Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 2, 1951

              F. E. TAKALA :
(KAUXOKIRJALLIXEX VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literar^' v/eekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario;, _
Registered at the Post Office Department.-Ottawa; as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina. 12 siviiisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
T I L A U S H I N N A T : YHDYSVÄETOIBINV '
1 vuosikerta
6 kuukautta
3 kuukautta
.$3.50
. 2.00
. 1.25
1 vuosikerta
6 kuukautta 2.50
SUOÄIEEN JA IVIUUÄLLE ULKOILUILLE
1 vuosikerta .$5.00 6 kuukautta . . . . •.'2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosijmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 ja sen /Jrhteyöessä julkaistava muisto-värsy
Sl.OO ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoflmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontaxio.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K
P. O. BOX 69 SUÖBUK.Y. ONTv
O O
Tulevat olympialaiset, jotka ensi vuonna vietetään Hel­singissä,
ovat saattaneet monet~^suomalaiset matkakuumee-seen
ja monet ovat säästäneet matkansa, jota on jo suunnitel­tu
ehkä kauan aikaa, juuri olympialaisten ajaksi, nähdäkseen
nämä maailman valiokisat synnyinmaassaan. Näin ollen tulee
matka palvelemaan kahta tarkoitusta: olympialaisten kisojen
näkemistä ja entisillä tutuilla tanhu villa vierailemista.
Ensi kesänä tarjoutuukin Suomeen menijöille oivallinen
tilaisuus, kun pääsee laivalla New Yorkista suoraan Helsin­kiin,
ilman mitään vaihtamisia laivasta junaan ja taas laivaan,
kuten on asianlaita tavallisesti matkustettaessa. Tämä mai­nittu
laiva menee siksi ajoissa, että jokaisella on tilaisuus vie­railla
haluamUlaan paikkakunnilla Suomessa ja vielä ehtii hy­vin
seuraamaan olympialaisia.
Vapauden matkailuliike antaa neuvoja ja vastaa kysy-niyksiin,
mitkä koskevat erikoisesti tätä olympiamatkaa ja
kaikkia imatkoja. Kääntykää luottamuksella sen puoleen, sil­lä
monivuotinen kokemus matka-asiain järjestämisessä takaa
hyvän ja huolellisen palveluksen. Paikkoja olympialaivaan
on vielä saatavissa, mutta on parasta pitää kiirettä paikan ti-huksessa,
koska tilat saattavat loppua ja monelle aiheutuu
pettymystä, kun jättää paikkatilauksensa liian myöhäiseksi.
Kaikilla olympialaivaan lippuja myyvillä liikkeillä on
vain määrätty määrä lippuja myytävänään, joten niiden saan­ti
voi käydä hetken ajan kuluessa hyvin vaikeaksi. Aikaisin
lippunsa tilanneilla on aina parempi mahdollisuus, koska sil­loin
voi valit0 paikan ja saa ainakin olla varma paikan saan­nista.
Siksi on tärkeää tehdä paikkatilaus mahdollisimman
e joissa, säästyäkseen kaikenlaisilta pettymyksiltä ja vastuk­silta.
Vapauden matkailuosasto järjestää imelihy\'ällä mat­kanne
ja kuten sanottu, vastaa kaikkiin tiedusteluihinne au­liisti,
sekä auttaa kaikella tavalla matkustusasioissa. Kä_än-tykää
siis sen puoleen Suomimatkaa ajatellessanne.
Kuten toisessa paikassa lehteämme olevasta kirjoitukses­ta
nähdään, haluaa Canadan Suomalaisten Arkisto erästä
Päiviön aikoinaan kirjoittamaa kirjaa. Kehoitamme kaikkia
Liekin lukijoita niin Canadassa kuin \'hdysvaU<psakin tutki­maan
kirjavarastansa ja jos mainittu kirja löytyy, lähettä­mään
sen Arkistolle. Samoin kaikki Canadan Suomalaisia
koskeva materiaali on erittäin ter\'etullutta, silFä sen joukos­sa
saattaa olla hj-^inkin arvokasta historiamateriaalia. Mo­nastikaan
ei vanhoihin julkaisuihin ja kirjoihin tule kiinnite­tyksi
mitään huomiota, mutta kun muistaa, että niissä saat­taa
olla historiallisesti katsoen hvTinkin tärkeää ainehistoa,.
niin ne ehkä tulee tutkituksi paremmin.
