiaamreservillä Simeoe-järven
rannalla Ontariossa elää ktivassa
oleva kaunis intiaani prinsessa IVanda
.tdamson, joka toivoo pääsevänsä Holly-tvoodin
Jilmiin, kun eräs filmiyhtiö etsii
sopivaa -intiaamnaista pian valmisteilla '
olevaan kuvaan.
vietetyistä ihanista ja miohiumaitomista
Paitsi varhaisempaa perheuskontba, kehittyi myöskin hfi
moja yhdistäviä heimojumalia, joita alisttiin palvella,
sia olivat mm. Mars ja hänen läheinen sei^ralaisensa Oviiiiiti
joita palveh* 12 tanssijaa. Muita jumalia olivat Jovis, joka
\'ossa kohotessa saa nimen isä Jovis Jupiter; myöhemmin Op-timus
Maximus-nimen. Janus ,suuri valtion jumala esiintT
miehen muotoisena. Toiset jumalat eivät omista erikoLt
muotoa. Vesta, ollen kotilieden jumala, oli myöskin laaje&
massa merkityksessä valtion kotilieden jumala.
Kuten Kreikan 'uskonnon, luultiin Roornan uskonnoiil
mukaan jumalien joissakin ilmiöissä antavan merkkejä tii
dostaan ja toi^^omuksistaan. Sellaisia merkkien antoilmiöi::
olivat mm. ukkonen salamoineen, lintujen lento, tuulen hu;;
na ym. Niitten merkitys saattoi olla ihmiselle Joko suotus
taikka onnettomuutta ennustava. Useat näistä merkeistä
vat niin yksinkertaisia, että kuka tahansa pystji niitä ynm::
tämään tai selittä'mään. Toisia merkkejä eivät osanneet seiJ-tää^
iuut kuin ne, joilla sitä tarkoitusta varten oli erikOi?
tiedot. Merkkien selittäjät kohosivat suureen arvoon; heUS
oli kyky hurmioitua, ''loveenlangetä", jollaisessa tilassa olL"
he voivat seurustella jumalain kanssa saaden heiltä tarvitft
aniaan neuvoja.
Nämä merkkienselittäjät olivat aluksi yksityisiä henkilöi
tä. ]^Iyöhenimin heistä kehittyi erikoinen virkakunta, iot^a
yleensä pitivät huolta sekä merkkien selittamisesVä, että
kista muistakin uskonnollisten menojen toimittamisesta. Sel­lainen
oli mm. Lupercl-Susi-veljeskunta, joka johti han-
. kuussa pidettävää paimenten uhri juhlaa. Tanssi ja laulu
luavine eleieeen kuului niinikään tällaisten juhlien olj^^f^'
Pentifex-virkakunnalla oli hyvin tärkeä merkitj-s roomal^^
ten uskonnollisessa elämässä. He antoivat ohjeet seka usl;^^
nollista että valtiollista toimintaa varten; he toiniitti^^at 1Ä
ta jäiset, avioliittosopimukset sekä merkin selitykset. Btm
tehtäviinsä kuului myöskin kalenterin laaUminen sekä Ij'
opillisten kysymysten selittäminen. Nain ollen näillä
kunnilla oli sangen tärkeä merkitys koko roomalaisessa
kuntaelämässä. -
Roomalaiset olivat jotenkin suvai^se^^aisia toisiin n^^^^K
hm nähden, he eivät uskoBtoaaaTOuille t^kyttäiieet. l'*'^^'"-,
nolllsissa asioissa he olivat välinpitämättömiä; saattör-r
juraaliaa-n halveksiakin, jopa. pilfcatakin. Näin ^^^^
hetkisiä, joissa tovemus 'm yhdistävänä fcansojee- uskoiinolliset nienot - ja tavat varsin helposti
mmi
nim- :pefs&&mllimm
vomana ]a joissa oman edun tavoittele-paikitsee.
MlMsikaaMsfen'voimiemme työ
mifmi o-m vierasta.
Työ tekijäimä kiittää ja- teMjinsä
on •kiittämisepi^ js tmmusiuksem 'ervoi-niimtoikinsa
sisältyy ..paljon kamdita
kuvia ' ja .^irHm% .eiämyksiS -yiidessä
Roomassa vaikutusvaltaa. Etrusiasta" kaiken
ihmisuhri ja täikäuskoirim erinustfeleminen
. töön- pian' Roomassakin^ • , .
Kääntseentefcevän--- vÄutttksen roomalaiseen
-heutti--ferdkkatoi^t-jtiffiifarlsr- Mrdte usk«Jte-uusilu^
onnoia»ja;-siiuMaiis-.-|uE-.-ea^