Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 31, 1949

              Khf. A. Päfei
KORKEIMMALLA k o l t d a Ua
, mäen päaQä on pij^nmiikkiii-nen
suutaria mökkL Se on kau­niilla
paikaHa mäntyharjun päässä.
Toisella puolella siintää saareton
selkä, toisella hempeämpi saarinen
järvi. Mökin edessä on pieni piha,
sen keskellä pienoinen kukkamaa,
jota hoitelee vieläkin pienempi suu­tarin
vaimo Sieväskä. Pihassa kas­vaa
monivuotisia samettiruusuja,
tossukukkia,' keltaisia rinkejä ja
hyvänhajuista vihantaa. Mutta
kukkamaan suurin kaunistus lon -—
joriinit, niinkuin Sieväskä sanoo.
Niistä pikkuinen Sieväskä on suun­nattoman
ylpeä. Hän hoitelee niitä
kuin silmäteräänsä. Loppukesällä
georgiinit kukkivat punaisina ja
rehevinä kaunistaen koko mäen.
Sievänen ja Sieväskä ovat jo iäk­käitä.
Kaunis lapsilauma on len­tänyt
pienestä mökistä maailmalle.
Lapsiaan Sieväskä kaipaa, mutta
Sievänen ei siedä heitä enää lähel­lään.
Jos he joskus tulevat vierai­sille
kotiin, Sievänen katselee heitä
silloinkin kjarsain silmin. ^ Kas,
Sievänen on alihe. Hän kerää ra­haa
pankkiin. Lasten vierailut
tuottavat vain kuluja. Hitusenhan
antaa Sieväskälle ruokaan ja kah­viin,
senkiji aina toruen. Mutta
lempeä 3ieyäskä alistuu nurkumat­ta.
HäS säästää kuitenkin salaa
kahvirahoista postimerkkiin, juok­see
naapuriin ja kirjoituttaa naa­purimökin
tyttärellä kirjeen Hil-tuUe
tai Hannulle. Joskus viipyy
vastaus puoli vuotta, joskus vuo­denkin.
— Niitä lapsia^ niitä lapsial
Ikävä Sieväskän on lapsiaan.TM[utta
Sievänen pn nyt sellainen, ja lapset
ovat vieraantuneet vanhemmis­taan.
Muistavat, koska muistavat.
Varsinkin kevät pn ihahaanäellä.
Sieväskä nousee varhain. Pujahtaa
iilösinökin ovesta. Pysähtyy mäel­le.
Katselee aavaa selkää. Sen
toista rantasi tiuskin näkee. Se häi­pyy
.aamuautereeseen. Hän kään­tyy.
Karjun toisella puplella oleva
järvi on vieläkin kauniimpi. Sen
monet saaret peilgä!0vatniih somasi
ti npusevassa>kiu:ingo^
Sieväskä hymyilee. <^itten hän
rient^ aamuaskareilleen. Otta<a
puisen vesisangon >s^
ta. Maen sdla vesijätön äyräänä
on klrlcas^mä^en lähde. Sieltä
jj]iiuniuiM|iiuyiHiiiitinHiiiiffntiwiTiniiniiHTO .
I Om^^ I
f-
ROBERT, DONALD. MARY
JA JALMAR SAARI
Box ^9/Sudbury. Ont.
-HI
1
1
'HMI|I|||||||||]|||t|||UJ,U{U,g,y„j„,g|,,,,|,,„„,,„,„„„„,,,,^
^"iiinriiiiittniiHunnminiinnniinmminnniiiiiiiiimiiiiiinniiiiiiiiniiiiiiiiiiaiiiuiiiiiiimuiiii
Sieväskä kantaa veden, niihkuJn
koko mäkipää,
Lähde cm kaunis. Tervalepät ja
tuomet kaartuvat sen y l i ja sanan-jalat
kasvavat korkeiksi j ä rehevik­s
i Eptä pikkulintujen laidut. Sitä
viserrystä ja raksutusta, sitä sirku-tusta
ja sipinää! Kerran satakieli­kin,
pesi vesijätön lähteelle. Kylän
herrasväki kävi sitä kuuntelemassa
iltaisin. Silloinhan naapurikylässä
syntynyt nuori runoilija, sepän Se-verij
kihlautui kamreerin neidin
kanssa. Juuri vesijätön lähteellä
he kihlautuivat, kun satakieli lau­loi.
Tulivat sitten käsihakaa äy­rästä
ylös, ja siitä mäkipään vaimot
tiesivät, että kihlaus oli tapahtunut.
Muistaahan Sieväskä Siihen ai­kaan
Sievänenkin oli usein lähte­nyt
Sieväskän kanssa veden ha­kuun.
He olivat istuneet äyräällä
ja kuunnelleet lähteen lorinaa ja
satakielen • laulua. — Pikkuinen
Sieväskä hymyilee muistellessaan.
