1949-12-31-10 |
Previous | 10 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
MiTÄ, ETT€Kd SAA UNTA? mUtm
Hermoista on ttdlut nykyajan ihmiselle suuri kom
häiriöistä — muotitauti. Tämän muotitaudin on ruotsalainen psykiatri pro f.
Nils Antoni_ ottanut perustseHisen tarkastelun alaiseksi teoksessaan ''Her-niomme
ja me", josta tässä on osa.
NUKKUMTSTAVAT muodostavat
oman Iiaugk^ lukunsa. "Kissa
etsii kauan ja huolella oikeata nukku-missijaaiisa
ja sopivan kiemuraista
asentoa. Ihmistenkin tavat ovat tunnetusti
vaihtelevia ja yksilöllisiä. Eräät
henkilöt haluavat lukea, vaikkapa vain
muutaman minuutin, ennen kuin he
sammuttavat lampun. Monet ihmiset
odottavat unta tarkoin määrätyssä
asennossa. Valmistavilla töin.^npiteil-läkin
on oma merkityksensä. Iltahetket
käytetään esimerkiksi rentoutumiseen,
kenties tehdään iltakä\-ely, lueskellaan
ja pelataan pasianssia, ennen
kuin aletaan järjestää taloa yökuntoon
ja verkkaisesti riisuutua haukotellen^
kiiskotellen ja itseänsä raapien. Näillä
mitä alkeellisimmilla välmistehiilla pn
kuitenkin suuri arvo. Ehdollisten refleksien
raivaamaa tietä ihminen liukuu
vastustamattomasti suloisen ia verrattoman
unen helmaan, jota runoilijat ia
filosofit ovat ylistäneet elämän kauneimmaksi
lahjaksi ja todelliseksi elä-männesteeksi.
Pat?Zo2)m nerokkaiden
tutkimusten mukaan uni on eräänlainen
estorefleksi. Ellei ihmisellä ole
nukkumistapoja, on hänen hankittava
niitä . . . Unilääkkeitä pn useita. Monesti
auttaa yksi—fenasetiinipulveri—Jos
unipilleri pannaan yöpöydälle, on sillä
usein yhtä hyvä vaikutus kuin se
niellään. Jos se aiotaan ottaa, on se
nieltävä vähintään tuntia ennen nukkumaan
menoa. Paras tapa on ottaa lääl
kettä usein pieninä annoksina pitkin
päivää, esim. puolitoista tai kaksi sentti-grammaa
fenemaalia aamulla, päivällä
ja illalla.
Väsymys edistää unen tuloa terveillä
ihmisillä. Jos huonouninen henkilö
yrittää saada unta väsyttämällä itseänsä
Tuumiillisesti, epäonnistuu hän täysin!
Jos unettomuuden syynä on liian
suuri väsymys, voi kupillinen kahvia tai
teetä olla h3rväksi avuksi. Vanha ohje
kuuluu: ota pilsneri joka puolen tunnin
kuluttua, kunnes nukut! Nykyajan
pilsneri on kuitenkin liian mietoa. Varsinkin
hermostuneille ihmisille on hyvin
sopimatonta-juoda itsensä nukuksiin.
Ihminen vaipuu kyllä sikeään uneen,
mutta kun hän muutaiman tunnin kuluttua
herää, tuntuvat hermot olevan
räjähtämäisillään^ ja hänellä on tuhansia
epämiellyttäviä ruumiillisia aistimuksia.
Rakkaus on miellyttävää unilääkettä,
mutta jos ihminen on hyvin
väsynyt, vaikuttaa se hermöstuttavasti
ja rasittavasti ja vaikeuttaa uneen pää-seniistä.