Kuten sanottu, kaikki Canadan suomalaisia koskeva ai-nehisto
on Arkistolle tervetullutta. Kehoitamn^e siis kaikkia
Liekin lukijoita tutkimaan kirjavarastonsa ja lähdettämään
kaikki yllämaihittu ainehisto Arkistolle, joka ottaa ne mieli­hyvällä
vastaan. ( \
Jatkokertomuksemme lähentelevät loppuaan ja ainakin
toisensa saadaan toisensa, kuten h_\-\än rv>maanin'piiriin kuu-juukin.
Meillä on A-iirastossa useita uusia, joten^.eeivaf-lopu.
Toivotamme kaikille lukijoille parasta ke?äli>ma-äikaa,
hyviä kalastusilmoja ja luonnollisesti h\-\-ää'kälansaantia".
Muistakaa kuitenkin kaiken kesän ihanuuden keskellä Liek­kiäkin!
ÄITI, kaunein sana,
sana, joka enslks opitaan.
Äiti, rakkain sana,
sana, jota kaikin kielin
miljoonin lapsenhuulin kiiiskaillaan.
Hän on Äiti.
Se^csittelyksi riittää
synnyttäjälle uuden ihmisen,
sen ensi askelien vaalijalle,
huolen, murheen, vastuun kantajalle.
Tänään, Äiti, uhkaa taas
sun lastas sodan kauhut,
äsken vaienneet.
Vihankylvön myrkkynuolet tunkee
lapses sieluun puhtaaseen.
Se estä, Äiti. Lastas puolustaen
yhdy suureen rauhanrintamaan.
Kanssa miljoonien äitien,
kanssa hyväntahdon ihmisten
vaadi: Rauha! Rauha maailmaan!
Ketä sääsket purevat
parhaiten?
Britannian Lääkärien Julkaisu väit -
tää, että sääsket eivät pidä kaikista ih­misistä,
vaan valitsevat tarkoin uhrinsa.
Julkaisun mukaan ne pitävät parhaiten
likaisista, tummia, gasolinilta haisevia
vaatteita pitävistä miehistä.
Mut^a jolleivät sääsket löydä likaisia-,
tummia gasolinilta haisevia vaatteita
pitäviä miehiä — sanoo edelleen mainit­tu
julkaisu — niin ne iskevät likaisiin
tummia ja gasolinilta haisevia vaattei­ta
pitäviin naisiin.
Mutta ellei taas molempia yllämainit­tuja
likaisia miehiä ja naisia ole saata­vissa,
niin sääsket iskevät lapsiin, mie­luummin
vanhempiin kuin aivan nuo­riin,
ja mieluummin poika-kuin tyttö­lapsiin.
Sitä ei julkaisussa mainita, et­tä
pitääkö lasten olla likaisia ja "tum­miin
puettuja. Missäpä lapset olisivat
likaisia!
Mutta kaikilla ihmisillä saattaa olla
vähän eriävä mielipide hyttysten iskuis­ta,
sillä kaikkihan me olemme niitä jol­loinkin
koktneet.
Intian tiikereitä on
Mhkaamassa tuho
Kissansukuiset petoeläimet ovat hä­viämässä
Intian viidakoista. Laajoilla
alueilla, jofka aikaisemmin ovat oäest
tiikerien oleskelupaikkoja, voi n3rt liik­kua
jokainen, joka ei pelkää käärmeitä.
S>ynä siihen on varsinkin se, että alku­asukkailla
on nykyisin tuliaseita ja he
ovat itsekin ruvenneet harrastamaan tii-kerinmetsästystä.
