1949-12-31-23 |
Previous | 23 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
s i s- 5 E .s E Omdlista tarmokasta UUTTA VUOTTA kaikille rauhan ystäville! Siiri Marttinen Kay ja E.*Suomi Helga ja Urho Pelto ja lapset Helen ja S. Salmi ja lapset Kalle i/Tbutila Gloria, Elna ja A . Pykäri Helen Rajala Jack, Gilbert, Mary ja U. Erickson Naimi, Jack ja T. Salmi Tiina ja Vie. Mäki Mary Saari ja Laura Lahja ja Vilho Alanen ja Milma ja John Terentjef Margaret, Mamie ja A. Rajala Lempi ja Vilho Mäki ja lapset Olga Pätäri Nancy, Melvin, Eva ja E. Saari Ella, Mamie ja E. Välimaa Lorma, Helen, Eleonor, Jaimi ja A. Luoma Mr. ja mrs: T. Mäenpää ja pojat Elmet, Laina ja' John Mäki •5 • i 1 NOLALU = •1 ONTARIO! tiiiiuiiiituiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiniimiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiul |!niiiiuiinuiiiiiiiiiu|inmniiuniiinuiuiiinuiiiiuiiiniiiini»iiiiiiiiiinimninn^ E . E E = i i kaikille denuikratian ja rauhan \ ystäviUe! - i • 1 i Toivottaisit 1 T^yyne ja Toivo Järvi I Eini ja Olavi Tuomi ja 1I I-E = s = 1 J H 1 1 Aino J ä Sulö Hanxmla J«bk ja E ^ J. /Jantuen •.VV';^Pttreiäine^ K/Taäsim S. Vaaiiasen H. ja H . ^ i i A ^ a ; : Goodman Peter JPöuti Pekka Kairppinel Fanny ja Baavo Niiles Ahne» Hilma ja N. i s i s. i • 1 § .= sE= ss E E E ,1 . E UUa Ja Ate Pursiainen John Vare Emmi ja Sam Freisting Ray, Senja ja L Salminen Elmer, Mirjam ja S. Salo M., Mary ja T. Matson Väinö, mida ja D.Nikkilä Linda, Mae ja Herman Okon Peter Pitkänen ja perhe I Steps(toniB,.P. 0.'^tTarmoIä), | 1 pntario | s • 5 äutniiuiiitramuntnunnniniiiinDiniiinininiinnuauuiiiiininniiniiuinninninu^ Aineellisuuden pal^vontamme aihett-tuu ahii^udestamme, mutta jos ihailisimme kaikkea aineellista ihndskatten työn tuloksina, olisi se korkeimman laatuista aineen palvontaa. kivikokodmÄnsa tarkoitusta. Sen silaan ^lan Icmoo sauvilla lapseokidd-laan sUtä, miten yuoiet rakastavat -tai vihaavat toisiaan. iNToilta graniittijär-käleilfö, i<nta entisaikojen intiaanit niin lysti^äästj-nimittävät 'väqmeiksl kiviksi'. Koska ne olivat pysähtyneet pitkän matkan jälkeen tielle ehrätkä enää antaneet kuljettaa itseään yhtään mihinkään, tahtoi tyttö rukoilla, etteivät ne olisi vihamielisFä liitollemme . . . Hän heitti niille kiven tai silmäripsen, jonka ihastuttavasti kirkaisten kiskaisi luomestaan. Kuten huomaatte, kaikkialla on kärsittävä ollakseen rakastettu. Simpson keskeytti äkisti nämä selitykset neuvoakseen vakuuttavasti: Jos minä olisin teidän sijassanne 'Byron, istuttaisin pienokaisen kauniin aasinne satulaan sen jälkeen kun olisin antanut hänelle kuninkaanisiä lahjoja, s^dllisen rocaa, kultakellonne, tuon ho-peaneulan, joka on pitkä kuin liemilu-sikka, ja kauniin ponchon, johon taitei-teilija on halunnut kutoa kaikki sateenkaaren värit. Sitten antaisin eläimelle voimakkaan potkiin takalistoon, niin että se lähtisi vuoria kohden. Ja sitten minä sanoisin rakastetulleni: — Älä tule koskaan takaisin, ja kiitos, että pelastit elämäni; Byron alkoi nauraa hohottaa, mutta rauhoittui äkkiä. — Te olette hullu. Luuletteko, että tällä seudulla saa käsiinsä samanlaisen kaunottaren joka päivä? Onko tuo mustasukkaisuutta vai laupeutta> kuten