Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 19, 1941

              LAUANTAINA, HEINÄKUUN 19 PÄIVÄNÄ Sivu 11
Hyödyllisiä tietoja
Kun Mrs. Anne Steinach joitakin
aikoja sitten joutui sairaalaan, vuok­rasi
hän naapurilleen Ben WerneriUe
kotinsa. Kun hän palasi,.oli Wer­ner
ottanut hengiltä hänen koiransa,
myynyt hänen kanansa, lahjoittanut
pois hänen kanarialintunsa, tappanut
ja syönyt hänen kaniininsa, myynyt
kaikki lampaat, repinyt aidan ja myy­nyt
30-\Tiotiaan hevosen 10 dollaris­ta.
"Mutta ei tässäkään vielä kyl­lin",
selitti Mrs. Steinach tuomarille,
«Wemer oli kaivellut rakennuksen
ympärystää ja löytänjrt sieltä 630 dol­laria
sisältävän lippaan. Sitten hän
oli kääntänyt nurin koko puutarhan,
kaikki ruohoniatot ja läheisen pellon
löytääkseen lisää aarteita."
Oikeus tuomitsi Wernerin syylli­seksi
— niinkuin meistä aivan oikein
onkin,
* * *
Tunnettu chicagolainen sydäntau-tispesialisti,
tri Burrough, joutui joi­takin
aikoja sitten väkivallanteon
uhriksi sairaalassa., Teon suoritti hoi­dettavana
ollut gangsteri il^nan että
muut potilaat edes huomasivat ta­pausta.
Muuan potilas tapasi tohto­rin
makaamassa tajuttomana ja teki
asiasta ilmoituksen.
Tri Burrough tuli tajuihinsa sai­raalassa
ja alkoi vähitellen muistaa
mitä oli tapahtunut. Hän oli juuri
kumartunut tutkimaan vuoteessa raa-
. kaavan potilaan sydäntä, kun sai äk­kiä
iskun niskaansa.
Tutkimuksessa hän muisti myös
tärkeän yksityisseikan: potilaalla oli
ollut erittäin harvinainen sydänvika.
Poliisi antoi tutkia epäilemiään
gaagstereitä, ja pian löydettimkin
mies, jolla oli tohtorin kuvailema sy­dänvika.
* * *
Erään ulkomaalaisen suuren lehden
päätoimittaja, jolla oli ammatissaan
monen vuosikymmenen kokemus, lau­sui
kerran eräässä puheessaan, että
vuosien varrella saamiensa arvostelu­jen
perusteella on hän tullut sellai­seen
käsitykseen, että sanomalehteä
osaavat toimittaa kaikki ihmiset; vain
ammattikunta ei osaa, ja se on
sanomalehtimiehet itse.
* * *
Kuuluisa italialainen laulaja Gio­vanni
Martinein, joka on New Yor-
Metropolitan oopperan tähti, jou-
^ kerran lehtimiesten haastatelta­vasi.
Häneltä kysyttiin, polttaako
fän tupakkaa. Kun laulaja vastasi
J>-symykseen kieltävästi, sanottiin '
^^eUe, että kuinka pn sitten mah-
°ol|»sta, että muoan tupakkatehdas
ö»"wstaa huomattavasti erästä sa-
^emerkkiään iskulauseella: "Tä­mä
sa^^,ke ei ärsytä kurkkuani. Gio-
^ n i Martinelli".
"~ Se on hyvin yksinkertaista,
^ Martinelli, miten se voisi är-
^yttaa kurkkuani, kun en koskaan
ata polta?
* * •
J*"uan keskellä Saharaa toimiva
nT u r a d i o s ä h k ö t t ä j ä on in-kalamies.
Hän on eräälle leh-
J ^"^^"^ässaan uutisessa kertonut,
° han suurten ponnistusten jäl-koisi.
, ^^^^ran keinote-
Lsa kaivoin on kaloja. Hän las-
«»^ensa porakaivoon ja onni on
PINAATTI (SPINACH)
Kaikki emännät tietävät, että pinaat­ti
on maukas ja terveellinen vihannes
mitä yksinkertaisimmin laitettuna, ni­mittäin
vedessä keitettynä ja maus­tettuna
hiukkasella suolaa ja voita.