Toisekseen näyttelee Intian motorisoi­tuminen
myöskin huomattavaa osaa,
koska usein, varsinkin englantilaiset au-toclijat
nauttivat siitä, kun pääsevät
häikäisemään autojensa valoilla tiikerien
silmät ja saavat sitten ampua otukset
autoistaan. Onkin sanottu, että intialais­ten
täytyy 30 vuoden kuluttua tuottaa
maahansa tiikereitä Euroopan eläintar­hoista
mikäli haluavat nähdä, miltä hei­dän
muinaiset petoeläimensä näyttävät.
Oikea sivistys ort voimicm^tu: sopusointuista kehitystä.
K. von Feuchtersieben.
100,000 mailia pitkä
auringonpilkku
Tri Allen Hynek. Ohion valtionylio­piston
tähtitieteellisen havaintolaitok-sen
johtaja sanoi, että auringonpikkujen
sesonki «sivuutettiin kaksi vuotta sitten,
mutts silti tähtitieteilijät ilmoittavat
ha\*ainneensa uuden Ison auringonpil­kun.-
joka on ainakin 100,000 mailia oit-kä.
Auringonpilkut tavallisesti häiritse­vät
elämää maapallolla, aiheuttaen mag­neettisia
myrskyjä, sähkölennätin- ja
radiohäiriöitä.
'm
iirj;
jäii
y
, . ^ulttiiurr--.!
Tosiasia on kuitenkm, että ne kuten kaikki rauutkb vt^r 1
aikaansaannokset ovat käyneet läpi monta kehitv^ ^1
ennenkuin ovat saavuttaneet nykyiset muotonsa ja JX^' '%
käyttötarkoituksensa, ovatpa ne eräissä tapauksij^-
neet jonkinmoisina yhteiskunnallisina tekijöinäkin.' ^
Housujen alkuperästä emme tiedä juuri myuta v.1
että niiden käyttö on ikivanhaa perua, melkein yhg^'^
kuin ihmisten pukeutuminen yleensä. Monet iinl-*^*
monet jo sukupuuttoon kuolleet luonnonkansat o^äf;^'
olleet osallisia niiden "keksimiseenNiillä on kiii*'5^
meisesti ollut edeltäjänsä, ja sellaisena voidaan pitä|T>t^^
nien muinaisajan kansojen ja useiden nykyäänkindäi''
kuasukasheimojen käyttämää lannevaatetta. TämähJj''
te ei ollut alunperin tarkoitettu alaruumiin suojaksi eiH-^
hoksi, vaan se oli lähinnä koriste-esine, mitä osoittaa T*.!''
i-evaatteiden värikkyys ja monimutkaiset mallit.
roomalaiset ja kreikkalaiset olivat si\dstyskansoja, mrv)
eivät tunteneet vielä housuja. Sen sijaan niiden kiP
tunnettua pohjoisten ja itämaisten kansojen keskuudekl
ta roomalaiset nimittivät barbaareiksi. Niinpä imit
historioitsija. Tapitiis kertoo muinaisista germaandstil
"he käyttävät kummallista vaatekappaletta, joka ei ole J
laisen eikä sarmatialaisen kaltainen, vaan tiukasti
mukainen, niin että erf ruumiinosat erottuvat". Xäir/
maänien housut olivat oikeastaan vain säärisiteitä; kohj
sista kankaista valmistettuja olivat sen sijaan itänme''
nähtävästi myös esim. 'muinaissuomalaisten housut Ge:
neilta roomalaiset joka tapauksessa housumuodin 0:^
Keisari määräsi sen ensin sotilaskäyttöön, ja siitä se \tC
levisi siviilienkin keskuuteen.
Housujen kehitys kuvastuu kiintoisalla tavalla niii:
mityksissäkin. Niinpä suomen kielen sana housut s:'
kuin sitä vanhempi kaatiot on monikollinen, ja saraateit'
ruotsalainen sanoo "ett par byxor" (s.o. housupari).L
kysymys on yhdestä ainoasta vaatekappaleesta. TämäJL
siitä, että housuihin alkuaan kuuldi kaksi eri kappalettii
kumpaakin koipea varten, \deläpä ne usein olivat airae
risiä ja erilaista kangasta. Vasta 13. vuosisadalla ne air
liittyä kiinteästi toisiinsa.