hurskaat ihmiset sanovat? Simpson oli huonolla tuulella ja alkoi marssia edestakaisin huoneessa, ikään kuin hän olisi epäröinyt tunnustaa hyvin merkillisen ajatuksen, hiukan lapsellisen efikä. Sitten hän sanoi äkkiä: — Puhutaan jostakin vakavasta. Tiedättekö, että teidän on mentävä korjaamaan Quillatamboon vievää tietä? Tuollaiset maisjutut ovat kohtalokkaita. — Ei, h3rvä ystäväj nyt menette liian pitkälle. Mitä minun suhteellani rotu-puhtaan Aamiitähden kanssa on perulaisten maanteiden kanssa tekemistä? —• Byron, vannotan teitä, lähettäkää tyttö saman tien takaisin. Te ette tunne seutua! — Mitä sitten — jonkinlainen kostoko ? Mutta tytöllä ei ole vanhempia ja hänen sukulaistensa on. oltava aika iloisia päästessään elättämästä häntä. Te vaikutatte sitä paitsi^^tänään aika ih^ meellisehä. — Jos kertoisin teille jotakin aika ihmeellistä, joka jo on tapahtunut, tari* nan eräästä mahdottomasta avioliitosta, uskoisitteko silloin minua? — Kyllä vain, uskon kaiken, minkä tahdotte, kunhan olen maistanut tätä ihanaa piscoa, jonka toin tullessani tuolta ylhäältä. . Ja vSaittämättä kaulia enempää asiasta Byron alkoi avata pienen saviruukun korkkia, ruukun, jonka sisään Oli työnnettävä liemihisikka saadakseen sieltä piscoa, perulaista palovimaa, kirkasta kuin sulanut lumi, joka polttaa huulia mutta jättää jälkeensä Italian syksyn mieleen tuovan tuoksun. Mutta on ihmisiä, jotka tuleirat hiljaisiksi ja alakuloisiksi piscosta. Simpson kuului niihin. Kuudennen lasin aikana hän ei enää voinut kunnolla selittää, miksi hän piti pienen Aamutähden saapumista niin kahtalokkaan. Eihän hän vaikuttanut erikoisen pahantahtoiselta, tuo sierran pikkuinen t3rttö, joka asetti liinan tavoin levitetylle' poncholleen liemimaljan, höyryävän kuipitasapullon, jota sisälsi niin hyvää, quinua-ruokaa, että teki mieli, polvistua. Aamutähti tarjoili herralleen ja valtiaalleen pelokkaan huomaavaisena, joka on yhteistä seudun naisille, hän arvasi miehen toivomukset katseesta, sillä koko ajan olivat hänen " kesytetyt . eläimensihnän^ kiintyneet xmeheen. Kuten k u ^ ^ ei hänkään tuntenut sen pavennnm suu- , dehma kuin,hyväilyjakMto3 anrtta jos-te, aivan lyhen hetken ajaksi kohosi lempeä ja äkiillisen myötätuntoinen i l me. Silloin hän poistui hetkeksi ja heitti^ aivasta ja taivaanrannan neljää onnettomuutta ennustavaa ilmansuuntaa kohden neljä kiveä tulipunaisesta mytystään. ^ Illan tullen lähtivät Byron ja hänen pikku ystävättärensä jälleen matkalle, sillä tyttö ei halunnut jäädä yksinään "odottamaan häntä. Aamutähti sai tahtonsa lävitse uikuttamalla ja vapisemalla kum pikku tyttö, joka pelkää fäädä yksin kummituksen kanssa. Puolen yön aikaan koirat alkoivat haukkua ia ulista nyyhkien melkein inhimillisesti. 