Möttausiitä »voi myöskin valmistaa ruo­kia
toisten aineitten kanssa- yhdistet*
tynä. Esimerkiksi semraavia:
I^tiaattipaisto^. — 1 pauna pinaatin-lehtiä,
% kupillista riisiryyniä, 3 ruo­kalusikallista
voita, 1 rkl. sokeria, 3
taip. maitoa; 1 kup. vettä, 2 munaa, i
rkl. suolaar — Puhdista ja keitä pinaatr
ti .suolatussa vedessä, hiirian sooöua
seassa. Siilaa. vesi pois ja hiencmna pi­naatti.
Keitä riisiryyneistä puuro ve­destä
ja maidosta. Sekota puuroon
hakattu pinaatti, voi, sokeri, suola ja
nrunat. Kaada voideltu tm muotiin ja
paista uunissa 30—40 minuuttia. Tar­joa
lihan kanssa tai ilman.
Pinaaiitvannkas. — 1 pauna pinaa-tinlehtiä;
3 rkl. voita, 3 kup. maitoa.
1% kup. leipäjauhetta, 1 rkl. sokerip.,
1 tl. suolaa, 3 munaa, vähän mus­kottia.
— Puhdista ja l^iitä pinaatti ja
hienonna. Lisää siihen leipä jauhe lio­tettuna
maidossa, sokeri, suola ja mus­kotti,
viimeksi munat hyvästi vatkat­tuna.
Voitele muotti voilla, pane seos
siihen ja paista uunissa veteen ase-tettima
noin l tunti. Tarjotaan lihan
tai kalan kanssa.
Finaattimahennos. — 2 paunaa pi-naatinlehtiä,
4 rkl. voita, 1% rkl. jau­hoja,
1 kup. maitoa tai kermaa, 1 tl.
suolaa. — Puhdista, huuhdo ja keitä
lehdet pehmeäksi eli noin 20 minuuttia
vedessä, johon on pantu vähän suolaa
ja % tl. soodaa. Siilaa vesi pois ja
hienonna lehdet. Pane kattilaan ha­kattu
pinaatti, voi, jauhot, maito (tai
pinaatin lientä), suola ja vähän soke­ria,
jos haluat. Anna muheimoksen
kiehahtaa. Aseta vadille ja korista
keitetyillä munilla. Tarjoa lihan tai
kuuleman mukaan hyvä. Radiomie-hen
käsityksen mukaan pääsevät ka­lat
kaivoihin maanalaisia virtoja myö­ten.
* * *
Shanghaissa ei kolaan enää näh­dä
antonumeroa 1, vaikka sellainen
on kaupungissa. Se numero on mah­tavassa
vaunussa, jonka upporikas
pankkiiri Chow omistaa. Vanha Chow
oli ensimmäinenj joka registeröi au­tonsa
Shanghaissa 25 vuotta sitten,
jolloin auto aloitti voittokulkunsa
tässä kaupungissa.
Mutta nykyisissä oloissa nuori
Chow ei uskalla käyttää tätä huo­miota
herättävää numeroa pelosta,
että rosvot voisivat hyökätä hänen
autonsa kimppuun. Sen vuoksi ko­mea
auto saa olla käyttämättömänä
vajassaan, ja pankkiiri ajaa vähem­män
huomiota herättävillä autoilla,
joissa on viisinumeroiset registerinu-merot.
Shanghaissa muuten suorastaan ku­koistaa
erikoisilla antonumeroilla teh­tävä
kauppa, jota harjoittavat henki-,
lÖt, jotka ovat hyvissä suhteissa re-kisteröimisviranomaisiin.
Ja kauppa
kannattaa suorastaan suuremmoisesti.
On psykologisesti mielenkiintoista
tutkia minkälaiset henkilöt haluavat
itselleen erikoisia autonumeroita ja
mitä he ovat maksaneet niistä. In­tian
juutalainen sir Viitor Sasson on
hankkinut itselleen kansainvälisessä
kaupunginosassa käytettäväksi nume­ron
111 1 ja kiinalaisessa kaupun­ginosassa
numeron 2222. Hän on
maksanut niistä numeroistaan 5,000
dollaria. Yleensä harrastavat tätä
aritmeettista leikkiä pääasiassa kii­nalaiset.
Viranomaiset eivät kiinnitä tähän
kauppaan mitään huomiota. Ainoa
seikka, johon he joutuvat kiinnittä­mään
huomiota, on se, että hindut
kieltäytyvät ottamasta numeroa, jos­sa
on O, joka on hindulainen onnet-tomuusnumero.
kalan kanssa.
Huom.! Nuorista raijanperin tai pu­najuuren
lehdistä voi valmistaa mu­hennoksen
samalla ta%'alla.