Unettomuuden syynä on usein unettomuuden
pelko. Se on jonkinlaista negatiivista
suggestiota. Paras tapa vapautua
tästä ikävästä ajatuksesta on
maata tahallaan hereillä. Ei pidä olla
niin varma siitä, että unettomuus on
vaarallista, että se voi viedä järjen, että
työnteko on mahdotonta ilman nukku-nusta
jne. Jos muutamiin nukkumatta
jääneihin tunteihin kiinnitetään yhtä
%'ähän huomiota kuin laiminlj^ötyyn ateriaan,
uni tulee varmasti. Tämä mahdollisuus
on todellakin olemassa. Nuk-kumisajan
lyhratäminen ei ole niin kovin
vaarallista. Useimmat ihmiset tulisivat
toimeen paljon vähemmällä
unella, kun mihin he ovat tottuneet ja
mitä he pitävät välttämättömänä. Miten
hauskaa, että vihdoinkin saan tilaisuuden
lukea tämän mielenkiintoisen
kirjan. Niin sanokoot unettomat ihmiset
itselleen. Älköotkä vain sanoko,
vaan olkoon se heistä todellakin hauskaa!
-
'Pieniä temppujakin on koko joukko.
Esimerkiksi vatsallaan makaaminen
auttaa useimmiten. Selällään makuu
on luonnotonta ja epäedullista. Nieleminenkin
käy paljon paremmin, kun
kasvot dvat alaspäin. Eläimetkään
eivät koskaan juo eivätkä nuku selällään.
Voidaan myös käyttää menetelmää
''ulkoa sisään". Aletaan hengittää
nukkuvan tavoin jne. Tai harjoitellaan
rentoutumista, joka lieneekin kaikkein
parhaita keinoja. Jos ihminen on asen- -
noituriut nukkumiseen oikealla tavalla
ja jos hänen on onnistunut supistaa
leuan, kasvojen ja koko ruumiinsa lihasten
jänteys vähimpään imahdolliseen
määräänsä, nukkuu hän melkein varmasti.
Lopuiksi eräs temppu, jonka
olen itse keksinj^t. Se ön luultavasti
paras kaikista. Oh. purettava ajatusas-sösiaatioiden
ketju. Ensin annetaan
kaikkien lihasten veltostua. Siiloin sisäinen
jännityskin tuntuvasti laukeaa.
Sen jälkeen aletaan assosioida sanoja
niiden äänteellisen samankaltaisuuden
mukaan, esim. seuraavaan tapaan: luulo,
kuuro, puuro. Sitten tehdään si-vuhyppyjä:
puuro, maito, vesi, taivas.
ILopuIta jätetään kaikki johdonmukaiset
assosiaatiot. Annetaan ajatusten
hypätä esineestä toiseen, muistoista toiveisiin
ja sanomalehtiuutisiin, aivan
kuin edellä kuvatussa spontaanisessa
h\TDnagogisessa tilassa, joka edeltää
normaalia unta.. Siihenkin sisältyy tarkoituksetonta
unelmointia ja irrallisia
mielikuvia ja aistimuksia.
Unettomuus on hjpnoottisen käsittelyn
kiitollisimpia kohteita.
Kaikliein tärkeintä on kuitenkin vapautua
pelosta. Ei pidä pelätä unettomuutta.
Professori Israel Holmgre-nin
onnistui parantaa potilaiden unettomuus
sijoittanialla heidät makaamaan
suureen sairassaliin! Liian tarkka huolehtiminen
nukkumistavoista voi johtaa
liikaherkkyyten. Niitäkin voidaan
helposti . liioitella. On vapauttavaa
nähdä, että siitä huolimatta voi käydä
hyvin! Mutta xmilääkkeidenkään takia
ei pidä liikoja tuskailla. Tyypillinen
neuroottinen toivottomuus on kaikkein
pahinta. Henkilö on varma, ettei hän
voi nukkua ilman unilääkkeitä, mutta
samalla hän on myös tietoinen, että
hän niitä käyttämällä pilaa niinjnukku-miskykynsä
kuin itsensäkin. Molemmat
pelon syyt oyät yhtä liioiteltuja
kuin huhut Mark Twainin kuolemasta.
Unilääkkeiden käyttö ei tule läheskään
yhtä helposti tavaksi kuin esim. ulos-tusaineiden
käyttö. Unilääkkeiden
nauttiminen tuskin tulee ollenkaan ta-
•v-^si, mutta ulostusaineet käj^vät välttämättömiksi.