'Kirkkaana keskiyön hetkenä vaikuttivat nämä ihmeelliset äänet tutuilta ja luonnollisilta, mutta Simpson, joka seisoi jajpoltteli ikkunansa luona, olisi voinut vaikka vannoa, että hän näki kuun valaisemalla tiellä aasin, joka oli tulossa hitaasti alaspäin. Epäilemättä siellä oli Byron palaamassa takaisin. Simpson oli huolissaan ja saadakseen varmuuden hän teki sen, mikä oli tavallisinta: hän ampui laukauksen taivasta ja täysikuuta kohden osoittaakseen että hän halusi vastauksen 'Byronilta, jonka olisi vuorostaan pitänyt vetää esille revolverinsa ja ampua laukaus^ aivan kuten huudetaan hyvää dl taa pitkän matkan päässä olevalle ystävälle. Ei. ollut epäilystäkään enää, Simpson saattoi nähdä pikku intiaaninaisen ääriviivat ja hänen lystikkään hattunsa hohtavan hopeaisena kuun loisteessa. Simpson tiesi aivan hyvin, että Andeilla kuljetaan kirkkaina öinä, mutta miten t3rperää olikaan yrittää kahdentoista aikaan yöllä alapäin tietä, jota peittivät ihmisaskeleiden, rajuilmojen ja vuosisatojen hankaamat kivet? Mutta Byronin päätä ei voinut nähdä, se oli painunut mukkuvana satulaa kohden, silla uskollisena tavoilleen hän oli nauttinut piscon lopun matkalla. Simpson herätti Butlerin ja molemmat lähtivät ulos yöhön ja heidän perässään lasdiautuivat vapisevat koirat. Ne nuuhkivat yössä ulvahdellen lyhyes- . ti vihasta tai pdosta ja niiden karvat olivat pörrössä samalla kun kuonot liikkuivat pysähtymättä. Pieni intiaaninainen tuli ensini ^las ja juoksi miesten luo. Hä9 käpristyl-kokoon ikään kuin odottaen .saavansa selkäänsä, tarttui Simpsonin käteen ja ptihumatta mitään osoitti aasia, johcm B^Tön, tai paremminkin hänen niuadbttöina&si ruhjoutunut ruumiinsa oU sidottu, ja samalla tyttöä vapisuttivat epätoivoiset nyj^ky. tykset. Hän toi nämä jäännökset mu kanaan tänne, että ne voidaan haudata. Merkiiliseilä i^tiaäninäänellään jc^a , lei^caa ^amt takeltkeyiksi tavuiksi, hän scfitti jotakin.- Ennen kuin Simpson tai Butler ehtivät »estää häntä, häh astui muutai^änaskete^ kivisellä tKl-lä, hyppäsi kuiluun ja murskaantui kuoliaaksi: syvällä j alhaalla. 'Hänen hattunsa .iiähtiin pyörivän maidonval-koisilla kivillä ja punaisen t^ran leviävän. — Aa^stin niin käyvän, mutisi Sirap-son samalla kun hän kääri Byrooin ruumiin kauneimpaan ponchoon^ minkä omisti. Jumala on rangaissut, eikä se tapahdu ensimmäistä kertaa. — Jumala? kysyi Butler tavattoman hämmästyneenä. — Mitä te puhutte? ; :., • , V'."•' —• Tytön aviopuolisosta luonnollisesti. Ettekö tiedä, että huoria* tyttöjä (naitetaan jumalallista muotoa oleville' kiville, joita on palveltu jo vuosituhansia. Tyttöjä naitetaan heille, ja tyttöjen on oltava uskollisia. Mutta tämä tyttö oli rikkonut lakia vastaajn, Ja kun. ^h^-^^tomföä ^ vddirÄiiir^, . ONNEIUSTA PVTTA VVOTTA T(4vottaa KEL % 14113. WALT£ kjBSTLA BnmiiailtmililiBiiiiitiiiititnmimimMi^^)<jBBiBH|Hnn'"''ff1wn^M»tW<tW ONNEA UUDELLE VUOD^LLE^ Toivottaa ms. OI.GA FORSTEOM EelsinUi Suomi iwiiw>nimiawntmiwMiMiimitmBBmnnmimnnmui»iUHammmmninmmim wm«uimnntwmre>Bremmm»u»umtnuiinuro»ren«uami^; I., HYVÄÄ UUTTA VUOTTA | Toivottaa 1 HELMI JA HJALMAR 1 LAAKSO 1 MANDI SIREN | WaTreii, Ohio, USA g imuuuirainimiiuuminninunumiiniiumnmmiumiuiumuunnnmmiinu^ «uiiuiuiuiiiuiuiHiiniuunnnnniiHnniiimiHmmiiituntiniiMtiiuiiiiuiiuiiiiiiiiiii.i Onnellista Uutta Vuotta kaikille Vapauden ja JJekin lukijoille f Toivoo SEPPÄSET 206 & Cottrt St. Pori Arthur 'lumimiuutuuiumuiaiuuuuuuiumiHiuiiuuinniiininiiiHitiHinini ,- . - ^•iinuuuiiHiumiiiiiimiHiiHuinHimiiiuuuinniniitniiiiuiiiniiiiiuiniuiitniitmiiii' g. • H ' 5 I ONNELLISTÄ I I UUTTA YUÖnA I I kaikille t Liekin lukijoille! . i - s = I I Toivottavat John. Lilja, Vickers