1941-07-19-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, HEINÄKUUN 19 PÄIVÄNÄ Sivu 11 Hyödyllisiä tietoja Kun Mrs. Anne Steinach joitakin aikoja sitten joutui sairaalaan, vuokrasi hän naapurilleen Ben WerneriUe kotinsa. Kun hän palasi,.oli Werner ottanut hengiltä hänen koiransa, myynyt hänen kanansa, lahjoittanut pois hänen kanarialintunsa, tappanut ja syönyt hänen kaniininsa, myynyt kaikki lampaat, repinyt aidan ja myynyt 30-\Tiotiaan hevosen 10 dollarista. "Mutta ei tässäkään vielä kyllin", selitti Mrs. Steinach tuomarille, «Wemer oli kaivellut rakennuksen ympärystää ja löytänjrt sieltä 630 dollaria sisältävän lippaan. Sitten hän oli kääntänyt nurin koko puutarhan, kaikki ruohoniatot ja läheisen pellon löytääkseen lisää aarteita." Oikeus tuomitsi Wernerin syylliseksi — niinkuin meistä aivan oikein onkin, * * * Tunnettu chicagolainen sydäntau-tispesialisti, tri Burrough, joutui joitakin aikoja sitten väkivallanteon uhriksi sairaalassa., Teon suoritti hoidettavana ollut gangsteri il^nan että muut potilaat edes huomasivat tapausta. Muuan potilas tapasi tohtorin makaamassa tajuttomana ja teki asiasta ilmoituksen. Tri Burrough tuli tajuihinsa sairaalassa ja alkoi vähitellen muistaa mitä oli tapahtunut. Hän oli juuri kumartunut tutkimaan vuoteessa raa- . kaavan potilaan sydäntä, kun sai äkkiä iskun niskaansa. Tutkimuksessa hän muisti myös tärkeän yksityisseikan: potilaalla oli ollut erittäin harvinainen sydänvika. Poliisi antoi tutkia epäilemiään gaagstereitä, ja pian löydettimkin mies, jolla oli tohtorin kuvailema sydänvika. * * * Erään ulkomaalaisen suuren lehden päätoimittaja, jolla oli ammatissaan monen vuosikymmenen kokemus, lausui kerran eräässä puheessaan, että vuosien varrella saamiensa arvostelujen perusteella on hän tullut sellaiseen käsitykseen, että sanomalehteä osaavat toimittaa kaikki ihmiset; vain ammattikunta ei osaa, ja se on sanomalehtimiehet itse. * * * Kuuluisa italialainen laulaja Giovanni Martinein, joka on New Yor- Metropolitan oopperan tähti, jou- ^ kerran lehtimiesten haastateltavasi. Häneltä kysyttiin, polttaako fän tupakkaa. Kun laulaja vastasi J>-symykseen kieltävästi, sanottiin ' ^^eUe, että kuinka pn sitten mah- °ol|»sta, että muoan tupakkatehdas ö»"wstaa huomattavasti erästä sa- ^emerkkiään iskulauseella: "Tämä sa^^,ke ei ärsytä kurkkuani. Gio- ^ n i Martinelli". "~ Se on hyvin yksinkertaista, ^ Martinelli, miten se voisi är- ^yttaa kurkkuani, kun en koskaan ata polta? * * • J*"uan keskellä Saharaa toimiva nT u r a d i o s ä h k ö t t ä j ä on in-kalamies. Hän on eräälle leh- J ^"^^"^ässaan uutisessa kertonut, ° han suurten ponnistusten jäl-koisi. , ^^^^ran keinote- Lsa kaivoin on kaloja. Hän las- «»^ensa porakaivoon ja onni on PINAATTI (SPINACH) Kaikki emännät tietävät, että pinaatti on maukas ja terveellinen vihannes mitä yksinkertaisimmin laitettuna, nimittäin vedessä keitettynä ja maustettuna hiukkasella suolaa ja voita. Möttausiitä »voi myöskin valmistaa ruokia toisten aineitten kanssa- yhdistet* tynä. Esimerkiksi semraavia: I^tiaattipaisto^. — 1 pauna pinaatin-lehtiä, % kupillista