He olivat silloin vielä nuoria.
Kahvin Sieväskä keittää saunan-porstuassa.
Pannu on karstaantti-nut
kauttaaltaan mustaksi liedellä.
Pieni Sieväskä , hyräilee nostaes-
. saan pannun tulelta. Kahvi tuok­suu
hyvältä. Hän kuljettaa sen
pprstuanperäkamariin. Huutelee
Sievästä kahville. ^ Tämä jo tekee
nousua verstashuoneessa.
Porstuanperäkamari pn pieni.
Niin pieni, että sinne mahtuu tus­kin
muuta kuin pöytä ja pari tuolia
ja Sievänen ja Sieväskä kahvin
juontiin. Huone on oikein pape­roitu
eikä siellä tunnu nahan hajua.
Sen lattiapalkit ovat valkoisiksi
pestyt hiinkuin verstashuoneen lat­tiakin.
Joka kevät ilmestyvät kyn­nysten
alle- uudet, kirkkaanväriset
tilkkumatpt ja äkkunoille palsa-minkukat,
jotka sitten kukkivat kor
ko kesän. Mökin taakse istutetaan
hätäperuna ja Sieväsen nurkanta-kuset^
Sieväskä on jo aikaa tuonut
georgiihinmukulat kuopasta ja is^
tuttanut ne laatikkoon. Verstas­huoneen
lämpimässä nurkassa ne
ovat nousseet jo suurelle taimelle.
Siitä Sieväskä sik-täa ne kukka^
maansa keskelle. Hoitelee ja peit^
telee he yöksi kevä^kylmiltä. Peit­telee
niinkuin ennen lapsiaan.
Kauniita ja hyviähän hänen lap­sensa
blivAt. N ovat maailmalla.
Hyvinä ovat pysyneet vieläkin. Tie­täähän
Sieväskä. Ehkä heistä sen­tään
ioku pistäytyy kesän aikana
kotimökissäkin. Ehkä. Kutsua ei
uskaHa^ Sievänenkun ei sa^
Näin kuluu elämä tavallisesti.
Tänä feäämä^^Q^ toisin^ ;kukka^
inaa on hoitamaton» rlattiapalkit
hiinii(^
blextusia^tilkÄ
la ei näy p^amm^imia;^ .
Pikkuinen Sieväskä istuu läähät-iäea
hoitamattoman kukkamaansa
laidalla; Hän ajattrfee **joriiniri-mukuloitaan",
jotka ovat kuopassa.
Ne o l i ^ jo aikaa pitän3^ istuttaa.
Mutta Sieväskä ei jaksa. Hän on
sairastellut koko talven, ja Sievä­nen
on ostanut jo arkunkin valmiik­si.
Sieväskä on kuitenkin vielä hi­tusen
virkistynyt aurinkoisella
mäellään. Hänistua nyt siinä, nyo^
k3rttelee päätänsä,, muistelee lap^^
siaan ja kuoppaan jääneitä joriinin-mukuloitaan.
Nyökyttelee, nyö^
kyttelee. Tietäähän Sieväskä, että
Sievänen on jo tuskastunut, kun
Sieväskä ei ole vielä kuollutkaan.
Mitä ajatuksia lie Sievänen saanut
päähänsä? Sillä mitä raihnaisem­maksi
Sieväskä on tullut, sitä kek-kavammaksi
on Sievänen suoristu­nut.
— Kyllähän Sieväskä sentä.'in
senkin tietää, mitä haluja Sie\'änen
hautoo. Tunteehan Sieväskä oman­sa.
Ja onhan Sieväsellä rahoja. On
paljonkin. Mikäs tässä on ollessa
toisen vaimon. Siksiköhän Sievä­nen
onkin säästänyt niin almeesti,
että ei edes lapsiaan ole sietänyt ty­könään.
Se ajatus kaivelee pahasti
Sieväskän mieltä. — Mutta mitäs
huolia! Elämähän on nyt sellaista!
Lapsiaan Sieväskä kaipaa. Kun­han
edes yhden heistä vielä näkisi.
Pitäisi kirjoituttaa naapurimökin
sanoo/
lasku on maksettava
•Vancouverilainen pariskunta, nir. ja
mrs. Joe Randle, jotka ottivat osaa
Hong 'Kongin puolustukseen viime so­dan
aikana, ovat saaneet hallitukselta
$883 laskun, mikä pn aiheutunut mrs.
Randlen kotiuttamiskustannuksista.
Molemmat olivat useita vuosia japani­laisten
•vankileirillä. "
''Me menetimme kaiken oniaisuutem-rne
Hong Kongissa, kun japanilaiset tu­livat
sinne", sanoi mrs. Randle. "Nyt
me olemme hiljalleen saaneet kotimme
taas kokoon, mutta hallituksen laskun
maksaminen aiheuttaa romahduksen.