Pitkäaikainen, jopa useita
vuosia kestänyt, säännöllinen unilääkkeiden
käyttö voidaan äkkiä lopettaa,
ja potilas kykenee nukkumaan siitä
huolimatta! ^ "
Unettomuus on harvoin aivan yksinäinen
ilmiö. Se on vain oire, kuten
sanotaan. Sen taakse kätkeytjry usein
jokin huoli tai jokin sisäinen ristiriita.
Tietysti on ennen muuta koetetta'\'a
saada aiheuttaja selville. Siinä suhteessa
ovat mahdollisuudet ja suuntaviivat
samat kuin neuroosien^ hoidon
yleiset periaatteetkin.
-————oOo—
Iknttsen voimattomuutta hilHtsemään
ja vallitsemaan mielinliikutuksiaan nimitän
minä orjuudeksi. — E. v. -Feuch-tersleben;
sydämen ympärillä
•Luonto mutkailee joskus aika tavalla.
Siitä antaa jälleen näytteen eräs amerikkalainen
poika. Poika on IS^otias,
mutta hän on vain 9-vuotiaan näköinen.
Kun poika vietiin Detroitissa sairaalaan,
olivat aääkärit ihmeissään. Pojan
s>'dän tykytti niin vaisusti, että tutkiva
lääkäri sitä tuskin erotti kuulolaite
teensä avulla. *Mutta poika oli elää kituuttanut
kaikesta huolimatta, joskin
fcehityksensä oli pysähtynjrt.
Aikansa korvallistaan raapien kirurgi
A. C. Johnson päätteli, että pojan sydämen
täytyy olla jonkinlaisessa pakkopaidassa.
Hän päätti ottaa leikkaamalla
siitä selvän. Avattuaan pojan rintakehän,
huomasi hän sydämen olevan
kahdeksan tuuman suuruisessa kalkki-kuoressa,
joka oli niin kova, että hänen
veitsensä terä lohkesi. • Kuori oli mur-,
rettava pihdeillä.
Tämä kalkkikuori oli ehkäissyt sydänlihasten
kasvun, estänyt veren
säännöllisen kierron ja siten pysäyttänyt
pojan kehityksen. Mistä tämä kaikki
oli aiheutunut, siihen ei ollut muuta
vastausta saatavana kuin otaksuma, että
poika oli joskus saanut pallosta sydänalaansa
»sellaisen iskun, että se oli
aiheuttanut sisäisen verenvuodon, josta
kalkkeutuminen oli saanut alkunsa.
Nyt on poika sydämensä puolesta terve.
Hänen sydämensä on vapautettu
pakkopaidasta ja saa jyskyttää mielin
määrin. 'Mutta kykeneekö se korvaamaan
menetetyt kehitysvuodet, sitä ei
vielä tiedetä. Lääkäri on sitä mieltä, että
tuskin.
1
jos kannatetussa tomaatissa, tomaat- •
timehussa ja muissa tömaattisäilykkeis-sä
haluaa saada pysymään kauniin,
luonnollisen värin, tulee niitä säilyttää
kuivassa, pimeässä paikassa.
Vertaansa vailla
murevuuieen ja
makuun nähden
Merkiilinen kurkku, joka
kasvaa aina 2 jalkaa nit!
maa läpimitaltaan. Se
on sileä, tumman vihreä
sisältä valkea ja h^S
murea . Lähinnä tuntemamme
melkein sieme-netön
kasvi. Kasvaa hyvin
e p ä s u o tuisissakin
olosuhteissa. Kun China
Long tekee vain hyvin
vähän siemeniä, on niitä
vähän varastossa. lOc
paketti-r40c unssi posti-vapaasti.
VAPAASTI meidän iso
V. 1950 siemen- ja taimi-kirjamme.
Isompi kuin
koskaan ennen.
