1949-12-31-23 |
Previous | 23 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
s
i
s-
5
E
.s
E
Omdlista
tarmokasta
UUTTA
VUOTTA
kaikille rauhan
ystäville!
Siiri Marttinen
Kay ja E.*Suomi
Helga ja Urho Pelto ja lapset
Helen ja S. Salmi ja lapset
Kalle i/Tbutila
Gloria, Elna ja A . Pykäri
Helen Rajala
Jack, Gilbert, Mary ja
U. Erickson
Naimi, Jack ja T. Salmi
Tiina ja Vie. Mäki
Mary Saari ja Laura
Lahja ja Vilho Alanen ja
Milma ja John Terentjef
Margaret, Mamie ja A. Rajala
Lempi ja Vilho Mäki ja
lapset
Olga Pätäri
Nancy, Melvin, Eva ja
E. Saari
Ella, Mamie ja E. Välimaa
Lorma, Helen, Eleonor, Jaimi
ja A. Luoma
Mr. ja mrs: T. Mäenpää ja
pojat
Elmet, Laina ja' John Mäki
•5 •
i
1 NOLALU =
•1
ONTARIO!
tiiiiuiiiituiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiniimiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiul
|!niiiiuiinuiiiiiiiiiu|inmniiuniiinuiuiiinuiiiiuiiiniiiini»iiiiiiiiiinimninn^
E .
E
E
=
i
i
kaikille
denuikratian ja rauhan \
ystäviUe!
- i •
1
i
Toivottaisit
1 T^yyne ja Toivo Järvi
I Eini ja Olavi Tuomi ja
1I
I-E
=
s
=
1
J
H
1
1
Aino J ä Sulö Hanxmla
J«bk ja E ^
J. /Jantuen
•.VV';^Pttreiäine^
K/Taäsim
S. Vaaiiasen
H. ja H . ^ i i
A ^ a ; : Goodman
Peter JPöuti
Pekka Kairppinel
Fanny ja Baavo Niiles
Ahne» Hilma ja N.
i
s
i
s.
i •
1
§
.=
sE=
ss
E
E
E ,1
. E
UUa Ja Ate Pursiainen
John Vare
Emmi ja Sam Freisting
Ray, Senja ja L Salminen
Elmer, Mirjam ja S. Salo
M., Mary ja T. Matson
Väinö, mida ja D.Nikkilä
Linda, Mae ja Herman Okon
Peter Pitkänen ja perhe
I Steps(toniB,.P. 0.'^tTarmoIä), |
1 pntario |
s • 5
äutniiuiiitramuntnunnniniiiinDiniiinininiinnuauuiiiiininniiniiuinninninu^
Aineellisuuden pal^vontamme aihett-tuu
ahii^udestamme, mutta jos ihailisimme
kaikkea aineellista ihndskatten
työn tuloksina, olisi se korkeimman laatuista
aineen palvontaa.
kivikokodmÄnsa tarkoitusta. Sen silaan
^lan Icmoo sauvilla lapseokidd-laan
sUtä, miten yuoiet rakastavat -tai
vihaavat toisiaan. iNToilta graniittijär-käleilfö,
i<nta entisaikojen intiaanit niin
lysti^äästj-nimittävät 'väqmeiksl kiviksi'.
Koska ne olivat pysähtyneet pitkän
matkan jälkeen tielle ehrätkä enää
antaneet kuljettaa itseään yhtään mihinkään,
tahtoi tyttö rukoilla, etteivät
ne olisi vihamielisFä liitollemme . . .
Hän heitti niille kiven tai silmäripsen,
jonka ihastuttavasti kirkaisten kiskaisi
luomestaan. Kuten huomaatte, kaikkialla
on kärsittävä ollakseen rakastettu.
Simpson keskeytti äkisti nämä selitykset
neuvoakseen vakuuttavasti:
Jos minä olisin teidän sijassanne
'Byron, istuttaisin pienokaisen kauniin
aasinne satulaan sen jälkeen kun olisin
antanut hänelle kuninkaanisiä lahjoja,
s^dllisen rocaa, kultakellonne, tuon ho-peaneulan,
joka on pitkä kuin liemilu-sikka,
ja kauniin ponchon, johon taitei-teilija
on halunnut kutoa kaikki sateenkaaren
värit. Sitten antaisin eläimelle
voimakkaan potkiin takalistoon, niin että
se lähtisi vuoria kohden. Ja sitten
minä sanoisin rakastetulleni: — Älä tule
koskaan takaisin, ja kiitos, että pelastit
elämäni;
Byron alkoi nauraa hohottaa, mutta
rauhoittui äkkiä.
— Te olette hullu. Luuletteko, että
tällä seudulla saa käsiinsä samanlaisen
kaunottaren joka päivä? Onko tuo mustasukkaisuutta
vai laupeutta> kuten
hurskaat ihmiset sanovat?