riisiryyniä, 3 ruokalusikallista voita, 1 rkl. sokeria, 3 taip. maitoa; 1 kup. vettä, 2 munaa, i rkl. suolaar — Puhdista ja keitä pinaatr ti .suolatussa vedessä, hiirian sooöua seassa. Siilaa. vesi pois ja hiencmna pinaatti. Keitä riisiryyneistä puuro vedestä ja maidosta. Sekota puuroon hakattu pinaatti, voi, sokeri, suola ja nrunat. Kaada voideltu tm muotiin ja paista uunissa 30—40 minuuttia. Tarjoa lihan kanssa tai ilman. Pinaaiitvannkas. — 1 pauna pinaa-tinlehtiä; 3 rkl. voita, 3 kup. maitoa. 1% kup. leipäjauhetta, 1 rkl. sokerip., 1 tl. suolaa, 3 munaa, vähän muskottia. — Puhdista ja l^iitä pinaatti ja hienonna. Lisää siihen leipä jauhe liotettuna maidossa, sokeri, suola ja muskotti, viimeksi munat hyvästi vatkattuna. Voitele muotti voilla, pane seos siihen ja paista uunissa veteen ase-tettima noin l tunti. Tarjotaan lihan tai kalan kanssa. Finaattimahennos. — 2 paunaa pi-naatinlehtiä, 4 rkl. voita, 1% rkl. jauhoja, 1 kup. maitoa tai kermaa, 1 tl. suolaa. — Puhdista, huuhdo ja keitä lehdet pehmeäksi eli noin 20 minuuttia vedessä, johon on pantu vähän suolaa ja % tl. soodaa. Siilaa vesi pois ja hienonna lehdet. Pane kattilaan hakattu pinaatti, voi, jauhot, maito (tai pinaatin lientä), suola ja vähän sokeria, jos haluat. Anna muheimoksen kiehahtaa. Aseta vadille ja korista keitetyillä munilla. Tarjoa lihan tai kuuleman mukaan hyvä. Radiomie-hen käsityksen mukaan pääsevät kalat kaivoihin maanalaisia virtoja myöten. * * * Shanghaissa ei kolaan enää nähdä antonumeroa 1, vaikka sellainen on kaupungissa. Se numero on mahtavassa vaunussa, jonka upporikas pankkiiri Chow omistaa. Vanha Chow oli ensimmäinenj joka registeröi autonsa Shanghaissa 25 vuotta sitten, jolloin auto aloitti voittokulkunsa tässä kaupungissa. Mutta nykyisissä oloissa nuori Chow ei uskalla käyttää tätä huomiota herättävää numeroa pelosta, että rosvot voisivat hyökätä hänen autonsa kimppuun. Sen vuoksi komea auto saa olla käyttämättömänä vajassaan, ja pankkiiri ajaa vähemmän huomiota herättävillä autoilla, joissa on viisinumeroiset registerinu-merot. Shanghaissa muuten suorastaan kukoistaa erikoisilla antonumeroilla tehtävä kauppa, jota harjoittavat henki-, lÖt, jotka ovat hyvissä suhteissa re-kisteröimisviranomaisiin. Ja kauppa kannattaa suorastaan suuremmoisesti. On psykologisesti mielenkiintoista tutkia minkälaiset henkilöt haluavat itselleen erikoisia autonumeroita ja mitä he ovat maksaneet niistä. Intian juutalainen sir Viitor Sasson on hankkinut itselleen kansainvälisessä kaupunginosassa käytettäväksi numeron 111 1 ja kiinalaisessa kaupunginosassa numeron 2222. Hän on maksanut niistä numeroistaan 5,000 dollaria. Yleensä harrastavat tätä aritmeettista leikkiä pääasiassa kiinalaiset. Viranomaiset eivät kiinnitä tähän kauppaan mitään huomiota. Ainoa seikka, johon he joutuvat kiinnittämään huomiota, on se, että hindut kieltäytyvät ottamasta numeroa, jossa on O, joka on hindulainen onnet-tomuusnumero. kalan kanssa. Huom.! Nuorista raijanperin tai punajuuren lehdistä voi valmistaa muhennoksen samalla ta%'alla. Pinaattitimboii. — Ota 2 kupilUsta keitettyä siivilän läpi hierottua pinaattia, lisää siihen 2 rkl. sulatettua voita, 1 tl. suolaa. 