Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 27, 1954

              (KAVNOKIRJÄUMHBli vnKKOLmfi^:W^^'
TtTBKKT. the only Ftnniab Ilterary wecaUy in.Okatiää
AibUBbed ftQd pctotodtojr the Vapaus PiiMMitag^OMBpäny
Iitmitad,-100-102 SIm 8tr«^^^|BS9>t. Sudbiuy.Onta^
Begiatered at the Post O f t ^ Departaaent, Oäawa as
mcoisat tHam matter.
IMOd aaaatyy JMhim vm^lämnUiin»r 12 otvniscQa.
alsiliUkst^pttraatalBatmoldi^^tlBirtä luettavaa.
€ 1 iiiin II iiWr ' iFlTiTlTlIM Tliiliiiiiiiiiil^ 2<^-.
S kttuka
1 vuosUcerta |5J» 6 koukautu ........ .$3.00
$li)0 palstatutuaaltft. BUvhi ^«datliiioitus $4iK». Kno-
Julkaistava miiisto-topaojtukaeC
$2.00
TnapUailmottajat»
lemanllmoltus $4JQ0 Ja
Y i n y $1.00 Ja lEfltoa $1.9».
Brikoiabinnat pftgifmm
on Ifthetett&vlk ^
kustanUJanjMää^
Kustantaja Ja
ted, 100-102
Toimittaja: K.
AsUuniehille a^timtaäca^ IS proM^tiit paBdcio. •
Uekkiin aiotut ^ o ^ n M
LiEKi<:r
p. o. BOX $» aiäBm^iiriWfx^Mfo
on oatetiftva'
LI]Bited;'%
Ositarlo. i
ja kitem ^yqUe uyöniiM,
suukon ktkjesmkkaam;
Tfölkyn ja kSlkyn pyörijät k^kyvSt
edessämme siinä nytkyvät.
Syrjääm kinduli st^ke,
sefcifknipukke...
TarSu^emme sentään koukkuun,
jouda emme vielä loukkmkn.-
Hanuri sieltä surkeesti votvöStaa,
mnliaan se kaikkia kotkottaa. . . r ^ •'
tanssaa, \i V
"vievät kanssaan.
ixLpikkaat liukkädsti liikkm,
mennään, mennään •— kiikkuu, kiikkuu.
Siinä sinäkin jo tuUä tökötät
mun. oman viereilä kökötät...
Tästä oksat on pois,
tämän lopettaa vois,
koska alkaa ja uuvuttaa-r-ukkokin
penkiilä murjottaa.
KAATUS.
"ALAS NISKA-VUORELAISUUS!"
BYVÄKSI
SmCEN hakiemen taks^^lsen tuntee lääketiede
seetf—la^l^^^ta^^Ä^tiö^ __ ^^^^^
n ^ ^ t t i l i i ' ^ p^^sSilla^n, oUoeastaan puhuttava si
*^McsiiSA9iis^ Kansanlääkint
taito <Mt immmakBäms^ iDaOi&ialla, myöskin S»
meäsa. jo vt»a^sirt6|Ä homelaatuje
pairiuitava^ vlöliMaft^^ tulehtuneisiin j
niärl^^ia i M u r l r c ^ ^ Ä^röS^an tieteelle ei penisi
l i i n i t f pafa^t«[ vlökutus^o^^^^ _ ^^-.^
^v^!^Sg i«öO ^paikkeilla Pietarissa erään si
i k i s e n t i p c ^ ^ e h e n tutkielma juuri sen homesieni
tavan mukaan ystävät lähettävät yst^villeeti j a ttMr ^
tutuilleen joulu- j a uuden vuoden onnitteluja. Tämä
on tietenkin kaunis tapa» mikäli onnittelut tulevat
sydämestä j a mikäli se e i muodostu i d l p ^ ^ l ) ^ ^
kuka voi enemmän niitä lähettää j a kuka taas saa
enemmän vastaanottaa. Yleisesti joulun ~- j a joulun
tunnuksien — käjritämiiien liiketarkoituksiin, riistää
joululta rauhan j a hyvfSkn tahdon j ^ h l im m^äiOk^miRi
On kaunis tapa lähettää myöskin omaisille j a lähem-mille
ystäville joululahjoja. Canadan suomalaisten
keskuudessa joululahjojen lähetys ei rajoitu yksin­omaan
Canadassa asuviin omaisiin j a ystäviin, mutta
niitä lähetetään myöskin vanhassa kotimaassa Suo­messa
oleville <Hnaisille. Suomessa ovatkin canadalai-set
lahjapaketit — joululahjat kuten muutkin — olleet
,-erittäin törvetulleita.