Simpson oli huonolla tuulella ja alkoi
marssia edestakaisin huoneessa, ikään
kuin hän olisi epäröinyt tunnustaa hyvin
merkillisen ajatuksen, hiukan lapsellisen
efikä. Sitten hän sanoi äkkiä:
— Puhutaan jostakin vakavasta.
Tiedättekö, että teidän on mentävä korjaamaan
Quillatamboon vievää tietä?
Tuollaiset maisjutut ovat kohtalokkaita.
— Ei, h3rvä ystäväj nyt menette liian
pitkälle. Mitä minun suhteellani rotu-puhtaan
Aamiitähden kanssa on perulaisten
maanteiden kanssa tekemistä?
—• Byron, vannotan teitä, lähettäkää
tyttö saman tien takaisin. Te ette tunne
seutua!
— Mitä sitten — jonkinlainen kostoko
? Mutta tytöllä ei ole vanhempia ja
hänen sukulaistensa on. oltava aika iloisia
päästessään elättämästä häntä. Te
vaikutatte sitä paitsi^^tänään aika ih^
meellisehä.
— Jos kertoisin teille jotakin aika ihmeellistä,
joka jo on tapahtunut, tari*
nan eräästä mahdottomasta avioliitosta,
uskoisitteko silloin minua?
— Kyllä vain, uskon kaiken, minkä
tahdotte, kunhan olen maistanut tätä
ihanaa piscoa, jonka toin tullessani
tuolta ylhäältä.
. Ja vSaittämättä kaulia enempää asiasta
Byron alkoi avata pienen saviruukun
korkkia, ruukun, jonka sisään Oli
työnnettävä liemihisikka saadakseen
sieltä piscoa, perulaista palovimaa, kirkasta
kuin sulanut lumi, joka polttaa
huulia mutta jättää jälkeensä Italian
syksyn mieleen tuovan tuoksun. Mutta
on ihmisiä, jotka tuleirat hiljaisiksi ja
alakuloisiksi piscosta. Simpson kuului
niihin.
Kuudennen lasin aikana hän ei enää
voinut kunnolla selittää, miksi hän piti
pienen Aamutähden saapumista niin
kahtalokkaan. Eihän hän vaikuttanut
erikoisen pahantahtoiselta, tuo sierran
pikkuinen t3rttö, joka asetti liinan tavoin
levitetylle' poncholleen liemimaljan,
höyryävän kuipitasapullon, jota sisälsi
niin hyvää, quinua-ruokaa, että teki
mieli, polvistua. Aamutähti tarjoili herralleen
ja valtiaalleen pelokkaan huomaavaisena,
joka on yhteistä seudun
naisille, hän arvasi miehen toivomukset
katseesta, sillä koko ajan olivat hänen "
kesytetyt . eläimensihnän^ kiintyneet
xmeheen. Kuten k u ^ ^
ei hänkään tuntenut sen pavennnm suu-
, dehma kuin,hyväilyjakMto3 anrtta jos-te,
aivan lyhen hetken ajaksi kohosi
lempeä ja äkiillisen myötätuntoinen i l me.
Silloin hän poistui hetkeksi ja heitti^
aivasta ja taivaanrannan neljää onnettomuutta
ennustavaa ilmansuuntaa
kohden neljä kiveä tulipunaisesta mytystään.
^
Illan tullen lähtivät Byron ja hänen
pikku ystävättärensä jälleen matkalle,
sillä tyttö ei halunnut jäädä yksinään
"odottamaan häntä. Aamutähti sai tahtonsa
lävitse uikuttamalla ja vapisemalla
kum pikku tyttö, joka pelkää
fäädä yksin kummituksen kanssa.
Puolen yön aikaan koirat alkoivat
haukkua ia ulista nyyhkien melkein inhimillisesti.
'Kirkkaana keskiyön hetkenä
vaikuttivat nämä ihmeelliset äänet
tutuilta ja luonnollisilta, mutta Simpson,
joka seisoi jajpoltteli ikkunansa
luona, olisi voinut vaikka vannoa, että
hän näki kuun valaisemalla tiellä aasin,
joka oli tulossa hitaasti alaspäin. Epäilemättä
siellä oli Byron palaamassa takaisin.
Simpson oli huolissaan ja saadakseen
varmuuden hän teki sen, mikä
oli tavallisinta: hän ampui laukauksen
taivasta ja täysikuuta kohden osoittaakseen
että hän halusi vastauksen
'Byronilta, jonka olisi vuorostaan pitänyt
vetää esille revolverinsa ja ampua
laukaus^ aivan kuten huudetaan hyvää
dl taa pitkän matkan päässä olevalle ystävälle.