Jos meillä olisi radiaa maksaa lasku, te­kisimme
sen mielellämme ja jos saamme
Britannian hallitukselta korvauksen
menetetystä omaisuudes|a!Hime, mak­samme
sen."
Pariskunta sai Caiiadan hallitukselta
laskun yhteydessä ilmoituksen, että
summa on maksettava kahden viikon
kuluessa, tai nniuten seuraa oBceuden-käynti.
Britamuan hallitus pn ilmoit­tanut,
että' suuret kustannukset miehi­tettyjen
alueiden jäJoilleen saamiseksi
estävät hallituksen qmaksaimasta yksi­tyisten
henkilöiden kärsimiä menetyk­siä.
Mrs. Randle toimi sairaanhoitajatta­rena
Hong-Kongissa ja l^än teki työtään
japanilaisten tulitiaessa kaupunkia..
Mr. Randle, joka on erään canadalaisen
rahtilaivan pääkonemestari, palveli
Hong ICongin vapaaehtoisissa puöhis-tusjouköissa.
Japanilaisten «inieliitt^-:
sä Hong Kongin, joutuivat nftolemmat
vangeiksi ja.heidät vietiin eri keskitys­leireille.
Mrs. Randle kotiutettiin v.
1943, ikun vaihdettiin -tvankeja japani­laisten
kanssa ja mr. Randle vapautet­tiin
v. 1945.
innimiiiinininniiaimniiiinniiiHiiitniiiiniiniiiiitimiiiniiiuii(iinii&
ONNELLISTA RAUHAN
VUOTTA
• • •
SUDBURYN NAISTEN KERHO i
^5
•5
iinanuiiuinnnin]
Tekniikan voittokulku
jatkuu yhä
Eräs brittiläinen firma valmistaa lait­teita,
jotka ovat erittäin käytännöllisiä
sellaisille .iviovaimoille, joiden miehet
viipyvät myöhään yöhön ryyppyreisuil-laan
ja sitten aamulla sanovat, etteivät
he olleet juopottelemassa.
. Tämä latte^iit nimittäin Sellainen, et­tä
se herättää vaimon kun mies tulee
kotiin yöllä —-jos nimittaifi mies on
iloisella tuulella. Laite on niin herkkä,
että se toimii heti, kun hengitys haisee
vähänkin väkijuomilta huoneeseen astu­essa,
ellei aviomies opi olemaan koko­naan
hengittämättä.
tyttäreUä. Ehkä joku heistä tulisi
katsomaan. Mutta eihän Sieväs-käUä
d e pfostirahoja. Sievänen
kun nyt itse ostaa kahvit ja kaikki.
— Sieväskä tuntee, ettei hänestä
enää ole mihinkään. Ja joriinin-mukulatkin
pitäisi istuttaa.
Sievänen tulee mökin ovesta vih­ta
kainalossa. Hän on menossa ta­loon
saunaan. Kotisaunan kiuas on
rikki. On jo ollut kauan. Sieväskä
ei jaksa lähteä saunaan» vaikka te-kisikin
mieli. Mäen nyt vielä me­nisi
alas, mutta kuinka jaksaisi
ylös? Ei, ei, ei Sieväskä jaksa. ~
Sieväsen pää'on taaksepäin kenos­sa.
Hän on saanut nyt sollaLsen
tavan kulkiessaan. Sieväskän pää
ja selkä kun kumartuu yhä syvem­mälle
maata kohden. — Multa ve­tää.
Tietäähän Sieväskä sen. Ja
tietää senkin, että Jhänen Joriinift-mukulansa
jäävät kuoppaan.
ginuimiimiiiniiiniiihutnimiiuiiiunitniumuiinimiiiuunninimmiuiiiiiuiiiii^
1 .
5,
'S
=
5,'
§
S
5 •
=
S 'I
5
I
3 '
5
.1
B
i
s
OtmelHsta
ratthQlUsta
a
S •
TOIVOTTAVAT ä
•1
S,
s
I AINO JA V. JÖKIMIES
i Nick Rajala
i Helmi Niskanen =
I HELEN, IMPI JA E, ERKKILÄ .
I F . J Ä J . A i mO
I ANTTI AGYEFF
I T. JA H. KAUPPINEN
1 OLGA JA JOHN PYYHTIö
I T. JA V. LAHTI
I ANNI J A JOHN KIPPOLA
I MAUTTA JA E. KUMPU
FANNY JA K. HIETALA
Allan, T. ja K. Niittymaa
Mary ja W. Tikka
T. Tuomainen ja perhe
Maire, L . ja A. Vanhatalo
JUSSI, LAINA JA UUNO
OJALAMMI
D. , T., M . ja M. Tohmo
Laila Talso
Taija ja Imppa Hirvonen
Alexina Oksanen
Elvi, Hanna ja T. Niemi
E , A., B. ja E. Orava
Ruotsalaiset
, 5 Montreal Quebecl