DOMINION SEED HOUSE
H : C-E O R G E T-0 W N . Ö K.T-_
KoneeUiiien lapsenhoitaja
keksitty "
'Keksijä William 'Olsen sanoo, että hän
on mies, joka täyttää kaikkien äitien
toiyeen päästä .joskus ulos ilman, että
tarvitsee olla" huolissaan pienistä lapasistaan.
Hänen keksintönsä on automaattinen
"iapsentyttö". Lapsi pannaan
vain koneen syliin ja äiti voi ke-
V3'epä mielellä lähtea ulos moneksi tunniksikin
hyvin tietäen, että lapsi saa
parhaan (mahdollisen hoidon.
iKoneen pääosat ovat-lapsenkori, säb-kömoottori
ja mikrofoni. Kun lapsi alkaa
huutaa, niin mikrofoni ottaa vastaan
äänen, joka niuuttuu sähköimpul-seiksi.
:Nämä painevat moottorin jako-neen
käsivarret toimimaan. IMitä enemmän
lap§i huutaa sitä kovemmin kone
hyssyttelee häntä. Tämä lapsenpiika ei
hermostu eika väsy Vaikka lapsi kuinka
juonittelisi — mikäli sähkövirta ei katkea..
•
iLuulisimme sittenkin useimpien äitien
oleyan niin "vanhanaikaisia", että luottavat
alkuperäisiin hoitotapoihin enemmän
kuin koneellisiin.
KIITOS
Haluan täten lausua-sydämeHiset kiitokset Vai-d-Orin suomalaisille
emännille siitä yllätyksestä ,jonka olitte järjestäneet minulle
ja niistä tarpeellisista pikkuvaatteista, joita sain niin runsaasti
vastaanottaa.
Kiitos homman alkuunpanijoille ja kauniista kahvipöydästä.
Vai d'Or
VIENO JA VIKKI LAHTI
Quebec
JACOB WARPULAN
MUrSTaLLE
Syvän snrun murtamana ja katkerasti kaivaten ilmoitamme, että puolisoni ja
isämme kuoli lyhyen sairauden jälkeen Port Arthurin sairaalassa 28 päivä syyskuuta
1949. Hän oli syntynyt Jurvan Kirkonkylässä 9 päivä lokakuuta 1885.
Suremaan jäi minä, hänen vaimonsa, kolme poikaa perheineen ja kolme tytärtä,
joista kaksi on Neuvostoliitossa. Nuorin poikamme kuoli Hollandissa T. 1945.
Myös kolme sisarta Suomessa ja yksi veli Port Arthurissa ja laaja snkulaispiiri
Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Vuosia neljäkymmentäyksi
me elomme purtta ohjattiin,
vaan sinä ensin päämäärän öaa-vutit.
Olit puölisQ ja isä parhaista parhain,
siis rakkauttas suurta en
koskaan unhoittaa voi.
Vasta silloin häipyy se imholaan,
kun pääsen n:iä kanssasi multaan
nukkumaan.
Vaimosi Amalia, Mokoinon, Ont.
Me haudan ääressä seisomme,
se silmiin kyyneleet tuottaa,
vaan sim me taivaassa kohtaamme
Oi, siihen saamme luottaa.
Kun armon turvissa kuljemme,
sun henkes meitä jo vuottaa.
. Viimein«x tervehdys isälle!
Poikasi Arvo^ Ann» j » Ecns
BJR.l»]MeiiriUo,Ont. .
Tyyneesti kärsit tuskien taakan.
Hiljaa sydän raukesi,
savutit Ulan niissä on lauha,
missä on tuskakin tuntematon.
Naku tmtasi rauhaisaa,
kaivaten jäämme sua isä muistelemaan.
. Ppika^Jt^ng^VieaMHMe^
Uinahti pois isä rakas,
uinahti saapuessa syksyisen sään.
Äänensä vaikeni.
Nyt poissa on isä kallis,
siksi kaipaus on niin suuri.
Sinua Jäti muisteleva poikasi
Oiva ja EUen, Atikofciii, Ont.
lämmin ^ k s y kylmäksi muuttui;
kun isä. T a k a s ^ u n e e h nukkui.
