1945-01-27-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-3 LAUANTAIN A, TAMMIKUUN 27 PÄIVÄNÄ Sivu U
t. Lawreiiceii vesltiBsrannitelm Hyödyllisiä tieloia
Akiantiematka leveän, tyynen }a
a esteetillisen St. Lawrence joen ete-räntaa
pitkin on unhoittumaton nä-
,• virratessa satojen mailien p)ituu-elta
Xew Yorkin valtion ja Cana-;
an rajaa pitkin Massenan alumiini-aiiDungin
ja kuvakauniin Ogdens-ursrin
läpi, tuhannen saaren kautta
iv.ario-järveen.
-Yäriiä"'ori yksim
a on saattanut tuhannet ja tuhan-lei
turistit julistamaan, että ylä-!N'ew
l^ork on kaunein alue koko Ainerikas--
Amerikan mantereen ensimmäisiin
fuuiisasukkaisiin epäilemättä vaikutti
fet. Lawrence-laakson kauneus. Mika
leitä kuitenkin lumoni eniten oli se
itosiasia, että kysymyksessä oli suuri
Ijoki joka kulki Atlannin \^rannikolta
•suuren mannermaan sisäosiin. He
•näkivät siinä suuren liikenneperus-
Itan. jonka kautta silloin vielä tunte-
Imartoman. sisämaan tuotteet voitiin
IkuHettaa vanhaan maailmaan sei^
I teoHisuustuotteisiin vaihtamiseksi.
I Historiallisista ja maantieteellisistä
I syistä se ei muodostunutkaan sellai-
Iseksi, sikäli kuin sen eteläpuolella ple-
Ivat alueet olivat kysymyksessä. Mut-
I ta joen suulla, Quebecissä ja Montrea- I lissa oleville asukkaille se kuitenkin
1 pys\-i Canadan keskilännen turistialu-
I jääht\y musta tahko, kutistuu ja avaa
i kaasuventtiilin. Ulos virtaavan kaa-
I sun sytyttää pieni aina palava syty-
I tysliekki. Täten pitää aurinkovent- I tiili itsestään huolen siitä, että maja;k-,
I ka syttyy illalla ja sammuu auringon
noustua.
]Monet muutkin nerokkaat, uuden-
I aikaiset, majakkavarustimet, — kuten
esim. kaasullekin ympärillä oleva heh-kusukan
itsetoimiva muilttaja, —toimivat
niin automaattisesti, että muutamia
uusimmanaikaisia majakoita,
jotka ovat yhtäjaksoisesti toiminnassa,
ei tarvitse tarkastaa kuin kerran
vuodessa. • -
Viime vuosikymmenen aikana on
majakkatekniikka edelleen astunut aimo
askeleen eteenpäin, kun käytäntöön
ovat tulleet n.s. radiomäjakat.
Xe lähettävät radion avulla määrättyjä
äänimerkkejä, jotka ovat merenkulkijain
tiedossa ja joiden avulla laiva
voi käsin kierrettävällä kehäanten-nilla
varustettua suuntimisvastaana-tintansa,
jollaiset" nykyisin on jo
m.m. kaikissa Itämerellä, Suomen- ja
Pohjanlahdella liikkuvissa laivoissa
— käyttäen määrätä asemansa myös
sumussa toteamalla vain, mistä ilmansuunnasta
kahdelta maantieteelliseltä
a.-enialtaan tunnetulta lähetysasemalla
riilevat radioaallot saapuvat laivan
vastaanottimeen. Tällaisin radiolaittein
varustettiin m.m. Utön majakka
v. 1935 ja myöhemmin, parisen vuotia
sitten, toinenkin suomalainen Helsingin
edustalla oleva Harmajan majakka.
Miten valtava' onkaan ollut
kehitys, kun ajattelemme ensimmäisiä,
avonaista roviovalaistusta käyttäviä
majakoita!
eiden ja farmiseutujen ulospääsytienä.
Tänään tuo suuri unelma valtavasta
vesitiestä", 'joka ulottuisi Euroopasta
Ätlannin poikki 2,300 mailin päässä
sisämaassa olevaan Diiluthiin, lähenee
todellistumistaan. Nuo oletetusti
eristetyt kaupungit — Duluth,
Milwaukee, Chicago, Detroit, Cleveland,
iBuffalo - r - muodostuvat valta-rtieriiiikenteen
Sätatniksi silloin kuin
tämän suunnittelma toteutetaan.