Joululahjapakettia lähettämisessä ovat monet h a ­vainneet,
että lehtihikkeemme Vapauden välittämät
kahvia ym. tarvikkeita sisältävät lahjapaketit ovat
soveltuvia joululahjoiksi Suomeen, samoin kuin ne
soveltuvat muutenkin lahjapaketeiksi yhtä h y v in k u in
mi^ä muut paketit hyvänsä. Niiden lähettämin€3i
on myöskin kaikkein vähemmin vaivaa j a juoksemista
vaativaa hommaa. Joululahj<^ksi aiotut paketit tulee
tilaUt vilmelsllän joultOcUi»^ 1 päivään mennessä.. S en
jäUeeen tilattuj«i p a k e t t i e n ^ t i m i n e n jouluksi perille
ei ole nttlMlollafien.
Joululahjoista puheenollen pyydännme
mautHia^silti^ että k o ^ L i ^ t k i <m h y v in
my6ddn SiMCttessa, n ^ s i f i m se n^rösk^^^
soveltuva joulu- tai uuden, vuoden lahj
Vuoden vaihteen aäca L i e k i n tilaamiseksi
k i n sopivft, siHi^^sSlf^ voi aibittaa lehden^
sen j u u r i v t t t b d e n i t e t a l i i h l i e t i . Ajatel
y s t i v « t w « A .
• • •
"Siis ainoastaan rahan valta antaa
teidän mielestänne vapauden?" ky«yy
.Ilona Ahlgren. Ja Loviisa Niskavuori
^ r - V. , vastaa:
P i a n nyt on k i ^ l ä se aika; j ^ i n VanhMi l ^ i ^ s ^ ^ ainoastaan."
" Uudet repliikit tak^rtavat korvaan
tutussa tekstissä Suomen Työväki Teat­terin
harjoituksissa. Niskavuoren rust­hollissa
tuntuu tuukvant Tuuktuksea
on pannut toimeen Urpo Lauri, joka Ke­min
Kaaptingi|iteatteriitJI&iii«istä;<^
lut entiseen teatteriinsa ohjaamscan
^^iskavudi>en naisia". |a t u k ^ a (mkin
poikkeuksellisen mielenkiintoinen ensi-^;
ilta marraskuun puolivälissä: "Niska­vuoren
naisten alkuperäisiin käsikirjoi­tuksiin
palautuen ja palauttaen 30-1 u-vun
teatterisensuunn p(Hstam
kejä Juhani Tervapään koulutl
näytehnään Urpo. L a i i i r «sitoB^^ '^^T:
Maa uuden ohjaajanifcemykseiL alaise­na.
MHlainen on tämä uuiu näkemys?
Urpo Lauri on tutkinut ja tuuminut
niskavuorelaisia kauan ja tarkkaan. Kun
pyydämme häntä ensi-iltaa odottaesisa
hiukan raottamaan ensirippua etukäteen
kurkistaaksemme noihin uusiin näkö­aloihin,
hän kertoo kiteyttäneensä nä­kemyksensä
seuraavanlaisiin tfedei^bti,
jotka sanovatkin uuden t o t u u ^ yti-*
'Käsite niskavuorelaisuus e i e l ä - '
män- eikä-maaifanankatsomuksena edis-
"Näytelmä Niskavuori naiset on
^^vlistehuiss kaikelle siUe, mikä on niska-vttortlaista/'
' "Ni^vuoreB Loviisa ei oie ihmise­nä
kdvollmen siihen hämäläisen pyl-yis^
yhimykSen virkaan, mihin teatte-rmune
on haiiet asettanut. Hän ei ole
nyt tulee markkinoille " J o u l u " , j n M M m i l
tamiaea kouhiu tämän L i e k i n t o i m i t u k s e n ^ ^ ^ e e n.