Meille tuskan toi,
vaan sulle rauhan, '
kuu kukat kaunfit peittivät haudan.
Hyvästi isä, hyvästi vielä kerran.
Muistoa isästä emme unhoita
^ ; , njllloinkaan.
Biehard Banta, 1090^^^^
mv iO hmASTAJSA, JÖUjmUUN 31 HÄIVÄNÄ, m?
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 31, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-12-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki491231 |
Description
| Title | 1949-12-31-10 |
| OCR text | MiTÄ, ETT€Kd SAA UNTA? mUtm Hermoista on ttdlut nykyajan ihmiselle suuri kom häiriöistä — muotitauti. Tämän muotitaudin on ruotsalainen psykiatri pro f. Nils Antoni_ ottanut perustseHisen tarkastelun alaiseksi teoksessaan ''Her-niomme ja me", josta tässä on osa. NUKKUMTSTAVAT muodostavat oman Iiaugk^ lukunsa. "Kissa etsii kauan ja huolella oikeata nukku-missijaaiisa ja sopivan kiemuraista asentoa. Ihmistenkin tavat ovat tunnetusti vaihtelevia ja yksilöllisiä. Eräät henkilöt haluavat lukea, vaikkapa vain muutaman minuutin, ennen kuin he sammuttavat lampun. Monet ihmiset odottavat unta tarkoin määrätyssä asennossa. Valmistavilla töin.^npiteil-läkin on oma merkityksensä. Iltahetket käytetään esimerkiksi rentoutumiseen, kenties tehdään iltakä\-ely, lueskellaan ja pelataan pasianssia, ennen kuin aletaan järjestää taloa yökuntoon ja verkkaisesti riisuutua haukotellen^ kiiskotellen ja itseänsä raapien. Näillä mitä alkeellisimmilla välmistehiilla pn kuitenkin suuri arvo. Ehdollisten refleksien raivaamaa tietä ihminen liukuu vastustamattomasti suloisen ia verrattoman unen helmaan, jota runoilijat ia filosofit ovat ylistäneet elämän kauneimmaksi lahjaksi ja todelliseksi elä-männesteeksi. Pat?Zo2)m nerokkaiden tutkimusten mukaan uni on eräänlainen estorefleksi. Ellei ihmisellä ole nukkumistapoja, on hänen hankittava niitä . . . Unilääkkeitä pn useita. Monesti auttaa yksi—fenasetiinipulveri—Jos unipilleri pannaan yöpöydälle, on sillä usein yhtä hyvä vaikutus kuin se niellään. Jos se aiotaan ottaa, on se nieltävä vähintään tuntia ennen nukkumaan menoa. Paras tapa on ottaa lääl kettä usein pieninä annoksina pitkin päivää, esim. puolitoista tai kaksi sentti-grammaa fenemaalia aamulla, päivällä ja illalla. Väsymys edistää unen tuloa terveillä ihmisillä. Jos huonouninen henkilö yrittää saada unta väsyttämällä itseänsä Tuumiillisesti, epäonnistuu hän täysin! Jos unettomuuden syynä on liian suuri väsymys, voi kupillinen kahvia tai teetä olla h3rväksi avuksi. Vanha ohje kuuluu: ota pilsneri joka puolen tunnin kuluttua, kunnes nukut! Nykyajan pilsneri on kuitenkin liian mietoa. Varsinkin hermostuneille ihmisille on hyvin sopimatonta-juoda itsensä nukuksiin. Ihminen vaipuu kyllä sikeään uneen, mutta kun hän muutaiman tunnin kuluttua herää, tuntuvat hermot olevan räjähtämäisillään^ ja hänellä on tuhansia epämiellyttäviä ruumiillisia aistimuksia. Rakkaus on miellyttävää unilääkettä, mutta jos ihminen on hyvin väsynyt, vaikuttaa se hermöstuttavasti ja rasittavasti ja vaikeuttaa uneen pää-seniistä. Unettomuuden syynä