Pinaattitimboii. — Ota 2 kupilUsta
keitettyä siivilän läpi hierottua pinaat­tia,
lisää siihen 2 rkl. sulatettua voita,
1 tl. suolaa. 1 tl. sokeria ja viimeksi
2 kovaksi vatkattua munanvalkuaista.
Paista voidellussa muodissa vesiastiaan
asetettuna. Käytä mavtsteeksi sipulin
mehua, jos haluat. '
* " • *, •
KEITETTXJÄ PAl,KOPAPUJA
Kyni palot, leikke!e mieltä myöten.
Pane tulelle kiehuvaan veteen, vä^
hän suolaa ;a soodaa seassa, ja anna
kiehua kypsiksi. Siivilöi vesi, mausta
pavut suolalla; pippurilla ja voisulalla.
Pisni persiljanippu pantuna ktehuessa
sekaan antaa hyvän maun.
Pari hapanta omenaa kuoritturia ja
paloiteltuna voidaan keittää palkojen
seassa. iCastike silloin valmistetaan
voista, jauhoista ja keitinliemestä;
maustettuna suolalla, sokerilla, sitruu-iialla
tai etikalla. Se kaadetaan pal­kojen
päälle.
Ilman kastiketta mausta. palot voil­la,
suolalla ja sokerilla.
YHDYSV.ALTAIN maanviljelys-departmentin
hyönteisosasto ilmoit­taa
keksineensä taas uuden keinon,
jolla voidaan estää heinäsirkkojen
tuhoava vaikutus. Mainitun osaston
taholta on keksitty laite, jolla voi­daan
ilmasta levittää eräänlaista
myrkkyä viljelemättömille maa-alu­eille,
joissa tavallisesti heinäsirkat ja
muut hyönteiset kehittyvät ja sitten
lentelevät viljelysalueille.
KAHVITILASTO osoittaa, että
Suomi on kolmanneksi suurin kah-vinkuluttaja
Europassa, siellä näet
juodaan kuusi kiloa kahvia henkilöä
kohden vuodessa. Edellä siitä ovat
ainoastaan Tanska, jossa kulutus on
9,5 kiloa ja Ruotsi 7,5. Suomen jäl­keen
seuraavat Belgia (5.8), Hollan­ti
(5,6)-, Ranska (4,3), Sveitsi (4,2),
Englanti (4), Saksa (2,5), Espanja
(1,2), Italia (1,1) ja Tshekkoslova­kia
(0,95). Nykyinen kahvinkulu­tus
Suomessa on 1,5 kiloa "nuppia"
kohden vuodessa, joten säännöstelyn­kin
alaisina nauttivat suomalaiset si­tä
enemmän kuin Espanja, Italia ja
Tshekkoslovakia normaali-aikoina.—
Niin että mikäli kahvinkulutus on pa-ratiisillisuuden
mittana, niin Suomes­sa
vieläkin on varaa ja mahdollisuus
kahvinsaantiin.
URHEILUSAAVUTUKSET, ku­ten
muutkin saavutukset, kehittyvät
jatkuvasti. Kun yhdysvaltalainen ur­heilija
Horine v. 1912 hj^jpäsi kor­keutta
200 senttimetriä, pidettiin si­tä
huippusaavutuksena. Sen jälkeen
sen korkeuden tai vähän yli on hypän-nyt
42 miestä, suurin osa yhdysvalta­laisia,
mutta on joukossa viisi japani­laista,
neljä suomalaista, yksi aust-raalialainen,
yksi filippiiniläinen, yk­si
unkarilainen, yksi costaricalainen,
yksi saksalainen ja yjksi norjalainen.
.Äskettäin taas yhdysvaltalainen Les­ter
Steer asetti uuden korkeusmitan,
210 sm., jota nyt toiset saavat koet­taa
saavuttaa ja ylittää.
Maailmanennätykset esim. juok­sussa
ovat kehittyneet samassa suh­teessa.
V. 1911 juoksi ruotsalainen
T. Bilt viisi kilometriä ajalla 21.35,8
ja V. 1937 norjalainen E. Bruun 21.-
02,8. (Paras suomalainen saavutus
M. Hyytiäinen 24.45,5.) — 10 km.
V, -1912 canadalainen G. H. Gouldin
46.28,4 ja v. 1937 norjalainen E.
Bruun 43.25,2. (Paras suomalainen
>L Hyytiäinen 50.36,8.) — 20 km.