Amerikansisämaan rikkaudet todellisesti
virtaavat vanhaan maailmaan
tämän mahtavan vesitien kautta
sillöinkuin sodahjälkeisen maailman
suuret -taloussuunnitelmat toteute-taah.
Sensijaan, että tavaroita pitäisi
kuljettaa Mississippiä pitkin Meksikon
lahdelle ja siefltä taasen pofejois-
Eurooppaän, uusi vesitie antaisi mah-doUisuuden
kulettäa tavarat' suoraan
lähtösatamastaan valtamerien taakse.
-^liainen on St. Lawrencen vesitien
uelma, jota Yh^syaltain National
Resources Plähning Board kutsui
' 'maailman jouhta vimmaksi vesitieksi."
Nyt ei tarvita mitään muuta kuin se,
että kongressi vahvistaa jo vuosia sitten
Canadan kanssa tehdyn sopimuksen
ja myöntää riittävästi varoja
Suurten Järvien kanavien syventämiseen,
parin padon rakentamiseen ja
muutamien sivukanavien kaivamiseen.
Tähän vesitiesuunnitelmäan kuuluisi
myöskin voimalaitosten rakentaminen.
St. LavvxenceTJoen ja Suurten
Järvien vesillä voidaan kehittää 13,-
200iOOO kilowattituntia sähkövoimaa^
jokainen vuosi, jos ne valjastetaan sitä
varten. Tämä on h^uomättavan
paljon enempi sähkövoimaa mitä Ten-nesisee
Valley Authority tuottaa. Puolet
siitä menisi Canadaan ja-toinen
puoli Yhdysvaltoihin, pääasiassa New
Yorkiin. .
Se toisi sähkövoiman New Yorkin,
Vermontin, New Hampshiren ja Peri-sylvanian
farmiseuduille. Se alentaisi
sähkövoiman hintaa näillä alueilla.
Se^ antaisi mahdollisuuden alumiini-,
teräs-, ja muiden teollisuuksien kehittämiselle,
Buffalossa, joka nyt kärsii
sähkövoiman puutteesta.
Suunnitelma arvioidaan tulevan
maksamaan 414 miljoonaa dollaria,
josta Yhdysvallat maksaisi 270 miljoonaa
dollaria ja Canada 144 miljoonaa
dollaria.
Tällä vesitiesuunniteimalla on pitkä
taisteluhistoria takanaan. Theodore
Roosevelt aikoinaan sitä kannatti ja
kävi keskusteluja siitä Canadan hallituksen
kanssa. Siitä on väitelty paljon
New Yorkin valtion lamlaatijakun
nassa. ^ ' .
Vuonna 1929, kun Franklin Delano
Roosevelt valittiin New Yorkin valtion
kuvernööriksi, hän lupasi edistää
sähkövoiman kehittämistä, erikoisesti
"St. Lawrence-joen yhteydessä. Kokonainen,
vuosi käytiin ankaraa väittelyä
asiasta, sillä republikaaneilla oli
enemmistö New Yorkin lainlaatija-kunnassa.
Lopuksi tammikuussa 1930 Roose-
S170MALAINEN KAHVIIJSIPÄ
2 ikupil^ista- maiEca, 3 munaa, 2/3 kupillista
sc&eria, M paunaa vcita, 1 l i i i -
vaka^-cku, % taelusikallista ihienonnettua
kardamuminaa, 2 paunaa eli 8 Qcuppia
jauhoja.
Liota hUva haaleassa maidossa, seko-ta
siiiheh vähän vehnäjauhaja ja aseta
lämpimään paikfeaan kohoamaan. Läm-mitä
maito, hiero voi vaalhdoksi tai sulata.
Vispilöi munat j a sckeri cvadissa,-
Usää siihen maito, kardemunama "ja sen
verran, "jauhoja että taikina on- vellimäistä.
Pane ikchonnut hiiva joukkoon,
ssvcta scikaan voi. ja lofout-jauhoista.