1 tl. sokeria ja viimeksi 2 kovaksi vatkattua munanvalkuaista. Paista voidellussa muodissa vesiastiaan asetettuna. Käytä mavtsteeksi sipulin mehua, jos haluat. ' * " • *, • KEITETTXJÄ PAl,KOPAPUJA Kyni palot, leikke!e mieltä myöten. Pane tulelle kiehuvaan veteen, vä^ hän suolaa ;a soodaa seassa, ja anna kiehua kypsiksi. Siivilöi vesi, mausta pavut suolalla; pippurilla ja voisulalla. Pisni persiljanippu pantuna ktehuessa sekaan antaa hyvän maun. Pari hapanta omenaa kuoritturia ja paloiteltuna voidaan keittää palkojen seassa. iCastike silloin valmistetaan voista, jauhoista ja keitinliemestä; maustettuna suolalla, sokerilla, sitruu-iialla tai etikalla. Se kaadetaan palkojen päälle. Ilman kastiketta mausta. palot voilla, suolalla ja sokerilla. YHDYSV.ALTAIN maanviljelys-departmentin hyönteisosasto ilmoittaa keksineensä taas uuden keinon, jolla voidaan estää heinäsirkkojen tuhoava vaikutus. Mainitun osaston taholta on keksitty laite, jolla voidaan ilmasta levittää eräänlaista myrkkyä viljelemättömille maa-alueille, joissa tavallisesti heinäsirkat ja muut hyönteiset kehittyvät ja sitten lentelevät viljelysalueille. KAHVITILASTO osoittaa, että Suomi on kolmanneksi suurin kah-vinkuluttaja Europassa, siellä näet juodaan kuusi kiloa kahvia henkilöä kohden vuodessa. Edellä siitä ovat ainoastaan Tanska, jossa kulutus on 9,5 kiloa ja Ruotsi 7,5. Suomen jälkeen seuraavat Belgia (5.8), Hollanti (5,6)-, Ranska (4,3), Sveitsi (4,2), Englanti (4), Saksa (2,5), Espanja (1,2), Italia (1,1) ja Tshekkoslovakia (0,95). Nykyinen kahvinkulutus Suomessa on 1,5 kiloa "nuppia" kohden vuodessa, joten säännöstelynkin alaisina nauttivat suomalaiset sitä enemmän kuin Espanja, Italia ja Tshekkoslovakia normaali-aikoina.— Niin että mikäli kahvinkulutus on pa-ratiisillisuuden mittana, niin Suomessa vieläkin on varaa ja mahdollisuus kahvinsaantiin. URHEILUSAAVUTUKSET, kuten muutkin saavutukset, kehittyvät jatkuvasti. Kun yhdysvaltalainen urheilija Horine v. 1912 hj^jpäsi korkeutta 200 senttimetriä, pidettiin sitä huippusaavutuksena. Sen jälkeen sen korkeuden tai vähän yli on hypän-nyt 42 miestä, suurin osa yhdysvaltalaisia, mutta on joukossa viisi japanilaista, neljä suomalaista, yksi aust-raalialainen, yksi filippiiniläinen, yksi unkarilainen, yksi costaricalainen, yksi saksalainen ja yjksi norjalainen. .Äskettäin taas yhdysvaltalainen Lester Steer asetti uuden korkeusmitan, 210 sm., jota nyt toiset saavat koettaa saavuttaa ja ylittää. Maailmanennätykset esim. juoksussa ovat kehittyneet samassa suhteessa. V. 1911 juoksi ruotsalainen T. Bilt viisi kilometriä ajalla 21.35,8 ja V. 1937 norjalainen E. Bruun 21.- 02,8. (Paras suomalainen saavutus M. Hyytiäinen 24.45,5.) — 10 km. V, -1912 canadalainen G. H. Gouldin 46.28,4 ja v. 1937 norjalainen E. Bruun 43.25,2. (Paras suomalainen >L Hyytiäinen 50.36,8.) — 20 km. V. 1918 tanskalainen N . Peters 1.39.