Heights, Ont. A i l i ja Oscar Wälimaa, Vickers Heights, Ont. Le^pi ja Uuno Talo, 1017 Alexandra St. Hannah Anderson Bertha, Alver, Marilyn ja Harvey Hilberg Ellen ja Leo Wälimaa, 319 River St., Port Arthur, Ont. Ilmi ja Tbivo Syrjä, 116 Wililam St. Siiri ja Yrjö Rauta^fUori Marie ja Santeri Saarinen Elina-ja-Emil Salmi, 304 Haronet. Fiina Lammi Sulo, Sylvia ja Wilma Lahti Mike Demexek Hilma ja Heikki Sipilä Selma Hendrickson, Box 56, Kaministiquia, Ont. Mr. ja Mrs. K. Kantola Yrjö Saivo ja Anni Mr. ja Mrs. J . Heino ja perhe Mr. ja Mrs. W. Kosola Mrs. Evelyn Haney Hilma ja EmU Kiiski 639 Prince Arthur Blvd. Henry jä Elmi Anttila A. Sialon perhe Hilda, Oscar ja June Kainulainen Anni ja Arthur Harju, 223 Robertson St. Mr. ja Mrs. W. Savela, 1<12 Ogden St. Miss Ida Erickson ja Gloria Aune Lahti K. Mäki Mr, ja Mrs. K. Leikkari ja Roy Mr. ja Mrs. W. Ihalainen ja "Pentti Aino ja Simo- Salmela V. Backman, 310 Ogden St, FORT WILLIAM ONTARIO r i 3 . I 1' § .Sinw"«""""«"^"'™MnmiiiiiiiimuiiMuiMinaii^
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 31, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1949-12-31 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki491231 |
Description
Title | 1949-12-31-23 |
OCR text |
s
i
s-
5
E
.s
E
Omdlista
tarmokasta
UUTTA
VUOTTA
kaikille rauhan
ystäville!
Siiri Marttinen
Kay ja E.*Suomi
Helga ja Urho Pelto ja lapset
Helen ja S. Salmi ja lapset
Kalle i/Tbutila
Gloria, Elna ja A . Pykäri
Helen Rajala
Jack, Gilbert, Mary ja
U. Erickson
Naimi, Jack ja T. Salmi
Tiina ja Vie. Mäki
Mary Saari ja Laura
Lahja ja Vilho Alanen ja
Milma ja John Terentjef
Margaret, Mamie ja A. Rajala
Lempi ja Vilho Mäki ja
lapset
Olga Pätäri
Nancy, Melvin, Eva ja
E. Saari
Ella, Mamie ja E. Välimaa
Lorma, Helen, Eleonor, Jaimi
ja A. Luoma
Mr. ja mrs: T. Mäenpää ja
pojat
Elmet, Laina ja' John Mäki
•5 •
i
1 NOLALU =
•1
ONTARIO!
tiiiiuiiiituiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiniimiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiul
|!niiiiuiinuiiiiiiiiiu|inmniiuniiinuiuiiinuiiiiuiiiniiiini»iiiiiiiiiinimninn^
E .
E
E
=
i
i
kaikille
denuikratian ja rauhan \
ystäviUe!
- i •
1
i
Toivottaisit
1 T^yyne ja Toivo Järvi
I Eini ja Olavi Tuomi ja
1I
I-E
=
s
=
1
J
H
1
1
Aino J ä Sulö Hanxmla
J«bk ja E ^
J. /Jantuen
•.VV';^Pttreiäine^
K/Taäsim
S. Vaaiiasen
H. ja H . ^ i i
A ^ a ; : Goodman
Peter JPöuti
Pekka Kairppinel
Fanny ja Baavo Niiles
Ahne» Hilma ja N.
i
s
i
s.
i •
1
§
.=
sE=
ss
E
E
E ,1
. E
UUa Ja Ate Pursiainen
John Vare
Emmi ja Sam Freisting
Ray, Senja ja L Salminen
Elmer, Mirjam ja S. Salo
M., Mary ja T. Matson
Väinö, mida ja D.Nikkilä
Linda, Mae ja Herman Okon
Peter Pitkänen ja perhe
I Steps(toniB,.P. 0.'^tTarmoIä), |
1 pntario |
s • 5
äutniiuiiitramuntnunnniniiiinDiniiinininiinnuauuiiiiininniiniiuinninninu^
Aineellisuuden pal^vontamme aihett-tuu
ahii^udestamme, mutta jos ihailisimme
kaikkea aineellista ihndskatten
työn tuloksina, olisi se korkeimman laatuista
aineen palvontaa.
kivikokodmÄnsa tarkoitusta. Sen silaan
^lan Icmoo sauvilla lapseokidd-laan
sUtä, miten yuoiet rakastavat -tai
vihaavat toisiaan. iNToilta graniittijär-käleilfö,
i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-31-23