Hiero taikina ijoko p5ydällä tai astiassa
hyvin notkeaksi, niin että se irtaajituia;-
käsistä. Peitä Ja aseta kohoamaan :
lämpimään ^ paildcaan. Hieto t£d3dna
pöydäUä, muodosta pitkähk(?iksi "leteiks
i ' tai kakuiksi, tahi !^
chuefcsi kuuksi, voitele sulatulla voil-^
la, kääri tultelle ja lei&^aa tasaiseksi
lojmmastakih .^Jäästä a
teeliksi täi jätä suorani. Asie^
luUe pellille gä lcikkaa^saik§il|a JsUtä
tä suuria osia j a käännä ne i i s i^
pasellekin rpuolelle. Aseta kohoamaan. -
Ennen uuhiin panemista voitele vispatulla
mimialla, ripottele sokeria j a hie-normettua
maiitelia. Paista jkdhtalai-sen
kuumassa uimissa. v- >
KIRNUPIIMÄKAKKU
3 Ikup. vehnädauhcja.: 1 tl. suolaa, 1
rkl. sokeria, 1 kup. kirnupiimää, 1 tl.
soodaa, 2 r k l . voita. -
Se^cta vadissa kaikki kuivat aineet ja
voi. Kaada kirnupiimä vähitellen sekaan^
sekoittaen-hyvinä Kaada taikiiia
Ifivinpöydälle j a vanuta liyvästir Ja*a
taikina kahteen osaan, kaaviloi ne noin
piiolen.'tuuman pa!ksuisiksi kakuiiksi ja
jauhota ne. Iielkkaa slttsn. Ikumpikin
kakku ikuuteen yhtä sutu^een osaan ja
paista ne^ joko liellan päällä tai uunissa
10—>15 minuuttia. Hellan päällä paistettaessa.
o n kakut. kääiii»fittö«ä nlip,
että ne paistuvat tasaisesti kuimniälta-k
i n puolela. .Taikina « i saa oUa kovaa.
~ Jos^i ole itlmupiimää, voi (käyttää
tavallista kuorittua «naitca, mutta, silloin
on soodan asemasta [käytettävä lel-vcspulverlai.
lämpimänä.
•-' • • *
KA1JRAI^NmVFFINSL\
, likup. jauhb^^^^
raryynipuuroa, IrTkl, söke^^ 1 r k l . voita,
2/S kup. maitoa, ^ munaa, % tL suolata,
^^tl^ielA^c^ulveriä.
Setopta suola, sokeri nja leivospulveri
jauhejeh kanssa; ' ]^ne "maito ipuuron
5eka£ui,!Tatk£^muna,t vaahdoksi t}a l i sää
ma;ito: sekaan, kaada tämä vähitellen
•jauhojen sekaan da «evota «eos
hjwin. Pane «voideltuiiiin muotteihin
ja, palstai icohtalaisen kmiinassa uunissa.
veit sai ajetuksi läpi esityksen että
möDdostetaan komitea tutkimaan
suunnitelmaa. 1941 Roosevelt uudisti
sopimuksen Canadan kanssa, mutta
kongressi €i ole vieläkään toiminut
sen suhteen eikä myöntänyt riittäviä
varoja,
'Suunnitelmaa vastustavat voimayhtiöt,
rau tatieyhtiöt, satattia- ja varas-töhuöneyhtiötj
jotka pelkäävät liike-voittojensa
supistumista sen vuoksi.
Samoin sitä vastustavat kivihiiliyh-tiöt
ja Mississippin alajuoksulla olevat
yhtymät, peläten että he -menettäisivät
valtameriliikenteen. Ja en-nerikärkkeä
suunnitdmaa vastustavat
ne taantumukselliset ainekset ijotka
pelkäävät yhteiskimnallis^sti omistettujen
yhteishyötylafteisten kasvua.
"Mutta suunnitelma sellaisenaan olisi
mitä suurin edistys Amerikan taloudelle
ja siksi se tulisi hyväksyä.
' ' " • " • ' i i i n i n i m m i i i i m . i m i i M i m i i t . i . i m . i i u m M U f i H f m . H H i i m H M i n i i m m f i i i i i i n i i i n i n n i " " " " : '^
J<IITOS §
Lausumme sydämelliset kiitcCcset teille ystävät siitä kauniista yUatys-tilaisuudesta.
jonka Järjestitte meille muistoksi omaan kotiimme muuttamisen
johdosta tammikuun 3 p : n ä 1945.