on usein unettomuuden pelko. Se on jonkinlaista negatiivista suggestiota. Paras tapa vapautua tästä ikävästä ajatuksesta on maata tahallaan hereillä. Ei pidä olla niin varma siitä, että unettomuus on vaarallista, että se voi viedä järjen, että työnteko on mahdotonta ilman nukku-nusta jne. Jos muutamiin nukkumatta jääneihin tunteihin kiinnitetään yhtä %'ähän huomiota kuin laiminlj^ötyyn ateriaan, uni tulee varmasti. Tämä mahdollisuus on todellakin olemassa. Nuk-kumisajan lyhratäminen ei ole niin kovin vaarallista. Useimmat ihmiset tulisivat toimeen paljon vähemmällä unella, kun mihin he ovat tottuneet ja mitä he pitävät välttämättömänä. Miten hauskaa, että vihdoinkin saan tilaisuuden lukea tämän mielenkiintoisen kirjan. Niin sanokoot unettomat ihmiset itselleen. Älköotkä vain sanoko, vaan olkoon se heistä todellakin hauskaa! - 'Pieniä temppujakin on koko joukko. Esimerkiksi vatsallaan makaaminen auttaa useimmiten. Selällään makuu on luonnotonta ja epäedullista. Nieleminenkin käy paljon paremmin, kun kasvot dvat alaspäin. Eläimetkään eivät koskaan juo eivätkä nuku selällään. Voidaan myös käyttää menetelmää ''ulkoa sisään". Aletaan hengittää nukkuvan tavoin jne. Tai harjoitellaan rentoutumista, joka lieneekin kaikkein parhaita keinoja. Jos ihminen on asen- - noituriut nukkumiseen oikealla tavalla ja jos hänen on onnistunut supistaa leuan, kasvojen ja koko ruumiinsa lihasten jänteys vähimpään imahdolliseen määräänsä, nukkuu hän melkein varmasti. Lopuiksi eräs temppu, jonka olen itse keksinj^t. Se ön luultavasti paras kaikista. Oh. purettava ajatusas-sösiaatioiden ketju. Ensin annetaan kaikkien lihasten veltostua. Siiloin sisäinen jännityskin tuntuvasti laukeaa. Sen jälkeen aletaan assosioida sanoja niiden äänteellisen samankaltaisuuden mukaan, esim. seuraavaan tapaan: luulo, kuuro, puuro. Sitten tehdään si-vuhyppyjä: puuro, maito, vesi, taivas. ILopuIta jätetään kaikki johdonmukaiset assosiaatiot. Annetaan ajatusten hypätä esineestä toiseen, muistoista toiveisiin ja sanomalehtiuutisiin, aivan kuin edellä kuvatussa spontaanisessa h\TDnagogisessa tilassa, joka edeltää normaalia unta.. Siihenkin sisältyy tarkoituksetonta unelmointia ja irrallisia mielikuvia ja aistimuksia. Unettomuus on hjpnoottisen käsittelyn kiitollisimpia kohteita. Kaikliein tärkeintä on kuitenkin vapautua pelosta. Ei pidä pelätä unettomuutta. Professori Israel Holmgre-nin onnistui parantaa potilaiden unettomuus sijoittanialla heidät makaamaan suureen sairassaliin! Liian tarkka huolehtiminen nukkumistavoista voi johtaa liikaherkkyyten. Niitäkin voidaan helposti . liioitella. On vapauttavaa nähdä, että siitä huolimatta voi käydä hyvin! Mutta xmilääkkeidenkään takia ei pidä liikoja tuskailla. Tyypillinen neuroottinen toivottomuus on kaikkein pahinta. Henkilö on varma, ettei hän voi nukkua ilman unilääkkeitä, mutta samalla hän on myös tietoinen, että hän niitä käyttämällä pilaa niinjnukku-miskykynsä kuin itsensäkin. Molemmat pelon syyt oyät yhtä liioiteltuja kuin huhut Mark Twainin