- 22,0 ja v. 1933 latvialainen J. Dalinsj Erikoispostimerkkejä Canada julkaisi v. 1930 dollarin postimerkin, jossa on Mt. Edith Ca-vellin, Miss Edith Cavellin muistoksi nimitetyn vuoren ku\Ti. Tämä johtui seuraavasta: Saksalaiset joukot marssivat Belgian läpi vuonna 1914 kiireisellä matkallaan Pariisia kohden ja jätti-^ vät jälkeensä pienen joukon harhaantuneita belgialaisia, ranskalaisia ja-englantilaisia sotilaita. Ystävälli*- nen siviiliväestä suojeli näitä, jg, vär hitellen muodostui salainen *'maan* alainen järjestö", joka auttoi pako^ laisia rajan yli Hollantiin. Eräänä päivänä kaksi englantilaista sotilasta tuli Brysselin sairaanhoi-lajatarlvouluun, )onka johtajattarena oli englantilainen Edith Cavell, joka hoiteli sekä saksalaisten että liittoutuneiden haavoittuneita sodan alkukuukausina. Edith Cävell pii-loitteli näitä kahta sotilasta jonkun aikaa ja lähetti heidät lopuksi oppaan johdolla Hollannin rajalle. Toisiakin pakolaisia tuli, ja pian hänen koulunsa oli täjmnä rajalle j)yrkiviä_ sotilaita ja siviilihenkilöitä. Elokuun 15 päivänä, 1915, saksalaiset vangitsivat Miss Cavellin sekä useita muita henkilöitä, joita syytettiin liittoutuneiden sotilaiden suojelusta ja pakoon avustamisesta. Edith CaveU myönsi tyynesti syytökset oikeiksi, eikä alentunut rukoilemaan armoa. Hänet tuomittiin kuolemaan. Lokakuun 12 päivän aamuna, 19- 15, Miss CaveU tuotiin St. Gillesin vankilasta mestauspaikalle. Hän kä- , veli rauhallisena tuolin luo ja istuutui. Kaksitoista sotilasta asettui riviin ampumamatkan päähän. Edith Cavellin silmät peitettiin, ja yhteislaukaus pamahti. Niin päättyi tämän hiljaisen sankarittaren elämä. DETROITI.A pidetään maailman suurimpana autokaupunkina. Mutta se on muutakin — se on Yhdysvaltain suurin suolakaupunki. Noin 30 vuotta takaperin huomattiin, että kaupungin alla, 1,000—1,500 jalan syvyydessä, on paksu suolakerros. (Sama kerros ulottuu myöskin Canadan puolelle, VVindsorin alle, jossa on myöskin suolakaivos.) Kun V. 1910 vietiin kai-yostunnelia alaspäin, niin 1,135 jalan sj^vyydessä tuli vastaan suolakerros, jota ruvettiin kaivamaan. Nyt täällä maan alla on yli 20 mailia käytäviä ja suuria holveja, joista suolaa kaivetaan ja viedään maan päälle, Samalla kun tuhannet autot hyrräävät Detroitin kaduilla, kuorma-autot jyrräävät myös juuri niiden kohdalla maan alla, vaikka ajnakin toistaiseksi on vielä tarpeeksi paksu kuori siinä välillä. ^ Yhdysvaltain kolmesta suolakaivoksesta on Detroit jo nykyään suurin. Sieltä lähetetään maan päälle jokainen tunti 200 tonnia suolaa, jota käytetään moniin eri tarkoituksiin. Suurten järvien ja varsinkin Erien, jonka läheis3rydessä Detroit on, pohjakerrokset sisältävät suunnattomia kemikaalivarastoja, joista huomatuimmat ovat Detroitin suolakaivokset ja Fairpprtin kemikaaliset kaivokset tai paremminkin pumppulaitokset, jotka maan uumenista pumppaavat hyödyllisiä kemikaaleja. 1.34.26,0. (Suomal, parasta ei tun- .neta.) — 30 km. juoksumestaruus on norjalaisen Bruunin halluSsa. 2.- 27.55,0. (Suomal. paras C. Nyberg 2.49.3S,5.) I iSF - 1 fr t-e ^ I l e i t * lv in,% 1 ^* i i ii.- V Pr V fr 5'r.r
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 19, 1941 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1941-07-19 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki410719 |