Me kiitomme teitä kalkkia lahjasta, niitäkin, jotka ottivat osaa.
olivat estetyt saapumasta. ,
Kiitos kahvipöydöstä ja tarjoilusta sekä tilaisuuden Järjestäjille,
tas Tyyne SUhnaniUe kauniista runosta.
MR. JA MRS. W. KATAilteN
164 BANNINO SmEET ^^^"^ ARTHUR, ONT.
vaan
KU-cs
:
3
S
/ 5
.1
-.llUltllllllllll tlÄllHIIllJDI niituttttttiMitft.'
Pareja vaihdettiin ja
kaupantekijäisiäkin
annettiin
St. Louisissa päätettiin äskettäin
hiukan harvinainen kauppa, joka tapahtui
kahden avioparin välillä. 46
vuoden ikäinen kirjaltaja Percy Rad-ford
ja hänen 40 vuoden ikäinen vaimonsa^
Gladys ja yhdSn tytön äiti,
joilla oli 17 vuoden avioliittokokemus,
. eivät olleet oikein onnellisiä. Niin eivät
ollett myöskään oikein, onnellisia
41-vuotias työkalujen valmistaja
George Hause ja hänen 28-yuotias
vaimonsa Charlotte. -Miehet puhelivat
keskenään asiasta ja päättivät
tehdä jotakin — yksinkertaisesti he
päättivät kaikessa ystävyydessä vai-hettaa
akkoja, ja koska Percy tulee
saamaan nuoremman, niin häh luovuttaa
Georgelle täysin kalustetun asunnon
kaupantekijäisiksi. Ja sittemmin
tämä kauppa sovittiin kaikkien neljän
asianomaisten kesken ja pantiin
myöskin täytäntöön. Kului tosin neljä
kuukautta ennenkuin vaihto voitiin
laillisella tavalla suorittaa, s.o. hakea
-avioero ja sitten mennä kuulutuksille
ja vihille. Mutta tämä on nyt tapahtunut
ja.se lisäksi tapahtunut niin,
että kummatkin hakivat avioeroa samana
päivänä ja sitten menivät vihille
samana päivänä. Gladys sai
jäädä kotiinsa ja George muutti sinne
isännäksi ja-Percy sai nuorikkonsa
kanssa etsiä uuden asunnon. Ja niinpä
kaikki on nyt hyvin, ainakin toistaiseksi.
BRITAiNNlAN yhteisön mieshuk-ka
sodan arkana •marrasikuun 30 päivään
asti on ollut yhteensä 1,043,554
miestä. Yhdistyneen kunihgaskun-nan
mieshukka 635,107, Canadan 78,-
985, Austraalian 84,861, Uuden Seelannin
34,115, Etelä-Afrikan 28,943,
Intian 152,597 ja siirtomaiden 28,946.
Yhteisestä kokonaismäärästä oli kuolleita
282,162, haavoittuneita 386,374,
sotavankeja 294,438. ja kadonneita
80,580. — Ylläolevassa ei ole otettu
lukuun niitä, jotka ovat kuolleet so-taxmlveluksessa
luonnollisista syistä
eikä myöskään siviiliväestön ja kauppalaivaston
mieshukkaa.
PÄÄMINISTERI KING ilmoitti
äsken Canadan päättäneen hyväksyä
sen väliaikaisen sopimuksen, jonka
Canadan ja 37 muun;TOaan edustajat
allekirjoittivat kansainvälistä siviililentoa
varten äskettäin Chicagossa pidetyssä
konferenssissa.
Kil?J££NVÄIHTOA[
Kirjoituksia saapunut: Uhmatar,
Orvokki, Great Grandma, Tumina Orvokki,
Faari, Turkidainen, Harakka,
Maiju, Iris, M. K., Muori, A. K., Elisa,
Heller, Kivisalo, Saloina, Kusti
Mäki, Sirpa. •
Poikani
NIILO MÄEN
Mu is to Ile
Saatujen ^eiojen . mukaan on
kudUiit kaksi -Ruoiia sitten Sela-pinskissa
TfeuvostoUitossa.
4
Kaltaisin kirjaimin sydämeeni
.on -piinretty muistosi, Niilo. Ei :
koäkaan se knole, <«i:ibäviä, aina
säUyvi raklcaana mtilie. .