Ei. ollut epäilystäkään enää,
Simpson saattoi nähdä pikku intiaaninaisen
ääriviivat ja hänen lystikkään
hattunsa hohtavan hopeaisena kuun
loisteessa. Simpson tiesi aivan hyvin,
että Andeilla kuljetaan kirkkaina öinä,
mutta miten t3rperää olikaan yrittää
kahdentoista aikaan yöllä alapäin tietä,
jota peittivät ihmisaskeleiden, rajuilmojen
ja vuosisatojen hankaamat kivet?
Mutta Byronin päätä ei voinut
nähdä, se oli painunut mukkuvana satulaa
kohden, silla uskollisena tavoilleen
hän oli nauttinut piscon lopun matkalla.
Simpson herätti Butlerin ja molemmat
lähtivät ulos yöhön ja heidän perässään
lasdiautuivat vapisevat koirat.
Ne nuuhkivat yössä ulvahdellen lyhyes- .
ti vihasta tai pdosta ja niiden karvat
olivat pörrössä samalla kun kuonot liikkuivat
pysähtymättä. Pieni intiaaninainen
tuli ensini ^las ja juoksi miesten
luo. Hä9 käpristyl-kokoon ikään kuin
odottaen .saavansa selkäänsä, tarttui
Simpsonin käteen ja ptihumatta mitään
osoitti aasia, johcm B^Tön, tai paremminkin
hänen niuadbttöina&si ruhjoutunut
ruumiinsa oU sidottu, ja samalla
tyttöä vapisuttivat epätoivoiset nyj^ky.
tykset. Hän toi nämä jäännökset mu
kanaan tänne, että ne voidaan haudata.
Merkiiliseilä i^tiaäninäänellään jc^a
, lei^caa ^amt takeltkeyiksi tavuiksi,
hän scfitti jotakin.- Ennen kuin Simpson
tai Butler ehtivät »estää häntä, häh
astui muutai^änaskete^ kivisellä tKl-lä,
hyppäsi kuiluun ja murskaantui
kuoliaaksi: syvällä j alhaalla. 'Hänen
hattunsa .iiähtiin pyörivän maidonval-koisilla
kivillä ja punaisen t^ran leviävän.
— Aa^stin niin käyvän, mutisi Sirap-son
samalla kun hän kääri Byrooin ruumiin
kauneimpaan ponchoon^ minkä
omisti. Jumala on rangaissut, eikä se
tapahdu ensimmäistä kertaa.
— Jumala? kysyi Butler tavattoman
hämmästyneenä. — Mitä te puhutte?
; :., • , V'."•'
—• Tytön aviopuolisosta luonnollisesti.
Ettekö tiedä, että huoria* tyttöjä
(naitetaan jumalallista muotoa oleville'
kiville, joita on palveltu jo vuosituhansia.
Tyttöjä naitetaan heille, ja tyttöjen
on oltava uskollisia. Mutta tämä
tyttö oli rikkonut lakia vastaajn, Ja kun.
^h^-^^tomföä ^ vddirÄiiir^,
. ONNEIUSTA PVTTA VVOTTA
T(4vottaa
KEL % 14113. WALT£ kjBSTLA
BnmiiailtmililiBiiiiitiiiititnmimimMi^^)<jBBiBH|Hnn'"''ff1wn^M»tW<tW
ONNEA UUDELLE VUOD^LLE^
Toivottaa
ms. OI.GA FORSTEOM
EelsinUi Suomi
iwiiw>nimiawntmiwMiMiimitmBBmnnmimnnmui»iUHammmmninmmim
wm«uimnntwmre>Bremmm»u»umtnuiinuro»ren«uami^;
I.,
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA |
Toivottaa 1
HELMI JA HJALMAR 1
LAAKSO 1
MANDI SIREN |
WaTreii, Ohio, USA g
imuuuirainimiiuuminninunumiiniiumnmmiumiuiumuunnnmmiinu^
«uiiuiuiuiiiuiuiHiiniuunnnnniiHnniiimiHmmiiituntiniiMtiiuiiiiuiiuiiiiiiiiiii.i
Onnellista Uutta Vuotta
kaikille Vapauden ja JJekin lukijoille f
Toivoo
SEPPÄSET
206 & Cottrt St. Pori Arthur
'lumimiuutuuiumuiaiuuuuuuiumiHiuiiuuinniiininiiiHitiHinini
,- . -
^•iinuuuiiHiumiiiiiimiHiiHuinHimiiiuuuinniniitniiiiuiiiniiiiiuiniuiitniitmiiii'
g. •
H ' 5
I ONNELLISTÄ I
I UUTTA YUÖnA I
I kaikille
t Liekin lukijoille!
. i -
s
=
I
I
Toivottavat
John. Lilja,
Vickers Heights, Ont.
A i l i ja Oscar Wälimaa,
Vickers Heights, Ont.