Keskiajalla housumuodit kehittyivät nopeasti, ja r
leikkauksesta, kankaan laadusta ja kaikinpuolisesta lobij
suudesta suorastaan kilpailtiin. . Vaikka viranomaisillan
hen aikaan taipumus antaa myös ihmisten pukeutumis^z.^
ta rajoittavia ankaria määräyksiä, kukoisti muodinluojien^
likuvitus ja saattoi saada suorastaan hämmästyttäviä ib^
mismuotoja. Vai mitä arvelevat lukijat esim. aatelistoalj
kuudessa erääseen aikaan kovasti vallalla olleesta tiukastiri
miinmukaisesta housumuodista, johon kuuluivat etupt-^
sirosti ommellut pussit erinäisiä miehen elimiä varten,
ahtaissa housuissa ei olisi ollut muuten tilaa? Keskiajalti:
räisin olevissa piirroskuvissa näkee tällaisia ihmeellkvyi^j
Ainakin eräässä historian vaiheessa housut ovat ^utst
nottu, esiintyneet eräänlaisena yhteiskunnallisenakin ta, ,
nä. Ennen Ranskan vallankumousta käyttivät valtakc
herrat parin vuosisadan ajan polvihousuja, joita ranskani ,
iellä nimitetään culotte. Pitkälahkeisten housujen ptt:,
vallata aka käytiin housumuodista monta riitaa, kunnöj
kälahkeiset viimein voittivat. Tähän vaikutti ratkaL^jr.^
"sansculotiien" voitto Ranskan >v^llankumou5tai5te!::|
Ranskan sana sans merkitsee "ilman'^ ja culotte saifflS
kitys mainittiin jo edellä, mutta lukijan ei pidä erehtj^i^^|
maan, että sansculotte olisi tarkoittanut housutonta m^^^
se merkitsi samaa kuin "ilman polvihousuja". Polvitojj
ta oli tullut siinä määrin Ranskan herrasluokkien harjp
man yhteiskminallisen sorron s>Tnboli, että vallankump
Kset ottivat niiden vastustamisen taisteluhuudokseen. J h
pitkistä housuista tuli myös edistysystävällis}yden f--,
merkki. J
Housujen myöhemmälle historialle antaa leimaaj^^
yksinkertaistuminen ja käytännöllistyminen. -^'^^"t^I,
suosituista räikeistä väreistä on luovuttu, ja malUtonyp
suunniteltu käytännön seikkoja silmällä pitäen.
käyttötarkoituksia varten on syntynyt erikoismalleja-ratsastus-,
golf- ja urheiluhousut. Eriskummallisuuden_
telua edustavat nykyisin oikeastaan vain ns. s^\'ingPJ^^'p'
nuorten tanssisali-'ja katusankarien kapeat, suppi^^-"^
sääriverhot.
Sellainen oli pääpiirteittäin kerrottuna housujen
pien: mutta sinänsä tärkeä kappale kulttuurihistoriaa- I
Ihmisiä on peloteltu kommunismilla ja
teerisiä. He ovat peloissaan, eivätkä huomaa, eita P^M^
pysäyttänyt heidän ajattelukykynsä. ^^^^'^'^
siinä, että he ovat unohtaneet olevansa ihmisiä,
tamme toisille kansoille, että me uskomme 5^^"]^^^'^^jj
pauksiin, tulee meidän myöskin toteuttaa "^^^^ ^^^"jJJ'
käytännössä. Meidän perusvapautemme o\"at ^--^ .Jj
v^apaus, puhe- ja kokoontumisvapaus, seka ro-dullme- i
rollinen ja poliittinen tasavertaisuus. f.
- v - L%ia^ni^iöa, ^esalMin ^ i>Sfvab 1951