kuolemasta. Unilääkkeiden käyttö ei tule läheskään yhtä helposti tavaksi kuin esim. ulos-tusaineiden käyttö. Unilääkkeiden nauttiminen tuskin tulee ollenkaan ta- •v-^si, mutta ulostusaineet käj^vät välttämättömiksi. Pitkäaikainen, jopa useita vuosia kestänyt, säännöllinen unilääkkeiden käyttö voidaan äkkiä lopettaa, ja potilas kykenee nukkumaan siitä huolimatta! ^ " Unettomuus on harvoin aivan yksinäinen ilmiö. Se on vain oire, kuten sanotaan. Sen taakse kätkeytjry usein jokin huoli tai jokin sisäinen ristiriita. Tietysti on ennen muuta koetetta'\'a saada aiheuttaja selville. Siinä suhteessa ovat mahdollisuudet ja suuntaviivat samat kuin neuroosien^ hoidon yleiset periaatteetkin. -————oOo— Iknttsen voimattomuutta hilHtsemään ja vallitsemaan mielinliikutuksiaan nimitän minä orjuudeksi. — E. v. -Feuch-tersleben; sydämen ympärillä •Luonto mutkailee joskus aika tavalla. Siitä antaa jälleen näytteen eräs amerikkalainen poika. Poika on IS^otias, mutta hän on vain 9-vuotiaan näköinen. Kun poika vietiin Detroitissa sairaalaan, olivat aääkärit ihmeissään. Pojan s>'dän tykytti niin vaisusti, että tutkiva lääkäri sitä tuskin erotti kuulolaite teensä avulla. *Mutta poika oli elää kituuttanut kaikesta huolimatta, joskin fcehityksensä oli pysähtynjrt. Aikansa korvallistaan raapien kirurgi A. C. Johnson päätteli, että pojan sydämen täytyy olla jonkinlaisessa pakkopaidassa. Hän päätti ottaa leikkaamalla siitä selvän. Avattuaan pojan rintakehän, huomasi hän sydämen olevan kahdeksan tuuman suuruisessa kalkki-kuoressa, joka oli niin kova, että hänen veitsensä terä lohkesi. • Kuori oli mur-, rettava pihdeillä. Tämä kalkkikuori oli ehkäissyt sydänlihasten kasvun, estänyt veren säännöllisen kierron ja siten pysäyttänyt pojan kehityksen. Mistä tämä kaikki oli aiheutunut, siihen ei ollut muuta vastausta saatavana kuin otaksuma, että poika oli joskus saanut pallosta sydänalaansa »sellaisen iskun, että se oli aiheuttanut sisäisen verenvuodon, josta kalkkeutuminen oli saanut alkunsa. Nyt on poika sydämensä puolesta terve. Hänen sydämensä on vapautettu pakkopaidasta ja saa jyskyttää mielin määrin. 'Mutta kykeneekö se korvaamaan menetetyt kehitysvuodet, sitä ei vielä tiedetä. Lääkäri on sitä mieltä, että tuskin. 1 jos kannatetussa tomaatissa, tomaat- • timehussa ja muissa tömaattisäilykkeis-sä haluaa saada pysymään kauniin, luonnollisen värin, tulee niitä säilyttää kuivassa, pimeässä paikassa. Vertaansa vailla murevuuieen ja makuun nähden Merkiilinen kurkku, joka kasvaa aina 2 jalkaa nit! maa läpimitaltaan. Se on sileä, tumman vihreä sisältä valkea ja h^S murea . Lähinnä tuntemamme melkein sieme-netön kasvi. Kasvaa hyvin e p ä s u o tuisissakin olosuhteissa. Kun China Long tekee vain hyvin vähän siemeniä, on niitä vähän varastossa. lOc paketti-r40c unssi posti-vapaasti. VAPAASTI meidän iso V. 1950 siemen- ja taimi-kirjamme. Isompi kuin koskaan ennen. DOMINION SEED HOUSE H : C-E O R G E T-0 W N . Ö K.T-_ KoneeUiiien lapsenhoitaja keksitty " 'Keksijä William 'Olsen