Le^pi ja Uuno Talo,
1017 Alexandra St.
Hannah Anderson
Bertha, Alver, Marilyn ja
Harvey Hilberg
Ellen ja Leo Wälimaa,
319 River St.,
Port Arthur, Ont.
Ilmi ja Tbivo Syrjä,
116 Wililam St.
Siiri ja Yrjö Rauta^fUori
Marie ja Santeri Saarinen
Elina-ja-Emil Salmi,
304 Haronet.
Fiina Lammi
Sulo, Sylvia ja Wilma Lahti
Mike Demexek
Hilma ja Heikki Sipilä
Selma Hendrickson,
Box 56, Kaministiquia, Ont.
Mr. ja Mrs. K. Kantola
Yrjö Saivo ja Anni
Mr. ja Mrs. J . Heino ja perhe
Mr. ja Mrs. W. Kosola
Mrs. Evelyn Haney
Hilma ja EmU Kiiski
639 Prince Arthur Blvd.
Henry jä Elmi Anttila
A. Sialon perhe
Hilda, Oscar ja June
Kainulainen
Anni ja Arthur Harju,
223 Robertson St.
Mr. ja Mrs. W. Savela,
1<12 Ogden St.
Miss Ida Erickson ja Gloria
Aune Lahti
K. Mäki
Mr, ja Mrs. K. Leikkari ja
Roy
Mr. ja Mrs. W. Ihalainen ja
"Pentti
Aino ja Simo- Salmela
V. Backman,
310 Ogden St,
FORT WILLIAM
ONTARIO r
i
3 . I
1'
§
.Sinw"«""""«"^"'™MnmiiiiiiiimuiiMuiMinaii^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 31, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-12-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki491231 |
Description
| Title | 1949-12-31-23 |
| OCR text |
s
i
s-
5
E
.s
E
Omdlista
tarmokasta
UUTTA
VUOTTA
kaikille rauhan
ystäville!
Siiri Marttinen
Kay ja E.*Suomi
Helga ja Urho Pelto ja lapset
Helen ja S. Salmi ja lapset
Kalle i/Tbutila
Gloria, Elna ja A . Pykäri
Helen Rajala
Jack, Gilbert, Mary ja
U. Erickson
Naimi, Jack ja T. Salmi
Tiina ja Vie. Mäki
Mary Saari ja Laura
Lahja ja Vilho Alanen ja
Milma ja John Terentjef
Margaret, Mamie ja A. Rajala
Lempi ja Vilho Mäki ja
lapset
Olga Pätäri
Nancy, Melvin, Eva ja
E. Saari
Ella, Mamie ja E. Välimaa
Lorma, Helen, Eleonor, Jaimi
ja A. Luoma
Mr. ja mrs: T. Mäenpää ja
pojat
Elmet, Laina ja' John Mäki
•5 •
i
1 NOLALU =
•1
ONTARIO!
tiiiiuiiiituiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiniimiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiul
|!niiiiuiinuiiiiiiiiiu|inmniiuniiinuiuiiinuiiiiuiiiniiiini»iiiiiiiiiinimninn^
E .
E
E
=
i
i
kaikille
denuikratian ja rauhan \
ystäviUe!
- i •
1
i
Toivottaisit
1 T^yyne ja Toivo Järvi
I Eini ja Olavi Tuomi ja
1I
I-E
=
s
=
1
J
H
1
1
Aino J ä Sulö Hanxmla
J«bk ja E ^
J. /Jantuen
•.VV';^Pttreiäine^
K/Taäsim
S. Vaaiiasen
H. ja H . ^ i i
A ^ a ; : Goodman
Peter JPöuti
Pekka Kairppinel
Fanny ja Baavo Niiles
Ahne» Hilma ja N.
i
s
i
s.
i •
1
§
.=
sE=
ss
E
E
E ,1
. E
UUa Ja Ate Pursiainen
John Vare
Emmi ja Sam Freisting
Ray, Senja ja L Salminen
Elmer, Mirjam ja S. Salo
M., Mary ja T. Matson
Väinö, mida ja D.Nikkilä
Linda, Mae ja Herman Okon
Peter Pitkänen ja perhe
I Steps(toniB,.P. 0.'^tTarmoIä), |
1 pntario |
s • 5
äutniiuiiitramuntnunnniniiiinDiniiinininiinnuauuiiiiininniiniiuinninninu^
Aineellisuuden pal^vontamme aihett-tuu
ahii^udestamme, mutta jos ihailisimme
kaikkea aineellista ihndskatten
työn tuloksina, olisi se korkeimman laatuista
aineen palvontaa.
kivikokodmÄnsa tarkoitusta. Sen silaan
^lan Icmoo sauvilla lapseokidd-laan
sUtä, miten yuoiet rakastavat -tai
vihaavat toisiaan. iNToilta graniittijär-käleilfö,
i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-31-23