Uskömm» " J o u l u n " tilaakin vuonna vastaahan'suuren
sucunalaisen lukijakunnan toivomuksia, k u t j ^ aina en­nenkin.
Samalla toivomme, että L i e k i n asl^moiehet ja
ystävät tekisivät parhaansa sen levittämistsrössa. Tie­tenkin
jokainen L i e k i n l u k i j a haluaa saada sen myös-*
k i n itselleen, sillä siinä on paljon arvokasta j a myöskin
huvittavaa lukemasta, sekä omilta että vierailta kir­joittajilta.
ii
niska vuorelainenkaan ?
Vii^saai^Kl^tuun naitu . . ."
"Ilona Ahlgren sensijaan on sääks-mäkeläisiä!"
"Eikö Niskavuoren naiset ole Niska­vuoren
miesten murhenäytelmä?"
"Onko kenelläkään mitään vastaansa-noroista?"
on näytelmän alkuperäinen
nim](f mutta jos voisin kastaa sen uudel­leen,
t<!^Hsl midleni nimittää sitä näin:
'^\las Niskavuori!" (VS)
^ista fMfmnaisuuksista, j o k a sisältää pe
nisilliiniä j a samanlaisia havaintoja lienevät tehneei
eräiden muidenkin maiden lääkärit.
Kuten tavallista, on keksintöä pidettävä kuitenkin
vasta siitä hetkestä lahtien, kun sen voidaan katsoa
^ ryhtyneen palvelemaan ihmiskuntaa, ja tässä suh-teessä
pidetään penisilliinin keksijänä englantilaista
tiedemiestä, S i r Alexander Flemingiä, joka sai aatelis-arvonsa
j u u r i penisilliinin ansiosta. Erikoista koko
^ksinmössä o l i se, että Fleming itse asiassa pyrki ai­van
toisiin p^äämäärun — hän, y r i t t i kasvattaa labora­toriossaan
ravintoliuoksena erästä tiettyä bakteeri-lajia.
Jokin oli kuitenkin mennyt vikaan ja tuohon
suljettuun bakteeriviljelmään oli päässyt pujahtamaan
penisilliinisienen itiö, jolloin F l e m i n g löysi hienon
viljelmänsä täysin pilaantimeena — homesieni oli tap­panut
joka aiiioan hänen himoittsemistaan bakteereis­ta.
TiÖlöin, kertoo Fleming itse, hän o l i j u u r i harmis­saan
heittämäisisUään menemään koko "pilalle men-neeh"
työnsä, kun hän äkkiä jäikin ihmettelemään,
mikä sieni mahtoikaan kyetä tappamaan bakteereita
noin tehokkaasti, j a n i i n o l i p e n i s i l l i i n i käytännöllisesti
katsoen keksitty.
Vuosien mittaan kehittyivät myös menetelmät pe­n
i s i l l i i n in tehdasmaiseksi valmistamiseksi. Vaikeuk­sia,
oli al^I^i.^lukematt^ | q ^ ^jtkeäll^ työllä,
,.Jola ^t§^^^ ke-iiitiyneemixiissä
maissa, vaikeudet voitettiin yksi toi-sensj^'
perästä. Tällä hetkellä penisilliinitehtaat ovat
todellisia, suurtuotantolaitoksi^, joissa homesieni re-hoittaa
10—50 kuutiometrin .suuruisissa, ravintoliuok­sella
täytetyissä säiliöissä; näistä pidetään tavalliset
bakteerit tiukasti loitolla, ei niinkään siksi, etteikö
JI^^^Gt^^iTU^dolli^^ eritt^mät m y r k y l l i s e t aineet pys-
; fjrtt^si poistam lääkkeen myöhemmissä käsittely-
-•^^yijpihjBissa^^^fc siksi, letteivät nämä pääsisi "varasta­maan**
pehisilliinisienelle tarleoitettua ravintoa.