Description
Title | 1941-07-19-11 |
OCR text | LAUANTAINA, HEINÄKUUN 19 PÄIVÄNÄ Sivu 11 Hyödyllisiä tietoja Kun Mrs. Anne Steinach joitakin aikoja sitten joutui sairaalaan, vuokrasi hän naapurilleen Ben WerneriUe kotinsa. Kun hän palasi,.oli Werner ottanut hengiltä hänen koiransa, myynyt hänen kanansa, lahjoittanut pois hänen kanarialintunsa, tappanut ja syönyt hänen kaniininsa, myynyt kaikki lampaat, repinyt aidan ja myynyt 30-\Tiotiaan hevosen 10 dollarista. "Mutta ei tässäkään vielä kyllin", selitti Mrs. Steinach tuomarille, «Wemer oli kaivellut rakennuksen ympärystää ja löytänjrt sieltä 630 dollaria sisältävän lippaan. Sitten hän oli kääntänyt nurin koko puutarhan, kaikki ruohoniatot ja läheisen pellon löytääkseen lisää aarteita." Oikeus tuomitsi Wernerin syylliseksi — niinkuin meistä aivan oikein onkin, * * * Tunnettu chicagolainen sydäntau-tispesialisti, tri Burrough, joutui joitakin aikoja sitten väkivallanteon uhriksi sairaalassa., Teon suoritti hoidettavana ollut gangsteri il^nan että muut potilaat edes huomasivat tapausta. Muuan potilas tapasi tohtorin makaamassa tajuttomana ja teki asiasta ilmoituksen. Tri Burrough tuli tajuihinsa sairaalassa ja alkoi vähitellen muistaa mitä oli tapahtunut. Hän oli juuri kumartunut tutkimaan vuoteessa raa- . kaavan potilaan sydäntä, kun sai äkkiä iskun niskaansa. Tutkimuksessa hän muisti myös tärkeän yksityisseikan: potilaalla oli ollut erittäin harvinainen sydänvika. Poliisi antoi tutkia epäilemiään gaagstereitä, ja pian löydettimkin mies, jolla oli tohtorin kuvailema sydänvika. * * * Erään ulkomaalaisen suuren lehden päätoimittaja, jolla oli ammatissaan monen vuosikymmenen kokemus, lausui kerran eräässä puheessaan, että vuosien varrella saamiensa arvostelujen perusteella on hän tullut sellaiseen käsitykseen, että sanomalehteä osaavat toimittaa kaikki ihmiset; vain ammattikunta ei osaa, ja se on sanomalehtimiehet itse. * * * Kuuluisa italialainen laulaja Giovanni Martinein, joka on New Yor- Metropolitan oopperan tähti, jou- ^ kerran lehtimiesten haastateltavasi. Häneltä kysyttiin, polttaako fän tupakkaa. Kun laulaja vastasi J>-symykseen kieltävästi, sanottiin ' ^^eUe, että kuinka pn sitten mah- °ol|»sta, että muoan tupakkatehdas ö»"wstaa huomattavasti erästä sa- ^emerkkiään iskulauseella: "Tämä sa^^,ke ei ärsytä kurkkuani. Gio- ^ n i Martinelli". "~ Se on hyvin yksinkertaista, ^ Martinelli, miten se voisi är- ^yttaa kurkkuani, kun en koskaan ata polta? * * • J*"uan keskellä Saharaa toimiva nT u r a d i o s ä h k ö t t ä j ä on in-kalamies. Hän on eräälle leh- J ^"^^"^ässaan uutisessa kertonut, ° han suurten ponnistusten jäl-koisi. , ^^^^ran keinote- Lsa kaivoin on kaloja. Hän las- «»^ensa porakaivoon ja onni on PINAATTI (SPINACH) Kaikki emännät tietävät, että pinaatti on maukas ja terveellinen vihannes mitä yksinkertaisimmin laitettuna, nimittäin vedessä keitettynä ja maustettuna hiukkasella suolaa ja voita. Möttausiitä »voi myöskin valmistaa ruokia toisten aineitten kanssa- yhdistet* tynä. Esimerkiksi semraavia: I^tiaattipaisto^. — 1 pauna pinaatin-lehtiä, % kupillista riisiryyniä, 3 ruokalusikallista voita, 1 rkl. sokeria, 3 taip. maitoa; 1 kup. vettä, 2 munaa, i rkl. suolaar — Puhdista ja keitä pinaatr ti .suolatussa vedessä, hiirian sooöua seassa. Siilaa. vesi pois ja hiencmna pinaatti. Keitä riisiryyneistä puuro vedestä ja maidosta. Sekota puuroon hakattu pinaatti, voi, sokeri, suola ja nrunat. Kaada voideltu tm muotiin ja paista uunissa 30—40 minuuttia. Tarjoa lihan kanssa tai ilman. Pinaaiitvannkas. — 1 pauna pinaa-tinlehtiä; 3 rkl. voita, 3 kup. maitoa. 1% kup. leipäjauhetta, 1 rkl. sokerip., 1 tl. suolaa, 3 munaa, vähän muskottia. — Puhdista ja l^iitä pinaatti ja hienonna. Lisää siihen leipä jauhe liotettuna maidossa, sokeri, suola ja muskotti, viimeksi munat hyvästi vatkattuna. Voitele muotti voilla, pane seos siihen ja paista uunissa veteen ase-tettima noin l tunti. Tarjotaan lihan tai kalan kanssa. Finaattimahennos. — 2 paunaa pi-naatinlehtiä, 4 rkl. voita, 1% rkl. jauhoja, 1 kup. maitoa tai kermaa, 1 tl. suolaa. — Puhdista, huuhdo ja keitä lehdet pehmeäksi eli noin 20 minuuttia vedessä, johon on pantu vähän suolaa ja % tl. soodaa. Siilaa vesi pois ja hienonna lehdet. Pane kattilaan hakattu pinaatti, voi, jauhot, maito (tai pinaatin lientä), suola ja vähän sokeria, jos haluat. Anna muheimoksen kiehahtaa. Aseta vadille ja korista keitetyillä munilla. Tarjoa lihan tai kuuleman mukaan hyvä. Radiomie-hen käsityksen mukaan pääsevät kalat kaivoihin maanalaisia virtoja myöten. * * * Shanghaissa ei kolaan enää nähdä antonumeroa 1, vaikka sellainen on kaupungissa. Se numero on mahtavassa vaunussa, jonka upporikas pankkiiri Chow omistaa. Vanha Chow oli ensimmäinenj joka registeröi autonsa Shanghaissa 25 vuotta sitten, jolloin auto aloitti voittokulkunsa tässä kaupungissa. Mutta nykyisissä oloissa nuori Chow ei uskalla käyttää tätä huomiota herättävää numeroa pelosta, että rosvot voisivat hyökätä hänen autonsa kimppuun. Sen vuoksi komea auto saa olla käyttämättömänä vajassaan, ja pankkiiri ajaa vähemmän huomiota herättävillä autoilla, joissa on viisinumeroiset registerinu-merot. Shanghaissa muuten suorastaan kukoistaa erikoisilla antonumeroilla tehtävä kauppa, jota harjoittavat henki-, lÖt, jotka ovat hyvissä suhteissa re-kisteröimisviranomaisiin. Ja kauppa kannattaa suorastaan suuremmoisesti. On psykologisesti mielenkiintoista tutkia minkälaiset henkilöt haluavat itselleen erikoisia autonumeroita ja mitä he ovat maksaneet niistä. Intian juutalainen sir Viitor Sasson on hankkinut itselleen kansainvälisessä kaupunginosassa käytettäväksi numeron 111 1 ja kiinalaisessa kaupunginosassa numeron 2222. Hän on maksanut niistä numeroistaan 5,000 dollaria. Yleensä harrastavat tätä aritmeettista leikkiä pääasiassa kiinalaiset. Viranomaiset eivät kiinnitä tähän kauppaan mitään huomiota. Ainoa seikka, johon he joutuvat kiinnittämään huomiota, on se, että hindut kieltäytyvät ottamasta numeroa, jossa on O, joka on hindulainen onnet-tomuusnumero. kalan kanssa. Huom.! Nuorista raijanperin tai punajuuren lehdistä voi valmistaa muhennoksen samalla ta%'alla. Pinaattitimboii. — Ota 2 kupilUsta keitettyä siivilän läpi hierottua pinaattia, lisää siihen 2 rkl. sulatettua voita, 1 tl. suolaa. 