Nettkl^anner
Box 45S
TIMMINS iOnXAfOO r
t
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 27, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-01-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450127 |
Description
| Title | 1945-01-27-11 |
| OCR text |
-3 LAUANTAIN A, TAMMIKUUN 27 PÄIVÄNÄ Sivu U
t. Lawreiiceii vesltiBsrannitelm Hyödyllisiä tieloia
Akiantiematka leveän, tyynen }a
a esteetillisen St. Lawrence joen ete-räntaa
pitkin on unhoittumaton nä-
,• virratessa satojen mailien p)ituu-elta
Xew Yorkin valtion ja Cana-;
an rajaa pitkin Massenan alumiini-aiiDungin
ja kuvakauniin Ogdens-ursrin
läpi, tuhannen saaren kautta
iv.ario-järveen.
-Yäriiä"'ori yksim
a on saattanut tuhannet ja tuhan-lei
turistit julistamaan, että ylä-!N'ew
l^ork on kaunein alue koko Ainerikas--
Amerikan mantereen ensimmäisiin
fuuiisasukkaisiin epäilemättä vaikutti
fet. Lawrence-laakson kauneus. Mika
leitä kuitenkin lumoni eniten oli se
itosiasia, että kysymyksessä oli suuri
Ijoki joka kulki Atlannin \^rannikolta
•suuren mannermaan sisäosiin. He
•näkivät siinä suuren liikenneperus-
Itan. jonka kautta silloin vielä tunte-
Imartoman. sisämaan tuotteet voitiin
IkuHettaa vanhaan maailmaan sei^
I teoHisuustuotteisiin vaihtamiseksi.
I Historiallisista ja maantieteellisistä
I syistä se ei muodostunutkaan sellai-
Iseksi, sikäli kuin sen eteläpuolella ple-
Ivat alueet olivat kysymyksessä. Mut-
I ta joen suulla, Quebecissä ja Montrea- I lissa oleville asukkaille se kuitenkin
1 pys\-i Canadan keskilännen turistialu-
I jääht\y musta tahko, kutistuu ja avaa
i kaasuventtiilin. Ulos virtaavan kaa-
I sun sytyttää pieni aina palava syty-
I tysliekki. Täten pitää aurinkovent- I tiili itsestään huolen siitä, että maja;k-,
I ka syttyy illalla ja sammuu auringon
noustua.
]Monet muutkin nerokkaat, uuden-
I aikaiset, majakkavarustimet, — kuten
esim. kaasullekin ympärillä oleva heh-kusukan
itsetoimiva muilttaja, —toimivat
niin automaattisesti, että muutamia
uusimmanaikaisia majakoita,
jotka ovat yhtäjaksoisesti toiminnassa,
ei tarvitse tarkastaa kuin kerran
vuodessa. • -
Viime vuosikymmenen aikana on
majakkatekniikka edelleen astunut aimo
askeleen eteenpäin, kun käytäntöön
ovat tulleet n.s. radiomäjakat.
Xe lähettävät radion avulla määrättyjä
äänimerkkejä, jotka ovat merenkulkijain
tiedossa ja joiden avulla laiva
voi käsin kierrettävällä kehäanten-nilla
varustettua suuntimisvastaana-tintansa,
jollaiset" nykyisin on jo
m.m. kaikissa Itämerellä, Suomen- ja
Pohjanlahdella liikkuvissa laivoissa
— käyttäen määrätä asemansa myös
sumussa toteamalla vain, mistä ilmansuunnasta
kahdelta maantieteelliseltä
a.-enialtaan tunnetulta lähetysasemalla
riilevat radioaallot saapuvat laivan
vastaanottimeen. Tällaisin radiolaittein
varustettiin m.m. Utön majakka
v. 1935 ja myöhemmin, parisen vuotia
sitten, toinenkin suomalainen Helsingin
edustalla oleva Harmajan majakka.
Miten valtava' onkaan ollut
kehitys, kun ajattelemme ensimmäisiä,
avonaista roviovalaistusta käyttäviä
majakoita!
eiden ja farmiseutujen ulospääsytienä.