V. 1918 tanskalainen N . Peters 1.39.-
22,0 ja v. 1933 latvialainen J. Dalinsj
Erikoisposti­merkkejä
Canada julkaisi v. 1930 dollarin
postimerkin, jossa on Mt. Edith Ca-vellin,
Miss Edith Cavellin muistoksi
nimitetyn vuoren ku\Ti. Tämä johtui
seuraavasta:
Saksalaiset joukot marssivat Bel­gian
läpi vuonna 1914 kiireisellä
matkallaan Pariisia kohden ja jätti-^
vät jälkeensä pienen joukon har­haantuneita
belgialaisia, ranskalaisia
ja-englantilaisia sotilaita. Ystävälli*-
nen siviiliväestä suojeli näitä, jg, vär
hitellen muodostui salainen *'maan*
alainen järjestö", joka auttoi pako^
laisia rajan yli Hollantiin.
Eräänä päivänä kaksi englantilais­ta
sotilasta tuli Brysselin sairaanhoi-lajatarlvouluun,
)onka johtajattare­na
oli englantilainen Edith Cavell,
joka hoiteli sekä saksalaisten että
liittoutuneiden haavoittuneita sodan
alkukuukausina. Edith Cävell pii-loitteli
näitä kahta sotilasta jonkun
aikaa ja lähetti heidät lopuksi op­paan
johdolla Hollannin rajalle. Toi­siakin
pakolaisia tuli, ja pian hänen
koulunsa oli täjmnä rajalle j)yrkiviä_
sotilaita ja siviilihenkilöitä.
Elokuun 15 päivänä, 1915, saksa­laiset
vangitsivat Miss Cavellin se­kä
useita muita henkilöitä, joita syy­tettiin
liittoutuneiden sotilaiden suo­jelusta
ja pakoon avustamisesta. Edith
CaveU myönsi tyynesti syytökset oi­keiksi,
eikä alentunut rukoilemaan
armoa. Hänet tuomittiin kuole­maan.
Lokakuun 12 päivän aamuna, 19-
15, Miss CaveU tuotiin St. Gillesin
vankilasta mestauspaikalle. Hän kä-
, veli rauhallisena tuolin luo ja istuu­tui.
Kaksitoista sotilasta asettui ri­viin
ampumamatkan päähän. Edith
Cavellin silmät peitettiin, ja yhteis­laukaus
pamahti. Niin päättyi tä­män
hiljaisen sankarittaren elämä.
DETROITI.A
pidetään maailman suurimpana auto­kaupunkina.
Mutta se on muuta­kin
— se on Yhdysvaltain suurin
suolakaupunki. Noin 30 vuotta ta­kaperin
huomattiin, että kaupungin
alla, 1,000—1,500 jalan syvyydessä,
on paksu suolakerros. (Sama kerros
ulottuu myöskin Canadan puolelle,
VVindsorin alle, jossa on myöskin suo­lakaivos.)
Kun V. 1910 vietiin kai-yostunnelia
alaspäin, niin 1,135 jalan
sj^vyydessä tuli vastaan suolakerros,
jota ruvettiin kaivamaan. Nyt tääl­lä
maan alla on yli 20 mailia käytä­viä
ja suuria holveja, joista suolaa
kaivetaan ja viedään maan päälle,
Samalla kun tuhannet autot hyrrää­vät
Detroitin kaduilla, kuorma-autot
jyrräävät myös juuri niiden kohdalla
maan alla, vaikka ajnakin toistaisek­si
on vielä tarpeeksi paksu kuori sii­nä
välillä. ^ Yhdysvaltain kolmesta
suolakaivoksesta on Detroit jo ny­kyään
suurin. Sieltä lähetetään maan
päälle jokainen tunti 200 tonnia suo­laa,
jota käytetään moniin eri tarkoi­tuksiin.
Suurten järvien ja varsinkin
Erien, jonka läheis3rydessä Detroit
on, pohjakerrokset sisältävät suun­nattomia
kemikaalivarastoja, joista
huomatuimmat ovat Detroitin suola­kaivokset
ja Fairpprtin kemikaaliset
kaivokset tai paremminkin pumppu­laitokset,
jotka maan uumenista
pumppaavat hyödyllisiä kemikaaleja.
1.34.26,0. (Suomal, parasta ei tun-
.neta.) — 30 km. juoksumestaruus
on norjalaisen Bruunin halluSsa. 2.-
27.55,0. (Suomal. paras C. Nyberg
2.49.3S,5.)
I
iSF -
1
fr
t-e ^ I
l e i
t * lv in,%
1 ^*
i
i
ii.-
V
Pr V
fr
5'r.r