1 tl. sokeria ja viimeksi 2 kovaksi vatkattua munanvalkuaista. Paista voidellussa muodissa vesiastiaan asetettuna. Käytä mavtsteeksi sipulin mehua, jos haluat. ' * " • *, • KEITETTXJÄ PAl,KOPAPUJA Kyni palot, leikke!e mieltä myöten. Pane tulelle kiehuvaan veteen, vä^ hän suolaa ;a soodaa seassa, ja anna kiehua kypsiksi. Siivilöi vesi, mausta pavut suolalla; pippurilla ja voisulalla. Pisni persiljanippu pantuna ktehuessa sekaan antaa hyvän maun. Pari hapanta omenaa kuoritturia ja paloiteltuna voidaan keittää palkojen seassa. iCastike silloin valmistetaan voista, jauhoista ja keitinliemestä; maustettuna suolalla, sokerilla, sitruu-iialla tai etikalla. Se kaadetaan palkojen päälle. Ilman kastiketta mausta. palot voilla, suolalla ja sokerilla. YHDYSV.ALTAIN maanviljelys-departmentin hyönteisosasto ilmoittaa keksineensä taas uuden keinon, jolla voidaan estää heinäsirkkojen tuhoava vaikutus. Mainitun osaston taholta on keksitty laite, jolla voidaan ilmasta levittää eräänlaista myrkkyä viljelemättömille maa-alueille, joissa tavallisesti heinäsirkat ja muut hyönteiset kehittyvät ja sitten lentelevät viljelysalueille. KAHVITILASTO osoittaa, että Suomi on kolmanneksi suurin kah-vinkuluttaja Europassa, siellä näet juodaan kuusi kiloa kahvia henkilöä kohden vuodessa. Edellä siitä ovat ainoastaan Tanska, jossa kulutus on 9,5 kiloa ja Ruotsi 7,5. Suomen jälkeen seuraavat Belgia (5.8), Hollanti (5,6)-, Ranska (4,3), Sveitsi (4,2), Englanti (4), Saksa (2,5), Espanja (1,2), Italia (1,1) ja Tshekkoslovakia (0,95). Nykyinen kahvinkulutus Suomessa on 1,5 kiloa "nuppia" kohden vuodessa, joten säännöstelynkin alaisina nauttivat suomalaiset sitä enemmän kuin Espanja, Italia ja Tshekkoslovakia normaali-aikoina.— Niin että mikäli kahvinkulutus on pa-ratiisillisuuden mittana, niin Suomessa vieläkin on varaa ja mahdollisuus kahvinsaantiin. URHEILUSAAVUTUKSET, kuten muutkin saavutukset, kehittyvät jatkuvasti. Kun yhdysvaltalainen urheilija Horine v. 1912 hj^jpäsi korkeutta 200 senttimetriä, pidettiin sitä huippusaavutuksena. Sen jälkeen sen korkeuden tai vähän yli on hypän-nyt 42 miestä, suurin osa yhdysvaltalaisia, mutta on joukossa viisi japanilaista, neljä suomalaista, yksi aust-raalialainen, yksi filippiiniläinen, yksi unkarilainen, yksi costaricalainen, yksi saksalainen ja yjksi norjalainen. .Äskettäin taas yhdysvaltalainen Lester Steer asetti uuden korkeusmitan, 210 sm., jota nyt toiset saavat koettaa saavuttaa ja ylittää. Maailmanennätykset esim. juoksussa ovat kehittyneet samassa suhteessa. V. 1911 juoksi ruotsalainen T. Bilt viisi kilometriä ajalla 21.35,8 ja V. 1937 norjalainen E. Bruun 21.- 02,8. (Paras suomalainen saavutus M. Hyytiäinen 24.45,5.) — 10 km. V, -1912 canadalainen G. H. Gouldin 46.28,4 ja v. 1937 norjalainen E. Bruun 43.25,2. (Paras suomalainen >L Hyytiäinen 50.36,8.) — 20 km. V. 1918 tanskalainen N . Peters 1.39.