Tänään tuo suuri unelma valtavasta
vesitiestä", 'joka ulottuisi Euroopasta
Ätlannin poikki 2,300 mailin päässä
sisämaassa olevaan Diiluthiin, lähenee
todellistumistaan. Nuo oletetusti
eristetyt kaupungit — Duluth,
Milwaukee, Chicago, Detroit, Cleveland,
iBuffalo - r - muodostuvat valta-rtieriiiikenteen
Sätatniksi silloin kuin
tämän suunnittelma toteutetaan.
Amerikansisämaan rikkaudet todellisesti
virtaavat vanhaan maailmaan
tämän mahtavan vesitien kautta
sillöinkuin sodahjälkeisen maailman
suuret -taloussuunnitelmat toteute-taah.
Sensijaan, että tavaroita pitäisi
kuljettaa Mississippiä pitkin Meksikon
lahdelle ja siefltä taasen pofejois-
Eurooppaän, uusi vesitie antaisi mah-doUisuuden
kulettäa tavarat' suoraan
lähtösatamastaan valtamerien taakse.
-^liainen on St. Lawrencen vesitien
uelma, jota Yh^syaltain National
Resources Plähning Board kutsui
' 'maailman jouhta vimmaksi vesitieksi."
Nyt ei tarvita mitään muuta kuin se,
että kongressi vahvistaa jo vuosia sitten
Canadan kanssa tehdyn sopimuksen
ja myöntää riittävästi varoja
Suurten Järvien kanavien syventämiseen,
parin padon rakentamiseen ja
muutamien sivukanavien kaivamiseen.
Tähän vesitiesuunnitelmäan kuuluisi
myöskin voimalaitosten rakentaminen.
St. LavvxenceTJoen ja Suurten
Järvien vesillä voidaan kehittää 13,-
200iOOO kilowattituntia sähkövoimaa^
jokainen vuosi, jos ne valjastetaan sitä
varten. Tämä on h^uomättavan
paljon enempi sähkövoimaa mitä Ten-nesisee
Valley Authority tuottaa. Puolet
siitä menisi Canadaan ja-toinen
puoli Yhdysvaltoihin, pääasiassa New
Yorkiin. .
Se toisi sähkövoiman New Yorkin,
Vermontin, New Hampshiren ja Peri-sylvanian
farmiseuduille. Se alentaisi
sähkövoiman hintaa näillä alueilla.
Se^ antaisi mahdollisuuden alumiini-,
teräs-, ja muiden teollisuuksien kehittämiselle,
Buffalossa, joka nyt kärsii
sähkövoiman puutteesta.
Suunnitelma arvioidaan tulevan
maksamaan 414 miljoonaa dollaria,
josta Yhdysvallat maksaisi 270 miljoonaa
dollaria ja Canada 144 miljoonaa
dollaria.
Tällä vesitiesuunniteimalla on pitkä
taisteluhistoria takanaan. Theodore
Roosevelt aikoinaan sitä kannatti ja
kävi keskusteluja siitä Canadan hallituksen
kanssa. Siitä on väitelty paljon
New Yorkin valtion lamlaatijakun
nassa. ^ ' .
Vuonna 1929, kun Franklin Delano
Roosevelt valittiin New Yorkin valtion
kuvernööriksi, hän lupasi edistää
sähkövoiman kehittämistä, erikoisesti
"St. Lawrence-joen yhteydessä. Kokonainen,
vuosi käytiin ankaraa väittelyä
asiasta, sillä republikaaneilla oli
enemmistö New Yorkin lainlaatija-kunnassa.
Lopuksi tammikuussa 1930 Roose-
S170MALAINEN KAHVIIJSIPÄ
2 ikupil^ista- maiEca, 3 munaa, 2/3 kupillista
sc&eria, M paunaa vcita, 1 l i i i -
vaka^-cku, % taelusikallista ihienonnettua
kardamuminaa, 2 paunaa eli 8 Qcuppia
jauhoja.
Liota hUva haaleassa maidossa, seko-ta
siiiheh vähän vehnäjauhaja ja aseta
lämpimään paikfeaan kohoamaan. Läm-mitä
maito, hiero voi vaalhdoksi tai sulata.
Vispilöi munat j a sckeri cvadissa,-
Usää siihen maito, kardemunama "ja sen
verran, "jauhoja että taikina on- vellimäistä.
Pane ikchonnut hiiva joukkoon,
ssvcta scikaan voi. ja lofout-jauhoista.