sanoo, että hän on mies, joka täyttää kaikkien äitien toiyeen päästä .joskus ulos ilman, että tarvitsee olla" huolissaan pienistä lapasistaan. Hänen keksintönsä on automaattinen "iapsentyttö". Lapsi pannaan vain koneen syliin ja äiti voi ke- V3'epä mielellä lähtea ulos moneksi tunniksikin hyvin tietäen, että lapsi saa parhaan (mahdollisen hoidon. iKoneen pääosat ovat-lapsenkori, säb-kömoottori ja mikrofoni. Kun lapsi alkaa huutaa, niin mikrofoni ottaa vastaan äänen, joka niuuttuu sähköimpul-seiksi. :Nämä painevat moottorin jako-neen käsivarret toimimaan. IMitä enemmän lap§i huutaa sitä kovemmin kone hyssyttelee häntä. Tämä lapsenpiika ei hermostu eika väsy Vaikka lapsi kuinka juonittelisi — mikäli sähkövirta ei katkea.. • iLuulisimme sittenkin useimpien äitien oleyan niin "vanhanaikaisia", että luottavat alkuperäisiin hoitotapoihin enemmän kuin koneellisiin. KIITOS Haluan täten lausua-sydämeHiset kiitokset Vai-d-Orin suomalaisille emännille siitä yllätyksestä ,jonka olitte järjestäneet minulle ja niistä tarpeellisista pikkuvaatteista, joita sain niin runsaasti vastaanottaa. Kiitos homman alkuunpanijoille ja kauniista kahvipöydästä. Vai d'Or VIENO JA VIKKI LAHTI Quebec JACOB WARPULAN MUrSTaLLE Syvän snrun murtamana ja katkerasti kaivaten ilmoitamme, että puolisoni ja isämme kuoli lyhyen sairauden jälkeen Port Arthurin sairaalassa 28 päivä syyskuuta 1949. Hän oli syntynyt Jurvan Kirkonkylässä 9 päivä lokakuuta 1885. Suremaan jäi minä, hänen vaimonsa, kolme poikaa perheineen ja kolme tytärtä, joista kaksi on Neuvostoliitossa. Nuorin poikamme kuoli Hollandissa T. 1945. Myös kolme sisarta Suomessa ja yksi veli Port Arthurissa ja laaja snkulaispiiri Suomessa ja Yhdysvalloissa. Vuosia neljäkymmentäyksi me elomme purtta ohjattiin, vaan sinä ensin päämäärän öaa-vutit. Olit puölisQ ja isä parhaista parhain, siis rakkauttas suurta en koskaan unhoittaa voi. Vasta silloin häipyy se imholaan, kun pääsen n:iä kanssasi multaan nukkumaan. Vaimosi Amalia, Mokoinon, Ont. Me haudan ääressä seisomme, se silmiin kyyneleet tuottaa, vaan sim me taivaassa kohtaamme Oi, siihen saamme luottaa. Kun armon turvissa kuljemme, sun henkes meitä jo vuottaa. . Viimein«x tervehdys isälle! Poikasi Arvo^ Ann» j » Ecns BJR.l»]MeiiriUo,Ont. . Tyyneesti kärsit tuskien taakan. Hiljaa sydän raukesi, savutit Ulan niissä on lauha, missä on tuskakin tuntematon. Naku tmtasi rauhaisaa, kaivaten jäämme sua isä muistelemaan. . Ppika^Jt^ng^VieaMHMe^ Uinahti pois isä rakas, uinahti saapuessa syksyisen sään. Äänensä vaikeni. Nyt poissa on isä kallis, siksi kaipaus on niin suuri. Sinua Jäti muisteleva poikasi Oiva ja EUen, Atikofciii, Ont. lämmin ^ k s y kylmäksi muuttui; kun isä. T a k a s ^ u n e e h nukkui. Meille tuskan toi, vaan sulle rauhan, ' kuu kukat kaunfit peittivät haudan. Hyvästi isä, hyvästi vielä kerran. Muistoa isästä emme unhoita ^ ; , njllloinkaan. Biehard Banta, 1090^^^^ mv iO hmASTAJSA, JÖUjmUUN 31 HÄIVÄNÄ, m? |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-31-10