- 22,0 ja v. 1933 latvialainen J. Dalinsj Erikoispostimerkkejä Canada julkaisi v. 1930 dollarin postimerkin, jossa on Mt. Edith Ca-vellin, Miss Edith Cavellin muistoksi nimitetyn vuoren ku\Ti. Tämä johtui seuraavasta: Saksalaiset joukot marssivat Belgian läpi vuonna 1914 kiireisellä matkallaan Pariisia kohden ja jätti-^ vät jälkeensä pienen joukon harhaantuneita belgialaisia, ranskalaisia ja-englantilaisia sotilaita. Ystävälli*- nen siviiliväestä suojeli näitä, jg, vär hitellen muodostui salainen *'maan* alainen järjestö", joka auttoi pako^ laisia rajan yli Hollantiin. Eräänä päivänä kaksi englantilaista sotilasta tuli Brysselin sairaanhoi-lajatarlvouluun, )onka johtajattarena oli englantilainen Edith Cavell, joka hoiteli sekä saksalaisten että liittoutuneiden haavoittuneita sodan alkukuukausina. Edith Cävell pii-loitteli näitä kahta sotilasta jonkun aikaa ja lähetti heidät lopuksi oppaan johdolla Hollannin rajalle. Toisiakin pakolaisia tuli, ja pian hänen koulunsa oli täjmnä rajalle j)yrkiviä_ sotilaita ja siviilihenkilöitä. Elokuun 15 päivänä, 1915, saksalaiset vangitsivat Miss Cavellin sekä useita muita henkilöitä, joita syytettiin liittoutuneiden sotilaiden suojelusta ja pakoon avustamisesta. Edith CaveU myönsi tyynesti syytökset oikeiksi, eikä alentunut rukoilemaan armoa. Hänet tuomittiin kuolemaan. Lokakuun 12 päivän aamuna, 19- 15, Miss CaveU tuotiin St. Gillesin vankilasta mestauspaikalle. Hän kä- , veli rauhallisena tuolin luo ja istuutui. Kaksitoista sotilasta asettui riviin ampumamatkan päähän. Edith Cavellin silmät peitettiin, ja yhteislaukaus pamahti. Niin päättyi tämän hiljaisen sankarittaren elämä. DETROITI.A pidetään maailman suurimpana autokaupunkina. Mutta se on muutakin — se on Yhdysvaltain suurin suolakaupunki. Noin 30 vuotta takaperin huomattiin, että kaupungin alla, 1,000—1,500 jalan syvyydessä, on paksu suolakerros. (Sama kerros ulottuu myöskin Canadan puolelle, VVindsorin alle, jossa on myöskin suolakaivos.) Kun V. 1910 vietiin kai-yostunnelia alaspäin, niin 1,135 jalan sj^vyydessä tuli vastaan suolakerros, jota ruvettiin kaivamaan. Nyt täällä maan alla on yli 20 mailia käytäviä ja suuria holveja, joista suolaa kaivetaan ja viedään maan päälle, Samalla kun tuhannet autot hyrräävät Detroitin kaduilla, kuorma-autot jyrräävät myös juuri niiden kohdalla maan alla, vaikka ajnakin toistaiseksi on vielä tarpeeksi paksu kuori siinä välillä. ^ Yhdysvaltain kolmesta suolakaivoksesta on Detroit jo nykyään suurin. Sieltä lähetetään maan päälle jokainen tunti 200 tonnia suolaa, jota käytetään moniin eri tarkoituksiin. Suurten järvien ja varsinkin Erien, jonka läheis3rydessä Detroit on, pohjakerrokset sisältävät suunnattomia kemikaalivarastoja, joista huomatuimmat ovat Detroitin suolakaivokset ja Fairpprtin kemikaaliset kaivokset tai paremminkin pumppulaitokset, jotka maan uumenista pumppaavat hyödyllisiä kemikaaleja. 1.34.26,0. (Suomal, parasta ei tun- .neta.) — 30 km. juoksumestaruus on norjalaisen Bruunin halluSsa. 2.- 27.55,0. (Suomal. paras C. Nyberg 2.49.3S,5.) I iSF - 1 fr t-e ^ I l e i t * lv in,% 1 ^* i i ii.- V Pr V fr 5'r.r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-07-19-11