Hiero taikina ijoko p5ydällä tai astiassa
hyvin notkeaksi, niin että se irtaajituia;-
käsistä. Peitä Ja aseta kohoamaan :
lämpimään ^ paildcaan. Hieto t£d3dna
pöydäUä, muodosta pitkähk(?iksi "leteiks
i ' tai kakuiksi, tahi !^
chuefcsi kuuksi, voitele sulatulla voil-^
la, kääri tultelle ja lei&^aa tasaiseksi
lojmmastakih .^Jäästä a
teeliksi täi jätä suorani. Asie^
luUe pellille gä lcikkaa^saik§il|a JsUtä
tä suuria osia j a käännä ne i i s i^
pasellekin rpuolelle. Aseta kohoamaan. -
Ennen uuhiin panemista voitele vispatulla
mimialla, ripottele sokeria j a hie-normettua
maiitelia. Paista jkdhtalai-sen
kuumassa uimissa. v- >
KIRNUPIIMÄKAKKU
3 Ikup. vehnädauhcja.: 1 tl. suolaa, 1
rkl. sokeria, 1 kup. kirnupiimää, 1 tl.
soodaa, 2 r k l . voita. -
Se^cta vadissa kaikki kuivat aineet ja
voi. Kaada kirnupiimä vähitellen sekaan^
sekoittaen-hyvinä Kaada taikiiia
Ifivinpöydälle j a vanuta liyvästir Ja*a
taikina kahteen osaan, kaaviloi ne noin
piiolen.'tuuman pa!ksuisiksi kakuiiksi ja
jauhota ne. Iielkkaa slttsn. Ikumpikin
kakku ikuuteen yhtä sutu^een osaan ja
paista ne^ joko liellan päällä tai uunissa
10—>15 minuuttia. Hellan päällä paistettaessa.
o n kakut. kääiii»fittö«ä nlip,
että ne paistuvat tasaisesti kuimniälta-k
i n puolela. .Taikina « i saa oUa kovaa.
~ Jos^i ole itlmupiimää, voi (käyttää
tavallista kuorittua «naitca, mutta, silloin
on soodan asemasta [käytettävä lel-vcspulverlai.
lämpimänä.
•-' • • *
KA1JRAI^NmVFFINSL\
, likup. jauhb^^^^
raryynipuuroa, IrTkl, söke^^ 1 r k l . voita,
2/S kup. maitoa, ^ munaa, % tL suolata,
^^tl^ielA^c^ulveriä.
Setopta suola, sokeri nja leivospulveri
jauhejeh kanssa; ' ]^ne "maito ipuuron
5eka£ui,!Tatk£^muna,t vaahdoksi t}a l i sää
ma;ito: sekaan, kaada tämä vähitellen
•jauhojen sekaan da «evota «eos
hjwin. Pane «voideltuiiiin muotteihin
ja, palstai icohtalaisen kmiinassa uunissa.
veit sai ajetuksi läpi esityksen että
möDdostetaan komitea tutkimaan
suunnitelmaa. 1941 Roosevelt uudisti
sopimuksen Canadan kanssa, mutta
kongressi €i ole vieläkään toiminut
sen suhteen eikä myöntänyt riittäviä
varoja,
'Suunnitelmaa vastustavat voimayhtiöt,
rau tatieyhtiöt, satattia- ja varas-töhuöneyhtiötj
jotka pelkäävät liike-voittojensa
supistumista sen vuoksi.
Samoin sitä vastustavat kivihiiliyh-tiöt
ja Mississippin alajuoksulla olevat
yhtymät, peläten että he -menettäisivät
valtameriliikenteen. Ja en-nerikärkkeä
suunnitdmaa vastustavat
ne taantumukselliset ainekset ijotka
pelkäävät yhteiskimnallis^sti omistettujen
yhteishyötylafteisten kasvua.
"Mutta suunnitelma sellaisenaan olisi
mitä suurin edistys Amerikan taloudelle
ja siksi se tulisi hyväksyä.
' ' " • " • ' i i i n i n i m m i i i i m . i m i i M i m i i t . i . i m . i i u m M U f i H f m . H H i i m H M i n i i m m f i i i i i i n i i i n i n n i " " " " : '^
J |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-01-27-11