Usean perättäisen puhdistusvaiheen jälkeen jää val­mistajan
käteen tuosta homesienimassasta vihdoin
valkeita kiteitä, jotka eivät enää millään tavalla tuo
katsojan mieleen homesientä; nuo kiteet juuri ovat
sitä penisilliiniä, jonka toivossa homesienet ovat saa­neet
osakseen n i i n erinomaista vieraanvaraisuutta. Ja
ail^N^esSa on todellakin voimaa, se brr myönnettävä, kun
:a^^ai^aan, etta liuoksella, jossa on penisilliiniä väin
^ I p i I^ahydel^askymm kyetään jo pa-
^ i j * ^ | j a » ^ . , ] S ^ ^ ^ ^ vieläpä varsin
nt^^ptti, usfii4 j ' ^ ^ ihuutamissa tiiniieissa.
Penisilliinillä o n kuitenkin myös omat heikkoutensa.
Sen kemiallin«i kokoomus hajaantuu. helposti mm.
alkoholin ja h a l u j e n vaäcutuksesta; tästä seuraa, että
ruiskuja^ j o i l l a penisilliiniä annetaan potilaan verisuo­niin,
e i esim. voidan ennen ruiskeen antamista steri­loida
Sfoiillä. Saaioin-on penisilliiniä hyödytöntä syöt­tää
potilaalle suun kautta, koska vatsahappo hajoittaa
sen muutamassa minuutissa j a sen jälkeen vatsassa
onkin j o jotakin muita aineita/kuin penisilliiniä — ai­neita,
jotka ^ v ä t enää-tehoa bakteereihin ensinkään.
Poikl^uksen tästä säännöstä muodostavat alle kuu­den
kuukauden ikäiset in^väiset, sillä — tiesittekö
muuten tämän — heidän vatsassaan ei vielä kehity
happoa.
Tästä syystä on penisilliiniä tyydyttävä käyttämään
pääasiassa kahdella t a v a l l a '— joko antaa sitä ruiskei­na
vereen tapauksissa, joUoin sairaus, esim. veren-myrkyty^
s, on levinnyt yli koko ruumiin, t a i sitten voi-tei<
ieiiv hauteiden.tai Jauheen muodossa, jolloin kysy­mykseen
tulevat yleensä vain ihon tai limakalvojen
vioittumat tai tulehdukset.
Tämän Liekkimme joulu- j a vuodenvail^bnumeron fl^llVili^ llifäcarokko
valmistaminen on käsillä. Iloksemme voimme havaita,
ettt monet L i e k i n uskoUiiset kirjeenvaihtaajt ovat jo
lähettäneet kirjoituksiaan tätä juhlanumeroamme var­ten,
mutta vielä on tilaisuus lisää lähettää; siUä sen
ilmestymiseen on vielä kolme viikkoa aikaa.
Myöskään e i tule unohtaa kiirehtiä tervehdysten ja
on{utte|vjen lähettämistä.
Peoisillinin keksijä Sir Alexander
f lemming ennusti äsäcettäki tuhkarokon
häviävän maailmasta 50 vuoden kulkies­sa.
Tuhkarokko on niitä tauteja jot­ka
saattavat kokonaan kadota päättäen
niistä FokotuskokeUuisU, joita tiedonie-
.'..^»|S^.!gt^.g?»"***^t tarttuvien
W<|iaii^ kanavan lukot ovat leveimmät (80 jalkaa)
syviomik jalkaa) Canadan kanavista. Chambly k mavan
lbkor«vat taas kapeinunat (2i^ jalkaa) ja Rideau kanavan
matalimmat, S jalkaa. Pisin lukko on Soon kanavassa «00 ja'
kaa ja lyhin Port Severnin hikko Trentin kanavassa mika on
100 jalkaa.
tauticki tor
Meillä on kaikilla kylliksi voimaa kestää toisten onnelto^
muudet. — La RockefoucmM.